(KSLY) LUONNOS 1. JOHDANTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "(KSLY) 10.10.2011 LUONNOS 1. JOHDANTO"

Transkriptio

1 HAVAINTOKATSAUS Keski-Suomen alueelle suunnitellut tuulivoima-alueet: Kärkinen, Kärpänkylä, Pihlajakoski Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry (KSLY) LUONNOS 1. JOHDANTO Keski-Suomen liitto suunnittelee osana 3. vaihemaakuntakaavaa tuulivoimalle soveliaiden alueiden osoittamista osana maakuntakaavoitusprosessia. Tuulivoimatuotannon kannalta potentiaalisista alueista on Keski-Suomen maakunnan alueella laadittu yhdessä muiden Sisä-Suomen muiden maakuntaliittojen kanssa yhteisselvitys (Paakkari 2011), jossa tuulivoimatuotannolle soveliaita alueita kartoitettiin teknistaloudellisesta näkökulmasta ottaen huomioon myös eri alueiden keskeiset luontoarvot. Em. selvityksen täydentämiseksi Keski-Suomen liitto tilasi Keski-Suomen lintutieteelliseltä yhdistykseltä (KSLY) katsauksen yhdistyksen hallussa olevasta aineistosta koskien kolmea suunniteltua tuulivoima-aluetta Korpilahden (nykyisin osa Jyväskylän kaupunkia) Kärkisissä sekä Kuhmoisten Kärpänkylällä ja Pihlajakoskella. Tähän havaintokatsaukseen on kerätty lintutieteellisen yhdistyksen hallussa oleva havaintotieto em. alueilta. Pääasiallisena tietolähteenä on käytetty Birdlife Suomen hallinnoimaa Tiira-havaintotietokantaa, johon on koottu myös KSLY:n hallussa oleva lintuhavaintoarkisto yhdistyksen toiminta-ajalta. Havaintoarkiston ohella erityisesti muuttolinnustoa ja eri lajien käyttämiä muuttoreittejä koskien havaintokatsausta varten haastateltiin Keski-Suomen alueen aktiivisia muutontarkkailijoita. Yhdistyksen arkistoihin tallennetut havaintotiedot perustuvat pääasiassa yksittäisten lintuharrastajien vapaaehtoisesti tallentamiin havaintoihin, kun taas systemaattisia, vakioituja linnustokartoituksia tai seurantoja ei Kärkisten, Kärpänkylän tai Pihlajakosken alueella ole tehty. Tästä syystä alueiden linnustosta sekä mm. eri lajien muuttoreiteistä ei tässä yhteydessä voida antaa kuin hyvin yleispiirteinen kuva, jota tulisikin tuulivoima-alueiden jatkosuunnittelun yhteydessä täydentää vakiomenetelmin suoritettavilla linnustolaskennoilla ja -seurannoilla. Havaintokatsauksen on koonnut Asko Ijäs Keski-Suomen lintutieteellisestä yhdistyksestä. 2. PESIMÄLINNUSTO Suunnitellut tuulivoima-alueet sijoittuvat Päijänteen länsirannan metsävaltaisille alueille, joiden pesimälinnustosta valtaosan muodostavat pääasiassa keskisuomalaiselle metsäympäristöille ominaiset lajit. Päijänteen ranta-alueiden läheisyydessä ranta-alueiden läheisyys sekä voimakkaiden korkeuserojen ja lehtokasvillisuuden synnyttämä monimuotoinen elinympäristörakenne tarjoavat kuitenkin potentiaalisia elinympäristöjä useille eri lintulajeille, minkä vuoksi myös pesimälinnusto on Päijänteen ranta-alueiden läheisyydessä yleisesti keskimääräistä monimuotoisempaa. Keski-Suomen mittakaavassa harvalukuisista lajeista Päijänteen ranta-alueilla tavataan suhteellisen runsaslukuisena mm. useita reheville lehtimetsille ominaisia lintulajeja (mm. valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos), harmaapäätikka (Picus canus), kultarinta (Hippolais icterina) sekä alueen karummilla kallio- ja harjualueilla myös mm. kehrääjää (Caprimulgus europaeus) Kärkistensalmi Heinosniemen suunniteltu tuulivoima-alue sijoittuu Heinosniemen keskiosien pääosin asumattomille jyrkkäpiirteisille kallioalueille. Metsiä on alueella monin paikoin voimakkaasti käsitelty, minkä vuoksi nuorten kasvatusmetsien ja taimikoiden osuus on alueella melko korkea. Hakkuista huolimatta

2 Heinosniemen alueella on kuitenkin jäljellä vielä monin paikoin (mm. Niinimäen alueella sekä Rimminmäen pohjoisrinteessä) vanhempien kuusi- ja sekametsien alueita, jotka tarjoavat potentiaalisen elinympäristön useille vanhoja metsiä suosiville lajeille (mm. hippiäinen (Regulus regulus), tiltaltti (Phylloscopus collybita), kuusitiainen (Parus ater), idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides), pohjantikka (Picoides tridactylus) sekä useat haukka- ja pöllölajit). Alue on nykyisin pääosin asumatonta lukuun ottamatta yksittäisiä asuintaloja sekä maatiloja. Maatilojen läheisyydessä Heinosniemen alueella esiintyy metsälajien ohella myös useita kulttuuri- ja maaseutuympäristöille ominaisia lajeja kuten mm. pensastaskuja (Saxicola rubetra), punavarpusia (Carpodacus erythrinus) sekä eri yölaulajalajeja. Kaikkiaan havaintotietoja Heinosniemen keskiosiin sijoittuvan tuulivoima-alueen linnustosta on KSLY:n havaintoarkistossa olemassa melko vähän (noin 90 havaintoriviä viimeiseltä viideltä vuodelta), minkä vuoksi kattavaa tarkastelua alueen pesimälinnustosta ei tässä yhteydessä ole mahdollista tehdä. Yhdistyksen arkistossa olevat tiedot painottuvat pääsääntöisesti niemen eteläosiin teiden läheisyyteen, kun taas alueen keskiosista havaintomateriaalia on olemassa selkeästi vähemmän. Suojelullisesti alueen huomionarvoisimpia pesimälajeja ovat erityisesti useat päiväpetolintu- ja pöllölajit, joista Heinosniemen alueelta on olemassa runsaasti havaintoja mm. soidintavista viiru- (Strix uralensis)-, helmi- (Aegolius funereus) ja varpuspöllöstä (Glacidium passerinum) sekä kana- (Accipiter genitilis) ja hiirihaukasta (Buteo buteo). Seuraavassa esitetään lyhyesti yhdistyksen havaintoarkistossa olevat tiedot Kärkisten suunnitellulta tuulivoimapuistoalueelta (aluerajaus , ; , ) vuosilta Lisäksi joidenkin lajien kohdalla on esitetty myös vanhempia havaintoja. Taulukossa on lisäksi esitetty eri lajien suojelullinen asema (käytetyt lyhenteet: VU = Suomen lajien uhanalaisarvioinnin perusteella (Rassi ym. 2010) vaarantunut laji, NT = silmälläpidettävä laji, D = EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I laji, joita jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin). Harmaapäätikka (Picus canus), D Kaksi kevättalvista havaintoa Hörhän peltojen ympäristöstä (vuosilta ) sekä yksi havainto pariskunnasta Niiniojanlahdesta keväältä Todennäköinen pesimälaji alueella Helmipöllö (Aegolius funereusa), NT Kaikkiaan neljä reviirihavaintoa vuosilta pääosin Niinimäen-Rimminmäen- Ryssämäen alueelta. Hyvinä myyrävuosina todennäköinen pesimälaji Heinosniemen (pesiviä pareja mahdollisesti jopa useampia). Hiirihaukka (Buteo buteo), VU Paikallinen yksilö (ilmeinen emolintu) Rimminmäen ympäristössä elokuussa Lajista olemassa myös melko paljon vanhoja pesintään viittaavia havaintoja vuosilta Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) Yksi reviirihavainto selvitysalueen pohjoispuolelta Kemintien varresta kesäkuulta Todennäköinen pesimälaji erityisesti alueen vanhojen kuusimetsien alueilla. Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Runsaasti havaintoja mm. Kelan ja Hörhän pelloilta sekä Ryssämäestä talvilta Kesältä lajista on sen sijaan tehty vähemmän havaintoja, mutta erityisesti hyvinä myyrävuosina lajin pesiminen alueella mahdollista Kaakkuri (Gavia stellata), NT, D Yksi havainto länteen lentäneestä kaakkuriparista toukokuulta Ei ilmeisesti pesi alueella, mutta Muuramen Korpilahden alueella pesivät kaakkurit käydät todennäköisesti usein Päijänteellä ruokailemassa. Kanahaukka (Accipiter gentilis)

3 Kaksi havaintoa paikallisista kanahaukoista heinakuulta 2011 Vitikkalasta sekä Rimminmäestä helmikuulta Todennäköinen pesimälaji alueen varttuneissa ja vanhoissa kuusikoissa. Käenpiika (Jynx torquilla), NT Reviirihavainto Niiniojan peltojen ympäristöstä toukokuulta Todennäköinen pesimälaji alueen rehevämmillä alueilla sekä peltojen reunametsissä. Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) Yksi reviirihavainto varsinaisen selvitysalueen pohjoispuolelta Kovalasta. Todennäköinen, mutta harvalukuinen pesimälaji myös suunnitellun tuulivoima-alueen rehevämmillä lehtoja lehtimetsäalueilla. Nuolihaukka (Falco subbuteo) Ilmeinen lentopoikue Valkeavuoren hakkuuaukoilla elokuussa Palokärki (Dryocopus martius), D Ainakin yksi havainto aikuisesta linnusta Rimminmäen laen hakkuuaukolla. Ilmeinen pesimälaji alueella Pensassirkkalintu (Locustella naevia) Vuosittain 1-2 reviiriä Helan ja Saloniemen peltojen ympäristöissä. Pohjantikka (Picoides tridactylus), D Kaksi havaintoa Niinimäenvierusta ja Lepolasta tammikuulta Alueella nykyisin melko paljon läjille soveltuvaa elinympäristöä, minkä vuoksi todennäköinen pesimälaji alueella. Punavarpunen (Carpodacus erythrinus), NT Yksi havainto Vitikkalasta toukokuusta Todennäköisesti kuitenkin säännöllinen pesimälaji selvitysalueen maatalousvaltaisissa osissa. Ruisrääkkä (Crex crex), D Reviirihavainto Hörhän pelloilta heinäkuulta 2009, minkä lisäksi vanhempia havaintoja samalta paikalta 2000-luvun alusta. Voi joinakin vuosina pesiä alueella, mutta ei ilmeisesti säännöllinen pesimälaji. Punavarpunen (Carpodacus erythrinus), NT Yksi havainto Suomäestä kesäkuulta Todennäköisesti kuitenkin säännöllinen pesimälaji selvitysalueen maatalousvaltaisissa osissa. Teeri (Tetrao tetrix), NT, D Ilmeisesti hyvinkin runsaslukuinen pesimälaji selvitysalueen rikkonaisilla metsäalueilla. Elokuulta 2011 havaintoja ainakin kahdesta poikueesta Rimminmäessä sekä Niinimäenvierussa. Lisäksi muitakin havaintoja (mm. noin 10 aikuisen linnun parvi) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Lentopoikue Rimminmäen hakkuuaukoilla elokuussa Lisäksi havaintoja aikuisista yksilöistä Mason ja Hörhän pelloilta vuodelta Varpuspöllö (Glacidium passerinum), D Kaksi talvista havaintoa alueelta vuosilta 2004 ja Todennäköisesti kuitenkin hyvin säännöllinen pesimälaji selvitysalueen varttuneissa kuusikoissa. Viita- (Acrocephalus dumentorum) ja luhtakerttunen (A. palustris), Molemmat potentiaalisia pesimälajeja selvitysalueen maatalousvaltaisissa osissa. Viitakerttusella nykyisin vuosittain 2-3 reviiriä Helan, Vitikkalan ja Mason ympäristössä. Luhtakerttusesta yksi reviirihavainto Vitikkalasta kesältä Viirupöllö (Strix uralensis)

4 Kolme reviiriä alueen etelä- ja keskiosista kevättalvelta Lisäksi vanhempia havaintoja Niinimäestä ja Paukkulasta kevättalvilta 1990-luvun puolelta. Todennäköisesti säännöllinen pesimälaji alueella. LISÄTÄÄN MYÖHEMMIN Kuva 1. Kuvia Kärkisten suunnitellulta tuulivoimapuisto-alueelta 2.2. Kärpänkylä Kärpänkylän suunniteltu tuulivoima-alue sijoittuu Kärpänkylän melko voimakkaasti käsitellyille metsä- ja kallioalueille, joiden pesimälinnusto muodostuu pääosin havu- ja sekametsille tavanomaisista lajeista. Länsiosistaan suunniteltu tuulivoima-alue rajautuu melko lähelle Kärppäjärven vanhojenmetsiensuojelu- ja Natura-aluetta (FI ). Linnustollisesti Kärppäjärven alueelle luonteenomaiseen lajistoon kuuluvat useat erityisesti vanhoille kuusimetsille ominaiset lajit, kuten mm. kanahaukka (Accipiter gentilis), pohjantikka, idänuunilintu). Eteläosistaan suunniteltu tuulivoima-alue rajautuu vastaavasti Iilijärvenkallioiden-Lästilänvuoren arvokkaalle kallioalueelle. Kallioalueelle luoteenomaiseen pesimälinnustoon kuuluvat nykyisin mm. kehrääjä (Caprimulgus europaeus), käki (Cuculus canorus) ja kulorastas (Turdus viscivorus). Kokonaisuudessaan tietoja suunnitellun tuulivoima-alueen pesimälinnustosta on lintutieteellisen yhdistyksen havaintoarkistossa olemassa nykyisin hyvin vähän (vain noin 30 havaintoriviä viimeiseltä viideltä vuodelta), minkä vuoksi erityisesti uhanalaisten lajien esiintymistä alueella on niiden pohjalta vaikea kattavasti arvioida. Seuraavassa esitetään lyhyesti yhdistyksen havaintoarkistossa olevat tiedot Kärpänkylän suunnitellulta tuulivoimapuistoalueelta (aluerajaus , ; , ) vuosilta Lisäksi joidenkin lajien kohdalla on esitetty myös vanhempia havaintoja. Taulukossa on lisäksi esitetty eri lajien suojelullinen asema (käytetyt lyhenteet: VU = Suomen lajien uhanalaisarvioinnin perusteella (Rassi ym. 2010) vaarantunut laji, NT = silmälläpidettävä laji, D = EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I laji, joita jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin). Kanahaukka (Accipiter gentilis) Havainto lentopoikueesta Perävuoren laajoilla hakkuuaukoilla elokuussa Tarkka pesäpaikka ei tiedossa. Lisäksi kesäkuulta 2011 olemassa havainto saalista kantaneesta yksilöstä selvitysalueen eteläpuolelta Ylä-Saksan pelloilta. Kehrääjä (Caprimulgus europaeus), D Runsaasti havaintoja erityisesti suunnitellun tuulivoima-alueen eteläosien harjujensuojeluohjelma-alueelta sekä Pyhänpääntien varresta. Kesällä 2011 alueella havaittiin ainakin kolme kehrääjäreviiriä. Todella reviirimäärä kuitenkin todennäköisesti tätä korkeampi. Nuolihaukka (Falco subbuteo) Lentopoikue Perävuoren hakkuuaukolla elokuussa Palokärki (Dryocopus martius), D Ilmeisesti melko säännöllinen pesimälaji alueella. Lajista useita havaintoja ainakin Pesäkivenkalliolta sekä Isomäestä elokuulta Pyy (Bonasa bonasia), D Ilmeisesti melko säännöllinen pesimälaji selvitysalueen ryteikköisimmillä metsäalueilla. Elokuulta 2011 havainto maastopoikueesta Syväjärven rantasuolta. Sääksi (Pandion haliaetus), NT, D Pesii ilmeisesti jossain ranta-alueiden läheisyydessä. Havaintoja ainakin alueen eteläpuolisilta ranta-alueilta. Teeri (Tetrao tetrix), NT, D

5 Ilmeisesti hyvinkin runsaslukuinen pesimälaji tuulivoima-alueen rikkonaisilla metsäalueilla. Elokuun 2011 maastokäynnillä havaintoja ainakin kahdesta aikuisten lintujen parvesta (a10 ja an15) Soimakalliolla ja Perävuoressa sekä poikueesta Pesäkivenkalliolla. Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Pesii ilmeisesti ainakin Tervalan-Närvän ja Ylä-Saksan peltoalueiden ympäristössä sekä mahdollisesti myös Iilijärvenkallioilla, joista kaikista olemassa havaintoja lajista vuosilta Viitakerttunen (Acrocephalus dumentorum), viitasirkkalintu (Locustella fluviatilis), punavarpunen (Carpodacus erythrinus) (NT), pensastasku (Saxicola rubetra) Havaintoja useilta vuosilta erityisesti Närvän ja Tervalan tilojen maatalousvaltaisilta alueilta. LISÄTÄÄN MYÖHEMMIN Kuva 2. Kuvia Kärpänkylän suunnitellulta tuulivoimapuisto-alueelta 2.3. Pihlajakoski Pihlajakosken suunniteltu tuulivoima-alue sijoittuu Kuhmoisten koillisosiin Harjunsalmen pohjoispuolen jyrkkäpiirteisille kallioalueille. Metsiä on erityisesti alueen keskiosissa käsitelty melko voimakkaasti ja alueen kasvillisuutta luonnehtivatkin monin paikoin linnustollisesti pääosin melko karut nuoret kasvatusmetsät sekä eri kehitysasteiden metsänuudistusalueet. Sen sijaan alueen etelä- ja länsiosissa mm. Kaitajärven Natura-alueella (FI , SCI) sekä Kartinvuoren-Rappuvuoren ympäristössä esiintyy laajemmin myös varttuneita ja vanhoja kuusimetsiä, joissa myös pesimälinnusto on monipuolisempaa (mm. hippiäinen, kuusitiainen, palokärki, pyy). Tuulivoima-alueen eteläpuolella Ison Pihlajajärven ympäristössä kasvillisuus on monin paikoin hyvin rehevää ja tämän alueen (ml. Kaitajärven Natura-alue) kuuluu nykyisin useita vaateliaita lehti- ja lehtipuuvaltaisten sekametsien lajeja, kuten mm. harmaapäätikka ja kultarinta (Hippolais icterina). KSLY:n havaintoarkistossa olevat tiedot Pihlajakosken suunnitellulta tuulivoima-alueelta painottuvat pääosin alueen eteläpuolelle Ison Pihlajajärven Pihlajakosken alueelle, kun taas tuulivoimatuotantoon suunnitelluilta kallioalueilta havaintotietoja ei ole olemassa käytännössä lainkaan. Seuraavassa esitetään koostetusti yhdistyksen havaintoarkistossa olevat tiedot Pihlajakosken suunnitellulta tuulivoimapuistoalueelta sekä sen lähiympäristöstä (aluerajaus , ; , ) vuosilta Taulukossa on lisäksi esitetty olemassa olevien havaintotietojen ohella lajien suojelullinen asema (käytetyt lyhenteet: VU = Suomen lajien uhanalaisarvioinnin perusteella (Rassi ym. 2010) vaarantunut laji, NT = silmälläpidettävä laji, D = EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I laji, joita jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin). Harmaapäätikka (Picus canus), D Kaikkiaan 6-7 havaintoa kevät- ja kesäaikaista havaintoa vuosilta (osa havainnoista koskee todennäköisesti samoja yksilöitä) erityisesti selvitysalueen eteläosista sekä Iso-Pihlajajärven ympäristöstä. Ilmeisesti jokavuotinen pesimälaji alueella. Helmipöllö (Aegolius funereusa), NT Yksi reviirihavainto selvitysalueen pohjoispuolelta Edessalmelta maaliskuulta Pesii hyvinä myyrävuosina todennäköisesti myös selvitysalueen metsävaltaisilla alueilla. Huuhkaja (Bubo bubo), NT, D Vt 24 ja Hautavehmaantien risteysalueelta löydetty kuollut yksilö huhtikuussa Lajin kannalta potentiaalisia pesimäalueita erityisesti selvitysalueen luoteisosissa Kartinvuoren ympäristössä. Kuikka (Gavia arctica), D

6 Ei todennäköisesti pesi varsinaisella selvitysalueella. Iso-Pihlajajärvi sekä Päijänteen rantaalueet potentiaalisia pesimäalueita, joista ainakin Isolta-Pihlajajärveltä havainto poikueesta kesällä Kaakkuri (Gavia stellata), NT, D Yksi havainto aikuisesta kaakkurista Isolta-Pihlajajärveltä kesäkuulta Ei ilmeisesti pesi selvitysalueella, mutta Kuhmoisten alueella pesivät kaakkurit käyvät todennäköisesti usein Päijänteellä ruokailemassa. Kanahaukka (Accipiter gentilis) Viisi havaintoa paikallisista kanahaukoista Pihlajajärven ympäristöstä sekä Alkulasta. Lisäksi laji pesii ainakin Edessalon vanhojen metsien suojelualueella. Palokärki (Dryocopus martius), D Yksi havainto huutelevasta linnusta Kinavuoresta elokuulta Lisäksi vanhoja havaintoja pariskunnasta Alkulan tilan ympäristöstä huhtikuulta Todennäköisesti säännöllinen pesimälaji alueella, Pyy (Bonasa bonasia) Todennäköisesti säännöllinen pesimälaji selvitysalueen ryteikköisillä metsäalueilla. Elokuulta 2011 havainto maastopoikueesta Töhölän eteläpuolelta. Teeri (Tetrao tetrix), NT, D Ilmeisesti hyvinkin runsaslukuinen pesimälaji selvitysalueen rikkonaisilla metsäalueilla. Elokuulta 2011 havaintoja ainakin kahdesta poikueesta Rimminmäessä sekä Niinimäenvierussa. Lisäksi muitakin havaintoja (mm. noin 10 aikuisen linnun parvi) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Lentopoikue Rimminmäen hakkuuaukoilla elokuussa Lisäksi havaintoja aikuisista yksilöistä Mason ja Hörhän pelloilta vuodelta Varpuspöllö (Glacidium passerinum), D Kaksi talvista havaintoa alueelta vuosilta 2004 ja Todennäköisesti kuitenkin hyvin säännöllinen pesimälaji selvitysalueen varttuneissa kuusikoissa. Viitakerttunen (Acrocephalus dumentorum) Kesällä 2011 useita reviirejä Ison-Pihlajajärven ympäristössä. LISÄTÄÄN MYÖHEMMIN Kuva 3. Kuvia Pihlajakosken suunnitellulta tuulivoimapuisto-alueelta 3. MUUTTOLINNUSTO 3.1. Yleistä Päijänteen lintumuutosta Päijänne on keskisuomalaisten lintuharrastajien piirissä tunnettu jo pitkään yhtenä sisämaan merkittävimmistä lintujen muuttokanavista, jonka kautta muuttaa yleensä vuosittain satoja tuhansia lintuja. Päijänteen alueen kautta kulkevasta muutosta pääasiallisia lajiryhmiä ovat erityisesti Suomen keskiosissa sekä Pohjois-Skandinaviassa pesivä lintulajisto, joiden lisäksi Päijänteelle ohjautuu kuitenkin säännöllisesti merkittäviä määriä myös kauempana idässä Kuolan niemimaalla sekä Jäämerellä pesiviä lajeja. Eri lajien pääasiallisten muuttoreittien kannalta Päijänteen alueen kautta kulkeva lintumuutto voidaan jakaa karkeasti a) selkeämmin Päijänteen vesistöä seurailevaan vesi- ja rantalintumuuttoon, sekä b) Päijänteen rantojen kautta kulkevaan maalintumuuttoon. Vesi- ja rantalintumuutto (mm. sorsat, hanhet, kuikka- ja lokkilinnut sekä valtaosa kahlaajista) painottuu Keski-Suomessa valtaosin alueen suurien vesistöreittien ja selkävesien läheisyyteen, joista Päijänne on muuttolinnuston näkökulmasta selkeästi merkittävin. Nämä lajit myös muuttavat yleensä pääosin veden päällä, mutta voivat usein myös ylittää

7 niiden lentoreitille osuvia esteitä tai maa-alueita (saaret sekä kapeat kannakset ja niemet). Erityisesti syksyllä Päijänteen vesireitti kerää osaltaan yhteen idän puolelta saapuvaa vesilintumuuttoa ohjaten sitä osaltaan järvenselkien suuntaisesti kohti etelää. Tästä syystä muuttajamäärät ovat Päijänteen eteläosissa usein säännöllisesti järven keski- ja pohjoisosia suurempia. Suurikokoisemmista vesilinnuista metsähanhi ja laulujoutsen ovat tässä yhteydessä kuitenkin poikkeus. Näiden lajien muuttoreitit kulkevat Keski-Suomessa useista vesi- ja rantalintulajeista poiketen suoraviivaisemmin kohti koillista eivätkä ne merkittävissä määrin keräänny Päijänteen muodostamalle vesireitille. Vesi- ja rantalintujen ohella Päijänteen rannat muodostavat tärkeän muuttoreitin myös useille maaalueiden kautta muuttaville lajeille (mm. päiväpeto- ja varpuslinnut, kurki, sepelkyyhky). Vesilinnuista poiketen maalinnut pyrkivät muutollaan yleisesti välttelemään suurien, yhtenäisten järvenselkien ylittämistä, vaan muuttavat mieluummin maa-alueiden päällä, jossa niille on tarjolla enemmän joko potentiaalisia ruokailualueita (mm. varpuslinnut) tai niiden muuttomatkallaan hyödyntämiä nosteita (mm. petolinnut, kurki). Saapuessaan Päijänteen rantaan maalintujen muutto yleensä pysähtyy ja ohjautuu edelleen rantojen suuntaisesti keväällä pohjoiseen tai syksyllä etelään. Tästä syystä myös useiden maalintujen muuttajamäärät ovat Päijänteen ranta-alueilla usein huomattavan korkeita johtuen järvenselkien muuttoa keskittävästä vaikutuksesta. Keväällä maalintumuutto painottuu erityisesti Päijänteen länsirannalle lintujen saapuessa järven rantaan yleensä joko etelästä tai lounaasta ja jatkaen tästä matkaansa rantojen suuntaisesti kohti pohjoista. Vastaavasti syksyllä tilanne on päinvastainen Keskija Pohjois-Päijänteen isojen järvenselkien keskittäessä idän ja koillisen suunnalta tulevaa lintumuuttoa ja ohjaten sen järven itärantaa pitkin kohti etelää. Sisämaassa sää- ja tuuliolosuhteet vaikuttavat rannikkoalueita voimakkaammin erityisesti näkyvään lintumuuttoon, minkä vuoksi eri lajien havaitut muuttajamäärät voivat vaihdella jopa 100-kertaisesti vuosien välillä. Voimakkaimmin säätilojen vaikutus lintujen muuttoon näkyy erityisesti arktisten vesilintujen ja hanhien kohdalla, joiden pääasialliset muuttoreitit painottuvat sekä keväällä että syksyllä Suomenlahden rannikolle sekä itärajan tuntumaan Laatokan Karjalaan. Näiden lajien muutto voi kuitenkin erityisesti itä- ja kaakkoistuulien aikaan ohjautua merkittävissä määrin myös Keski-Suomen puolelle, jossa Päijänne toimii keskeisenä muuttokanavana. Esimerkkejä Päijänteen alueen kovista muuttopurkauksista ovat esimerkiksi yli kuikkalinnun muutto Kuhmoisten Tehinniemestä toukokuussa 1994 sekä kymmenien tuhansien yksilöiden suuruiset hanhimuutot (lajeina pääasiassa valkoposki-, sepel- ja tundrahanhi) Etelä- ja Keski- Päijänteeltä vuosilta 1999 ja Optimaalisten tuuliolosuhteiden ohella sadealueet vaikuttavat myös osaltaan siihen, kuinka voimakasta muuttoa Päijänteellä on mahdollista havaita. Parhaiten muuttoa pääsee Päijänteellä näkemään yleensä pilvisinä ja tihkusateisina päivinä, jolloin muuttoparvet pudottautuvat heikon näkyvyyden vuoksi yleensä alemmas ja muuttavat edelleen tiiviimmin Päijänteen kaltaisia suuria vesistöreittejä seuraillen. Sen sijaan kirkkaassa, myötätuulisessa säässä havaittava lintumuutto on Päijänteellä yleensä selkeästi heikompaa. Eri lajien tai lajiryhmien muuton ohjautuminen Päijänteelle sekä mahdollisuudet sen havainnoimiselle vaihtelevat kuitenkin suuresti eri muuttoaikoina sekä eri lajien välillä. Eri lajien kannalta optimaalisia sääolosuhteita on käsitelty laajemmin Martikaisen (2008) artikkelissa, jossa on Päijänteen alueen vesi- ja rantalintumuuttoa on kuvattu tätä havaintokoostetta yksityiskohtaisemmin Kärkisten alue lintumuuton kannalta Kärkistensalmi on nykyisin erityisesti kevätmuuton aikaan yksi Keski-Suomen aktiivisimmin seurattuja muutontarkkailupaikkoja, joissa havaitaan usein mm. Keski-Suomen mittakaavassa merkittäviä vesilintu-, hanhi- ja petolintumuuttoja. Pääasiassa muuttoa seurataan Kärkistensalmessa maaliskuun puolivälistä huhtikuun loppuun, jolloin seuranta voi alueella olla hyvinkin säännöllistä (alueella havainnointia karkeasti päivänä vuosittain). Muutontarkkailuajat ja seurannan kesto vaihtelevat kuitenkin suuresti vuosien välillä, minkä vuoksi vuosien välisiä muuttajamääriä ja niiden vaihtelua on tässä yhteydessä vaikea luotettavasti vertailla. Kärkistensalmen sillan ohella muutonseurantaa on viime vuosien aikana suoritettu melko aktiivisesti myös salmen eteläpuolisen Kapalaukeen niemen kärjestä, jossa seuranta on painottunut erityisesti arktisten vesilintujen ja kuikkalintujen päämuuttoon (nk. kevätarktika) toukokuun loppupuolelle.

8 Yhteenveto eri lajien tai lajiryhmien havaituista muuttajamääristä Kärkistensalmen ja Kapalaukeen tarkkailupaikoilta viime vuosilta on esitetty taulukossa 1. Syksyllä muutonseuranta on Kärkistensalmessa oleellisesti kevättä hajanaisempaa havainnoinnin keskittyessä Pohjois-Päijänteellä syksyisin lähinnä Heinosniemen pohjoispuolelle mm. Säynätsalon satamaan sekä Muuratsalon Paljaspäälle. Taulukko 1. Eri lajien havaittuja kevätmuuttajamääriä (ajanjakso ) Kärkistensalmen ja Kapalaukeen havaintopaikoilta vuosilta Havainnot on kerätty Birdlife Suomen ylläpitämästä Tiira-havaintotietokannasta ja perustuvat kokonaisuudessaan lintuharrastajien ilmoittamiin muuttohavaintoihin Hanhet Sepelkyyhky Joutsenet Arktiset vesilinnut Päiväpetolinnut Kurki Naurulokki Töyhtöhyyppä *ml. hiirihaukka, piekana, varpushaukka sekä lajilleen määrittämättömät hiirihaukkalajit. Lintujen pääasiallisia muuttoreittejä on hahmoteltu karttaan kuvassa 1. Lintumuutosta puhuttaessa on syytä muistaa se, ettei lintumuutto useinkaan kulje selkeiden, geometristen linjojen mukaisesti, vaan yksittäisten yksilöiden tai parvien lentoreitit voivat sen sijaan vaihdella suurestikin mm. vallitsevien sääolojen ja lajikohtaisten erojen mukaan. Vesi- ja rantalintumuuton kannalta Heinosniemi ja Kärkistensalmi sijoittuvat kahden Päijänteen suuren selkäveden, Ristinselän ja Vanhanselän, väliin keskelle näiden lajien pääasiallista muuttoreittiä. Erityisesti vesi- ja kuikkalinnut pyrkivät muutollaan seurailemaan Päijänteen pääasiallisia vesireittejä, minkä vuoksi niiden on havaittu ohittavan Heinosniemen pääsääntöisesti joko niemen eteläpuolelta Mustanselän kautta tai vaihtoehtoisesti oikaisevan suoraan Kärkistensalmen havaintopaikan ja edelleen Heinosniemen keski- ja itäosien ylitse kohti Ristiselkää. Näistä Heinosniemen yli muuttavien yksilöiden muuttoreitit kulkevat todennäköisesti ainakin osin suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ja sen itäosien kautta. Eri muuttoreittien keskinäistä merkitystä tai Heinosniemen yli muuttavien yksilöiden osuutta on olemassa olevan aineiston perusteella kuitenkin vaikea yksityiskohtaisemmin arvioida. Todennäköisesti eri lajien halukkuus lähteä ylittämään Heinosniemen kaltaista estettä riippuu osaltaan myös sääolosuhteista. Erityisesti kirkkaalla säällä lintujen on havaittu muuttavan yleisesti korkeammalla, jolloin myös pienialaisten esteiden ylittäminen onnistuu todennäköisesti helpommin. Sen sijaan huonossa säässä (mm. vesisade, vastatuuli) monet lajit muuttavat alempana ja pyrkivät muutollaan seurailemaan voimakkaammin suuria vesistöjä tai muita muuton johtolinjoja. Tällöin parvet lähtevät todennäköisesti mieluummin kiertämään Heinosniemen kaltaista niemeä kuin nostavat korkeuttaan ja lentävät sen yli. Muista vesi- ja rantalintulajeista mm. lokit muuttavat nykykäsityksen mukaan pääosin em. muuttolinjoja käyttäen niiden muuton kulkiessa kuitenkin osin myös kauempaa lännestä Vanhanselän suuntaisesti kohti koillista. Suurikokoisista vesilinnuista metsähanhi ja laulujoutsen tekevät tässä yhteydessä sen sijaan merkittävän poikkeuksen. Vaikka erityisesti metsähanhen muuttajamäärät ovat Kärkistensalmella usein huomattavia, ei näiden lajien muutto yleensä keskity muiden vesilintujen tapaan Päijänteelle, vaan se leviää tasaisesti hyvinkin leveälle sektorille sekä sillan itä- että

9 länsipuolelle. Maalintumuutto seurailee Päijänteellä keväisin pääsääntöisesti vesistön länsirantaa, minkä vuoksi niiden muutto painottuu Kärkistensalmella valtaosin sillan länsipuolelle Korpilahden rannikolle. Syksyllä muuttoa ei Kärkistensalmella ole seurattu yhtä intensiivisesti havainnoitu kuin keväällä, minkä vuoksi eri lajien muuttoreiteistä ei voida tässä yhteydessä antaa yksityiskohtaista arviota. Lintuharrastajien käsityksen mukaan erityisesti vesi- ja rantalinnut käyttävät todennäköisesti pääosin samoja muuttoreittejä kuin keväällä niin pyrkiessä pääsääntöisesti seurailemaan Päijännettä Heinosniemen itäpuolelta Kärkisiin ja jatkavan tästä edelleen sillan eteläpuolitse edelleen Vanhanselälle. Tässäkin yhteydessä osa erityisesti korkeammalla vedenpinnan yläpuolella muuttavista linnuista todennäköisesti myös oikaisee suoraan Heinosniemen keski- ja itäosien ylitse suunnaten Ristinselältä suoraan Vanhanselälle. Maalintumuutto on Päijänteellä keskittynyt syksyisin varsin selkeästi järven itärannalle, minkä vuoksi niiden määrät jäävät myös Heinosniemen alueella todennäköisesti melko pieniksi. Kuva 1. Vesi- ja rantalintu- (harmaat nuolet) sekä maalintumuuton (mustat nuolet) painottuminen Kärkistensalmen alueella.

10 3.3. Kärpänkylän ja Pihlajakosken alueet lintumuuton kannalta Kärpänkylän ja Pihlajakosken alueita tarkastellaan tässä yhteydessä yhdessä, koska alueiden kautta kulkevaa lintumuuttoa ei olemassa olevan havaintoaineiston perusteella ole mahdollista arvioida aluekohtaisesti. Kärpänkylän ja Pihlajakosken suunnitellut tuulivoima-alueet sijoittuvat molemmat Päijänteen eteläosiin Tehinselän länsirannalle. Lähes 30 km pitkä Tehinselkä-Judinsalonselkä keskittää muuttoa laajaltakin alueelta, minkä vuoksi erityisesti useat Keski-Suomen alueen kautta kulkevan vesilintumuuton parhaista muutontarkkailupaikoista (mm. Tehinniemi, Lieniemi ja Oinassaari) sijoittuvat tälle alueelle. Tehinselällä muuttoa seurataan aktiivisimmin erityisesti loppukeväästä arktisen muuton aikaan, jolloin Päijänne keskittää merkittävällä tavalla rannikolta sisämaahan ohjautuvaa hanhi-, sorsa- ja kahlaajamuuttoa, sekä vastaavasti syksyllä, jolloin Päijänteen selät keräävät yhteen idän-koillisen suunnalta Keski-Suomeen ohjautuvaa lintumuuttoa. Yleensä useimmat KSLY:n alueen suurimmista vesi- ja rantalintumuutosta havaitaankin em. havaintopisteistä. Taulukko 2. Eri lajiryhmien syysmuuttajamääriä (ajanjakso ) Tehinniemen ja Oinassaaren havaintopaikoilla vuosilta Havainnot on kerätty Birdlife Suomen ylläpitämästä Tiirahavaintotietokannasta ja perustuvat lähinnä lintuharrastajien ilmoittamiin muuttohavaintoihin Hanhet Arktiset vesilinnut* Muut sorsalinnut** Kahlaajat Kuikkalinnut Kihut * mustalintu, pilkkasiipi, alli ** sinisorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, lapasorsa, tukkasotka, lapasotka, telkkä sekä lajilleen määrittämättömät sorsalinnut Taulukko 3. Eri lajien ja lajiryhmien muuttajamääriä kevätarktikan aikaan (ajanjakso ) Tehinniemen ja Oinassaaren havaintopaikoilta vuosilta Havainnot on kerätty Birdlife Suomen ylläpitämästä Tiira-havaintotietokannasta ja perustuvat lähinnä lintuharrastajien ilmoittamiin muuttohavaintoihin Hanhet Arktiset vesilinnut* Kahlaajat Kuikkalinnut Kihut * mustalintu, pilkkasiipi, alli + määrittämättömät vesilinnut Eri lajiryhmien muuttoreittejä on hahmoteltu karttaan kuvassa 2. Erityisesti näkyvä vesi- ja rantalintumuutto keskittyy Keski-Päijänteellä tehtyjen havaintojen perusteella pääsääntöisesti alueen suurille järvenselille lintujen lähtiessä vesialueet kohdatessaan seurailemaan niitä. Lisäksi syksyllä vesilintuja saapuu Judinsalon- ja Tehinselälle usein myös suoraan idästä niiden jatkaen vesistön kohdatessaan matkaansa usein vesistöreittiä mukaillen kohti etelää. Maalintumuuttoa on Keski-Päijänteen suurten selkien läheisyydessä seurattu selkeästi vesilintumuuttoa vähemmän, minkä vuoksi sitä voidaan tässä yhteydessä arvioida ainoastaan hyvin karkeasti maalintumuuton yleisten ominaisuuksien sekä vesilintumuuton yhteydessä tehtyjen hajahavaintojen perusteella. Ilmeisesti maalintumuutto seurailee Kuhmoisten alueella kuitenkin muun Päijänteen tapaan

11 vesistöalueen itä- ja länsirantoja, minkä vuoksi erityisesti keväisin suunniteltujen tuulivoima-alueiden kautta muuttaa todennäköisesti kohtalaisia määriä maalintulajeja. Tehin- ja Judinsalonselkien alueella vesialueiden leveys toimii Keski-Päijänteellä luultavasti melko vahvana esteenä erityisesti pienikokoisemmille lintulajeille, minkä vuoksi järvenselkien yli kulkeva maalintumuutto on todennäköisesti melko heikkoa. Tähän viittaavat ainakin syksyisin Keväistä maalintumuuttoa Kuhmoisissa on kuitenkin seurattu vain hyvin satunnaisesti, minkä vuoksi maalintumuuton voimakkuudesta tai esimerkiksi muuttokäytävän leveydestä Kuhmoisten ranta-alueilla ei tässä yhteydessä ole mahdollista antaa kunnollista arviota. Kuva 2. Vesi- ja rantalintu- (harmaat nuolet) sekä maalintumuuton (mustat nuolet) pääasiallinen painottuminen Kuhmoisten suunniteltujen tuulivoima-alueiden läheisyydessä.

12 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Tuulivoimahankkeiden linnustovaikutuksille on luonteenomaista se, etteivät ne yleensä rajaudu pelkästään tuulivoimaloiden suunnitelluille rakentamisalueille, vaan ne voivat vaikuttaa koko tuulivoima-alueen ja sen lähialueiden linnustoon. Tuulivoimaloiden kannalta mahdollisia vaikutustekijöitä ovat erityisesti 1) tuulivoimaloiden ja niiden rakentamisen aiheuttamat häiriötekijät, 2) tuulivoimaloiden linnuille aiheuttama törmäyskuolleisuus, sekä 3) tuulivoima-alueiden estevaikutukset ja niiden vaikutukset esimerkiksi lintujen käyttämiin muutto- ja ruokailulentoreitteihin (mm. Fox ym. 2006). Yleisesti tuulivoimaloiden linnustovaikutuksia pystytään parhaiten ehkäisemään tuulivoima-alueiden huolellisella sijoittelulla ja paikkojen valinnalla. Birdlife Suomi on laatimassaan kannanotossa (Birdlife Suomi 2009) suositellut erityisesti suurimpien lintujen kerääntymäalueiden, uhanalaisten lajien (erityisesti suuret petolinnut) keskeisten pesimäalueiden sekä voimakkaimpien muuttoreittien rajaamista tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen ulkopuolelle, minkä avulla pystytään osaltaan ehkäisemään myös tuulivoimaloiden linnuille aiheuttamia riskitekijöitä. Nykyaikaisten tuulivoimaloiden ja tuulivoima-alueiden vaikutuksia linnustoon ei kuitenkaan vielä tunneta kovin tarkasti, mikä vaikeuttaa osaltaan vaikutusten yksityiskohtaista arviointia sekä tarkkojen rakennussuositusten antamista. Sekä Korpilahden (nykyisin osa Jyväskylää) Kärkisten että Kuhmoisten Kärpänkylän ja Pihlajakosken suunnitellut tuulivoima-alueet sijoittuvat Päijänteen länsirantojen pääosin asumattomille, metsävaltaisille alueille. Suunniteltujen tuulivoimaloiden pesimälinnustoon kohdistuvien vaikutusten voidaankin kaikkien alueiden kohdalla arvioida kohdistuvan erityisesti varttuneille ja vanhoille metsille tyypilliseen lajistoon (erityisesti suurikokoiset petolinnut), joiden kannalta keskeiset elinympäristöt tulisikin osaltaan pyrkiä selvittämään osana hankkeiden jatkosuunnittelua. Muutenkin havaintoaineistoa sekä Kärkisten, Pihlajakosken että Kärpänkylän suunniteltujen tuulivoima-alueiden pesimälinnustosta on lintutieteellisen yhdistyksen arkistossa olemassa hyvin vähän, minkä vuoksi sen pohjalta on hyvin vaikea antaa luotettavia arvioita koskien alueen nykytilaa tai linnustollista arvoa. Muuttolintujen kannalta Päijänne muodostaa yhden sisämaamuuton kannalta keskeisistä johtolinjoista, joka keskittää osaltaan sekä järvenselkiä seurailevaa vesi- ja rantalintumuuttoa että maalintumuuttoa, jolle Päijänteen suuret järvenselät muodostavat selkeän esteen. Muuttolinnuston kannalta Kärkisten alue sijoittuu Ristiselän ja Vanhanselän väliin jäävälle niemelle. Erityisesti vesilintujen muuttoreitit kulkevat Kärkisten alueella todennäköisesti ainakin osittain Heinosniemen itäosien ylitse lintujen suunnatessa esimerkiksi keväällä Vanhanselältä suoraan kohti Ristiselkää. Suunniteltu tuulivoima-alue sijoittuu ainakin itä- ja keskiosiltaan todennäköisesti tälle muuttoreitille. Kärpänkylän ja Pihlajakosken alueet sijoittuvat Tehinselän-Judinsalonselän länsirannalle. Linnuista erityisesti vesilintumuutto painottuu Tehinselällä tehtyjen havaintojen perusteella hyvinkin voimakkaasti vesialueiden päälle, kun taas ranta-alueiden puolella näiden lajien muutto on pääsääntöisesti melko vähäistä. Sen sijaan erityisesti keväisin maalintumuutto voi osaltaan ohjautua em. tuulivoima-alueiden kautta. Maalintumuuttoa ei Keski-Päijänteen ranta-alueilla ole erityisesti keväällä juurikaan seurattu, minkä vuoksi tietoa muuton voimakkuudesta tai muuttokäytävien sijoittumisesta ei tältä osin ole juurikaan käytettävissä. 5. KIRJALLISUUS Birdlife Suomi 2009: Birdlife Suomen suojelutoimikunnan kanta tuulivoimaan. 2 s. Birdlife Suomen Tiira-havaintotietokanta. Fox A.D., Desholm M., Kahlert J., Christensen T.K. & Petersen I.K. 2006: Information needs to support environmental impact assessment of the effects of European marine offshore wind farms on birds. Ibis 148: Martikainen E. 2008: Päijänne sisämaamuuton tärkeä johtolinja. Keski-Suomen linnut 90/2008. S

13 Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu luonnonvaraisten lintujen suojelusta. Paakkari M. 2011: Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys. Hafmex Wind Oy. 240 s. Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. Valkama J., Vepsäläinen V. & Lehikoinen A. 2011: Suomen III lintuatlas. Suomen luonnontieteellinen keskusmuseo ja Ympäristöministeriö, < Luettu ISBN

1. JOHDANTO 2. PESIMÄLINNUSTO

1. JOHDANTO 2. PESIMÄLINNUSTO 1 HAVAINTOKATSAUS Keski-Suomen alueelle suunnitellut tuulivoima-alueet: Kärkinen, Kärpänkylä, Pihlajakoski Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry (KSLY) 27.10.2011 1. JOHDANTO Keski-Suomen liitto suunnittelee

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

Liperin tuulivoimalat

Liperin tuulivoimalat Muuttolinnustoselvitys Aappo Luukkonen 1.0 5.6.2015 5.6.2015 1 (4) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Liperin tuulivoimahanke... 2 1.2 Muuttolintuseurannan menetelmät ja aineisto... 2 1.3 Törmäysmalli... 3 2

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittaja: Toimittaja: Kiitokset: Matti Sissonen

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja

Lisätiedot

Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI

Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI LIITE 8 2015 Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI0900057 Petri Parkko 4.12.2015 1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Päivämäärä 3.11.2010 RAUTJÄRVEN KUNTA HIITOLANJOEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 3.11.2010 RAUTJÄRVEN KUNTA HIITOLANJOEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 3.11.2010 RAUTJÄRVEN KUNTA HIITOLANJOEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTOSELVITYS RAUTJÄRVEN KUNTA HIITOLANJOEN RANTAYLEISKAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 3/11/2010 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Selvitysalueella tavattu hiiripöllö. Matti Sissonen Karttakuvat: Faunatica Oy Pohjakartat ja ilmakuvat:

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 Leppälintu pesii alueen männiköissä Suomen Luontotieto Oy 20/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson

Lisätiedot

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista 2016-2017 Kangasalan kunta/kaavoitus Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2017 1. Johdanto Elokuussa

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Mäntsälä, Zonation-aluetunnus 46

Mäntsälä, Zonation-aluetunnus 46 Mäntsälä, Zonation-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) Alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan

Lisätiedot

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun

Lisätiedot

Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys

Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A METSÄHALLITUS Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27043 Vihisuon lisäselvitykset

Lisätiedot

Storträsket-Furusbacken

Storträsket-Furusbacken Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.

Lisätiedot

TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 28.1.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 28.1.2019 Laatija Heli Lehvola Tarkastaja

Lisätiedot

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y.

Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. 12.10.2009 2 (13) Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 KEVÄTMUUTTOLASKENNAT 3 2.1

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.

Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen

Lisätiedot

Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon

Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon 1. Taustaa Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys

Lisätiedot

Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012

Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 Silvestris luontoselvitys oy 7.9.2012 Silvestris luontoselvitys oy: Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 2 (9)

Lisätiedot

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla. Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun aikana.

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS

AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS 14.5.2015. Tuuli Laukkanen Sisällysluettelo 1. Lähtötiedot 2. Tuulivoiman linnustovaikutukset 2.1. Törmäysvaikutukset 2.2. Elinympäristön

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 11.9.2012

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 11.9.2012 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 11.9.2012 1 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu

Lisätiedot

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156 12.04.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimapuiston luontoselvitys, Pieksämäki Sisällys

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

Lisätiedot

Tekijät Hannu Klemola Ari Kuusela

Tekijät Hannu Klemola Ari Kuusela Sisällys Tekijät Johdanto ja menetelmät.. Rajamäenkylän muuttolintujen tarkkailu keväällä 2014 ja syksyllä 2014. Kevätmuutto 2014 Syysmuutto 2014 10 Rajamäenkylän hankealueen linnusto Tiira-aineistossa.

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS 2001-2003 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala, Seppo Niiranen, Ari Lavinto Järvenpään linnustotutkimus 2001-2003 2 TIIVISTELMÄ Järvenpään lintuatlas

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetyt menetelmät... 4 3.1 Kartoituslaskentamenetelmä... 4 4.1 Alueella pesivät

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Niemijärvi-Itäjärven

Lisätiedot

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ Vastaanottaja Triventus Wind Power AB Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510015995 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ SYYSMUUTONSEURANTA 2014 Päivämäärä 22.9.2015 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN

TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN LINNUSTOTUTKIMUS 2007 Tuusulan kunta Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat ry. Apus Juha Honkala Seppo Niiranen TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN LINNUSTOTUTKIMUS,

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET JA NATURA-ARVIO SEIVÄSSUON SIJOITUS- VAIHTOEHDOSTA

TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET JA NATURA-ARVIO SEIVÄSSUON SIJOITUS- VAIHTOEHDOSTA Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 106 /2007 Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikan kartoitus TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET JA NATURA-ARVIO SEIVÄSSUON SIJOITUS-

Lisätiedot

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa LIITE 1a Lintujen päämuuttoreitit Suomessa Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1.

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta Malmin lentokenttä luontoharrastajan Ilkka Lyytikäinen 20.10.2007 Kentän luontoarvot 2 3 Siipiparatiisi Luonnonomainen niitty, joka niitetään säännöllisesti Niitty - pensaisto - metsä muodostavat kokonaisuuden,

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 Kuvia helikopterista tarkastetuista pesistä 24.10.2008 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263SP 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Lähtötietoraportin täydennys Sisällysluettelo 1 LINNUSTO...2 2 ARVOKKAAT KALLIOALUEET...2 3 RAKENNUSPAIKAT...4

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,

Lisätiedot

KHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja

KHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja KHRONOKSEN TALO Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja Johdanto ja menetelmät: Tehtävänä oli selvittää Pöytyän Päivölän tilalla eli Khronoksen talon pihapiirissä pesimäaikaan tavattava linnusto. Paikka edustaa

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys Raportti 13.8.2013 Lintujen kevätmuuton seuranta maakuntakaavan tuulivoima-alueilla Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Raportti: Ismo Nousiainen, Jukka-Pekka Taivalmäki

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA TERVALAMMEN OSAYLEISKAAVA LINNUSTOSELVITYS

VIHDIN KUNTA TERVALAMMEN OSAYLEISKAAVA LINNUSTOSELVITYS VIHDIN KUNTA TERVALAMMEN OSAYLEISKAAVA LINNUSTOSELVITYS Tutkimusraportti 105 2011 Päiväys 28.12.2011 Yhteystiedot Luonto-osuuskunta Aapa Y-tunnus: 1895565-7 p. +358 45 650 3501 www.aapa.fi Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot