Liikenne kohti tulevaa. Liikenneviraston asiantuntijanäkemys

Transkriptio

1 Liikenne kohti tulevaa Liikenneviraston asiantuntijanäkemys

2 Tarvetta vastaavat liikenneolosuhteet ovat kasvun ja hyvinvoinnin perusta digitalisoituvassa Suomessa Liikennevirasto on käynyt vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa siitä, miten yhteiskunnan muutokset tulisi ottaa huomioon kehitettäessä liikenne-olosuhteita ja palveluja seuraavien 10 vuoden aikana. Seuraavassa on esitetty Liikenneviraston asiantuntijoiden puheenvuoro tarpeellisista toimista ja yhteistyöstä. Keskeiset linjaukset löydät alta.

3 Keskeiset linjaukset Kasvu ja hyvinvointi perustuvat tarvetta vastaaviin liikenneolosuhteisiin lisää rahoitusta ja priorisointeja. Digitalisaatio muuttaa maailmaa ja parantaa palveluita hyödynnetään digitalisaation ja avoimen tiedon mahdollisuudet luoda uusia palveluja ja uutta liiketoimintaa. Kaupungistuminen, elinkeinoelämä ja palvelut muuttavat liikkumista ja kuljettamista toimintarakenteita on tarpeen uudistaa asiakaslähtöisesti. Asiakastarpeet ja kustannustehokkuus edellyttävät ketteryyttä täsmäparannuksilla hyötyjä useisiin kohteisiin.

4 Lisää rahoitusta ja priorisointia - on väsyneiden väylien peruskuntokauden aika Perusväylänpidon rahoitustasoa on lisättävä pitkäjänteisesti. Päivittäisen kunnossapidon ohella väylien rakenteita on kyettävä peruskorjaamaan. Väyläverkon korjausvelkaa on vähennettävä. Kunnossapitoa priorisoidaan tarpeiden perusteella. Keskeisellä verkolla on tarpeen säilyttää nykyinen kunnossapidon taso. Seutu- ja paikallisverkolla kunnossapidon joustavuutta lisätään ja kunnossapidonperustaso on alempi kuin nyt. Siellä, missä asiakastarpeet sitä edellyttävät, tarjotaan kohdennetusti perustasoa parempaa tasoa. Kootaan ja ylläpidetään kattava tietopohja koko liikenneverkolta palvelemaan suunnittelua, omaisuuden hallintaa ja liikenteen automatisointia. Hyödynnetään uusia mittaus- ja kuvausmenetelmiä. 4

5 Kunnossapidon taso riippuu rahoituksesta Jos kunnossapidon rahoitus säilyy vuoden 2015 tasolla seuraavat 10 vuotta: Nykyinen kunnossapidon taso voidaan säilyttää keskeisellä verkolla ja valtaväyläverkolla. Korjausvelan kasvua hillitään, jottei nopeus- tai painorajoituksia tarvitsisi asettaa. Kasvua ei voida kuitenkaan pysäyttää. Seutu- ja paikallisverkolla alennetaan kustannussyistä kunnossapidon perustasoa (mm. yöt ja viikonloput alemmalla tasolla). Näillä verkon osilla painorajoituksia tulee lisää. Nopeustasoja joudutaan alentamaan, jotta liikenneturvallisuus ei heikkene. Toisaalta osalla seutu- ja paikallisverkolla, missä asiakastarpeet sitä edellyttävät, voidaan tarjota perustasoa parempaa tasoa kohdennetusti. Jos rahoitus perustuu korjausvelkatyöryhmän esitykseen (lisärahoitus 150 M /v ja ostovoiman varmistaminen hallituskauden alussa 50 M ): Kunnossapidon taso voidaan säilyttää lähes koko väyläverkolla. Tasoa joudutaan alentamaan vähäliikenteisellä paikallisväyläverkolla, missä tason laskua kompensoidaan nopeus- ja painorajoituksilla. Korjausvelan kasvu voidaan pysäyttää ja osittain vähentää. Nopeus- ja painorajoituksia joudutaan asettamaan nykyistä vähemmän. 5

6 Digitalisaatio ja avoin tieto luovat uusia toimintatapoja ja palveluita Julkishallinnon rooli on toimia perustietojen tuottajana ja palveluiden mahdollistajana. Tietoa ja teknologiaa hyödynnetään täysimääräisesti liikennejärjestelmän, kunnossapidon ja liikennepalveluiden ylläpidossa ja kehittämisessä. Kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä on laadukas tieto väylästöstä ja sekä ajantasaisesta liikennetilanteesta ja olosuhteista. Liikkujat, kuljetusvälineet ja älykäs infra tuottavat liikenne- ja olosuhdetietoa kaikkien käyttöön. Uudet PPPP = Public, Private, People, Partnership -toimintamallit ja kokeilut mahdollistavat uusia palveluita asiakkaille nopeasti ja tehokkaasti. Systemaattinen varautuminen ja ennakointi varmistavat liikennejärjestelmän toimintavarmuuden, sujuvuuden ja turvallisuuden. Varautuminen yhä kasvaviin tietoturvauhkiin pidetään korkealla tasolla. 6

7 Automaatio ja Liikkuminen palveluna muuttavat liikkumista ja kuljettamista Liikenteen automaatiolla nostetaan liikennejärjestelmän turvallisuus ja sujuvuus uudelle tasolle seuraavan vuosikymmenen aikana. Tieliikenteessä automaattiauton kokeilut mahdollistetaan keräämällä riittävä tietopohja liikenneinfrastruktuurista ja edistämällä kooperatiivisten ajoneuvojen toimintaa. Rautatieliikenteessä lisätään automatiikkaa sekä päätöksentekoa auttavien tietojen ja järjestelmien käyttöä osana rataverkon käytön ja liikenteen ohjauksen tehostamista. Meriliikenteen automatisointia edistetään lisäämällä älykästä riskienhallintaa, virtuaalista infrastruktuuria ja yhteiskäyttöistä sähköistä tietoa. Tiedon sähköistäminen mahdollistaa tehokkaamman liikkumisen ja kuljettamisen.

8 Automaatio ja Liikkuminen palveluna muuttavat liikkumista ja kuljettamista Käyttäjille tarjotaan helppokäyttöisiä, joustavia ja saumattomasti yhteentoimivia liikenne- ja kuljetuspalveluita. Liikkuminen palveluna on uusi toimintatapa, jossa hyödynnetään digitalisaatiota, tietoja sekä vahvaa yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten ja asiakkaiden kanssa. Kehitystä mahdollistetaan keräämällä ja avaamalla joukkoliikenteen (reitti ja ajantasainen) tiedot liikenteestä kaikkien käyttöön sekä edistämällä yhteiskäyttöisten maksujärjestelmien syntymistä. Liikkumisen palvelumarkkinoita ja uuden tyyppisen liiketoiminnan syntymistä tuetaan kokeiluin ja kokeilulainsäädännön avulla.

9 Toimintarakenteita uudistetaan asiakaslähtöisesti - parannetaan tehokkuutta ja vaikuttavuutta Vahvistetaan liikennesuunnittelun pitkäjänteisyyttä ja poliittista ohjausta. Liikennejärjestelmän ja palveluiden jatkuvalle ylläpidolle ja kehittämisellelaaditaan valtakunnallinen tavoitesuunnitelmalla. Kaupungistumiskehitys sekä elinkeino- ja palvelurakenteen muutokset edellyttävät väyläverkon ja solmupisteiden palvelutason ja luokittelun uudistamista. Markkinoiden toimivuus varmistetaan joukkoliikenteessä ja liikenteen palveluissa. 9

10 Toimintarakenteita uudistetaan asiakaslähtöisesti - parannetaan tehokkuutta ja vaikuttavuutta Kohdistetaan kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen, henkilökuljetuksiin ja liikennepalveluihin lisää huomiota tavoitteena 200 miljoonaa uutta joukkoliikennematkaa Matkustajille on tarjolla palvelut, josta saa helposti tietoa eri liikkumisvaihtoehdoista ja matkaketjun aikana tarvittavaa tietoa. Joukkoliikenne- ja henkilökuljetustenmäärärahat ohjataan tehokkaampaan, yhteiseen käyttöön. Viranomaisten välistä työnjakoa on uudistettava. Suurten kaupunkiseutujen aiesopimuskäytäntöä kehitetään ja laajennetaan kaupunkiseuduille, joilla on varteenotettava joukkoliikennejärjestelmä. 10

11 Väyläverkon ja solmupisteiden luokittelu tukemaan palvelutason ja toimenpiteiden priorisointia Uudistetaan väyläverkon ja solmupisteiden luokittelu vastaamaan elinkeino- ja palvelurakenteen muutoksia ja kaupungistumiskehitystä. Alueiden käytön ja liikennejärjestelmän pitkäjänteisen suunnittelun lähtökohdaksi tarvitaan liikennemuodoille yhtenäinen, nykyisiin ja ennakoitaviin asiakastarpeisiin perustuva väyläverkon ja solmupisteiden palvelutason määrittely ja luokittelu. Luokittelu korvaisi vuosikymmenten aikana liikennemuodoille erillisinä syntyneet luokittelut. Se tukisi nykyistä paremmin liikenneverkon ja -palveluiden sekä tarpeellisten toimenpiteiden suunnittelua. Näin kyettäisiin vahvistamaan matka- ja kuljetusketjuajattelua ja antamaan käyttäjille nykyistä ennakoitavampi käsitys liikenneolosuhteista. 11

12 Täsmäparannuksilla hyötyjä moneen kohteeseen yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa Kehittämisen painopistettä siirretään pieniin kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin ja liikkumisen palveluiden hyödyntämiseen. Budjettirakenteita uudistetaan tukemaan paremmin toimintaa. Eri puolilla Suomea toteutettavat monipuolisen keinovalikoiman täsmätoimenpiteet kootaan riittävän isoiksi paketeiksi eli toimenpidekoreiksi. Näin voidaan parantaa matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta kustannustehokkaasti. Hyödynnetään tietoa, teknologiaa, uusia toimintatapoja ja liikennepalveluita. Uusitaan turva- ja ohjauslaitteita riittävän nopeasti liikenteen toimivuuden takaamiseksi. Kehittämisinvestointien rahoittamispohjaa on tarpeen laajentaa ja kokeilla erilaisia rahoitusmuotoja. Hankkeista hyötyvät tahot osallistuvat rahoitukseen nykyistä enemmän. Hyötyjä osallistuu -mallin yleisistä periaatteista tulee laatia ohjeet eri ministeriöiden ja muiden tahojen yhteistyönä. Uusia rahoitusmalleja tulee rohkeasti kokeilla. Liikenteen hinnoittelun uudistamisessa tulee edetä pitkäjänteisesti. 12

13 Toimenpidekoreilla lisää tehoa nykyverkosta Valtakunnallisesti merkittävät ja erikseen sovittavat elinkeinopoliittiset kohteet Toimivat kuljetusketjut ja yhteydet ulkomaille ovat tärkeitä Suomen kilpailukyvylle Toimivat työ- ja työasiamatkat ovat keskeisiä työvoiman liikkuvuuden ja saatavuuden kannalta Toimiva arki on kasvukeskusten elinvoimaisuuden perusta Parantaminen/kehittäminen kohdistuu TEN -ydinverkolle tai perustellusta syystä valtaväyläverkolle. Toimenpidekoreilla lisää tehoa irti nykyisestä liikenneverkosta Toimenpidekorien avulla tavoitellaan parannuksia sellaisissa kohteissa, joihin isoa väylähanketta ei ole tulossa tai sellaista ei ongelmien poistamiseksi tarvita. Yhden ison hankkeen sijaan voidaan samalla rahamäärällä toteuttaa useita pieniä toimenpiteitä ja parantaa liikenneolosuhteita eri puolilla Suomea. Parannuskohteet tai palvelut on tunnistettu alueellisissa ja valtakunnallisissa liikennejärjestelmää koskevissa suunnitelmissa, mutta niitä ei kustannustehokkuudesta huolimatta saada nykyrahoituksella toteutetuksi MAL- aiesopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa erityisesti kasvukeskuksissa. Pienet kustannustehokkaat toimenpiteet ovat tärkeä osa yhteistyötä. 13