MUISTIO 105/011/ LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Valtuutus Opetushallituksen määräyksen antamiseen

Transkriptio

1 MUISTIO 105/011/ LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2014 Valtuutus Opetushallituksen määräyksen antamiseen Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Asetus tuli voimaan Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Siinä määritellään myös tuntijako sekä oppivelvollisten että aikuisten perusopetusta varten. Valtioneuvoston asetuksen siirtymäsäännöstä käsittelevän 13 :n mukaan Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta Valtioneuvosto on muuttanut annetulla asetuksella (378/2014) siirtymäsäännöstä siten, että Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että asetuksen mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön vuosiluokkien 1-6 osalta viimeistään , seitsemännen vuosiluokan osalta viimeistään , kahdeksannen vuosiluokan osalta viimeistään sekä yhdeksännen vuosiluokan osalta viimeistään Lisäopetusta ei ole erikseen mainittu 2014 annetussa siirtymäsäännöksessä, joten sen osalta uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen siirtyminen tapahtuu Perusopetusta koskeva siirtymäsäännöksen muutos vuosiluokkien 7-9 osalta on kuitenkin otettava lisäopetuksen toteuttamisessa huomioon. Opetushallituksen tehtävästä päättää opetussuunnitelman perusteista säädetään perusopetuslain (628/1998) 14 :ssä (muutettu lailla 477/2003), 16 a ja 17 a :ssä (642/2010) sekä 22 ja 29 :ssä (1267/2013). Lisäksi opetussuunnitelman perusteisiin liittyvistä tehtävistä säädetään perusopetusasetuksen (852/1998)10, 11 ja 14 :ssä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 13 :n mukaan antaa opetussuunnitelman perusteissa määräykset opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Lisäksi kyseisen lain 24 :n mukaan opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista päätetään osana opetussuunnitelman perusteita. Perusopetuslain 15 :n mukaan opetuksen järjestäjien tulee laatia perusteiden pohjalta paikallinen opetussuunnitelma. Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Edellinen määräys lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteista on annettu (Opetushallituksen määräys 3/011/2004). Opetussuunnitelman perusteita on sen jälkeen täydennetty ja muutettu (17/011/2014 opiskeluhuoltoa koskevat muutokset ja täydennykset). Lisäopetuksen perusteet on uudistettu kokonaisuutena siten, että ne vastaavat koulua ympäröivän maailman muuttumisen sekä kehittyvän lisäopetuksen haasteisiin. Ne ottavat

2 Valmisteluprosessi huomioon vuoden 2004 jälkeen perusteasiakirjaan tehdyt muutokset ja täydennykset. Ne toimeenpanevat osaltaan valtioneuvoston asetuksessa säädetyt tavoitteet sekä perusopetuslain muutosten ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain tuomat uudet velvoitteet. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on antaa vahva yhteinen perusta paikallisille opetussuunnitelmille ja lisäopetuksen järjestämiselle sekä siten edistää opetuksen ja oppilaiden oikeuksien yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Uudistuksen ytimessä lisäopetuksessa on perusopetuksen lailla opiskelijoiden kasvun, oppimisen ja osaamisen tukeminen muuttuvassa yhteiskunnassa ja tästä muutoksesta nouseva tarve toimintakulttuurin ja pedagogiikan kehittämiseen. Valmistelutyössä on tarkasteltu globalisoitumisen, ilmasto- ja ympäristökysymysten, teknologisen, erityisesti tietoja viestintätekniikan ja verkkoympäristöjen kehityksen, tiedon määrän lisääntymisen, tiedon ja työn luonteen muutosten sekä yhteiskunnan kulttuurisen, kielellisen ja katsomuksellisen monimuotoisuuden kasvun vaikutuksia ja pohdittu muutosten heijastumista lasten eri kasvuympäristöihin ja koko elämään. On nähty, että opiskelijat kasvavat maailmaan, jossa entistä suuremmassa määrin työskennellään tiedon kanssa ja työ perustuu sekä yhdessä tekemiseen ja verkostoissa toimimiseen että teknologian hallintaan. Tällöin tarvitaan itsensä tuntemista ja itseohjautuvuutta. Tarvitaan myös turvallisessa ja kannustavassa kouluyhteisössä muovautuvaa yhteisvastuuta sekä vuorovaikutuksen, yhdessä työskentelyn ja oppimisen taitoja, ajattelua, ongelmanratkaisua, soveltamista ja luovuutta. Lisäopetuksessa korostuu erityisesti tieto- ja taitoperustan vahvistamisen sekä jatko-opintomahdollisuuksiin ja työelämään tutustumisen tärkeys. Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden uudistamisella pyritään luomaan paremmat edellytykset koulujen kasvatus- ja opetustyölle sekä oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnille sekä opiskelijoiden merkityksellisille oppimiskokemuksille. Opetussuunnitelman perusteet ohjaavat opetuksen järjestäjiä kehittämään koulujaan kasvuyhteisöinä ja oppilaille mielekkäinä oppimisympäristöinä niin, että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman hyvin. Uudistuksen onnistuminen edellyttää paikallisen opetussuunnitelmatyön ja muun kehittämisen kautta tapahtuvaa lisäopetuksen pedagogiikan ja toimintakulttuurin uudistumista sekä yhteisen vastuun ottamista kestävän hyvinvoinnin ja tulevaisuuden rakentamisesta. Opetussuunnitelman perusteiden laadinnan lähtökohtana on ollut opetusta, oppimista ja eri tiedonaloja koskevan uusimman tiedon sekä lisäopetuksen nykyisten vahvuuksien hyödyntäminen sekä toisaalta kehittämishaasteiden tarkastelu suhteessa toimintaympäristön muutoksiin. Työn pohjaksi on perehdytty lisäopetuksen järjestämistilanteeseen ja erityisiin haasteisiin. On perehdytty myös opetussuunnitelman perusteiden toimivuuden eri arviointeihin sekä oppimistuloksia ja opiskelijoiden hyvinvointia koskeviin arviointituloksiin. Valmisteluun on kuulunut opetussuunnitelmien ja opetuksen käytäntöjen kansainvälistä vertailua. Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelu on toteutettu osana esi-, perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden sekä aikuisten perusopetuksen 2

3 opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen kokonaisuutta. Työ aloitettiin elokuussa 2012 laajana ja avoimena yhteistyöprosessina. Siihen ovat osallistuneet opetuksen järjestäjien ja koulujen, opettajankoulutuksen ja tutkimuksen sekä lukuisten eri sidosryhmien edustajat. Uudistuksesta, sen perusteluista ja tavoitteista lähetettiin kaikille opetuksen järjestäjille tiedote Lisäksi uudistuksesta tiedotettiin Opetushallituksen verkkosivuilla. asetti kuuttatoista eri asiantuntijatahoja edustavan esi-, perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelmatyön ohjausryhmän. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut tuoda valmisteluun laaja yhteiskunnallinen näkemys, linjata perustetyön laadintaa ohjaavia periaatteita ja tukea perusteita valmistelevia työryhmiä. Ohjausryhmä on toiminut aktiivisesti ja kokoontunut yhteensä 14 kertaa. Perusteet on valmisteltu perusopetuslaissa säädetyssä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajien kanssa. Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelua varten asetettiin oma työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi opetusneuvos Irmeli Halinen ja sihteerinä opetusneuvos Erja Vitikka Opetushallituksesta. Työryhmän jäsenet edustivat lisäopetuksen opetustyötä (opettaja Petri Rautio, Kouvola), opinto-ohjausta (opinto-ohjaaja Tiina Valtonen, Helsinki), koulun johtamista (rehtori Agneta Torsell, Esbo) sekä opetuksen järjestäjää (kehittämispäällikkö Marja Viljamaa, Vantaa). Opetushallituksen edustajina ryhmässä olivat opetusneuvokset Christina Anderssén, Eija Kartovaara ja Aija Rinkinen. Työryhmä kuuli työnsä aikana asiantuntijoina rehtori, projektipäällikkö Jari Ikolaa Tampereelta sekä emeritus rehtori Tuula Matikaista Helsingistä. Lisäopetuksen perusteluonnokset olivat kommentoitavina keväällä Tällöin kaikilta opetuksen järjestäjiltä pyydettiin palautetta perusteluonnoksista ja samanaikaisesti luonnokset olivat luettavissa ja kommentoitavissa Opetushallituksen verkkosivuilla Lisäopetusta kommentoitiin vähemmän kuin perusopetusta, mutta kommentteja saatiin kuitenkin noin 30 eri taholta. Syksyllä 2014 lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteista saatiin viralliset lausunnot 14 sidosryhmältä. Kaikissa vaiheissa palautetta on hyödynnetty perusteluonnosten kehittämisessä ja koottu luettavaksi verkkosivuille. Verkkosivuja on hyödynnetty myös tiedottamiseen, paikallisen työn ohjaamiseen ja tukemiseen sekä valmisteluprosessin aikana laadittujen koulutusmateriaalien välittämiseen. Opetussuunnitelman perusteluonnoksia koskeva palaute on ollut alusta lähtien rakentavaa. Perusteluonnosten suuria linjoja on pidetty onnistuneina ja samalla tehty ehdotuksia luonnostekstin parantamiseksi. Syksyn 2014 viralliset lausunnot olivat erittäin myönteisiä. Lausunnoissa perusteiden katsottiin olevan huolellisesti valmistellut ja vastaavan hyvin koulutuksen kehittämisen ja tulevaisuuden haasteisiin. Lausunnoissa pidettiin tärkeänä, että lisäopetuksen perusteita on syvennetty ja täsmennetty nykyisestä, hyvin suppeasta asiakirjasta paremmin lisäopetuksen erityistä tehtävää ja tavoitteita sekä järjestämiskäytäntöjä avaavaksi asiakirjaksi. Perusteiden katsottiin olevan nyt selkeä kokonaisuus ja antavan hyvän pohjan paikalliselle opetussuunnitelmatyölle sekä opetuksen järjestämiselle ja toteuttamiselle. Lisäopetuksen perusteluonnoksen nähtiin tukevan hyvin opiskelijakohtaista suunnitelmallisuutta, opiskelijoiden osallisuutta sekä yhteistyötä kotien kanssa. Tärkeänä pidettiin opinto-ohjauksen, oppimaan oppimisen taitojen, oman osaamisen tunnistamisen ja 3

4 opiskelumotivaation sekä opiskelijan jatko-opintovalmiuksien ja työelämävalmiuksien kehittämisen korostumista. Elinikäisten oppimisen taitojen kehittyminen nähtiin lisäopetuksen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Oikeana linjauksena pidettiin myös huomion kiinnittämistä opiskelijoiden elämänhallinnan tukemiseen, itsetuntemuksen ja itsetunnon vahvistamiseen sekä syrjäytymistä torjuviin ratkaisuihin. Lisäopetuksen viimeisteltyä perusteluonnosta on käsitelty Opetushallituksen johtoryhmässä. Lisäksi luonnoksesta on kuultu Opetushallituksen johtokuntaa Käsittelyissä lisäopetuksen perusteisiin oltiin tyytyväisiä eikä tekstiin esitetty enää muutoksia. Perusteuudistuksesta on valmistettu oikeusministeriön ohjeiden mukainen vaikutusten arviointi. Arvioinnissa kiinnitettiin erityisesti huomiota lapsivaikutusten näkökulmaan. Vaikutusten arviointi -asiakirja on toimitettu opetus- ja kulttuuriministeriöön ja käsitelty valtiovarainministeriön yhteydessä toimivassa Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa (Kuthanek) Perusteasiakirja julkaistaan Opetushallituksen verkkosivuilla sekä Opetushallituksen Määräykset ja ohjeet -sarjassa. Lisäksi perusopetuksen perusteet julkaistaan rakenteistetussa muodossa uudessa eperusteet -sovelluksessa. eperusteet -sovellus on myös opetuksen järjestäjille avoin työkalu paikallisen opetussuunnitelman laatimiseen ja julkaisemiseen. Lisäopetuksen perusteasiakirjan valmistelua ohjanneet periaatteet Lisäopetus on tarkoitettu nuorille, jotka ovat saaneet perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Perusopetuslain 2 :n ja valtioneuvoston asetuksen 2-4 :n mukaan perusopetuksen ja lisäopetuksen tulee edistää oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa ja parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Asetuksen 5 :n mukaan lisäopetuksen erityisenä tavoitteena on kehittää nuoren valmiuksia uravalintaan, parantaa edellytyksiä jatko-opintoihin sekä edistää elämänhallintataitoja. Näitä tehtäviä ja tavoitteita on avattu ja konkretisoitu lisäopetuksen perusteissa. Opetussuunnitelman perusteiden uudistamista aloitettaessa perusteiden tehtäväksi asetettiin lujittaa kasvun ja oppimisen jatkumoa rakentaa esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen nykyisille vahvuuksille ja kehittää niitä suhteessa toimintaympäristön muutosten asettamiin vaatimuksiin, määritellä kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet siten, että lähtökohtana on oppilaiden monipuolisen kasvun tukeminen, identiteetin vahvistaminen sekä vuorovaikutteinen, toisia kunnioittava ja kestävää kehitystä edistävä toimintatapa, määritellä tavoitteet tulevaisuudessa tarvittavasta sivistyksestä ja laaja-alaisesta osaamisesta käsin, opetuksen eheyttämistä vahvistaen, avata ja syventää oppimiskäsitystä, vahvistaa tietoa luovaa, yhteisöllistä ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaa oppimista monipuolisissa oppimisympäristöissä, jäsentää ja karsia opetukselle asetettavia sisältöjä siten, että voidaan paremmin keskittyä olennaiseen, 4

5 5 antaa tilaa ja tukea paikalliselle pedagogiselle kehittämiselle, kannustaa opetuksen järjestäjiä liittämään opetussuunnitelmatyö opetuksen ja koulutuksen paikalliseen ja kansalliseen strategiseen kehittämiseen sekä toteuttaa opetussuunnitelman perusteiden rakenteistaminen ja sähköistäminen tavoitteena joustavan opetussuunnitelmatyökalun kehittäminen opetuksen järjestäjien ja koulujen käyttöön. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi koulutuksellisen eriytymiskehityksen torjuminen sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja tasaamalla, parantamalla heikoimmassa asemassa olevien ryhmien koulutuksellista asemaa sekä vahvistamalla koulujen ja alueiden välistä tasa-arvoa. Opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyössä on perusteiden ohjaavuutta vahvistamalla pyritty vaikuttamaan erityisesti koulujen ja alueiden välisten erojen pienentymiseen ja siten tasa-arvoon. Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty myös useita keinoja heikoimmassa asemassa olevien huomioon ottamiseen opetuksessa ja ohjattu kiinnittämään huomiota sukupuolten välisiin osaamiseroihin ja sukupuolitietoisuuteen opetuksessa. Lisäopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet liittyvät yhteen ja muodostavat toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältää tehtäviä ja tavoitteita koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää myös viittauksia voimassa oleviin säädöksiin siten, että perusteissa käsiteltyjen asioiden taustalla olevat normit ovat helposti löydettävissä. Keskeiset muutokset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 ovat uudistuneet huomattavasti vuonna 2004 päätettyihin perusteisiin verrattuna. Vuoden 2004 lisäopetuksen perusteet on annettu omana määräyksenä ja julkaistu osana perusopetuksen perusteasiakirjaa. Lisäopetuksen perusteet muodostavat siinä neljän sivun mittaisen kokonaisuuden. Uudistamisen keskeisenä tavoitteena on ollut vuoden 2004 perusteita vahvemman yhteisen pohjan luominen lisäopetuksen järjestämiselle ja toteuttamiselle. Lisäopetuksella on katsottu olevan merkittävä, perusopetuksen päättäneiden opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia vahvistava ja syrjäytymistä ehkäisevä rooli. Lisäopetuksen perusteet on laadittu itsenäiseksi asiakirjaksi, jossa käsitellään kaikki lisäopetuksen paikallisen opetussuunnitelman laadinnan kannalta keskeiset osa-alueet. Lisäopetuksen perusteet on laadittu yleisiltä linjauksiltaan yhteneväiseksi perusopetuksen perusteiden kanssa. Esimerkiksi arvoperustan ja oppimiskäsityksen osalta todetaan, että lisäopetuksessa toimitaan perusopetuksen arvoperustan ja oppimiskäsityksen mukaisesti ja sen lisäksi määritellään, mitkä näkökulmat ovat lisäopetuksessa erityisen tärkeitä. Lisäopetuksen perusteiden keskeisiä, toimintaympäristön muutoksen huomioon ottavia ja kaikki osa-alueet yhdistäviä periaatteita ovat - perus- ja lisäopetuksen jatkumon ja yhtenäisyyden vahvistaminen sekä opetuksen ja kasvatuksen vertikaalisesta ja horisontaalisesta johdonmukaisuudesta ja eheydestä huolehtiminen

6 - opetuksen inklusiivisuuden vahvistaminen siten, että jokainen opiskelija nähdään ainutlaatuisena ja arvokkaana, oppimista tuetaan niin, että jokainen voi kasvaa täyteen mittaansa ja huolehditaan opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä - monipuolisen oppimisen ja oppimaan oppimisen taitojen edistäminen sekä hyvään osaamisen tasoon pyrkiminen - kestävän elämäntavan edistäminen kestävän kehityksen kaikilla ulottuvuuksilla; ihmisoikeuskasvatus ja globaalin vastuun näkökulma - opiskelijoiden roolin vahvistaminen oppimisensa subjekteina sekä opiskelijoiden osallisuuden systemaattinen edistäminen - koulun kehittäminen oppivana yhteisönä sekä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen Lisäopetuksen perusteissa korostuvat vuonna 2004 päätettyihin perusteisiin verrattuna lisäopetuksen tavoitteet sekä laaja-alaisen osaamisen edistäminen osana kaikkien oppiaineiden opetusta, opiskelijoiden osallisuuden ja elämänhallinnan edistäminen, huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, opiskelijakohtaisen suunnittelun ja opiskelijoille laadittavan opiskelusuunnitelman merkitys, opinto-ohjauksen keskeinen rooli sekä lisäopetuksen yhteistyö muiden oppilaitosten, työelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä oppimisen arviointiin ja todistuksiin liittyvät käytänteet lisäopetuksessa on selkeytetty. Lisäopetuksen perusteet sisältää annetun, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (1287/2013) perustuvan määräyksen mukaisen lisäopetuksen opiskeluhuoltoa käsittelevän osuuden. Osuuden sisältöön ei ole tehty muutoksia. Määräyksen mukaiset paikalliset opiskeluhuoltoa käsittelevät osuudet on tullut valmistella ja ottaa käyttöön mennessä. Paikallisen opetussuunnitelman laadintaa ja opetuksen järjestämistä tuetaan erityisesti lisäopetuksen järjestämistä käsittelevässä luvussa sekä paikallisen opetussuunnitelman laadintaa ohjeistavassa luvussa. 6 Vaikutusten arviointi Opetussuunnitelmauudistuksen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset sekä vaikutukset viranomaisten toimintaan ja lapsiin on kuvattu muistion liitteenä olevassa Esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden vaikutusten arviointi -muistiossa. Voimaantulo Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet annetaan määräyksellä 105/011/2014. Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat voimassa alkaen toistaiseksi. Opetuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen, mitä

7 7 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määrätty. Opetuksen järjestäjät eivät voi jättää noudattamatta määräystä tai poiketa siitä. Lisäopetuksessa noudatetaan määräyksellä 105/011/2014 kumottavien määräysten mukaan laadittua paikallista perusopetuksen opetussuunnitelmaa siihen saakka, kun tämän määräyksen mukainen opetussuunnitelma otetaan käyttöön. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön Lisäopetuksen opiskelijoiden opintojen suunnittelussa, opiskelusuunnitelmien laadinnassa sekä oppimisen arvioinnissa ja todistusarvosanojen antamisessa otetaan huomioon, että perusopetuksessa siirrytään uuden tuntijaon (valtioneuvoston asetus 422/2012, muutettu 378/2014) ja opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen porrastetusti siten, että seitsemännen vuosiluokan osalta opetussuunnitelma otetaan käyttöön , kahdeksannen vuosiluokan osalta sekä yhdeksännen vuosiluokan osalta Liite Esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden vaikutusten arviointi