Loppuraportti

Transkriptio

1 Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen talous- ja tukipalveluiden työryhmä Loppuraportti Ari Hirvensalo, puheenjohtaja

2 Talous- ja tukipalvelut työryhmän tavoitteet Työryhmän tarkoitus ja tavoite: Työryhmän tehtävänä on koota ja muokata taloutta ja tukipalveluja koskevaa valmistelu- ja päätöksentekoaineistoa Lisäksi työryhmän tehtävänä on osaltaan tehdä linjauksia talouden ja tukipalvelujen vastuulla olevissa asiakokonaisuuksissa sekä Tukea muiden ryhmien työskentelyä erityisesti talouteen liittyvissä kysymyksissä Työkäytännöt: Työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa, lisäksi on tehtäviä ja keskusteluja ryhmän verkkotyötilassa (sharepoint/extranet) Työryhmä kokoaa taulukoita, tilastoita ja muuta tietoa niin maakuntaan siirtyvien kuin kuntiin jäävien toimintojen osalta Ryhmä arvioi, analysoi ja ennustaa muutosten vaikutuksia Ryhmän jäsenet tuovat omista organisaatioistaan muutoksen valmisteluun liittyviä ajankohtaisia, usein laajojakin kysymyksiä Työskentelyn tavoitellut lopputulokset: Valmisteluvaiheen tavoitteena on koota tietoa päätöksenteon tueksi erityisesti siirtyvään toimintaan ja omaisuuteen, mutta myös kuntiin muutoksen jälkeen jääviin vastuisiin liittyen Erityisenä tarkastelun kohteena kiinteistöt, säätiömuotoinen toiminta, irtaimistot ja sopimukset Valmistelutyön tuloksena muodostuu suunnitelma ja laskelmat muutoksen päätöksiä ja toteutusta varten Erityisesti: Luettelot maakuntaan siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta sekä käyttöoikeussopimuksista Luettelot ja muut tiedot maakuntiin siirtyvistä sopimuksista sekä sopimuksista, jotka eivät siirry eli jotka maakunnan täytyy valmistella vuoden 2019 alussa Jäsen Asema Organisaatio Ari Hirvensalo pj. Talousjohtaja Jyväskylän kaupunki Pirjo Ahola Hallintopäällikkö Keski-Suomenliitto Tapani Hämäläinen Talousjohtaja Äänekoskenkaupunki Asko Juuti Henkilöstönedustaja KOHO/työsuojeluvaltuutettu Hanna Katajamäki Henkilöstönedustaja JHL/pääluottamusmies Ari-Jukka Käsmä Talousjohtaja Pihtiputaankunta Mikko Lepo Kiinteistökehityspäällikkö Jyväskylän kaupunki Lasse Leppä Talousjohtaja Laukaankunta Ari Luostarinen Talousjohtaja Jämsän kaupunki Tero Mäkelä Talousjohtaja Keuruun kaupunki Tarja Raitio Johtava talousasiantuntija ELY-keskustentalousyksikkö Aino Rajapolvi Talous- ja hallintojohtaja SOTE-yhtymä Saarikka Tuomo Ratinen Kaupunginlakimies Jyväskylän kaupunki Aija Suntioinen Talousjohtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Marko Tiainen Henkilöstönedustaja JUKO/luottamusmies Vesa Voutilainensiht. Laskentapäällikkö Jyväskylän kaupunki

3 Loppuraporttitiivistelmä Tapahtunut Annettu ohje kuntien ja kuntayhtymien talousvastaaville sote-omaisuuden ja sopimusten eriyttämisestä tilinpäätöksissä 2016 Toteutettu ruokapalvelukysely maakunnan kunnille helmi-maaliskuussa Sote-kiinteistöjen valtakunnallinen organisoituminen ja maakunnallinen järjestäminen käynnistynyt. Osallistuttu Soten tuotannollisten tukipalvelujen määritystyön käynnistämiseen ja sovittu työnjaosta muiden tukipalvelujen osalta asiantuntijatyöryhmien kesken Käynnistetty maakunnan yhtiö- ja konserniorganisaation hahmottaminen. Saavutettu (jatkoa) Kunnilta vuokrattavien tilojen vuokran suuruuden ja sisällön määrittely Sopimusten selvitys valmis Yhteenveto kuntien 2016 tilinpäätöksistä ja maakunnalle siirtyvästä omaisuudesta Tehty laskelmia ja simulointeja maakunnan valinnanvapauden pilotointia ja sote-yhtiön perustamista mallintaen Saavutettu Tietoa ja simulointia soten jälkeisestä valtionosuusmuutoksesta kunnissa (VM) Näkemykset kuntakohtaisista haasteista ja tavoitteista mm. sote-kiinteistöjen vuokrauksesta Käynnistetty MAKU TAHE-neuvottelut Riskit / haasteet / muuta Eteneekö lain käsittely aikataulussa ja muuttuuko sisältö merkittävästi luonnoksista? Miten sopimusten ja sitoumusten koonti ja siirtovalmistelut etenevät (aikataulussaan)? Milloin ja kuka tekee päätökset ja jätetäänkö riittävä aika toimeenpanolle?

4 Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sote-maku-uudistuksessa Tilannekatsaus 3

5 Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sote-maku -uudistuksessa Selvitysmies Mikko Salmenoja Keski-Suomen sote talous- ja tukipalvelut työryhmän vieraana Esitti, että TAHE-palvelukeskuksen valmistelussa edettäisiin ns. ECOSYSTEMmallilla: Valtakunnallinen maakuntien omistama emoyhtiö = koordinoija- ja kehittäjäyhtiö =valtakunnallinen palvelukeskus Emoyhtiö omistaa yhdessä kuntien kanssa palveluyhtiöitä siten, että emo hankkii palveluyhtiöltä maakunnille palvelut Kunnat voivat hankkia alueellisilta palveluyhtiöltä itselleen palvelut Alueelliset yhtiöt vastaavat alueillaan (yksi tai useampi maakunta) operatiivisesta palvelutuotannosta Todennäköistä kuitenkin on, että edellä esitetty ecosystem-malli ei toteudu sellaisenaan, vaan valtakunnallinen TAHE Oy tulee joko omistajan tai tuottajan rooliin maakunnissa Luottamuksellinen

6 Mitä muutos tarkoittaisi käytännössä (1/2) 1) Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita ei ole yhtiöitetty maakunnalle siirtyvien toimintojen osalta, siirretään toiminta (ihmiset, sopimukset sekä tarvittavat tuotantotekijät kuten järjestelmät) suoraan (tai maakunnan kautta) TAHE-yhtiöön. Myös yhtiöjärjestelyitä (uusi perustettava yhtiö tai liittyminen johonkin olemassa olevaan) voidaan harkita tilanteen mukaan. Tässä tapauksessa pätee kohdan 2 kriteerit (ks. seuraava sivu). 6

7 Mitä muutos tarkoittaisi käytännössä (2/2) 2) Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut on yhtiöitetty maakunnalle siirtyvien toimintojen osalta: A. Kyseinen in house -yhtiö voi tuottaa maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut jatkossakin, edellyttäen että seuraavat kriteerit täyttyvät: Kyseinen in house -yhtiö liittyy TAHE-yhtiön konsortioon siten, että TAHE-yhtiö saa in house -yhtiön osakkeita ja in house -aseman (osaomistus- tai tytäryhtiö). In house -asema edellyttää osakeomistuksen lisäksi riittävää ohjausmahdollisuutta. Osaomistuksen osalta riittävä ohjaus voidaan toteuttaa hallituspaikalla ja mahdollisella erityisen määräysvallan osakkeilla. Palvelusopimus maakunnalle tuotettavista talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista tehdään TAHE-yhtiön kanssa. B. Mikäli kohdan A. kriteereitä ei täytetä, palvelut siirretään hallitusti TAHE-yhtiön tuotettavaksi maakunnan kanssa sovittavan aikataulun mukaisesti. TAHE-yhtiö voi ostaa kyseisiä palveluita ylimenoaikana ( ) nykyiseltä toimijalta. Palveluidensiirto voidaan tehdä liiketoimintasiirtona, mikäli näin kyseisen in house -yhtiön kanssa sovitaan. 7

8 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Valmistelun ohjeistus maakuntien toimijoille

9 Palvelu- ja ohjausmalli Markkinoilta ostettavat palvelut Palvelun toimittaja x Palvelun toimittaja y Palvelut Toimittajao hj., tarpeet Palvelut Toimittajao hj., tarpeet TAHEn tuottamat keskitetyt palvelut TAHE yhtiö Oy Maakunt a A Suorat asiakastarpeet Palvelut MAKU TAHE 1 Oy Kunnat 9

10 Palvelu- ja ohjausmalli TAHE yhtiö Oy Omistajien (maakunnat) tarpeiden koordinointi ja yhdistäminen, vision ja kehitysstrategian luominen MAKU TAHE yhtiöiden omistajaohjaus, kehityksen ohjaus Palveluverkoston (konsortio) yhteisten kehityshankkeiden hallinta ja toteutus Palveluiden järjestäjä; minimivaatimusten määrittely, ohjaus ja linjaukset Maakunta A Omistajaohjaus Strateginen ohjaus Palveluiden käyttäjä Raportointi Keskitetyt palvelut Omistajaohjaus strateginen ohj., Palvelusopimus ja käyttövelvoite Palvelut Suorat asiakastarpeet Omistajaohjaus, kehityspalvelut, palvelusopimus Raportointi MAKU TAHE 1 Oy Tuottaa palveluita asiakastarpeiden mukaisesti (TAHE, maakunta, kunnat) Kehittää palveluita omistajaohjauksen ja asiakastarpeen mukaisesti Palvelut Asiakastarpeet Omistajaohjaus, palvelusopimus Kunnat Omistajaohjaus Strateginen ohjaus Palveluiden käyttäjä Mallin tulee tukea suuruuden ekonomian tuomia etuja SEKÄ ketterää kehittämistä. Kilpailuympäristö tulee myös Asiantuntijapalvelut säilyä. Liian pitkä tilaaja/toimittaja ketju johtaa usein kankeaan toimitusmalliin nopeiden käytännön tarpeiden osalta. 10

11 TAHE-palvelutarjoama Taloushallinnon peruspalvelut (sis. järjestelmät) Ostolaskut ja ostoreskontra Laskujen kierrätys Myyntilaskutus, myyntireskontra ja perintä Maksuliikenne Kirjanpito ja tilinpäätöslaskelmat Konsernitilinpäätös Maksatuspalvelut Maakuntien keskitetty talousraportointi Taloushallinnon lisäpalveluita Talousarvion ja taloussuunnittelun tuki Ennustamisen ja seurannan tuki Kassanhallinta ja rahoituspalvelut Leasing-rahoituksiin liittyvät hallinnointipalvelut Kustannuslaskennan tuki Johdon raportointi Muut asiantuntijapalvelut Henkilöstöhallinnon peruspalvelut (sis. järjestelmät) Palkanlaskenta Palkkojen ja palkkioiden laskenta ja maksatus Kela- ja tapaturmavakuutuskorvausten käsittely Tilitykset, tilastot ja vuosi-ilmoitukset viranomaisille Perusraportointi Palkka- ja palvelutodistukset Asiakaspalvelu ja perusneuvonta Palvelussuhdetietojen hallinta (järjestelmät) Henkilöstöhallinnon lisäpalveluita Matkan- ja kulunhallinta Rekrytoinnin tuki Henkilöstöhallinto: osaamisen ja suorituksen hallinta (HRD) sekä koulutusten hallinta (järjestelmät) Henkilöstöraportointi Matkanvarausprosessi ja neuvontapuhelin Muut asiantuntijapalvelut 11

12 Kumppanuusyhtiömalli -Kaupunki ja SHP osakkaaksi ja palvelunostajaksi valmiiseen yhtiöön (esim. Taitoa, Monetra, KuntaPro) -Myydään Talke liiketoiminta yhtiölle, SHP tekee samoin -Henkilöstö, järjestelmät, sopimukset -Sopimus palveluostosta määritetyllä hintatasolla, sitoutuminen esim saakka -Palvelutuotanto jatkuisi pääosin nykyjärjestestelmin > ei maakunnan järjestelmäintegraatioiden /muutoskustannusten maksajaksi -Exit ehto osakassopimukseen / palvelusopimukseen jotta irtautuminen mahdollistuisi (sen jälkeen kilpailutus) -Toteutus jo 2018 alusta? > yhtiöllä mahdollisuus hoitaa sote-maku-muutosta

13 Kumppanuusyhtiömalli -Jokainen kunta voi päättää mahdollisesta mukaantulosta omista lähtökohdistaan -Sote-maku-uudistuksessa Yhtiö tuottaa maakunnan tarvitsemat palvelut -SHP:n osakkeet siirtyisivät TAHE Oy:lle, jolloin samalla järjestyisi maakunnalle palvelutuottaja -Kaupunki jatkaa omistajana -Uudistuksen siirtymävaihe voitaisiin hoitaa pääosin yhtiön sisällä sen henkilöstöllä ja järjestelmillä -Miten valinnanvapauden piirissä olevat palvelut hoidetaan?

14 Keski-Suomen maakunnan ruokapalvelujen selvitys 2016 Alustavia tuloksia ja etenemisehdotus

15 Selvityksen taustaa Talous ja tukipalvelut työryhmä lähetti tammikuun alussa 2017 kuntiin kyselyn ruokapalvelujen järjestämisestä Vastausaika päättyi , viimeiset vastaukset saatiin Kaikki vastaukset kuitenkin saatiin, vastauksia tarkistetaan ja tarkennetaan parhaillaan Osa kunnista vastasi vain Sote-ruokaa koskeviin kysymyksiin, pääosa kuitenkin antoi kaikki vastaukset Lukumäärätietojen lisäksi kunnilta tiedusteltiin lyhyesti kantaa tulevaan ruokapalvelujen järjestämistapaan Osa kunnista on jo päivittänyt helmikuussa antamiaan tietoja Luottamuksellinen

16 Alustavia tuloksia Keski-Suomen maakunnassa on yhteensä 20 keskuskeittiötä (Sote 13) Valmistuskeittiöitä on 32 (15) ja jakelu-/palvelukeittiöitä 159 (25), lisäksi muita aterioiden toimituspisteitä yht. 323 (215) Ulkoistettuja keittiöitä on 5 (joista Sote ½) Toiminnanohjausjärjestelmänä on 13 kunnassa Jamix, yhdessä kunnassa Aterix ja neljässä kunnassa tai kuntayhtymässä Aromi Tuotantotilaa oli yhteensä m 2, josta Sote m 2 Ruokailutiloja oli yhteensä m 2, josta Sote m 2 Pääosa ruokapalveluyksiköistä oli nettoyksiköitä, liikelaitoksia oli kaksi ja ulkoistettuja palveluja yksi (ISS Oy Korpilahti) Vuonna 2015 tuotanto oli 16,77 milj. ateriaa, josta Sote 5,45 milj. ateriaa - suoritteiksi muunnettuna yht. 14,55 milj. suoritetta (4,23 milj.) Henkilötyövuosia on yhteensä 773,3, josta Sote 302,2 Ruokapalvelujen yhteenlaskettu liikevaihto on 49,868 milj. euroa, josta Sote-ruoka 22,023 milj. euroa ja muu 26,845 milj. euroa Tilikaudella 2015 ruokapalveluyksiköiden tulos oli -4,543 milj. euroa, josta Sote-ruoka -4,716 milj. euroa ja muu +0,179 milj. euroa Luottamuksellinen

17 Mahdollisia ruokapalvelujen järjestämisvaihtoehtoja 1. Ruokapalvelujen jakautuminen kuntien ruokapalveluksi ja maakunnan ruokapalveluksi 2. Liikelaitosmallin jatkaminen, mikäli maakunnan yhtiö päätetään perustaa vasta siirtymäkauden päätteeksi 3. Maakunnallinen inhouse-yhtiö (osakkuus) 4. Kilpailuttaminen ts. outhouse-yhtiö (osakkuus) 5. Täysulkoistaminen (ei omistusta) Vaihtoehtojen arviointi jatkuu syksyllä 2017.

18 Maakunnan sopimusselvitys 2016 Alustavia tuloksia ja jatkotyöskentely

19 Toimeksianto sote-valmistelussa osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja niitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen Selvitystyö koskee sote-palveluihin liittyviä sopimuksia (palvelutuotuotanto, tukipalvelut ja tilat) kunnissa ja sote-kuntayhtymissä pois lukien työsopimukset, paikalliset sopimukset ja ICT-sopimukset Tavoitteena tuottaa koottu ja luokiteltu tieto sopimuksista väliaikaishallinnon käyttöön Etunimi Sukunimi

20 Toteutus Henkilöstö: lakimiesharjoittelija ja tradenomi Tradenomi Anni Rutanen aloitti oikeusnotaari Jussi Heinonen Kustannukset yhteensä , käytetty mennessä ,44 Selvitystyö päättyy Etunimi Sukunimi

21 Sopimusten ryhmittely Sopimustyyppi Sopijarooli Sopijaosapuoli Sopimuksen alkupäivä Sopimuksen päättymispäivä Optio Irtisanomisaika Rahallinen arvo euroa/v Yksilöity kohde (aika, laite, palvelu) Etunimi Sukunimi

22 Sopimustyypit Ajoneuvot Asiantuntija- ja konsultaatiopalvelut Hallintaoikeudet Hankkeet Henkilöstöhallinto Hoitopalvelujen tukipalvelut Hoitopalvelut Irtaimen leasing Kiinteistöjen vuokra Koneiden, laitteiden ja välineiden huolto Koulutusyhteistyö Kuljetukset Kunnan vuokraamat huoneistot Laboratoriopalvelut Laitevuokra Laitteet, tarvikkeet ja aineet Lämmitys, sähkö, vesi ja jäte Muut palvelut Osakkuudet Pesulapalvelut Ruokapalvelut Talous Toimitilojen ylläpito Tutkimus Ulkopuolisille vuokratut huoneistot Uusi sairaala Yhteistoiminta Yksityisvastaanotto

23 Luovuttaja Myyjä Ostaja Palvelun tuottaja Palvelusetelin antaja Saaja Vuokralainen Vuokranantaja Yhteistyö Sopijaroolit Etunimi Sukunimi

24 Sopimusselvitys: Miten eteenpäin Selvitetään jatkettavat sopimukset (sekä palvelutuotanto että tukipalvelut) Selvitetään tarpeettomat sopimukset ja määritetään jatkotoimet Sovitaan sopimusten hallinnasta muutosvaiheessa ( jälkeen löytyvät sopimukset) Rakennetaan maakunnan sopimusten hallinta Etunimi Sukunimi

25 Talous- ja tukipalvelujen esiselvitys: Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmistelu Käsitelty

26 Sote-uudistuksessa esille nostettavia asioita Keski-Suomen näkökulmasta Talous- ja tukipalvelut -työryhmä Kuvata rakennusinvestointien tilanne Keski-Suomessa ja tehdä yhteistä arviointia suhteessa muodostuvaan sote-palvelukokonaisuuteen Kuvata säätiöiden asema uudistuksessa ja mahdollisuus toimia osana kokonaisuutta (uusi säätiölaki ) ICT-työryhmä Osoittaa lyhyellä selvityksellä, mitä vaikutuksia uudistuksella on tietohallinnon järjestämiseen mitä vaikutuksia uudistuksella on tietojärjestelmiin ja esittää perustelut uusien järjestelmien tarpeellisuudesta Palvelutuotantoryhmä (K-S SOTE 2020) Integroitujen soteprosessien kuvaukset Henkilöstö-ryhmä Laatia karkea arvio siirtyvästä henkilöstöstä nykyisten osaamisalueiden mukaisesti Kuvata menettelyt mahdollisessa määräaikaisuuden hyödyntämisessä ennen siirtoa sote-alueelle

27 Kysymykset K-S kunnille ja kuntayhtymille: Säätiöt Missä SOTE-palveluita tuottavissa säätiöissä kuntanne on mukana joko omistajana (määräysvalta, takaukset, lainat ) tai palvelujen ostajana? Tukipalvelut Kuinka paljon kuntanne tämänhetkisestä SOTE-toimintojen tukipalveluista tulisi siirtyä henkilöstöä IHA:lle? (talouspalvelu, henkilöstöhallinto, tietohallinto, ruokapalvelut, kiinteistöhallinto- ja palvelut jne.) Kiinteistöt SOTE kiinteistöihin suunnitellut investoinnit ennen vuotta 2019? (aikataulu ja kustannukset) SOTE-palveluiden käytössä olevat kunnan (KY:n) omistamat olevat kiinteistöt ja tilat? (määrä, neliöt, kirjanpitoarvot) SOTE-palveluiden käytössä olevat kunnan (KY:n) vuokravastuulla olevat kiinteistöt ja tilat? (määrä, neliöt, vuosivuokra, vuokranantaja, vuokrasopimuksen kesto)

28 Kiinteistöt Kunnan/kuntayhtymän omistamat Kunnan/kuntayhtymän vuokravastuulla Neliöt (m 2 ) Kirjanpitoarvo, Neliöt (m2) Vuosivuokra, Palvelutalo Metsätähti Sosiaalitoimiston tilat Kotirannan palvelutalo Psykologin työtila, vuokranant. Kiinteistöosakeyhtiö Kuuhankavesi Palvelutalo Päiväranta + kotihoito ja päiväkeskus Palveluasumisyksikkö Tammela HANKASALMI Laitoshoidon yksikkö Tammiranta Jyten käytössä rtg,nla:t ja vao, sekä labra ja myös fysioterapiatilat Kotihoito asemalla Metsätähden vieressä (Päiväkeskus) Hammashoitola, jossa toimii jyten hammashoito, eläinlääk.tila Toimintakeskus Mäkitupa Yhteensä Yhteensä Huuponhovin vanhainkoti, Leivonmäki Mäntypirtin tilat, vanh.palv.as.huuponhovissa Leivonmäellä Palvelukeskus Jousi, vanh.palv.as Kirkkokangas, vanh.palv.as Rutjakka, vamm.palv.as Pohvinrinne, työvarikko ja kehitysvammaisten päiväkeskus JOUTSA Sosiaalityöntekijöiden tilat kunnanvirastossa 84 Sosiaalityöntekijöiden tilat Joutsan liikekeskus Oy:ssa 30 Joutsan terveysasema Leivonmäen terveysasema Ympäristöterv.huollon rak Yhteensä Omat rakennukset ja osaketilat Vuokratilat (oma kunta) JYVÄSKYLÄ Vuokratilat muilta kunnilta Yhteensä Neuvola ja terveysasema Hammashoitola KANNONKOSKI Kotipalvelu ym. tila Päiväkeskus+ keittiö (Mäntykoti) Yhteensä KARSTULA 4 kiinteistöä Kunnalla ei merkittäviä kiinteistöjä vuokralla Sosiaalitoimen kiinteistöt (7) Sosiaalitoimelle vuokratut tilat (4) KEURUU Terveystoimen kiinteistöt (3) Terveystoimelle vuokratut tilat (4) Ympäristöterveyspalvelut (eläinlääkäri- ja ympäristöterv.toim. (11) Yhteensä

29 Kunnan/kuntayhtymän omistamat Kunnan/kuntayhtymän vuokravastuulla Neliöt (m 2 ) Kirjanpitoarvo, Neliöt (m2) Vuosivuokra, Vanhainkoti Ei vuokrattuja tiloja KINNULA Terveyskeskus Yhteensä Palvelukeskus Wallesmannin palveluasunnot KIVIJÄRVI PAV-asuntola Toimintakeskus Kukkoaho Asuntola Kotikivi Toimistotilat (omistaa kiinteistöyhtiö) 31 Yhteensä Sairaala (vanha ja uusi osa) - määrä: Konneveden vanhustenkotiyhdistys ry, 218,88 /kk Vanhainkoti/palvelukeskus - määrä: Konneveden vanhustenkotiyhdistys ry, 245,39 /kk Hammashoitoa - määrä: MVH-asunnot Oy, vuolra /kk KONNEVESI Asuntola Leppälintu - määrä: Toimintakeskus (osa) - määrä: Sosiaalityön työhuoneet kunnantalolla - määrä: 8 huonetta 160 Yhteensä Auntola Päivärinne Vanhainkoti Kiviranta KYYJÄRVI Työkeskus Touhula Terveysasema Yhteeensä Terveydenhoitorakennukset Laukaan Virastosydän 1. kerros/sosiaalitoimisto Vanhusten palveluiden rakennukset Vanhusten palv.ohjauspiste LAUKAA Sosiaalihuollon muut rakennukset Männikkö ryhmäkoti Männikkö päiväkeskus Eri toimioita sijoitettu eri paikkoihin 60 Yhteensä Vanhainkoti LUHANKA Tukiasunnot Terveysasema As. Luhangan Pinteli Yhteensä MULTIA Palvelukeskus Poukama Multian terveysasema Yhteensä Tk-sairaala Työterveyshuolto Mäkirinne PIHTIPUDAS Sopukka Peltoniemi Työkeskus Yhteensä

30 PETÄJÄVESI SAARIJÄRVI TOIVAKKA UURAINEN VIITASAARI ÄÄNEKOSKI KSSHP SAARIKKA Kunnan/kuntayhtymän omistamat Kunnan/kuntayhtymän vuokravastuulla Neliöt (m 2 ) Kirjanpitoarvo, Neliöt (m2) Vuosivuokra, Petäjäkoti Terveysasema Yhteensä Pyyhkälänportin rivitaloasunnot 6 kpl Toimintakeskus Husuahon rivitaloasunnot 6 kpl Pylkönmäen terveystalo Peltoahon palvelukoti, vanhustenhoitotila Peltoahon palvelukoti, Asuntotila Maijunkujan hoitokoti Terveyskeskus, osastot I ja II YHteensä Terveysasema (tasearvo 2014: ja 2015 tulee lisää ) Kotisilta II: Tasearvo 2014= Palvelukeskus Yhteensä Terveysasema Palvelukeskus Kuukankoti, m2 Palvelukeskus Kuukankoti Vanhusten tuettu asuminen Rivikukka, m2 Palvelutalo Uurastupa (Kunta vuokrannut näistä palvelutiloja 400m2) Paritalo Solu Yhteensä Tk-vuodeosasto- Helmiina Lehtola Päiväkeskus Työkeskus Vanhainkoti Yhteensä Perusturvan käytössä olevat kiinteistöt Palvelutalo Sumiaiskoti ASPA, Metsätähti Tukipuu palvelutalo Palvelutalo Kotiranta Kuntoutumiskoti Hämeentie 1 (vanhustenhuollon palvelupiste) Yhteensä Rakennukset yhteensä Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapolis Timo Kauppinen (Hoitajantie 4 toimistotilat) Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö Kymppiremontit Oy Yleisradion Eläkesäätiö Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö Yhteensä Oksala/Mäntykoti, Kannonkoski Oksala tukiasunnot, Kannonkoski Havula, Kannonkoski Kesport/Fysioterapian tilat, Saarijärvi Kolmikon palveluasunnot, Saarijärvi Villa Jukola, Saarijärvi Kotihoidon tilat, Saarijärvi Yhteensä Yhteensä

31 SOTE - investoinnit ennen vuotta 2019 ( ) HANKASALMI Ei investointeja 0 JOUTSA Joutsan terveysasema JYVÄSKYLÄ Vaajakosken terveysasema ja palveluasunnot (esitetään vuokrahankkeena/jva) Palokan terveysaseman toiminnallisia muutostöitä Keljon vanhainkodin toiminnallisia ja teknisiä muutoksia Kankaan palvelukoti (vuokrahanke /JVA) Vammaisten palvelukoti, Kaijanlampi (vuokrahanke /JVA) Yhteensä Hammashoitola, kotipalvelu KANNONKOSKI Mäntykoti Kannonkosken vanhustentuen osuus /Mäntykoti LUHANKA Vanhainkoti, katon korjaus Yhteensä MULTIA Palvelukeskus Poukaman ilmastoinnin korjaus KARSTULA Sote-kiinteistöt tk/sairaala Palvelukeskus Lehtiniemi Sopukka PIHTIPUDAS Navikka työkeskus Työkeskus KEURUU Haapamäen terveysasema Yhteensä Yhteensä PETÄJÄVESI Ei investointeja 0 KINNULA Ei isompia investointeja 0 Vanhusten asumispalveluyksikkö KIVIJÄRVI Palvelukeskuksen väestönsuojan varustaminen SAARIJÄRVI Terveyskeskus 2-osato, korjaus Vanhainkoti, sprinklerilaitteisto ja huoneet Yhteensä Palvelukeskuksen peruskorjaus Terveyskeskus akuuttiosastoiksi, palveluasunnoiksi Idakoti, ikkunoiden uusiminen Vammaisten/ikäihmisten uusi tehostettu yksikkö KONNEVESI TOIVAKKA Terveysasema/sadevesijärjestelmä Vanhainkoti, vesikatto Kotihoidon mobiililaite Tehostettu palveluasumisen yksikkö Yhteensä Yhteensä UURAINEN Ei suunniteltuja investointeja 0 Asuntola Päivärinne Tk/sairaala Helmiina KYYJÄRVI Terveysasema, salaojajärj. uusiminen Päiväkeskus VIITASAARI Yhteensä Työkeskus Sos.toimen hälytysjärjestelmä Yhteensä Saran asuntojen avunpyyntöjärj Irtain omaisuus /Petu ( ) LAUKAA Kehitysvammaisten ohjattu asuminen, kalustus ÄÄNEKOSKI Talonrakennus/Tekninen ( ) Koti-Kuuselan uudisrakennus Yhteensä Kehitysvammaisten ohjattu asuminen KSSHP US-hanke, tekniset järjestelmät ja peruskorjaukset Yhteensä Yhteensä

32 KIINTEISTÖT Kaikki itsehallintoalueille siirtyvien palveluiden käytössä olevat kiinteistöt (218 M, m2) ja vuokravastuut (8,2 M, m2) tulee siirtää itsehallintoalueiden omistukseen käyvällä arvolla, kuitenkin vähintään tasearvolla. Omaisuuden arvolle tulee määritellä yhtenäiset periaatteet lainsäädännön valmistelun yhteydessä. Yhteiskäytössä tai kiinteistökehityskohteina olevien kiinteistöjen tila tulee tarkastella tapauskohtaisesti. Sairaanhoitopiirin kiinteistöjen tasearvo on noin 58 miljoonaa euroa vuoden 2018 lopussa. Kiinteistö on SHP:n käytössä itsehallintoalueita perustettaessa. Vanhan sairaalan tulisi tällöin siirtyä itsehallintoalueen omistukseen tasearvolla. SHP:n jäsenkuntien on varauduttava tappion kirjaamiseen, mikäli näin ei tapahdu ja vanhan sairaalan käypä arvo ei vastaa sen tasearvoa. Mahdollinen taloudellinen tappio on käyvän hinnan ja tasearvon erotus, joka kohdentuu kunnille peruspääoman mukaisessa suhteessa. Sairaanhoitopiirin nettovarallisuuslaskelmasta on valmisteilla eri vaihtoehtoja. Vanhan sairaalan osalta keskeistä on kiinteistön kehityspotentiaali. Kunnissa on suunnitteilla investointeja sosiaali- ja terveyspalveluiden kiinteistöihin yhteensä 281 M. Työryhmä ei näe tehdyn kartoituksen perusteella tarvetta rajoittaa kuntien investointeja. Yksityiset toimijat hakevat tällä hetkellä aktiivisesti investointikohteita sosiaali- ja terveyspalveluihin ja erityisesti vanhuspalveluihin.

33 Säätiöt Säädepääoma Takaukset Antolainat Palvelujen ostot/vuosi HANKASALMI Ei mukana säätiöissä Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö, Sovatek JOUTSA Ei mukana säätiöissä Joutsan palvelukotiyhdistys ry Jyväskylän Asumispalvelusäätiö LAUKAAN ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ 958 Keski-Suomen sairaskotisäätiö KESKI-SUOMEN SAIRASKOTISÄÄTIÖ Jyväskylän Rintamamiesveteraanien asuntosäätiö AUTISMISÄÄTIÖ Jyväskylän mlk Veteraanien asuntosäätiö KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖ Korpilahden veteraanien asuntosäätiö SOS-LAPSIKYLÄSÄÄTIÖ JYVÄSKYLÄ Jyväskylän Sotainvalidien Asuntosäätiö NIILO MÄKI -SÄÄTIÖ 760 RINNEKOTI-SÄÄTIÖ SOVATEK-SÄÄTIÖ (työllistämistoiminta) KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖ Ylioppilaiden terveydenhoitosäätö (YTHS) Yhteensä KANNONKOSKI Kannonkosken Vanhustentuki ry KARSTULA Karstulan hyvinvointipalvelusäätiö KEURUU Keuruun vanhaintukisäätiö KINNULA Ei säätiöitä KIVIJÄRVI Ei säätiöitä KONNEVESI Konneveden Asumispalvelusäätiö Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KYYJÄRVI LAUKAA LUHANKA MULTIA Ei säätiöitä Laukaan Asumispalvelusäätiö Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Sovatek-säätiö Väentupa ry Puustellin Tuki ry Lievestuoreen Palvelukeskusyhdistys ry Yhteensä Ei säätiöitä, eikä osta palveluja Ei säätiöitä, eikä osta palveluja PIHTIPUDAS PETÄJÄVESI Ei säätiöitä, eikä osta palveluja SAARIJÄRVI Visiösäätiö

34 Säädepääoma Takaukset Antolainat Palvelujen ostot/vuosi TOIVAKKA Ei säätiöitä, eikä osta palveluja UURAINEN Uuraisten vanhustentaloyhdistys ry VIITASAARI Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Äänekosken Asumispalvelusäätiö Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Slh Vanhain-ja vam.tukisäätiö Äänekosken katulähetys ÄÄNEKOSKI Sumiaisten Vanhainkoti ry (Sumiaiskoti) Kuntouttava työtoiminta (useita palveluntuottajia) Äänekosken Vanhaintukisäätiö Yhteensä Sovatek -säätiö KSSHP Tutkimus- ja kehittämiskeskus CeroCenter Yhteensä SoTe ky on yksi Visiö-säätiön perustajajäsenistä VISIO-SÄÄTIÖ A-KLINIKKASÄÄTIÖ 268 ALUEKEHITYSSÄÄTIÖ KARSTULAN HYVINVOINTIPALVELUSÄÄTIÖ KESKI-SUOMEN SAIRASKOTISÄÄTIÖ KUNTOKALLIO SÄÄTIÖ 120 SAARIKKA KUNTOUTUMIS- JA LIIKUNTASÄÄTIÖ PEURUNKA KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖ MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ 0 NIILO MÄKI -SÄÄTIÖ 677 SOVATEK-SÄÄTIÖ SYDÄN-SUOMEN HYVINVOINTIPALVELUSÄÄTIÖ Yhteensä K-S vammaispalvelusäätiö WIITAUNIONI Sovatek Kuurojen palvelusäätiö Yhteensä

35 SÄÄTIÖT Lainsäädännön yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien säätiöiden erityisasema ja mahdollinen purkaminen tulee huomioida helpotetulla menettelyllä poikkeussäännöksen turvin. Kunnilla on pitkiä palvelusopimuksia, takauksia ja antolainoja säätiöiden kanssa. Säätiöiden, joissa kunnat ovat perustajajäseninä, toiminnan ja omaisuuden siirto itsehallintoalueiden toiminnaksi olisi perusteltua. Muussa tapauksessa kuntajohtoiset säätiöt toimisivat kilpailluilla markkinoilla palveluiden tuottajina itsehallintoalueille Säädepääomat , takaukset 9,3 M, antolainat 3,3 M, palvelujen ostot 7,6 M

36 Tukipalvelu henkilöstö HANKASALMI Ei ole työntekijöitä ns tukipalveluissa, ostetaan 0,0 Kiinteistö- ja laitoshuolto (2-3 henk.) (lkm) 2,5 JOUTSA Ravintohuolto (lkm) 9,0 Yhteensä 11,5 Hankintatoimi, htv 3,5 Taloushallinto, htv 41,0 Henkilöstöhallinto, htv 22,4 Tietohallinto ja ICT, htv 9,0 JYVÄSKYLÄ Toimitilapalvelut, htv 11,1 Tutkimuksen koordinointipalvelut, htv 1,8 Laiteinfraan liittyvät palvelut, htv 8,0 Ruokapalvelut, htv 73,3 Muut tehtävät, htv 13,5 Yhteensä 183,6 SAARIKKA ostaa Kannonkosken kunnalta siivouspalvelu, lkm 1,5 KANNONKOSKI SAARIKKA ostaa Kannonkosken kunnalta ruokapalvelu, lkm 1,5 Yhteensä 3,0 Palkkahallinon palvelut, htv 4,5 KARSTULA Ruokapalvelut, htv 9,0 Yhteensä 13,5 Kiinteistönhoito 3,86 KEURUU Ruokapalvelut 22,5 Yhteensä 26,4 KINNULA Ei yhtään 0,0 KIVIJÄRVI 0,0 Ruokapalvelut, lkm 10,0 KONNEVESI Kiinteistö- ja laitoshuolto 1,0 Yhteensä 11,0 KYYJÄRVI 0,0 Hankinta, htv 0,2 Talous, htv 0,8 Henkilöstö, htv 1,2 LAUKAA ICT 0,8 Kiinteistönhoito, htv 1,0 Siivous (ostopalveluna), htv 3,5 Ruokapalvelut, htv 7,5 Yhteensä 15,0 LUHANKA 0,0 MULTIA lkm 11,0 Henkilöstöhallinto, lkm 1,0 PIHTIPUDAS Ruokapalvelut 11,0 Kiinteistönhoito 1,0 Yhteensä 13,0 PETÄJÄVESI 0,0 Kaupunki myy Saarikalle - Talouhallinto ja kirjanpitopalvelut, htv 3,0 Kiinteistönhoito, htv 1,5 SAARIJÄRVI Ruokapalvelu, htv 16,5 Puhelinvaihde, htv 1,2 Yhteensä 22,2 TOIVAKKA htv arvio 10,0 UURAINEN Ei vielä selvitetty Ruokapalvelut, lkm 15,0 VIITASAARI Kiinteistönhoito, lkm 1,0 Tetohallinto, lkm 1,0 Yhteensä 17,0 Hallintopalvelut 10,0 Talouspalvelut 9,0 ÄÄNEKOSKI Henkilöstöpalvelut 8,0 Tietohallinto 3,0 Muu keskitetty palvelu, ruokapalvelu 67,0 Yhteensä 97,0 Ylempi johto, lkm 14,0 Hallintopalvelut, lkm 66,0 Talouspalvelut, lkm 24,0 KSSHP Henkilöstöpalvelut, lkm 30,0 Tietohallinto, lkm 6,0 Materiaalipalvelut, lkm 39,0 Tekniset palvelut ja kiinteistönhoito, lkm 61,0 Yhteensä 240,0 Liikelaitoksen ja ky:n johto, htv 1,0 Palvelualueiden johto, htv 3,0 Toimistopalvelut, htv 4,5 Taloushallinto, htv 1,0 SAARIKKA Laskutus, htv 3,0 Henkilöstöhallinto, htv 1,0 Materiaalihallinto, htv 1,0 Laitehuolto, htv 2,0 Yhteensä 16,5 Henkilöstöhallinto, lkm 1,0 Tietohallinto, lkm 1,0 WIITAUNIONI Ruokapalvelut, lkm 35,0 Kiinteistöhallinto, lkm 5,0 Yhteensä 42,0 Yhteensä, lkm 732,6

37 TUKIPALVELUT Hallituksen linjauksen mukaisesti itsehallintoalueille perustetaan niiden omistuksessa olevat, yhteiset valtakunnalliset toimitilapalvelut, henkilöstö-, talous- ja tietohallinto- ja ICT-palvelut tutkimuksen koordinaatiopalvelut ja mahdolliset yhteiset laiteinfrastruktuuripalvelut. Henkilöstö-, talous- ja tietohallintopalveluiden osalta kunnissa ei ole merkittävää sopeutustarvetta lukuun ottamatta Jyväskylän ja Äänekosken kaupunkeja. Purettavien sairaanhoitopiirien osalta tilanne on toinen. Kiinteistön hoidon, siivouksen ja ruokapalveluiden osalta tulee huomioida kuntien mahdollisuus tuottaa em. palveluja itsehallintoalueille siirtymäsäännöksillä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden volyymi kuntien tilapalveluissa ja ruokapalveluissa on merkittävä ja erityisesti pienillä paikkakunnilla ei näissä palveluissa ole välttämättä lainkaan yksityistä palvelutarjontaa. Henkilöstö yhteensä 729 ( josta SHP 240 )