Perusturvan toinen osavuosikatsaus PTL / /2014 Liite 2

Transkriptio

1 Perusturvan toinen osavuosikatsaus 2015 PTL / /2014 Liite 2

2

3 PERUSTURVAN TOINEN OSAVUOSIKATSAUS 2015 Sisällys Perusturvalautakunta... 1 Hallintopalvelut... 1 Sosiaalipalvelut... 2 Terveyspalvelut... 5 Erikoissairaanhoito... 9 Toimintakyvyn tukipalvelut Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Liite. Perusturvan toimialan seuranta- ja valvontalomake vuodelle

4

5 Perusturvalautakunta Talousarvion toteutuminen TP2014 KTA2015 8/2015 -% Muutos edelliseen vuoteen % 8/2014 Toimintatuotot ,0-1, Toimintakulut ,1 4, Toimintakate ,0 4, Vuoden 2015 kirjanpidon mukaiseen toteutumaan on kaikkiin taulukoihin lisätty ajankohtaan nähden puuttuvat sisäiset erät ja eläkevakuutusmaksut. Eläkevakuutusmaksut on lisätty myös vuoden 2014 elokuun kirjanpidon mukaiseen toteutumaan, jotta muutos% olisi vertailukelpoinen. Kahdeksan ensimmäisen kuukauden talouden toteuman perusteella näyttää siltä, että erikoissairaanhoidon määrärahat ovat ylittymässä noin 4,0 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioon on varattu erikoissairaanhoitoon 33,8 milj. euroa, vaikka vuonna 2014 vastaavat menot olivat 36,6 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon toteumaennuste tehdään HUS:n oman seurantajärjestelmän perusteella. HUS palveluostojen kasvu elokuun lopun tilanteessa on ollut 3,2 %. Perusturvan toimintakate on kasvanut tammi-elokuun aikana 4,7 % ja toimintamenot 4,2 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Henkilöstömenojen kasvu on kahdeksan kuukauden aikana ollut 3,9 %, avustusten 10,4 % ja palveluiden ostojen 2,1 % vuoteen 2014 verrattuna. Perusturvan toimintakate ilman erikoissairaanhoitoa on kasvanut vuoden 2014 elokuuhun verrattuna 5,5 %, mutta vuoteen 2013 verrattuna vain 0,33 %. Avustuksista työmarkkinatuen kuntaosuus on ylittymässä 0,8 0,9 milj. euroa. Huhtikuun tilanteessa lastensuojelun ostopalvelukustannukset ovat alittumassa korjattuun talousarvioon nähden 0,2 milj. euroa ja toimeentulotuen kustannukset korjattuun talousarvioon nähden 0,1 milj. euroa. Hallintopalvelut Talousarvion toteutuminen TP2014 KTA2015 8/2015 -% Muutos edelliseen vuoteen % 8/2014 Toimintatuotot ,1-52, Toimintakulut ,0-0, Toimintakate ,0 0, Vuoden 2015 kirjanpidon mukaiseen toteutumaan on kaikkiin taulukoihin lisätty ajankohtaan nähden puuttuvat sisäiset erät ja eläkevakuutusmaksut. Eläkevakuutusmaksut on lisätty myös vuoden 2014 elokuun kirjanpidon mukaiseen toteutumaan, jotta muutos% olisi vertailukelpoinen. 1

6 Sosiaalipalvelut TP2014 KTA2015 8/2015 -% Muutos edelliseen vuoteen % 8/2014 Toimintatuotot ,9-3, Toimintakulut ,4 1, Toimintakate ,9 3, Vuoden 2015 kirjanpidon mukaiseen toteutumaan on kaikkiin taulukoihin lisätty ajankohtaan nähden puuttuvat sisäiset erät ja eläkevakuutusmaksut. Eläkevakuutusmaksut on lisätty myös vuoden 2014 elokuun kirjanpidon mukaiseen toteutumaan, jotta muutos% olisi vertailukelpoinen. Suoritteet / tunnusluvut SOSIAALIPALVELUT TP 2013 TP 2014 TA 2015 Tot 8/2015 Tot % Tot 8/2014 Muutos % Toimeentulotuki, ruokakuntia , ,4 Lastensuojelu Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset , ,1 Jälkihuollon piirissä olevat nuoret ,8 61-9,8 Lastensuojelun ostopalvelut, hoitovrk:t , ,3 Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk:t , ,3 Lapsiperheiden kotipalvelujen käynnit , ,6 Aikuissosiaalityön ruokakuntien määrä on kasvanut 5,4 % edellisvuodesta. Alle 30- vuotiaiden työtä vailla olevien aktivointi on aikuissosiaalityön tehtävänä ja siinä on onnistuttu tavoitteiden mukaisesti vaikkakin haasteita on saada työvoimahallinnon resursseja kirkkonummelaisten käyttöön. Huhtikuussa saapuneista kiintiöpakolaisista (13 henkilöä) 5 on muuttanut toiseen kuntaan. Kirkkonummelle on muuttanut vastaavasti 20 pakolaisstatuksen saanutta muista kunnista vuoden ensimmäisen 8 kuukauden aikana. Kiintiöpakolaisten alkuvaiheen kotouttaminen hoidettiin huolellisesti: terveystarkastukset, alkuvaiheen infot ja kielikurssi järjestettiin heti saapumisen jälkeen. Uuden sosiaalihuoltolain voimaantulon jälkeen perusturvan henkilökuntaa koulutettiin lain velvoitteisiin STM:n järjestämissä koulutustilaisuuksissa kevään aikana sekä 8.4. perusturvan omassa koulutustilaisuudessa.1.8.alkaen aloitti toimintansa pilottiluonteisesti ns. perhepalveluiden tiimi, jonka tehtävänä on tehdä lapsiperheitä koskevia palvelutarpeenarviointeja. Pilottiaika on ja sen jälkeen toimintaa arvioidaan kerätyn seurantatiedon pohjalta. Aikuissosiaalityön henkilökunta on niin ikään koulutettu lain toteuttamiseen ja he tekevät palvelutarpeen arviointeja omille asiakkailleen. Proconsona-asiakastietojärjestelmään on luotu lomakkeet uuden sosiaalihuoltolain tarpeita varten ja henkilökuntaa on koulutettu niiden käyttämiseen. Sosiaalihuoltolain toteuttamiseen liittyvä eri tulosalueiden palveluiden yhteensovittaminen ja palveluohjauksen sujuvoittaminen toteutuu lähikuukausien aikana. Uusi sosiaalihuoltolaki on jo vaikuttanut lastensuojelun asiakasmäärää laskevasti. Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevien lasten määrä on 56,1 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Lastensuojelun ostopalveluiden vuorokausien määrä on vähentynyt 19,3 % edellisestä vuodesta. Lasten sijaishuollossa on pyritty ensisijaisesti sijoittamaan lapsia ja 2

7 nuoria perhehoitoon ja perhehoidon vuorokaudet ovatkin kasvaneet 2,3 % edellisestä vuodesta. Lastensuojelun asiakasmäärien vähetessä uuden sosiaalihuoltolain mukaisia pyyntöjä palveluntarpeen arvioimiseksi on ollut alkaen yhteensä 104 kpl ( ). Lapsiperheiden kotipalvelun käyntejä on ollut 52,6 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tämä selittyy osittain sillä, että työntekijöitä on ollut alkaen yksi enemmän kuin aiemmin vuonna Toiminnalliset tavoitteet Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoite 1 / Tavoitetaso v Aikuissosiaalityö: Alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten aktivointi, työllisyyden lisääminen ja elämänhallinnan parantaminen moniammatillisen yhteistyön ja sosiaalityön keinoin. Mittari/Seurantatapa 100 %:lle aktivointiehdon täyttäneistä (yli 3 kk toimeentulotuen asiakkuudessa olevat) alle 30-vuotiaista nuorista tehdään aktivointisuunnitelma aikuissosiaalityön ja työvoimaviranomaisten yhteistyönä Alle 30-vuotiaille nuorille tehdään 50 kpl aktivointisuunnitelmia. Lähtötilanne aktivointisuunnitelmia on tehty 31 kpl vuoden 2014 aikana (kutsuja aktivointiin on lähetetty 72 kpl). Alle 30-vuotiaille on tehty 48 kpl aktivointisuunnitelmia. Tavoite on toteutunut. Kutsuja nuorille alle 30- vuotiaille aktivointiehdon täyttäville on lähetetty 69kpl. Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoite 2 / Tavoitetaso v Lastensuojelu Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään lain mukaisesti alle kolmessa kuukaudessa. Mittari/Seurantatapa Tavoitetaso: Lastensuojelutarpeen selvitykset tehdään 100 %:sti kolmen kuukauden määräajassa Selvityksiä tehtiin 3 kuukauden määräajassa 94 kpl (74,2 %) ja alle neljän kuukauden ajassa 19 kpl. Yhteensä alle 4 kk:ssa selvitykset valmistuivat 88,3 %:sti. Tavoite ei toteutunut. 3

8 Käyttösuunnitelmatavoitteet Tulosyksikkö: Sosiaalipalvelujen yhteiset Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoitetaso v Mittari/Seurantatapa Sosiaalihuoltolain uudistuksen toteuttaminen Palvelutarpeen arviointimalli on luotu huhtikuun loppuun mennessä. Sosiaalipalveluiden henkilökunta on koulutettu lain toteuttamiseen. Proconsonaasiakasjärjestelmään on luotu palvelutarpeen arviointilomakkeet. Perhepalveluiden tiimi aloitti toimintansa pilottiluonteisesti 1.8. Tavoite on toteutunut. Tulosyksikkö: Aikuissosiaalityö Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoitetaso v Mittari/Seurantatapa Perustoimeentulotukihakemuksen käsittely lain mukaisesti 7 arkipäivän aikana. Lähtötaso 10/2014: 95,2 % toimeentulotukihakemuksista käsiteltiin 7 arkipäivän aikana (Uudenmaan keskiarvo 89 %). Tavoitetaso: 100 % asiakkaista saa perustoimeentulotuen päätöksen 7 arkipäivän aikana. Perustoimeentulotuen hakemukset on käsitelty välisenä aikana 96,9 prosenttisesti seitsemän arkipäivän aikana. Tavoite ei aivan ole toteutunut. Tulosyksikkö: Velkaneuvonta Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoitetaso v Mittari/Seurantatapa Velkaneuvonta on sujuvaa ja laadukasta ja palveluun pääsee alle viidessä viikossa. Lähtötaso: Velkaneuvontapalveluihin on päässyt 5 viikon jonotusajalla v Alle viidessä viikossa asiakkuuteen päässeiden asiakkaiden prosenttiosuus kaikista asiakkaista. Velkaneuvontaan on 95 %:sti päässyt alle 5 viikon jonotusajalla. Tavoite ei ole täysin toteutunut. 4

9 Terveyspalvelut TP2014 KTA2015 8/2015 -% Muutos edelliseen vuoteen % 8/2014 Toimintatuotot ,5 3, Toimintakulut ,7 6, Toimintakate ,8 6, Vuoden 2015 kirjanpidon mukaiseen toteutumaan on kaikkiin taulukoihin lisätty ajankohtaan nähden puuttuvat sisäiset erät ja eläkevakuutusmaksut. Eläkevakuutusmaksut on lisätty myös vuoden 2014 elokuun kirjanpidon mukaiseen toteutumaan, jotta muutos% olisi vertailukelpoinen. Suoritteet / tunnusluvut Terveydenhuoltopalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 Tot 8/2015 Tot % Tot 8/2014 Muutos % Neuvolakäynnit yht. terveydenhoitajilla , ,4 Neuvolakäynnit yhteensä lääkärillä , ,9 Käynnit kouluterveydenhoitajalla , ,8 Käynnit koululääkärillä , ,4 Vastaanottotoiminta Hoitajakäyntejä vastaanotoilla, sis. Päivystyksen , ,4 Lääkärikäyntejä vastaanotoilla , ,8 Suun terveydenhuolto, asiakkaita , ,6 Vastaanottopalveluissa pääsi kaikilla terveysasemilla lääkärin vastaanotolle alle kahdessa viikossa. Kolmas varattavissa oleva aika (T3 aika on arvioitu ) lääkärin vastaanotolle oli keskustassa 14 pv, Masalassa 10 pv ja Veikkolassa 7 pv. Viime vuonna kiireettömien vastaanottokäyntien määrä väheni lomautusten vuoksi ja potilaita siirtyi päivystykseen (kiireellinen vastaanotto). Kesään 2015 mennessä lomautuksista aiheutunut ruuhka oli purkautunut ja potilaiden pääsy kiireettömään hoitoon helpottui. Tämän vuoksi kiireettömien käyntien osuus kaikista käynneistä on noussut ja päivystyskäyntien on laskenut sekä lääkäri- että hoitajavastaanotoilla. Puhelinkontaktien määrä on lisääntynyt. Jorvin päivystykseen on ohjautunut potilaita saman verran kuin keskimäärin viime vuosina (670 potilasta/v). Terveydenhoitopalveluissa koululääkärin käynnit toteutuivat 11,4 % ennustettua enemmän (kyseessä vain 140 käyntiä), koska oppilasmäärä kasvoi hieman. Oppilaita tarkastetaan lukuvuosittain ja osa lukuvuoden oppilaista tarkastettiin keväällä 2015 eikä syksyllä Kouluterveydenhuollossa oli mahdollisuus saada lääkäripalveluita aivan lukuvuoden loppuun saakka ja kesäkuun alussa sekä heti koulujen alettua elokuussa. Aikaisemmin koululääkäritarkastukset alkoivat vasta syyskuussa. Vuonna 2014 kouluterveydenhoitajilla oli tavallista suuremmat käyntimäärät johtuen uudesta HPV-rokotteesta, joka tuli kansalliseen rokotusohjelmaan. Se edellytti kolmen ylimääräisen ikäluokan (tytöt) rokottamisen kolmella annoksella. Vuonna 2015 rokote annetaan vain yhdelle ikäluokalle ja tämän vuoksi käynnit vähenevät. Neuvolakäyntien väheneminen johtuu syntyvyyden vähentymisestä ja äitiysneuvolassa määräaikaistarkastukset vähenivät uuden suosituksen myötä. Vastaanottoaikoja onkin voitu pidentää ja tehdä aiempaa enemmän kotikäyntejä. Lasten ja nuorten suunnitellut tarkastukset voidaan toteuttaa ajallaan. Suun terveydenhuollossa aikuispotilaiden tarkastukseen pääsyn T3 aika (kolmas kiireetön varattavissa oleva aika) oli hammaslääkäreillä 38 ja suuhygienisteillä 17 päivää. T3 ajan 5

10 piteneminen johtuu vuosina 2014 ja 2015 suun terveydenhuollossa tehdyistä resurssi vähennyksistä. Tämän vuoden aikana aikuisten kiireettömään hoidon kysyntä on kasvanut 30 % verrattuna kymmenen vuoden keskiarvoon. Syitä voimakkaaseen kysynnän kasvuun saattaa olla useita, mutta yksi keskeinen tekijä on vuoden 2015 alusta yksityisestä hammashoidosta maksettavien Kela-korvausten pienennys. Yli kuusi kuukautta jonottaneita oli 292 (vuonna ). Edelliseen vuoteen verrattuna käynnit ovat pysyneet ennallaan. Tähän on myötävaikuttanut kolmen hammaslääkäri-hoitajatyöparin palkkaus kesäsijaisiksi sekä yhden orientoivan hammaslääkärin sekä hammashoitajan vakanssin lisäys ja käyttöönotto lähtien. Lasten ja nuorten suunnitellut suun ja hampaiden tarkastukset voidaan toteuttaa ajallaan. Toiminnalliset tavoitteet Sitoutunut ja osaava henkilöstö/kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus Uudenlaisen lääkärin työmallin testaaminen. Puhelintyömallia toteuttavien lääkäreiden T3 aika lyhenee (T3 on kolmas varattavissa oleva vapaa aika) Puhelintyömallin mukaisten lääkäreiden T3 ajan muutos. Lääkäreiden T3 keskiarvo , ,3. Kaksi lääkäriä toteuttaa puhelintyömallia Veikkolassa ja heidän vastaanotoilleen T3 aika lyhentyi. T3- aikojen ka. oli 12.9 ( ). Näiden lääkäreiden aloittaessa uuden työmallin, heidän vastaanotolleen T3 ajan ka oli 40,4. Myös muiden lääkäreiden T3- aika on lyhentynyt. Tavoite on toteutunut. Sitoutunut ja osaava henkilöstö/kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus Hoitoon pääsyn seuranta suun terveydenhuollossa T3 aika ei pitene hammaslääkäreillä eikä suuhygienisteillä Hammaslääkärit T3 aika ( ) ja Suuhygienistit T3 aika ( ) ja T3 aika oli hammaslääkäreillä 38 ja suuhygienisteillä 17. Tavoite ei ole aivan toteutunut. 6

11 Uudistuva palveluverkko/asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut. Kouluterveydenhuollon prosessin parantaminen Kouluterveydenhoidossa saadaan sovittua tilojen järkevä käyttö. Terveydenhoitopalveluissa on laadittu analyysi ja suunnitelma siitä, miten tiloja voidaan hyödyntää tehokkaammin. ( ) ja Kouluterveydenhuoltoon tilattiin kolme kannettavaa tietokonetta, jotka mahdollistavat tehokkaamman työskentelyn sellaisina päivinä, jolloin lääkäri on koululla terveydenhoitajan työhuoneessa. Tavoite on toteutunut. Terveydenhoitopalvelut osallistui Ketterät kehittäjät projektiin ja kehittämisprojektiin liittyi tiedonsiirtoon oppilaiden siirtymävaiheessa. Tähän saatiin toimiva malli ja tavoite toteutui. Uudistuva palveluverkko/asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut. Uudenlaisella palvelun asiakaslähtöisellä suunnittelulla saadaan tiettyjen potilaan suun terveyttä parannettua Suun terveydenhoitopalveluiden päivystyksessä kehitetään malli, jolla voidaan mahdollistaa päivystyspotilaiden hoidon saattaminen loppuun. Malli on luotu ja testattu. Raportoidaan vuosikertomuksessa. 7

12 Käyttösuunnitelmatavoitteet Tulosyksikkö: Vastaanottotoiminta Sitoutunut ja osaava henkilöstö/kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus Uudenlaisen lääkärin työmallin testaaminen. Puhelintyömallia toteuttavien lääkäreiden T3 aika on lyhyempi verrattuna muihin lääkäreihin (T3 on kolmas varattavissa oleva vapaa aika) Puhelintyömallin mukaisten lääkäreiden T3 aika ja muiden lääkäreiden T3 aika terveysasemittain: T3 aika keskusta, T3 aika puhelinlääkärillä T3 aika Veikkola, T3 aika puhelinlääkärillä T3 aika Masala, T3 aika puhelinlääkärillä Lähtötilanne : T3 aika keskusta 21 T3 keskiarvo Masala 17,5 T3 aika Veikkola 26 Kaksi lääkäriä toteuttaa puhelintyömallia Veikkolassa. ja heidän vastaanotoillaan T3 aika lyhentyi. Heidän vastaanottojensa T3 aikojen ka. oli 12.9 ( ). Näiden lääkäreiden aloittaessa puhelintyömallin, heidän vastaanotoillaan T3 ajan ka. oli 40,4. Myös muiden Veikkolan lääkäreiden T3-aika lyhentyi. Tilanne T3 aika keskusta 14 T3 keskiarvo Masala 10 T3 aika Veikkola 7 Tavoite on toteutunut. Tulosyksikkö: Suun terveydenhuolto Sitoutunut ja osaava henkilöstö/kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus Hoitoon pääsyn seuranta suun terveydenhuollossa T3 jatkohoitoaika ei pitene hammaslääkäreillä (hammaslääkärin tutkimuksen jälkeen jatkohoitoon pääsyn odotusaika) Hammaslääkärit T3 aika Lähtötilanne: päivää Hammaslääkäreiden T3 jatkohoitoaika oli elokuussa 35 päivää. Aika ole pidentynyt. Tavoite on toteutunut. 8

13 Erikoissairaanhoito TP2014 KTA2015 8/2015 -% Muutos edelliseen vuoteen % 8/2014 Toimintatuotot , Toimintakulut ,9 3, Toimintakate ,7 3, Vuoden 2015 kirjanpidon mukaiseen toteutumaan on kaikkiin taulukoihin lisätty ajankohtaan nähden puuttuvat sisäiset erät ja eläkevakuutusmaksut. Eläkevakuutusmaksut on lisätty myös vuoden 2014 elokuun kirjanpidon mukaiseen toteutumaan, jotta muutos% olisi vertailukelpoinen. Toiminnalliset tavoitteet Tasapainoinen talous / Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Kustannusten kasvu ei ylitä toimialan muun toiminnan kasvua. Kasvu- % suhteessa muun toiminnan kasvu %:iin. Seurataan osavuosikatsauksissa. Erikoissairaanhoidon toimintakate on kasvanut tammielokuun välisenä aikana 3,6 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Perusturvan muun toiminnan toimintakatteen kasvu on tammi-elokuun välisenä aikana ollut 5,5 %. Tavoite on toteutumassa. 9

14 Toimintakyvyn tukipalvelut TP2014 KTA2015 8/2015 -% Muutos edelliseen vuoteen % 8/2014 Toimintatuotot ,4 18, Toimintakulut ,3 9, Toimintakate ,5 9, Vuoden 2015 kirjanpidon mukaiseen toteutumaan on kaikkiin taulukoihin lisätty ajankohtaan nähden puuttuvat sisäiset erät ja eläkevakuutusmaksut. Eläkevakuutusmaksut on lisätty myös vuoden 2014 elokuun kirjanpidon mukaiseen toteutumaan, jotta muutos% olisi vertailukelpoinen. Suoritteet / tunnusluvut Kuntoutuspalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 Tot 8/2015 Tot % Tot 8/2014 Muutos % Käynnit erityistyöntekijöillä yht , ,4 Ostopalvelukäynnit , ,5 Mielenterveyspalvelut, käynnit erityistyöntekijöillä , ,2 Nuorten hyvinvointiasema, käynnit yhteensä , ,8 Päihdehuolto A-klinikka, käyntejä , ,0 Kuntoutuskeskus, hoitopäiviä (hoitopaikkoja 9) , ,2 Päihdehuollon ostopalvelut: Avohoidon käyntejä , ,4 Hoitopäiviä , ,9 Ankkuri Toimintapäiviä ,8 - - Perheneuvola Perheneuvonta, kunnan oma, käyntejä , ,4 Kuntouttava työtoiminta Toimintapäiviä ,0 - - Kehitysvammaisten erityishuolto: Oma työkeskus, toimintapäiviä , ,4 Kehitysvammaisten asumispalvelut, asumisvrk* , ,7 Kehitysvammaisten laitoshoito, hoitovrk* , ,3 Lakisääteinen vammaishuolto: Palveluasuminen, asiakkaita , ,5 Kuljetustuki (vpl), asiakkaita , ,2 Henkilökohtainen apu, asiakkaita , ,0 Omaishoidontuki alle 65v asiakkaat , ,0 *Tiedot ajalta tammi-heinäkuu. Elokuun suoritetiedot eivät kaikki olleet vielä tulleet. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan suoritteina lasketaan asiakkaiden läsnäolopäiviä jakson aikana päiviä on kertynyt Suoritemäärään vaikuttavat asiakassopimusten päivien lukumäärien (1pv-4 pv/vko) vaihtelut. Tarkastelujakson aikana Toimarissa on työskennelty 171 eri kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan kanssa. Yhteistyössä muiden kunnan toimialojen kanssa on pystytty tarjoamaan työpaikkoja kuntoutuneille asiakkaille. Muilta toimialoilta on tarjottu työtehtäviä, joista saaduilla korvauksilla on palkattu väliseksi ajaksi 17 henkilöä keskim. kuuden (6) kk:n palkkatuettuihin työsuhteisiin. Kolmen työntekijän palkat on saatu käyttöön kunnan työllistämistä edistävistä määrärahoista. 10

15 Työkyvyn arviointeihin lähetetään asiakkaita TE-toimiston osoituksilla, aikuissosiaalityöstä ja suoraan Toimarin aktivointihankeen alkukartoituksen kautta. Terveyspalveluiden kanssa yhteistyössä kehitettyä työkyvyn arviointimallia on kehitetty kevään aikana mennessä on työkyvynarvioinneissa 125 henkilöä, joista 74 on kuntaosuuslistalla pitkään työtä vailla olevia kuntalaisia. Prosessit ovat pitkiä, ja todellinen tulos mukana olevien työkyvyistä saadaan vasta mennessä. Tällä hetkellä eläkeselvityksissä on 30 henkilöä, joista 14 hakeutuu eläkkeelle iän perusteella. Uusi muutos kuntouttavan työtoiminnan lakiin koskien läsnäolopäivien viikoittaista vähentämistä astui voimaan Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas voi osallistua 4 pv/vkossa kuntouttavaan työtoimintaan aiemman viiden päivän sijaan. Työllistämistä edistävät valtion määrärahat loppuivat kesäkuussa Mikäli valtion lisäbudjetissa syksyn aikana ei ko. määrärahoja lisätä, joudutaan esim. Toimarissa lopettamaan sellaisten palveluiden myynti, joiden avulla keväällä saatiin palkattua työntekijöitä määräaikaisiin työsuhteisiin. Työsuhteiden avulla työtä vailla olevat ovat saaneet työkokemusta ja samalla täytettyä sitä työssäoloehtoa, jonka täytyttyä voi hakea työttömyyskassojen työttömyysturvaa. KH/ selvitettävä mahdollisuudet ja ehdot osakkuuden saamiseksi työllistämisyrityksessä. Tavoitteena on saada työllistävä toimipiste Kirkkonummelle. Tehtävä annettiin aktivointihankkeen työryhmälle. Toimarissa on aloitettu alustava selvitystyö ja kartoitettu työllistämismahdollisuuksia kunnan alueella. Toimarin edustajat vierailivat Kuntaliitossa selvittämässä kunnallisen liikelaitoksen perustamiseen liittyviä huomioon otettavia seikkoja. Selvitystyö jatkuu kunnan omien viranomaisten kanssa. Aktivointihankkeen työryhmässä on päätetty, että Kirkkonummen kunnan työllistymisohjelma on valmis lausuntokierrokselle muille kunnan hallintokunnille. Kuntoutuspalvelut Kuntoutuspalveluissa lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelujen käyntimäärät ovat nousseet kolmanneksella edellisen vuoden vastaavaan lukuun nähden, joka oli taas huomattavan alhainen, kun kunnan tiukentuneessa tilanteessa 6/2013 alkaen aina yhteistoimintaneuvottelujen jälkimaininkeihin asti 3/2014 ei ostopalveluterapioihin käytännössä kirjoitettu maksusitoumuksia, eikä näin ollen vuoden takainen käyntimäärä ole luotettavasti vertailukelpoinen. Toimintaterapiapalveluita on edelleen jouduttu ostamaan sekä arvioiden että terapioiden osalta enenevässä määrin hoitotakuuajoissa pysyäksemme, erityisesti lasten toimintaterapiapalveluiden runsaan kysynnän ja tarpeen johdosta. Fysioterapiapalveluissa on elokuun lopussa avopuolella jonotilanne ikävästi jopa 5-7 viikkoa. Tarve työikäisten työkykyisyyden palautumisen tukemiseen mm. asiakkaan työttömyys- tai sairauslomajakson aikana on lisääntynyt ja vaatii riittäviä resursseja oikeaaikaisuuteen, jotta työkyvyttömyysaika ei pääse pitkittymään ja asiakkaan kokonaistilanne entisestään vaikeutumaan. Terapeuttien tekemät kotikäyntiarviot ja ohjaukset vievät aikaa ja poikivat usein lisää selvityksiä ja toimia, joilla pyritään tukemaan ikääntyneiden ja huonompikuntoisten kuntalaisten kykyä asua kodeissaan tai tuetussa palveluasumisessa. Kuntoutuspalveluiden ja ikäänty- 11

16 neiden palveluiden henkilöstön sekä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa pyritään yhteistyössä löytämään kotona selviytymistä parhaiten auttavat tukitoimet ohjaus, kuntoutus, apuvälineet ja/tai seurannat. Aikuisten kuntoutustyöryhmä kokoontuu loma-aikoja lukuun ottamatta viikoittain ottaen vastaan 2-3 kuntoutujaa ja mm. käyden läpi kaikki Rinnekodin kuntalaisillemme laatimat kuntoutussuunnitelmat. Mielenterveyspalvelut Perheneuvolassa suoritteet ovat vuoden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana edellisvuoteen verrattuna lisääntyneet n. 11 %. Tämä selittyy sillä, että tänä vuonna toiminta on normaalia ja että kaikki vakanssit ovat täynnä. Vuoden 2015 tavoitteeksi asetettu kotikäyntien lisääminen on toisen kolmanneksen aikana sitä vastoin pysähtynyt. Asiaa selvitellään ja kotiin suuntautuvaa toimintaa tehostetaan loppuvuoden aikana. Jonojen osalta ollaan elokuun 2015 lopulla tilanteessa jossa jonoa käytännössä ei ole. Nuorten Hyvinvointiaseman osalta suoritteet ovat elokuuhun 2014 verrattuna lisääntyneet 70 %. Mikäli suoritekehitys jatkuu tällaisena, on näköpiirissä että koko vuodelle asetetusta suoritetavoitteesta jäädään selvästi vähemmän kuin vuonna Aikuisten mielenterveyspalveluissa suoritekertymä on vuoden ensimmäiseen kolmannekseen verrattuna selvästi kohentunut, ero vastaavaan ajankohtaan vuosi sitten on enää runsaat 4 %. Hyvästä kehityksestä huolimatta vuositasolle asetetun suoritetason saavuttaminen saattaa olla haasteellista henkilöstön osa-aikaisuuksien vuoksi. Käyntien määrä puheterapiassa on verrattuna vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan lisääntynyt n. 12 %. Tämä selittyy pääosin sillä että toiminta on ollut normaalia ja vakanssit täytettynä. Ruotsinkielisen puheterapeutin saaminen 3.8 alkaen tullee näkymään loppuvuoden suoritekertymässä positiivisesti. Samalla vähenee puheterapian ostopalvelu. Varhaisen puuttumisen koulutus vastaanottotoiminnan henkilökunnalle on toteutunut. Mielenterveyspalveluiden mukaan koulutus onnistui hyvin, mutta koulutuksen organisointia (kenelle, millä perustein, millä säännönmukaisuudella jne.) tulee selkiyttää. Päihdepalvelut A-klinikan osalta käynti suoritteet tulevat lisääntymään hiukan vuoden 2014 tasosta. Kasvu on mahdollistunut ryhmätoimintojen tehostamisella ja kehittämisellä. Nissnikun kuntoutuskeskuksen osalta suoritteet tulevat olemaan lähellä 2014 tasoa. Tavoitteena on päästä % käyttöasteeseen, joka on toiminnan kannalta lähes maksimi mihin voidaan päästä. Ostopalveluiden osalta tulemme jatkamaan tarkalla ja hyvällä hoidon tarpeen arvioimisella tavoitteena käyttää omia kunnan palveluita aina ensisijaisesti. Ostopalvelua tullaan käyttämään vain siinä kohdin kuin asiakkaan yksilöllinen tarve sen edellyttää. Kasvua viime vuoden suoritteisiin nähden tulee melko paljon, johtuen viime vuoden erittäin tiukasta 12

17 taloustilanteesta ja säästöpaineista. Asiakkaiden hoidon tarve ja kesto on osin muuttunut huumausaineita käyttävien asiakkaiden lisääntyessä. Tämä vaikeuttaa ostopalveluissa hoitopäivien määrän arvioimista. Linkin toiminta jatkunee melko samoissa mitoissa, kuten myös Espoon selviämishoitoaseman palveluiden käyttö (sisältää poliisivankilan ja putkayöpymiset). Avohoidon käynnit tulevat olemaan edellisten vuosien tasolla, eli noin tuhannessa käynnissä. Vaikeutena on tähän asti ollut tilastojen saaminen riittävän usein, mutta tähän on tulossa parannus käytyjen neuvottelujen myötä. Viime vuoden suoritetiedoissa on ollut virhe, joka vääristää muutosprosentteja. Vuonna 2014 avohoidon käyntejä oli 815 käyntiä. Ostopalveluiden osalta meillä on sopimus Espoon kaupungin kanssa Linkki toiminnasta (sosiaali- ja terveysneuvontapiste), joka on noin hieman alle sekä Espoon selviämishoitoaseman kustannukset, jotka vaihtelevat kovin ollen euron välillä. Näiden lisäksi ostopalvelua ostetaan Espoon nuorisoasemalta liittyen alle 18-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdehoitoon. Varhaisen puuttumisen toimintamallin koulutuksen pilotointi oli tarkoitus järjestää yhdessä mielenterveyspalveluiden kanssa. Suunnitelmaa muutettiin koulutukseen varatun ajan niukkuudesta johtuen sekä yhteisen ajanpuutteen johdosta. Päihdepalveluiden koulutuspäivä peruuntui kouluttajan sairastumisen johdosta. Vammaispalvelut Vammaispalveluissa asiakasmäärien kasvu näkyy kaikissa suoritteissa, lukuun ottamatta vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita. Asiakkaiden kuljetuspalveluiden tarpeeseen on pyritty vastamaan entistä tarkoituksenmukaisemmin, tavoitteena painopisteen siirtyminen sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuspalveluihin ikääntyvän väestön osalta. Kehitysvammaisille ostettavat laitosvuorokaudet ja asumispalveluvuorokaudet ovat lisääntyneet. Kirkkonummella ei ole omaa toimintaa, mutta kehitysvammaisten ikääntyminen näkyy tilastoissa. Muutamalle haastavalle kehitysvammaiselle on jouduttu ostamaan laitospalvelua. Laitosvuorokaudet ovat siten lisääntyneet. Henkilökohtaisen avun ja omaishoidon asiakkaat ovat lisääntyneet mm. paikkakunnalle muuton vuoksi. Omaishoidontuen kohdalla lisäystä on tapahtunut erityisesti lapsiperheiden kohdalla. Työkeskuksen asiakkaiden kanssa tehtävää toimintaa on kehitetty alihankintatöiden lisääntymisen kautta, joka on tuonut myös työkeskukselle ja kunnalle lisätuloja. Asiakkaille on näin saatu myös heidän toiveitaan ja tarpeitaan vastaavaa työtä jota asiakkaat ovat motivoituneita tekemään. Avotyön kehittäminen on vauhdittunut uuden työvalmentajan toimesta ja työnetsintä avotyöhön sopiville asiakkaille työtä työkeskuksen ulkopuolelta on tehostunut. Papinmäen aamu ja iltapäivätoimintaa on pyritty kehittämään tavoitteellisemmaksi viime vuotta enemmän. Haasteita kerhon toiminnassa on koulunkäyntiavustajien ( sivistystoimi) ja kerhon ohjaajien ( perusturva) erilaiset toimintatavat joita ei ole tavoitteista huolimatta saatu yhdistettyä yhteiseksi toimintatavaksi. Sekä vammaispalvelun että Papinmäen koulun työntekijöiden yhteinen näkemys on, että Papinmäessä toimivan aamu ja iltapäivä- 13

18 kerhon toiminnan ohjauksen olisi tarkoituksenmukaista siirtyä sivistystoimelle. Neuvotteluja toiminnan ohjauksen siirtämisestä on käyty ja niitä jatketaan syksyn aikana. Aamu- ja iltapäiväkerhojen toiminnan koordinoinnin siirto sivistystoimelle olisi sekä asiakkaiden että työntekijöiden edun mukaista. Toiminnalliset tavoitteet Tasapainoinen talous/ Uudistuva palveluverkko Tavoitetaso v Mittari/Seurantatapa Kuntouttava työtoiminta/ Kuntoutuspalvelut/ Terveyssosiaalityö Pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja eläkeselvittelytyön tehostaminen. Työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevien (yli 500 pv työttömänä) ja alkaen (yli 300 pv sekä yli 1000 pv työttömänä) henkilöiden määrän vähentäminen, asiakasprosessin monipuolistamisen ja siihen panostamisen avulla. Seurataan asiakkaiden ohjautumista eri palveluihin alkuarvioinnin jälkeen. Lähtötilanne : Kuntaosuuslistalla/ : - yli 30-vuotiaita alle 30-vuotiaita 17 Seuranta: Seurataan kuinka monelle listalla henkilölle on tehty Kuntouttavan työtoiminnan sopimus. Raportointi tehdään osavuosikatsauksen yhteydessä. Lähtötilanne kuntaosuuslistalla 300 pv/227/kk ja 1000 pv/147/kk. Uusia asiakkaita listalle mennessä 196(25/kk). Kuty-sopimuksia tehty ja 0-tuloisille 33 kpl Toimarissa asiakkaita 61 ja palkkatuetuissa työsuhteissa 15 työntekijää. Käyttösuunnitelmatavoitteet Tulosyksikkö: Kuntoutuspalvelut : Uudistuva palveluverkko / Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Kotihoidon kotikuntoutuksen asiakkaiden kotona selviytymisen tueksi fysio- tai toimintaterapeutin kuntoutussuositusten laatiminen Työkykyarvioiden lukumäärän seuranta, liittyen mm. sekä pitkään työtä vailla olevien aktivointiin että vajaakuntoisten työkykyarviointeihin Kuntoutuspalvelujen terapeuttien tekemien kuntoutussuositusten lukumäärän seuranta 1/2015 käynnistyvän toiminnan alusta asti osavuosi- ja vuositasolla Fysioterapeuttien osallistuminen työkykyarvioiden tekemiseen; lukumäärän seuranta osavuosi- ja vuositasolla. Ajalla 1-8/2015 fysioterapeutit arvioivat ja laativat 25 asiakkaalleen kotikuntoutussuosituksen. Ajalla 1-8/2015 fysioterapeutit tekivät 29 työkykyarviota asiakkailleen. 14

19 Tulosyksikkö: Vammaispalvelu Uudistuva palveluverkko / Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Vammaispoliittinen ohjelma: Toimenpide-ehdotus: Kehitysvammaisten itsenäisen elämän tuen vahvistaminen keskittämällä erityishuolto-ohjelmat kunnan työntekijöille. Asiakasmäärät v. 2014: kehitysvammaiset 176. Kehitysvammaisten erityishuolto-ohjelmat laadittu Kirkkonummen kunnan vammaispalvelun toimesta vuoden 2015 loppuun mennessä. 79 henkilölle tehty EHOpäätös. Tulosyksikkö: Mielenterveyspalvelut Uudistuva palveluverkko / asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Lasten- ja nuortenpalvelujen kehittäminen / jalkauttaminen: Kotiin vietävien perheneuvolapalvelujen lisääminen 25 % vuoden 2014 tasoon verrattuna Perheneuvolan kotikäyntien lukumäärän seuraaminen osavuosi- ja vuositasolla toteuma 2014: 130 käyntiä tavoite 2015: 163 käyntiä Ajalla 1 8/15 on perheneuvola teki 54 kotikäyntiä. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuositasolle asetettu tavoite edellyttäisi. Koko vuodelle asetetun tavoitteen saavuttaminen näyttää kertyneiden suoritteiden valossa varsin haasteelliselta. Tulosyksikkö: Päihdepalvelut Uudistuva palveluverkko / Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Mielenterveys- ja päihdepalvelut vuosina Toimenpide-ehdotus: Alkuvuodesta 2015 laaditaan aikataulu varhaisen puuttumisen toimintamallin koulutuksista ja kevään aikana pilotoidaan. Koulutusaikataulutus ja suunnitelma valmis tammikuun lopulla Koulutuksen pilotointi kevään 2015 aikana. Toimintakertomuksessa raportoidaan toteutuneet suunnitelman mukaiset koulutukset mielenterveyspalveluiden osalta toteutettu koulutus. Päihdepalveluiden osio siirtyi syksylle Koulutusaikataulu vuodelle 2016 valmisteilla. 15

20 Tulosyksikkö: Kuntouttava työtoiminta Uudistuva palveluverkko / Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Työttömien terveystarkastusten organisointi yhdessä terveystoimen kanssa. Terveyspalveluiden kanssa kehitetään yhteistyötoimintamalli. Toimintamallin avulla pystytään tekemään pitkään työtä vailla olevien työkyvynarviointeja 60 asiakkaalle toukokuun 2015 loppuun mennessä. Seuranta kuukausittain aktivointiraportoinnin yhteydessä sekä osavuosikatsauksessa. Yhteistyömallia kehitetään koko ajan mukana työkyvynarvioinneissa 125 asiakasta, joista 74 kuntaosuuslistalta. 16

21 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut TP2014 KTA2015 8/2015 -% Muutos edelliseen vuoteen % 8/2014 Toimintatuotot ,0 1, Toimintakulut ,4 3, Toimintakate ,8 3, Vuoden 2015 kirjanpidon mukaiseen toteutumaan on kaikkiin taulukoihin lisätty ajankohtaan nähden puuttuvat sisäiset erät ja eläkevakuutusmaksut. Eläkevakuutusmaksut on lisätty myös vuoden 2014 elokuun kirjanpidon mukaiseen toteutumaan, jotta muutos% olisi vertailukelpoinen. Suoritteet / tunnusluvut Kotona-asumista tukevat palvelut: TP 2013 TP 2014 TA 2015 Tot 8/2015 Tot % Tot 8/2014 Muutos % Säännöllisen kotihoidon asiakkaita , ,6 Tilapäisen kotihoidon asiakkaita , ,1 Ikäihmisten kuljetuspalvelut (shl asiakkaita) , ,9 Omaishoidon tuen piirissä, asiakkaita , ,6 Ympärivuorokautinen hoiva: Oma toiminta: Tehostettu palveluasuminen, hoivapaikat ,0 68 1,5 Laitoshoito, omat (Lehmuskart. muutos 2012) ,5 66-3,0 Ostopalvelut: Tehostettu palveluasuminen, hoivapaikat , ,5 Laitoshoidon pitkäaikaishoitopaikat ,0 2 0,0 Terveyskeskussairaala (paikkojen määrä) Tk-sairaala, hoitojakson pituus , ,0 Intervallipaikkoja ,0 9 11,1 Päiväasiakaspaikkoja ,0 10 0,0 Kotisairaalan hoitojaksojen määrä ,3 - - Tilapäisen kotihoidon asiakkuuksia on ollut viime vuotta vähemmän. Säännöllisten asiakkaiden määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Kotihoidon henkilöstöä on siirtynyt muihin työtehtäviin, kuten kotisairaalaan ja kotikuntoutukseen kuluvan vuoden aikana. Kotihoidon palvelutarpeen arviointi on keskitetty, joka tuo tasa-arvoa palveluiden myöntämiseen. Asiakkaat ovat kuitenkin vähentyneet tasaisesti Kirkkonummen kotihoidon kaikilta alueilta verrattuna edelliseen vuoteen. syynä vähenemiseen on vuoden 2014 alkupuolella toteutettu kotihoidon kriteeristön tarkennettu käyttöönotto, joka siirsi osan tilapäisistä asiakkaista säännöllisiksi ja osalla palvelu päättyi kokonaan. Omaishoidon asiakkaiden määrä on kasvanut viime vuodesta. Kasvu on tapahtunut samassa suhteessa kuin ikääntynyt väestö kunnassa. 17

22 Toiminnalliset tavoitteet UUDISTUVA PALVELUVERKKO: Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Oikea tarpeenmukainen hoitopaikka Kotisairaalatoiminnan käynnistäminen Sairaalan vuodeosastopaikkojen määrän vähentäminen ja korvaaminen tehostetun palveluasumisen ostopalveluilla vuoden 2015 aikana Käynnistämisen toteaminen, kotisairaalan hoitojaksojen määrä Ostopalvelupaikkojen määrän muutos Kotisairaala on käynnistynyt Kesällä kotisairaala oli kiinni 4 viikkoa. Kotisairaalassa on mennessä 23 päättynyttä hoitojaksoa. Tavoite on toteutunut Raportoitiin ensimmäisessä osavuosikatsauksessa. SITOUTUNUT JA OSAAVA HENKILÖSTÖ: Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö Lyhytaikaiset sairauslomat eivät lisäänny vuodesta (= omalla ilmoituksella ja hoitajan todistuksella) Osavuosikatsauksittain sairauslomapäivien määrä lyhyissä sairauslomissa koko tulosalueella. Lyhyitä sairauslomia on ollut tammi-elokuun aikana yhteensä 490 päivää. Vuonna 2014 vastaava luku oli 505 päivää. Tavoite on toteutunut kahden ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana. 18

23 SITOUTUNUT JA OSAAVA HENKILÖSTÖ: Palvelujen tuotantotarpeisiin ja tapoihin vastaaminen Tavoitetaso v Kotihoidon välittömän työajan osuuden lisääminen (lähtötaso ei vielä tiedossa) Mittari/Seurantatapa Mobiilijärjestelmästä otettu tieto keskimääräisestä toteutuneesta välittömästä asiakkaan luona käytetystä ajasta 2 kuukauden välein huhti- touko-kesäheinäkuu: Sairaanhoitajat: % Lähihoitajat: % kodinhoitajat ja kotiavustajat: % Tilastoinnissa edelleen epäluotettavuutta. elokuun tilasto käytettävissä vasta syyskuun lopussa. Välitön työaika ei ole juurikaan seurannassa kasvanut. Käyttösuunnitelmatavoitteet Tulosyksikkö: Ikäihmisten yhteiset Sitoutunut ja osaava henkilökunta; Palvelujen tuotantotarpeisiin ja tapoihin vastaaminen RAI-järjestelmän käyttöönotto sekä työntekijä- että esimiestasolla vuonna 2015 ja alkuvuonna 2016 Vuoden 2015 lopussa 90 %:lle ympärivuorokautisen hoivan asiakkaista on tehty ensimmäinen RAI-arviointi. Vuoden 2015 loppuun mennessä laaditaan esimiesten ja johdon suunnitelma RAIn hyödyntämisestä johtamisen tukena Kirkkonummella Arvioidaan toimintakertomuksessa. 19

24 Tulosyksikkö: Kotona asumista tukevat palvelut ja terveyskeskussairaala Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla; uudistuva palveluverkko; Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Kotihoidon kotikuntoutuksen aloittaminen Vuoden 2015 lopussa kotikuntoutusta on annettu 40 kotihoidon asiakkaalle. Kotikuntoutusta on elokuun loppuun mennessä on saanut 25 asiakasta. Vuoden toisella kolmanneksella käynnistyi kotisairaalatoiminta, joka on otettu hyvin vastaan. Kotisairaala on tukenut hoivayksiköitä saattohoitovaiheissa ja toteuttanut suonensisäisiä hoitoja kotona ja hoivakodeissa. Kotisairaalan käynnistyessä vuodeosastojen paikkamäärää pudotettiin 40:een. Osastoilla on lähes päivittäin kuitenkin ollut potilaita ylipaikoilla ja kesä-elokuun keskimääräinen kuormitusprosentti vuodeosastoilla on ollut 103 %. Vuodeosastoilla hoitojaksot ovat lyhentyneet. Vuoden ensimmäisellä kolmanneksella hoitojakson keskipituus oli 20,9 vrk ja toisella kolmanneksella 18,3 vrk. Hoitojaksoja kertyi tammi-huhtikuussa 277kpl ja touko-elokuussa 279 kpl. Vaihtuvuus pitkäaikaispaikoissa on ollut kesällä vähäistä. Kotihoidon mobiilijärjestelmän tilastointi ja järjestelmän optimointi ei ole sujunut ongelmitta. Ohjelmistossa paljastuu edelleen epätarkoituksenmukaisuuksia. Näin välittömän työajan tilastoinnissa saattaa edelleen olla epätarkkuutta. RAI-järjestelmän käyttöönotto on vienyt runsaasti työaikaa kuluvan vuoden aikana ja käyttöönottokoulutuksia jatkuu vielä vuoden 2016 alkupuolelle. RAI-arviointien tekeminen yksikössä on käynnistynyt suunnitelman mukaisesti ja henkilöstö on ollut tässä aktiivisesti mukana. Henkilökunnan sairauslomien määrä on toisella vuosikolmanneksella vähentynyt. Lyhyet sairauslomat ovat pysyneet hyvin samalla tasolla kuin vuosina 2013 ja 2014 tai jopa hiukan laskeneet. Kokonaisuudessaan sairauslomien määrä on pysynyt selvästi alemmalla tasolla kuin ennen tulosalueella tehtyjä toimenpiteitä vuoden 2013 aikana. Sairauslomia on ollut noin 100 päivää vähemmän/kk kuin vuonna Tämä vastaa yli 5 henkilötyövuotta. 20

25 Liite. Perusturvan toimialan seuranta- ja valvontalomake vuodelle 2015 Vuoden 2015 painopiste- ja kehittämisalueena sopimukset ja niiden hallinnointi Koko toimiala / koordinointi ja ohjeistus hallintopalvelut Painopistealue: SOPIMUKSET JA NII- DEN HALLINNOINTI Riski, syy, seuraus, suuruus Tavoitetaso Sovittu toimenpide /menettely vuodelle Kehittämisalueet: Sopimusprosessin valvonta Sopimusprosessin mukaisen toiminnan varmistaminen Sopimuksen mukaista prosessia ei valvota, ei saada sopimuksen mukaista palvelua sopimuksen ehtojen mukaisesti. Ei kilpailuteta hankintoja ajallaan Ei tiedetä, kuinka toimitaan, ja kuinka vastuuhenkilön on toimittava. Yleisen reklamaatioprosessin käyttöönotto Varmistetaan kilpailutusten oikea-aikaisuus Sopimusten mukaisen toiminnan valvojilla on käytössään toimintaohjeena selkeät sopimusprosessit Reklamaatiomalli on käsitetty ja jalkautettu. Viedään kaikki sopimukset ja sopimusten vastuuhenkilöt Cloudiaan siten, että perusturvan johtoryhmässä sovitulla tavalla vastuuhenkilöt saavat ohjelmasta kilpailutuksiin liittyvät hälytykset. Jatketaan vuonna 2014 aloitettua kuvausten laadintaa olennaisimpien sopimusprosessien osalta. Raportoidaan toimintakertomuksen yhteydessä. Raportoidaan toimintakertomuksen yhteydessä. Raportoidaan toimintakertomuksen yhteydessä. 21