Paikka Kotka B1019, Kouvola 150, Mikkeli H208, Savonlinna 231

Transkriptio

1 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Aika klo 09:00-12:01 Paikka Kotka B1019, Kouvola 150, Mikkeli H208, Savonlinna 231 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 101 Kokouksen avaaminen Esityslistan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Pedagoginen keskustelu Tilannekatsaus kolmen oppimisväylän toteuttamiseen Yritysyhteistyön sopimukset opetuksen työelämäyhteistyössä AUK, RUK ja siviilipalvelus osana opintoja Päivämäärämuutos opetuksen suunnittelun vuosikelloon Muut asiat Tiedoksi Kokouksen päättäminen 21

2 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Toikka Mirja vararehtori, kokouksen puheenjohtaja Aalto Seija koulutusjohtaja Ervaala Olli opetuksen palvelujohtaja Fagerström Jorma koulutusjohtaja Hautalainen Merja koulutusjohtaja Helle Ari koulutusjohtaja Ikonen Petteri koulutusalajohtaja Kakkonen Marja-Liisa koulutusjohtaja Koivisto Matti koulutusalajohtaja Kuoppala Eeva kehityspäällikkö Laanterä Sari koulutusjohtaja Mäenpää Päivi koulutusjohtaja Mäntylä Jukka koulutusjohtaja Neuvonen-Rauhala koulutusjohtaja Marja-Liisa Pesonen Tuija koulutusjohtaja Pukkila-Nupponen Tiivi viestintä- ja markkinointipäällikkö Pyöriä Outi koulutusjohtaja Rantalainen Rurik opiskelijakunnan edustaja Ruponen Mika koulutusjohtaja Ryttyläinen-Korhonen koulutusalajohtaja Katri Siitonen Paula koulutusjohtaja Sinkko Arja koulutusjohtaja Vänttinen Tuija opetusjohtaja Rantamäki Anniina sihteeri Uosukainen Leena yliopettaja Poistui klo 11, kohdan 104 käsittelyn jälkeen Kiviaho-Tiippana Arja yliopettaja Poistui klo 11, kohdan 104 käsittelyn jälkeen Männynsalo Jarkko lehtori Poistui klo 11, kohdan 104 käsittelyn jälkeen Luukkainen Tiina lehtori Poistui klo 11, kohdan 104 käsittelyn jälkeen Honkonen Reijo lehtori Poistui klo 11, kohdan 104 käsittelyn jälkeen Pitkänen Jaakko lehtori Poistui klo 11,

3 9/ (21) kohdan 104 käsittelyn jälkeen Järvenmäki Mari lehtori Poistui klo 11, kohdan 104 käsittelyn jälkeen Griinari Leena lehtori Poistui klo 11, kohdan 104 käsittelyn jälkeen Vilén Heta koordinaattori Saapui klo 11, kohdan 104 käsittelyn jälkeen Uotila Pekka kirjaston johtaja Poistui klo 11, kohdan 104 käsittelyn jälkeen Poissa Toukkari Pia-Mariana täydennyskoulutuspäällikkö Lifflander Päivi lehtori Manninen Teemu lehtori Rouhiainen Kirsi lehtori Haapanen Sanna lehtori Allekirjoitukset puheenjohtaja sihteeri Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Aika Paikka Pöytäkirjan valmistuttua Henkilöstön intranet Staff

4 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Kokouksen avaaminen Päätösesitys Kokouksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9:00.

5 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Esityslistan hyväksyminen Päätösesitys Päätös Opetuksen johtoryhmä hyväksyy kokouksen esityslistan. Opetuksen johtoryhmä hyväksyi kokouksen esityslistan. Mirja Toikka totesi tässä vaiheessa tiedoksi, että OKM:lle on raportoitava 1.6. mennessä Kota-järjestelmän kautta sopimuskauden keskeisten tavoitteiden toteutumisesta.

6 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Päätösesitys Päätös Opetuksen johtoryhmä hyväksyy edellisen kokouksen 8/2017 pöytäkirjan. Opetuksen johtoryhmä hyväksyi edellisen kokouksen pöytäkirjan. Liitteet opetuksen johtoryhmän pöytäkirja 8/2017

7 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Pedagoginen keskustelu Valmistelu Esittely lehtori Mari Järvenmäki ja muut Xamkin opettajat lehtori Mari Järvenmäki Opetuksen johtoryhmä käy pedagogista keskustelua opettajilta kerättyjen kysymysten ja teemojen pohjalta. Päätösesitys Asian käsittely Opetuksen johtoryhmä käy keskustelua aiheesta ja päättää mahdollisista tarpeellisista jatkotoimista. Pedagogisen keskustelun tarkoituksena ei ollut tehdä päätöksiä, vaan käydä rakentavaa keskustelua ja tarvittaessa siirtää esiin nousseita asioita jatkovalmisteluun ja -käsittelyyn. Opettajilta kerätyistä kysymyksistä ja aiheista nousi esiin kolme teemaa: Teema 1: Mitkä ovat opettajan pedagogisen vapauden rajat? Teema 2: Miten erilaisia oppijoita ja heidän oppimistaan pystytään tukemaan ja edistämään? Teema 3: Koulutusten kehittämishankkeita Xamk-tasolla ja koulutuskohtaisesti Kokouksessa tuotiin esille, että opettajalla tulisi olla vapaus määritellä, miten mikäkin aiheen opettaa. Opettaja on oman aiheensa asiantuntija, joten hän tietää parhaiten kuinka paljon lähiopetustunteja ja millaisia harjoitustöitä tarvitaan, jotta opiskelijat oppivat käsiteltävät asiat. Toisinaan tietyt asiat määrätään, esimerkiksi, että opintojakso tarjotaan kesän aikana verkko-opintoina, mutta tämän määritelmän sisällä opettajilla on vapaus päättää opintojakson toteutuksesta. Työnantajalla on kuitenkin työnjohto-oikeus, jota se myös käyttää tarvittaessa. Luonnollisesti esimiesten on harkittava, milloin asioihin on syytä puuttua ja milloin ei. Opetuksen laatu ja opiskelijoiden etu ovat tärkeitä. Meidän on täytettävä opiskelijoillemme antamat lupaukset. Tarvitaan yhteinen näkemys siitä, mitä laatu on. Laatu taataan hyvällä pedagogisella ajattelulla ja suunnittelulla. Tällä hetkellä opettajat toimivat jäykissä rakenteissa, vaikka suunnitelmien ja pedagogisen polun tulisi määrittää rakenteita eikä toisinpäin. Toiminnan laatu muodostuu hyvin pitkälle opettajien toiminnasta, mutta nykyisissä laatukyselyissä ei voi antaa palautetta opettajista. Tosin mikäli palautteissa nimettäisiin yksittäisiä opettajia, tulisi palautejärjestelmää kehittää niin, että palautteita tulisi useammalta kuin yhdeltä tai kahdelta opiskelijalta.

8 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Opiskelijapalautetta pidettiin tärkeimpänä pedagogisten ratkaisujen ohjaajana. Opiskelijoilta on esimerkiksi tullut palautetta, että lähiopetustunteja ei ole riittävästi, tai että päivässä on vain muutamia oppitunteja, mikä haittaa erityisesti kauempaa tulevia opiskelijoita. Tosin välillä opiskelijoilta tuleva palaute lähiopetuksen määrästä tuntuu ristiriitaiselta. Toisaalta toivotaan lisää lähiopetusta, mutta toisaalta läsnäolopakko lähiopetuskerroilla ärsyttää opiskelijoita myös. Yksi keino on antaa itsenäisiä tehtäviä niille opiskelijoille, jotka eivät voi osallistua lähiopetukseen, mutta tämä työllistää opettajaa enemmän. Lähiopetuksesta keskusteltiinkin paljon kokouksessa. Lähiopetus on monimuotoista, ja siihen sisältyy perinteisten luokassa pidettävien oppituntien lisäksi myös mm. AC-luennot ja työelämässä tapahtuva oppiminen. Monimuotototeutukseen nähden päivätoteutuksessa tulisi olla enemmän lähitunteja, sillä mikä muuten erottaa päivätoteutuksen monimuotototeutuksesta. Vuodesta 2007 lähiopetuksen ohjeellisena tuntimääränä on pidetty Bolognan prosessin suositusta lähiopetustuntien määrästä. Kyseessä on kuitenkin kansainvälinen suositus, joka ei välttämättä aina suoraan sovellu Suomeen. Meidän on huolehdittava, että valtaosa opiskelijoista pääsee opintojen läpi, ja opiskelijaryhmien heterogeenisyys aiheuttaa haasteita tälle. Hyvät opiskelijat pärjäävät aina, mutta keskimääräinen opiskelijaaines hyötyy lähiopetuksesta. Lisäksi helposti panostetaan opintojen nopeuttajiin ja nopeasti edistyviin opiskelijoihin, mutta meidän tulisi löytää keinoja panostaa myös heikommin menestyviin opiskelijoihin. Opetustavat ovat muuttuneet paljon, ja on tärkeää varmistaa, että kaikki opettajat saadaan mukaan muutokseen. Samalla on tärkeää huolehtia opettajien jaksamisesta, sillä kaikki eivät sopeudu muutoksiin yhtä sujuvasti kuin toiset. Muutoksen keskellä tulisi antaa myös aikaa ajatella ja sisäistää uusia asioita. Jatkuva muutos voi aiheuttaa jaksamis- ja motivaatio-ongelmia. Pedagogisen kehittämisen tueksi on järjestetty koulutuksia, mutta valitettavasti osanotto niihin on ollut melko vähäistä. Toisaalta motivaation ja intohimon säilyttämiseksi koulutusta on tarjottava silloin kun se koetaan tarpeelliseksi. Tiimiopettajuus on yksi keino tukea opettajien jaksamista ja uusien opetusmenetelmien käyttöönottoa, mutta jos tiimiopettajuus on toteutettu niin, että opintojakson osat ovat vain jaettu eri opettajille, opintojakson osat jäävät helposti erillisiksi. Kieltenopettajien pitäisi päästä mukaan koulutusalojen kokouksiin, sillä sitä kautta voisi löytyä uusia yhdistelmiä tiimiopettajuuteen. Jako kolmeen oppimisväylään koettiin teennäiseksi ja vaikeaksikin, koska väylät menevät ristiin ja opiskelijat hyppivät väylältä toiseen. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala totesi, että opinnot on

9 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä jaettu väyliin helpottamaan niiden hahmottamista, mutta ei ole tarkoitus, että opiskelija kiinnitetään yhdelle väylälle, jolla hän pysyy koko opintojensa ajan, vaan taustalla on aina opiskelijan oma HOPS. Kokonaisuuden ymmärtämisen kannalta opettajilla tulisi olla selkeä käsitys koko tutkinnon tuottamasta osaamisesta, ei pelkästään oman opintojaksonsa tuottamasta osaamisesta. Osaamisperusteiset moduuliopsit tukevat tiimiopettajuutta ja työelämäprojekteja. Lisäksi opetus on työelämälähtöistä ja vastaa työelämän tarpeisiin. Olemme vastuussa työelämälle meistä valmistuvista opiskelijoista, ja siitä, että olemme osanneet opettaa niitä asioita, joita työelämässä tarvitaan. Tätä tulisi selvittää säännöllisesti 2-3 vuotta sitten valmistuneilta opiskelijoilta. Opettajat pitivät hyvänä ajatuksena eräänlaista mallipankkia, jossa vois jakaa eri koulutusalojen hyviä käytänteitä ja toimintatapoja muille koulutuksille. Jossain määrin tällaista tiedon ja toimintatapojen jakamista on tehty opetuksen johtoryhmässä jo vuoden alusta lähtien, kun jokaisessa kokouksessa on esitelty hyvä oppimisympäristö tai opetuskäytäntö, mutta tieto näistä esityksistä ei ole levinnyt opetuksen johtoryhmän ulkopuolelle. Eeva Kuoppala vie eteenpäin ajatusta hyvien käytänteiden mallipankista ja pohtii, kuinka se voidaan toteuttaa. Kokeilukulttuuriin kannustetaan Xamkissa. Useimmiten kokeiluihin lähtevät mukaan innokkaimmat toiminnan kehittäjät. On tärkeää, että kokeilukulttuurista kiinnostuneilla on vapaus kokeilla ja epäonnistuakin. Kansainvälisellä tasolla Xamk on mukana EU:n Briefcase- projektissa, jossa haetaan ratkaisuja oppimisteknisiin ongelmiin. Keskustelun lopuksi koulutusalajohtajat kiteyttivät, miten keskustelussa käsitellyt aiheet näkyvät jatkossa heidän yksikkönsä toiminnassa ja johtamisessa. Katri Ryttyläinen-Korhonen totesi, että hyvinvoinnin koulutusalalla lähituntien määrä päiväopiskelijoilla on määritelty tuntia/opintopiste. Opiskelijoiden kehittämiskyselyissä tuli vahvasti esille, että lähitunteja on aivan liian vähän. Päiväopiskelijoille on annettu lupaus siitä, että heillä on lähiopetusta. On huomioitava, että esimerkiksi sairaanhoitajatutkintoa säätelee EU-direktiivi, jossa on määritelty tuntimäärät sisältöteemoittain. Koulutusalan lähiopetuksen tuntimäärää ollaan valmiita tarkistamaan uudelleen, kun opiskelijakyselyiden tulokset saadaan paremmaksi. Lähituntien määrän puitteissa opettajilla on vapaus suunnitella opetus. Jatkossa koulutusjohtajien kanssa pohditaan kyselyn tarvetta opettajille. Kyselyssä selvitettäisiin, millaista tukea opettajat kaipaavat pedagogiikkaan. Tämän jälkeen suunniteltaisiin toimenpiteet, jotka tukevat pedagogisessa muutok-

10 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä sessa opettajia. Pedagogista mentoria pidettiin myös kokeilemisen arvoisena. Työnantajalla säilyy työnjohto-oikeus, jota käytetään tarvittaessa. Talouden ja kulttuurin koulutusalajohtaja Petteri Ikonen korosti johtajuutta ja pedagogisen osaamisen vahvistamista, samalla kuitenkin huomioiden sen, mitä maailmalla tapahtuu. Koulutusalajohtaja Matti Koivisto sanoi, että tekniikan koulutusalan opettajat ovat käyttäneet valtuuksiaan päättää opetuksen toteutustavasta vastuullisesti. Asiassa ei ole ollut ongelmia erittäin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, joten koulutusalalla ei ole tarvetta muuttaa nykyistä toimintatapaa. Työviikkopohjaisissa koulutuksissa viiden opintopisteen opintojaksolle varataan jatkossakin lukujärjestyksiin oletusarvoisesti neljä tuntia lähiopetusta/viikko. Tästä määrästä voidaan kuitenkin poiketa perustellusta syystä. Työnantajalla on jatkossakin työnjohto-oikeus, jota käytetään tarvittaessa (esim. kun opiskelijoiden etu sitä vaatii tai opetus halutaan toteuttaa perustellusti jollain tietyllä tavalla kuten verkko-opintoina). Päätös Pedagoginen keskustelu opetuksen johtoryhmässä jatkuu, ja syksyllä käydään vastaava keskustelu joko uusista teemoista tai seurataan, mitä tämän keskustelun perusteella on saatu aikaan.

11 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Tilannekatsaus kolmen oppimisväylän toteuttamiseen 49/ /2017 Valmistelu Esittely Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen johtoryhmän kokouksessa 2/2017 ( ) päätettiin, että Xamkin kolmen oppimisväylän kehittämistä seurataan kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä, opetuksen johtoryhmän kokouksissa. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala antaa kokouksessa tilannekatsauksen kolmen oppimisväylän kehittämisestä. Päätösesitys Asian käsittely Tiedoksi Oppimisväylät on kuvattu Peppiin syksyllä 2017 alkavista ryhmistä alkaen. Väylien kuvausten tuli olla valmiina , mutta kevään aikana niihin voi vielä tulla muutoksia. Tarvitaan vielä yhteistä keskustelua, jotta koko henkilöstö ymmärtää oppimisväylien merkityksen ja mitä ne käytännössä tarkoittavat kussakin koulutuksessa. Tekniikan alalla on laadittu yhteiset linjaukset siitä, mitä kolme oppimisväylää tarkoittavat tekniikan alalla. Matti Koivisto esitteli näitä linjauksia, ja ne todettiin toimiviksi. Tällä hetkellä kolme oppimisväylää on kuvattu yksittäisten opintojaksojen tasolla. Asiaa tulisi kuitenkin tarkastella kokonaisuutena, minkä vuoksi oppimisväylät tulisi ennemmin kuvata koulutuksen tasolla. Eeva Kuoppala päivittää vielä kokouksessa nähdyn esityksen, ja päivitetty esitys lisätään pöytäkirjan liitteeksi. Päätös Oppimisväylien tilanne merkitään tiedoksi. Asian etenemistä seurataan seuraavan kerran syksyllä, jolloin kuullaan mielellään myös käytännön esimerkkejä oppimisväylien toteutumisesta ja opiskelijanäkökulmaa. Anniina Rantamäki lähettää Matti Koiviston esittelemän linjauksen oppimisväylistä tekniikan alalla Mirja Toikalle ja koulutusjohtajille. Liitteet Tilannekatsaus kolmen oppimisväylän kehittämiseen 3.5.

12 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Yritysyhteistyön sopimukset opetuksen työelämäyhteistyössä 312/ /2017 Valmistelu Esittelijät: Esittely Koordinaattori Heta Vilén, koulutusjohtaja Seija Aalto Koordinaattori Heta Vilén ja koulutusjohtaja Seija Aalto Yritysyhteistyötä tehdään paljon Xamkissa. Yhteistyö on hyvää ja kattavaa. Xamkissa ei kuitenkaan ole kokonaiskuvaa minkälaista yritysyhteistyötä tehdään ja minkä tahojen kanssa. On vaikeaa todentaa opiskelijoille ja muille toimijoille yhteistyötä. Kun prosessia ei ole määritelty, ei myöskään työelämä välttämättä näy opiskelijalle ollenkaan. Työelämän vastuut tulisi olla näkyvillä opiskelijoille ja siten opiskelijat saavat palautetta työelämältä. Tämä näkyy myös opiskelijapalautteissa. Tällä hetkellä sopimuksia ei aina tehdä ja työelämän vastuita ja Sopimuksia on valmisteltu Kalevi Niemen ohjauksessa. Päätösesitys Kaikista yhteistyöprojekteista tehdään kirjallinen sopimus (Liite 1 Tavoitteena on, että työelämäprojektit ovat maksullisia, jolloin Sopimukset allekirjoittavat koulutusalajohtajat ja puitesopimukset Sopimukset tallennetaan Dynastyyn Oppimis- ja yhteistyöprojektit, Sopimuskäytäntö otetaan käyttöön Asian käsittely Sopimuksista on keskusteltu Kalevi Niemen ja koulutusalajohtajien kanssa. Sopimukset liittyvät asiakkuuksien hallintaan. Tästä asiasta on puhuttu jo vuosia, mutta vielä ei ole löydetty sopivaa asiakkuuksienhallintajärjestelmää. Seija Aalto, Ari Lindeman, Heta Vilén ja Anne Gustafsson-Pesonen tapaavat 4.5., ja laativat asiasta esityksen johtoryhmään. Opiskelijalähtöinen työn opinnollistaminen ei kuulu sopimusten piiriin, mutta mikäli korkeakoulu vastaa työn opinnollistamisesta, siitä tehdään sopimus. Mikäli opintojakson puitteissa tehdään projekteja useammalle yritykselle, yritykset voivat muodostaa konsortion, jonka kanssa tehdään yksi sopimus. Päätös Hyväksytään päätösesitys.sopimuskäytäntö otetaan käyttöön alkaen. Sopimuksiin ja sopimuskäytäntöihin liittyvät kysymykset voi osoittaa Heta Vilénille.

13 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Asiakkuuksien hallinnasta on tulossa esitys johtoryhmälle. Liitteet Opetuksen työelämähteistyösopimukset Puitesopimus työelämän kanssa Yksittäissopimus työelämän kanssa

14 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Opetuksen johtoryhmä AUK, RUK ja siviilipalvelus osana opintoja 321/ /2017 Opetuksen johtoryhmä Valmistelu Esittely Kehityspäällikkö Eeva Kuoppala, lehtori Elina Jouppila-Kupiainen, lehtori Hannele Lappalainen ja koulutusjohtaja Seija Aalto Kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Mamkissa ja Kyamkissa on ollut aiemmin linjaukset Aliupseerikoulun ja Reserviupseerikoulun opintojen hyväksilukemisesta osaksi tutkintoa. Työryhmä päivitti kyseiset linjaukset Xamkille ja esittää seuraavaa: Aliupseerikoulun ja Reserviupseerikoulun suorittamisesta saatua osaamista voi hyödyntää osana Xamkin tutkintoja. Aliupseerikoulusta voi saada 3 opintopistettä ja Reserviupseerikoulusta 5 opintopistettä. Opintopisteet voidaan sijoittaa joko vapaasti valittaviin opintoihin tai soveltuvin osin tutkinnon muihin opintoihin. Päätösesitys Asian käsittely Hyväksytään Aliupseerikoulun ja Reserviupseerikoulun opinnot osaksi Xamkin tutkintoja esityksen mukaisesti. Opetuksen johtoryhmässä todettiin, että johtoryhmän jäsenillä ei ole tarkkaa ja ajantasaista käsitystä AUKin ja RUKin koulutusten sisällöstä. Kyseessä on johtamiskoulutus, johon sisältyy ilmeisesti ainakin henkilöstöjohtamista ja strategista johtamista, mutta koulutusten sisällöt olisi hyvä selvittää tarkemmin ennen päätöksen tekemistä. Tasapuolisuuden vuoksi myös siviilipalvelukseen sisältyvät koulutukset tulee huomioida. Päätös Eeva Kuoppala selvittää vielä tarkemmin AUKin ja RUKin koulutusten sisällöt, ja asiasta tehdään päätös seuraavassa kokouksessa. Opetuksen johtoryhmä Valmistelu Esittely Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala, lehtori Elina Jouppila- Kupiainen, lehtori Hannele Lappalainen, koulutusjohtaja Seija Aalto, lehtori Pekka Penttinen ja opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala

15 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Opetuksen johtoryhmä Opetuksen kehityspäällikkö on Opetuksen johtoryhmän päätöksen mukaisesti selvittänyt AUK ja RUK koulutusten sisällöt, sekä siviilipalveluksen sisällöt ja mahdollisuuden sisällyttää nämä osaksi Xamkin tutkintoja. Aliupseeri ja Reserviupseeri koulutukset koostuvat seuraavista osista: 1. ase- ja ampumakoulutus, 2. taistelu- ja marssikoulutus, 3. toimintakykykoulutus, 4. yleinen sotilaskoulutus, 5. turvallisuuskoulutus, 6. järjestelyt, 7. päällikön määräämä rästi- ja kertauskoulutus, 8. yhteisesti koulutettavat yhteensä (mm. johtamisharjoitusta), 9. koulutushaarakoulutus yhteensä. Osaaminen kumuloituu, eli reserviupseerikoulutus rakentuu aliupseerikoulutuksen päälle. Tarjottavassa ja varusmiehen saamassa koulutuksessa on yksilöllisiä eroja. Tämä johtuu mm. sa-tehtävästä mihin koulutetaan sekä erilaisista erikoiskursseista. Siksi jokaiselle varusmiesjohtajalle kirjoitetaan palveluksen päätteessä johtajan palvelustodistus, johon on kirjattu yksilöllisesti saatu koulutus (tuntimäärät / opintoviikot). Siviilipalvelus koostuu neljän viikon mittaisesta koulutusjaksosta (opetussuunnitelma liitteenä) sekä 10 ½ kuukauden mittaisesta työskentelyjaksosta, joka voidaan suorittaa hyvin moninaisissa työpaikoissa ja työtehtävissä. Asiasta on keskusteltu valmistelutyöryhmän lisäksi myös Opiskelijavastaavien kanssa OVA tapaamisessa. Päätösesitys Vaihtoehto A) Aliupseerikoulun, Reserviupseerikoulun sekä siviilipalveluksen suorittamisesta saatua osaamista voi hyödyntää osana Xamkin tutkintoja. Aliupseerikoulusta voi saada 3 opintopistettä ja Reserviupseerikoulusta 5 opintopistettä. Siviilipalveluksen tuottama osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan tapauskohtaisesti. Opintopisteet voidaan sijoittaa joko vapaasti valittaviin opintoihin tai soveltuvin osin tutkinnon muihin opintoihin. Vaihtoehto B) Aliupseerikoulun, Reserviupseerikoulun sekä siviilipalveluksen suorittamisesta saatua osaamista voi hyödyntää osana Xamkin tutkinto-

16 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Opetuksen johtoryhmä ja. Aliupseerikoulun, Reserviupseerikoulun sekä siviilipalveluksen tuottama osaamien tunnistetaan ja tunnustetaan tapauskohtaisesti. Opintopisteet voidaan sijoittaa joko vapaasti valittaviin opintoihin tai soveltuvin osin tutkinnon muihin opintoihin. Päätetään kumpi esitetyistä vaihtoehdoista otetaan käyttöön. Koulutusjohtajat tiedottavat päätöksestä koulutuksia ja päätös lisätään myös Staffiin ja Studentiin. Päätös Liitteet Asian käsittely siirrettiin seuraavaan kokoukseen. Siviilipalveluksen opetussuunnitelma

17 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Päivämäärämuutos opetuksen suunnittelun vuosikelloon / /2017 Valmistelu Esittely Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Opetuksen suunnittelun vuosikelloon 2017 on esitetty päivämäärämuutosta niin, että syksyn 2017 opintojaksojen täydennysilmoittautumista jatketaan tiistaista perjantaihin Päätösesitys Päätös Liitteet Opetuksen johtoryhmä hyväksyy syksyn 2017 opintojaksojen täydennysilmoittautumisen jatkamisen kolmella päivällä siten, että ilmoittautumisaika päättyy perjantaina Hyväksytään päätösesitys. Päivitetty opetuksen suunnittelun vuosikello 2017, voimassa alkaen

18 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Muut asiat Ei muita asioita.

19 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Tiedoksi Tilannekatsaus Studentin kehittämiseksi tehdyistä toimenpiteistä Studentista siivottiin jo aikaisemmin pois muiden yksiköiden vanhoja tiedostoja, ja nyt myös kv-yksikön tiedostojen siivous on jo aloitettu. Studentin päätoimittaja Heli Kauppinen ei ole saanut enää opiskelijoilta palautetta, että hakutoiminto löytäisi vanhentuneita tiedostoja. Marjaana Kivelä, Heli Kauppinen ja Anniina Rantamäki ovat hahmotelleet kansiorakenteen jonka kautta Dynastystä julkaistaan asiakirjoja Studentiin, ja rakenne on ollut Dynastyn pääkäyttäjien kommentoitavana. Pääkäyttäjät luovat kansiorakenteen Dynastyyn toukokuun alkupuolella ja sen jälkeen asiakirjojen julkaiseminen Dynastystä Studentiin pitäisi olla mahdollista. OKM:n kysely ammattikorkeakoulutuksen uudistamisesta Kevään kokousaikataulu Käsittelyyn tulevia asioita OKM arvioi ammattikoreakoulutuksen uudistuksen vaikutuksia, ja siihen liittyen Staffista ja Studentista löytyy linkit henkilöstölle ja opiskelijoille suunnattuihin kyselyihin. Kyselyt ovat avoinna 7.5. asti. ke ke to 9.2. to to 9.3. ke ke 5.4. ke ke 3.5. ke peruttu to 1.6. ke Xamkin opiskelun eettiset ohjeet, käsittely 1.6. (Tuija Vänttinen) YAMK ONT-prosessi, käsittely 1.6. (Tuija Vänttinen) Tuutorit BOYD-ajattelun jalkauttamisessa, käsittely 1.6. (Sanni Kirmanen) AUK, RUK ja siviilipalvelus osana opintoja, jatkokäsittely 1.6. (Eeva Kuoppala) Mikkelin asuntomessujen esittely, käsittely (Minna Pasila)

20 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Patteri ESS:n kuulumiset, käsittely kesäkuussa (Ari Lindeman ja Antti Viitanen) Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden päivittäminen ja prosessin tarkistaminen vilppitapauksissa Kolmen oppimisväylän toteuttaminen, jatkokäsittely loppuvuodesta 2017 (Eeva Kuoppala) Työelämätaitojen verkko-opintojakson esittely syksyllä 2017 (liiketalouden opettajat) Pedagoginen keskustelu, syksyllä 2017 Pitkäntähtäimen ratkaisu Studentin käyttöongelmiin (Olli Ervaala) Jatkoväylähanke ja ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun välistä siirtymää tukevien opintojen nimi, jatkokäsittely

21 9/ (21) Opetuksen johtoryhmä Kokouksen päättäminen Päätösesitys Kokouksen puheenjohtaja päättää kokouksen. Päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:01.