KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi. Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus Mirva Vesimäki

Transkriptio

1 KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus Mirva Vesimäki

2 Keski-Suomen erityispiirteet Kuntarakenne: 23 kuntaa, paljon pieniä kuntia, puolet väestöstä jyväskyläläisiä Palvelujen järjestämistapa: kunnat, yhteistoiminta-alueet, 5 kunnan muodostama perusturvaliikelaitos Erityishuoltopiiri purettu 2008, erityishuollon johtoryhmän tehtävät siirretty sairaanhoitopiirille Asuminen, työtoiminnat ja palveluohjaus tuotetaan omassa kunnassa tai sote-alueella Sairaanhoitopiirillä kehitysvammapoliklinikka ja kunnissa omia kehitysvamma-/erityisneuvoloita

3 Tavoitteet vuoteen 2015 mennessä ovat toteutuneet ennakoidusti Toimivat kuntien lähipalvelut Perusterveydenhuolto, lasten päivähoito, inklusiivinen perusopetus Asuminen Laitoshoito Keski-Suomessa loppuu 6/2015 mennessä Asuminen normaalissa asuntokannassa Asuntorakennushankkeissa valmistuu 135 asuntoa 2015 mennessä; tavoite täyttymässä kutakuinkin vuoden 2015 aikana. Perhehoidon koordinointi maakunnalliseen yksikköön 2015 koordinointi, perhehoitajien rekrytointi, valmennus, koulutus ja tuki Vammaisten ja ikäihmisten perhehoitoon, Jyväskylän kaupunki tuottaa Kehittämisen koordinointi Keski-Suomen kuntien sosiaali- ja terveysjohdon säännölliset kokoontumiset linjaamassa toimintaa Koske koordinoi maakunnallista kehittämistoimintaa

4 Vammaisten laitospalveluissa asiakkaita , kunnan kustantamat palvelut Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski  ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

5 Miten alueella kehitetty kotiin saatavaa apua? Koti: asuntoja paitsi asuntoryhmissä ja ryhmäasunnoissa, myös normaalissa asuntokannassa (kuntakohtaisia eroja) Kotiin saatava apu Yleisten palvelujen käyttäminen (kotihoito) Asumisen tukimuotojen porrastus: Ryhmämuotoinen asuminen ympärivuorokautisesti Ryhmämuotoinen asuminen ohjatusti Tukiasuminen asuntoryhmässä Itsenäinen asuminen tuetusti/ohjatusti Yksilöllisen tuen räätälöiminen

6 Asuntohankkeet Joutsa: asumispalvelun tarve / uudelleenjärjestely yht. n henkilöä, ryhmämuotoinen, asuntojen määrä yhdeksän. Jyväskylä: *K-S vammaispalvelusäätiön hankkeet Tikkakoskella ja Palokassa, asuntoryhmät, 2x3x5 asuntoa valmistuivat 2014 *Bovalliuksen asuntolasuunnitelma

7 Asuntohankkeet Jämsä/Kuhmoinen yhteistoiminta-alue: * Lukkoilantien asunnot: 15 asuntoa (kerrostalo). Rahoitus Ara. Korvaa nykyisen ohjatun asuntolan. * Linnamäentien asunnot: ryhmäkoti 15 vaikeasti vammaiselle henkilölle. Rahoitushaku Aralle tehty. Rakentaminen alkanut v

8 Asuntohankkeet Keuruu Uusi 15-paikkainen, ympärivuorokautisen hoidon asumisyksikkö. Suunnitteluvuosi 2013, rakentaminen Aralle jätetty rahoitushakemus v Laukaa: nykyisten asumisyksiköiden laajennus- ja/tai peruskorjaushanke on käynnistynyt. Asuntoja tulisi lisää nykyisen 14 lisäksi noin kymmenen. Osa asunnoista tulee olemaan asuntoryhmässä, mihin on tukea ja ohjausta saatavilla ympäri vuorokauden ja osa itsenäisempää.

9 Asuntohankkeet Muurame: Kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö, 11 paikkaa, kaksi ryhmäkotia, rakennuttaja KVPS, valmistui v Asumisyksikön lähiympäristöön on suunnitteilla asuntoja itsenäiseen asumiseen, joihin voidaan antaa yksiköstä käsin riittävät tukipalvelut. Päivätoimintapalveluiden järjestämismahdollisuutta selvitetään.

10 Asuntohankkeet Petäjävesi Palveluasunnoista osa muutetaan kehitysvammaisten asunnoiksi SoTe- kuntayhtymä Saarikka: ARA -rahoitus 15 paikkaiselle asumisyksikölle. Yksikkö muodostuu kolmesta 5 asukkaan ryhmästä. Valmistuu v. 6/2015. Saarikan tuottama laitoshoito päättyy tähän.

11 Asuntohankkeet Toivakka: Yksi mahdollisuus on rakentaa erillinen yksikkö palvelukeskuksen yhteyteen. Toisekseen yhdestä vapautuvasta päiväkodista voi mahdollisesti muokata vammaisten asumiseen soveltuvan tilan. Lisäksi kunnan yhdestä vuokra-asunnosta on jossakin vaiheessa ajatuksena muokata pyörätuolia käyttävälle soveltuva asunto.

12 Asuntohankkeet Wiitaunioni (Pihtipudas ja Viitasaari): Wiitalinna, erityisryhmien asuintalo, jossa ryhmäasumista 11 asuntoa ja turvatekniikalla varustettuja, esteettömiä vuokra-asuntoja (yksiöitä ja kaksioita) 12 asuntoa. Hanke valmistui Suunnitteilla myös kehitysvammaisten ryhmämuotoinen asumisyksikkö: 15 asuntoa ulkopuolisen rakennuttajan toimesta.

13 Asuntohankkeet Äänekoski: ARA-rahoitteiset Marianpolun asunnot kaksi solua joissa molemmissa 8 asuntoa. Valmistui Suolahden taajamaan v Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö palveluntuottaja, asukkaat siirtyivät vanhoista asumisyksiköistä, jotka poistuivat käytöstä.

14 Jatkokehittämisen tarve Itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumisen varmistaminen Palvelusuunnittelu, tuettu päätöksenteko, henkilökohtainen apu, hlökohtainen budjetointi -> itsemääräämisoikeutta tukevat menettelyt koko toimintaa määrittävänä lähtökohtana Rohkeutta, uskallusta ja ennakkoluulottomuutta sekä positiivista riskinottoa tuen räätälöinnissä Luottamuksellinen ilmapiiri Kotiin annettavat palvelut Jalkautuvat erityispalvelut peruspalveluiden tueksi Vammaisten lasten perheiden tukipalvelut (esim. kotipalvelu) Tutkimustiedon hyödyntäminen vammaisalan kehittämisessä ja käytännöissä Valvonnan kehittäminen

15 Erityistä huomiota edelleen kiinnitettävä Ratkaisut säännölliseen lyhytaikaiseen intervallihoitoon ja kriisitilanteisiin Pienryhmäkotiratkaisujen kehittäminen alle 18 v; intervallipaikat. Esim. Jyväskylässä aloitettiin v Kehitysvammaisten palvelusäätiön Tukenatoimintana ryhmälomitus omien yksiköiden tiloissa. Aikuiset asiakkaat Toimintakulttuurin kehittäminen kriisejä ennaltaehkäiseväksi Osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen Erityisesti lyhytaikaisissa jaksoissa tarvittava kuntoutusosaaminen, jota ei peruspalveluissa välttämättä pystytä toteuttamaan Vaativan kuntoutuspalvelun järjestäminen Psykiatrian osaamisen saatavuus ja liittäminen peruspalveluihin Valtakunnallinen ratkaisu? Palvelun saatavuuden alueellinen yhdenvertaisuus!

16 Osallisuus ja SOTE 2020 Useimmissa kunnissa vammaisten henkilöiden osallisuutta toteutetaan yhteisesti asiakkaan ja omaisten kanssa tehtävällä palvelusuunnittelulla. Vammaisneuvostoilla on keskeinen rooli osallisuuden varmistamisessa. Suuressa osassa kuntia toimii vammaisneuvosto tai vammaisasiain neuvottelukunta. Vanhus- ja vammaispalvelujen asiakasraati toimii mm. Jyväskylässä. Asiakasraati toimintaa on muissakin kunnissa käytössä eri asiakasryhmille. Osallisuuden toteutumista asiakkaiden näkökulmasta ei ole Keski- Suomessa kartoitettu maakunnallisesti ja asiakkaiden mukaan ottaminen palveluiden suunnitteluun vaatii erityishuomiota. SOTE hankkeessa vammaispalvelut eivät ole omana teemanaan, mutta kehittämisprosesseissa keskitytään mm. lasten, perheiden ja lastensuojelun sekä monialaisen kuntoutuksen teemoihin, jotka ovat ajankohtaisia kysymyksiä maakunnan vammaispalveluissa. Kosken koordinoima Keski-Suomen vammaispalvelutyöryhmä toimii hankkeen työrukkasena.