Hannukaisen rautakaivos - Sähkökoekalastuspaikat vuonna 2007 The Hannukainen Mine Project - Electrofishing test sites in 2007

Transkriptio

1 Hannukasen rautakavos - Sähkökoekalastuspakat vuonna 27 The Hannukanen Mne Project - Electrofshng test stes n Rkastushekka-alue Talngs Management Faclty () Kavokset Mnng pts 75 Suojavyöhyke km Buffer zone km - VE väln jäävä alue Dfference between - Alt,, - VE väln jäävä alue Dfference between,, - Alt VE -alue Alt area Kuljetushhna - VE Conveyor belt - Alt Purkuputk Muononjokeen - VE Dsharge ppelne to Muono Rver - Alt 5 Tet, johdot, putket ym.,, Roads, cables, ppelnes etc.,, Ata VE Fence Alt Ata VE, Fence Alt, 2 75 Ata VE Fence Alt / , Äkäsjok, Äkäslompolo, Valkeajok, 6 LVT OY 2, Kuerjok, Kuerlnkat 5, Äkäsjok, 6 RKTL 3, Kuerjok, Rvermouth 6, Äkäsjok, Volmarnkosk, Äkäsjok, Downstream from Pulkkasaar 7, Äkäsjok, Rver mouth 327 5, Laurnoja, Upper 8, Mannajok, M2 6, Laurnoja, Average 9, Nesajok, new Lapland Water 7, Laurnoja, Lower L 2, Nesajok, N 8, Äkäsjok, 5 2, Nesajok, N5 9, Kylmämaanoja, 6 22, Nesajok, Juvakasenmaankosk, Kvvuoponoja, Upper 23, Muononjok, Mukkakosk, Kvvuoponoja, NL5 2, Muononjok, Annannva 2, Valkeajok, Valkeajok 335 3, Valkeajok, 25, Muononjok, Kuvanva Kuva Sähkökoekalastuspakat vuonna 2 (Lapn Vestutkmus Oy 27) km

2 .9..2 Pakallnen tarkastelu Äkäsjok on yks Tornonjoen vesstössä eläven mertamenpopulaatoden tärkemmstä lsääntymsaluesta. Äkäsjoessa ja sen svujossa on myös pakallset tamenkannat (purotamen, Salmo trutta faro ja järvtamen, Salmo trutta lacustrs). Tärkemmät pokastuotannon alueet keskttyvät Äkäsjoen alajuoksulle. Äkäsjoen pokastuotanto on arvotu 3 vaelluspokaseks vuodessa (Ikonen ym. 986). Vuonna 26 suortettu tutkmus osott, että Äkäsjok tuott non mertamenen vaelluspokasta. Tämä arvo on todennäkösest lan pen, sllä tutkmusolosuhteet olvat hankalat, koska mertamen vaeltaa mereen akasn keväällä jäden lähdön akaan. Onnstuneen koekalastuksen suorttamnen on tällön vakeaa. Mertamen ja muut pakallset tamenkannat lsääntyvät luonnonvarasest sekä Äkäsjoessa että sen svujossa, esmerkks Kuerjoessa ja Valkeajoessa (Vähä ym. 27 ja 28). Äkäsjoessa, Kuerjoessa, Valkeajoessa ja Nesajoessa tehtn kesällä 27 Hannukasen kavoshankkeeseen lttyen sähkökoekalastuksa (Lapn Vestutkmus Oy 27). Sähkökoekalastuskohteta ol Suomen puolella yhteensä 25 (Kuva -9-2). Koekalastuksen tulokset osottvat, että kakssa alueen jossa kalasto koostuu enmmäkseen tamenesta. Tamenen lsäks saatn myös krjosmppua, muutama kymmenpkk ja mutu. Osottautu myös, että tamen lsääntyy luonnonvarasest kakssa jossa, lukuun ottamatta Laurnojaa, vakka ntä tavattnkn sen suulla. Selvtysraportt sähkökoekalastuksen tulokssta on estetty kokonasuudessaan ltteenä (Lte 8). Kuva Sähkökoekalastuspakat vuonna 27 (Lapn Vestutkmus Oy 27). Vuoden 27 kalastoselvtystä täydennettn vuonna 2. Elokuussa 2 tehdyllä sähkökoekalastukslla pyrttn selvttämään aempaa tarkemmn hankealueen lähesten Tapojoen ja shen laskevan Mustjoen sekä Äkäsjoen kalastoa. Lsäks pyrttn selvttämään etenkn lohensukusten lajen kuten lohen, tamenen ja harjuksen levnnesyyttä ja pokastuotannon määrää. Sähkökoekalastettuja kohteta ol yhteensä vs: 3 Äkäsjoella, Mustjoella ja Tapojoella (Kuva -9-3). Kokonasuudessaan raportt sähkökoekalastuksen tulokssta on estetty ltteenä (Lte 9) (Lapn Vestutkmus Oy 22). Kuten aemmat selvtykset antovat olettaa, tamenen ja lohenpokasa esnty Äkäsjoella kalastetulla koealolla tavanomasn theyksn. Äkäsjoen alaoslla lohenpokaset ovat koskkalastossa valltsevana lajna ja jokea ylöspän mentäessä tamenen osuus koskkalastossa kasvaa. Tämän tutkmuksen tulokset vahvstavat Äkäsjoen olevan hyvä lsääntymsjok tamenelle. Muta Äkäsjoella koskkalastossa havattuja kalalajeja olvat krjoevä- ja kvsmppu, harjus, mutu ja made. Sähkökoekalastukset osottvat, että myös Äkäsjokeen laskevassa Tapojoessa on lohta ja tamenta. Tapojoen alaoslla ol tamenen- ja lohenpokasten vanhempa pokaskäluokka, joskaan nden theydet evät olleet kovn suuret. Tapojoen latvaoslla sjatseva Mustjok on alueelle tyypllnen purotamenvesstö, jossa elää er tamenkäluokka ja mm. kohtalasa theyksä luonnonkudusta peräsn oleva penpokasa. Mustjoella tamenenpokaset ovat todennäkösest vaeltamattoma purotamena ja Tapojoen alaoslla todennäkösest osa on mertamena. Tämä selvtys osott, että tamenta on kakssa alueen jossa, myös Nesajoessa ja Laurnojan alaosssa. Stä e tedetä, onko Nesajoessa mahdollsest mertamenkanta. Nesajoessa e ole Rsta- ja kalatalouden tutkmuslatoksen (RKTL) sähkökoekalastuksen tarkkalupstetä. 225

3 Hannukasen rautakavos - Sähkökoekalastuspakat vuonna 2 The Hannukanen Mne Project - Electrofshng test stes n Rkastushekka-alue Talngs Management Faclty () 75 Kavokset Mnng pts Suojavyöhyke km Buffer zone km - VE väln jäävä alue Dfference between - Alt,, - VE väln jäävä alue Dfference between,, - Alt VE -alue Alt area Kuljetushhna - VE Conveyor belt - Alt Purkuputk Muononjokeen - VE Dsharge ppelne to Muono Rver - Alt Tet, johdot, putket ym.,, Roads, cables, ppelnes etc.,, Ata VE Fence Alt Ata VE, Fence Alt, Ata VE Fence Alt tjo us M k 75 Äk äs jo k jo Tapo k 79 Äkäsjok Nverkosk /,, Kuva Sähkökoekalastuspakat vuonna 2 (Lapn Vestutkmus Oy 22) km 338

4 .9..2 Avankalalajen kutevat kannat Tornonjoella tehtyjen sähkökoekalastusten tulokset osottavat, että lohen kesänvanhojen (+) luonnonpokasten kesktheys on ollut vuosna ,3,9 ykslöä aarlla ja vanhempen ykslöden (>+) theys, 5,5 ykslöä aarlla. Lohen luonnonpokasten ja stutettujen pokasten keskmääränen theys vuosna on estetty alla olevassa kuvassa (Kuva -9-). Istutetusta pokassta e ole havantoja vuoden 2 jälkeseltä ajalta, koska stuttamnen lopetettn vuonna 22 (Kuva -9-). Er-kästen vaelluspokasten tasanen esntymnen koko Tornonjoen ptuudella antaa olettaa, että pokastuotanto tulee pysymään nykysellä tasollaan lähtulevasuudessakn (Vähä ym. 2). Äkäsjoessa mertamenen kesän vanhoja luonnonpokasa ol keskmäärn,6 5, ykslöä aarlla vuosna 29 2 (Kuva -9-5). Vuonna 2 myös Äkäsjoen kahdessa svujoessa tehtn sähkökoekalastus. Kuerjoesta e löytynyt kesänvanhoja pokasa, kun taas Valkeajoessa ntä ol suhteellsen runsaast (Vähä ym. 2 ja 2). Äkäsjoen pokasmäärssä on ollut soja vahteluta tarkkalukauden akana. Tämä johtuu mtä todennäkösmmn ympärstöolosuhteden luonnollsesta vahtelusta ja on jälleen yks todste stä, kunka monmutkanen, er muuttujen muodostama systeem vakuttaa tamenen kudun onnstumseen. Kuva -9-. Lohen kesänvanhojen (+), vanhempen (>+) ja stutettujen pokasten kesktheydet vuosna Tornonjoen suomenpuoleslla pääuomen koekalastusaluella (Vähä ym. 2). Kuva Äkäsjoen sähkökalastuksssa havatut kesänvanhojen (+) luonnontamenen pokastheydet vuosna (Vähä ym. 2). 227

5 .9.2 Kalojen raskasmetallptosuudet Hankealueen vesstöstä pyydettn syksyllä 2 sähkökoekalastuksen yhteydessä näytekaloja nden metallptosuuksen määrttämseks (Lapn Vestutkmus Oy 22). Näytekaloja pyydettn Nesajoelta, Äkäsjoelta, Kuerjoelta ja Valkeajoelta yhteensä näytepakalta (Kuva -9-6). Näyttetä pyrttn keräämään sekä tamensta että smpusta. Tamen osottautu smppua ylesemmäks lajks ja stä saatn näytteeks kaklta kalastuspakolta. Kalanäyttestä tehtn laboratoromäärtykset hyvn monsta er metallesta. Selvtysraportt on estetty kokonasuudessaan ltteenä (Lte 9). Ylesest ottaen näytekalojen metallptosuudet olvat varsn matala kakken metallen osalta, ja esmerkks lyjyn, koboltn, nkkeln, arseenn, kadmumn, ja vanadumn ptosuudet jävät määrtysrajan alapuolelle (Taulukko -9-). Tamenten ja smppujen elohopeaptosuudet vahtelvat Nesajoen ja Äkäsjoen vesstössä välllä,3-,9 mg/kg. Nätä ptosuuksa vodaan ptää alhasna, sllä ne alttavat selväst EU:n asettamat enmmäsptosuusrajat. Lsäks ptosuudet olvat samalla tasolla kun matalmmat mtatut ptosuudet Suomen järvalueden talouskalossa. Kromptosuudet ylttvät nukast määrtysrajan kahdessa tamennäytteessä Hannukasen kohdalla ja Kuerjoen alaosalla. Keskmääräset snkkptosuudet olvat matalampa kun esmerkks tavallsessa suomalasessa elntarvkkeena kaupattavassa sassa tavatut ptosuudet (2 mg/kg). Kuparn osalta mtattn heman määrtysrajan ylttävä ptosuuksa, ja kuparptosuudet olvat keskmäärn korkemmat Nesajoksuun tamennäyttessä (Taulukko -9-)..9.3 Kalastus.9.3. Pakallnen tarkastelu Äkäsjoen alueella tehtn vuonna 27 kavoshankkeeseen lttyvä kalastustedusteluja (Lapn Vestutkmus Oy 28). Kalastustedustelu toteutettn kahden kontaktn kyselynä ja se kohdstettn Äkäsjoen ranta-asukkalle ja nlle mökkläslle, joden asumus sjats Äkäsjoen suulla olevan sllan ja Kuerjoen laskukohdan välllä. Alueella ol non 5 asumusta. Tonen kyselyn kohdejoukko olvat taloudet, jotka olvat lunastaneet Metsähalltuksen kalastusluvan Äkäsjoen ja Kesänkjärven alueelle (lupanumero 25). Lupa ol alueelle myyty 83 kappaletta, josta suostumman kalastuspakan perusteella jaoteltn 37 todennäkösest Äkäsjoen-Kuerjoen alueella kalastanutta kottaloutta, jolle kalastustedustelu posttettn. Metsähalltuksen lupa-alue kattaa lähes koko Äkäsjoen. Van Kuertunturn kohdalla on lyhyt kohta jokea, joka jää lupa-alueen ulkopuolelle. Kalastuskyselyssä tedusteltn myös Äkäsjoen svujossa ja Äkäsjokeen laskevssa jossa kavosalueen lähesyydessä toteutuneesta kalastuksesta. Nätä joka olvat Kuerjok, Valkeajok, Kvvuoponoja, Laurnoja ja Kylmäoja. Kysely ol talouskohtanen. Vastaaja pyydettn kertomaan kalastuskertojen lukumäärä, saaln koko ja mllasa kalastusmenetelmä ol käytetty. Kyselyssä vastaajlla ol myös mahdollsuus krjottaa vapaamuotosa kommentteja vesstön tlasta ja stä, mtkä tekjät mahdollsest vakuttavat hatallsest kalastukseen. Ranta-asukkaden vastausprosentt ol non 5 ja Metsähalltukselta kalastusluvan ostaneden vastausprosentt ol non 6. Kyselyyn vastanneden mukaan 7 taloutta ol kalastanut tutktulla alueella (Taulukko -9-2). Suostun kalastuspakka ol Äkäsjok. Jonkn verran kalastettn myös Äkäsjoen svujossa, ertysest Kuerjoessa ja Valkeajoessa (Taulukko -9-2). Neljä Äkäsjoessa kalastanesta taloukssta ol pakallsa joenvarren talouksa. Yks pakallssta taloukssta ol kalastanut myös Kylmäojassa. Kaklla aluella kalastus ol lähnnä vapaa-ajan kalastusta (Kuva -9-7). Kalastus ol kaklla aluella pääasassa vapakalastusta. Suurn osa kalastusluvan ostanesta e ollut pakallsa asukkata. Äkäsjoen kalasaalt koostuvat enmmäkseen tamenesta, harjuksesta ja hauesta (Taulukko -9-3). Saalt olvat penä, keskmäärn 2, kg vastaajaa koht. Kuerjoesta ja Valkeajoesta kalastettn pääasassa tamenta, ahventa ja haukea. Näden joken saalt olvat sompa kun taulukosta (Taulukko -9-3) näkyy, koska vastausprosentt ol 5 6 % pakasta rppuen. Äkäsjoessa, Kuerjoessa, Valkeajoessa ja Nesajoessa e harjoteta ammattkalastusta. Vrkstyskalastusta harjottavat sekä pakallset asukkaat että matkaljat. Jollakn pakallslla asukkalla on perttyjä kalastusokeuksa nllä vesllä, mssä he omstavat maata. Matkaljotten on ana ostettava kalastusluvat jokaluelle. 228

6 Hannukasen rautakavos - Kalojen raskasmetallnäytteden ottopakat The Hannukanen Mne Project - The locaton of the heavy metal samples stes of fsh Rkastushekka-alue338 Talngs Management Faclty () Kavokset Mnng pts 75 Suojavyöhyke km Buffer zone km Ku erj o - VE väln jäävä alue Dfference between - Alt k,, - VE väln jäävä alue Dfference between,, - Alt VE -alue Alt area Kuljetushhna - VE Conveyor belt - Alt Purkuputk Muononjokeen - VE Dsharge ppelne to Muono Rver - Alt Tet, johdot, putket ym.,, Roads, cables, ppelnes etc.,, Ata VE Fence Alt Ata VE, Fence Alt, Ata VE Fence Alt jo k ea k erjo lk Va Ku jok äs Äk 75 Äkäsjok / Äkäsjok Nverkosk 79,, es a jo k N Nes ajok km 338 Kuva Kalojen raskasmetallnäytteden ottopakat (Lapn Vestutkmus Oy 22). 229

7 Taulukko -9-. Nesajoen, Äkäsjoen, Kuerjoen ja Valkeajoen kalaston lyjy-, nkkel-, krom-, snkk- ja kuparptosuudet tuorepanoa kohden. Metal Nesajok Äkäsjok Kuerjok Valkeajok (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) Lyjy <,6 <,6 <,6 <,6 Nkkel <,2 <,2 <,2 <,2 Krom <,,5, <, Snkk 5,5,8 8,8 6, Kupar,6,5 <,, Taulukko Kalastavat taloudet (N 7) vesstöttän. Kokonasmäärä Äkäsjok Kuerjok Valkeajok Kylmämaanoja Kalastavat taloudet Taulukko Kalastustedusteluun vastanneden kokonassaals (kg) Äkäsjoen alueella v. 27. n=tedusteluun vastanneet kalastavat taloudet. Jok N Tamen Harjus Loh Ska Hauk Ahven Made Särkkalat Yhteensä Äkäsjok Kuerjok Valkeajok Kalojen raskasmetallptosuuksen enmmäsptosuusrajat Elohopea on kalohn herkmmn kertyvä raskasmetall. Korkemmat ptosuudet mtataan yleensä petokalosta kuten hauesta, ahvenesta ja mateesta. Kalojen raskasmetallptosuuksn vakuttavat ravnnon lsäks myös kalojen koko ja kä. EU:ssa on säädetty enmmäsptosuusrajat (EY 66/2) kalan elohopea-, lyjy- ja kadmumptosuukslle. Nälle metallelle on EU:ssa kaks raja-arvoa. Tonen ylenen raja ja tonen stä korkeamp raja-arvo tetylle petokalolle (esm. hauk) ta mulle kalolle, jolle e olemassa oleven tutkmusten perusteella ole ollut käytännössä mahdollsta asettaa alempaa raja-arvoa: elohopea,5 ja mg/kg, lyjy,2 ja, mg/kg ja kadmum,5 ja, mg/kg (Venälänen ym. 2). Tavallsen suomalasen elntarvkkeena kaupattavan san lhassa on kroma, mg/kg, nkkelä,2 mg/kg, lyjyä,7 mg/kg ja snkkä 2 mg/kg (Varo 98). Kuva Vapaa-ajan kalastaja Tornonjoella kesällä 29 (Marttla 29). 23