OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU

Transkriptio

1 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU 16WWE FORTUM POWER AND HEAT OY, OULUN ENERGIA, VAPO OY ENERGIA, TURVERUUKKI OY, PETÄJÄKOS- KEN KALA OY, MONTAN LOHI OY, VAALAN KUNTA, ARTO HAATAJA & SEPPO KINNUNEN Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu Loppuraportti vuosilta

2

3 1 Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu Loppuraportti vuosilta Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUVELVOITTEET SELVITYSALUE KALASTUSKIRJANPITO Aineisto ja menetelmät Oulujoen pääuoma Kalalajikohtainen erittely Oulujoen sivu-uomat Sanginjoki Muhosjoki Utosjoki Kutujoki Kalastajien kalastusta ja vesistöä koskevat kommentit SÄHKÖKOEKALASTUKSET KOERAVUSTUKSET KALASTUSTIEDUSTELU Aineisto ja menetelmät Kalastajamäärä Kalastusaika Pyydykset Saalis Kalastusta haittaavat tekijät Vuosi Vuosi Ravustus ja ravun esiintyminen ERI VUOSIEN KALASTUSTIETOJEN VERTAILU TIEDOT MERIKOSKEN KALAPORTAAN TOIMINNASTA ARVIO TARKKAILUOHJELMAN KEHITTÄMISTARPEESTA TIIVISTELMÄ VIITTEET Copyright Pöyry Finland Oy

4 2 Liitteet Liite 1 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 2 Saalisindeksit Liite 3 Sähkökoekalastusten tulokset v Liite 4 Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Liite 5 Sähkökoekalastuskohteiden sijainti Liite 6 Kalastustiedustelukaavake Liite 7 Kalastustiedustelun perustulostus Liite 8 Pyyntikokoisen kalan istutukset Oulujoen vesistössä v ja 2013 Liite 9 Tiivistelmä v kalastustiedustelujen tuloksista Oulujoen pääuomalla Liite 10 Tiivistelmä v kalastustiedustelujen tuloksista Oulujoen sivujoilla Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 1 JOHDANTO Oulujoen kalataloudellista yhteistarkkailua on toteutettu v laaditun tarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 2008a) mukaisesti. Kainuun TE-keskus (nyk. Kainuun ELYkeskus) on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään dnro 784/ , Tarkkailun tulokset vuosilta on raportoitu vuosittain (PSV-Maa ja Vesi Oy ). Yhteenvetoraportti vuosilta on laadittu v (Pöyry Environment Oy 2008b) ja väliraportti vuosilta v (Pöyry Finland Oy 2011). Tässä loppuraportissa esitetään yhteenveto tarkkailun tuloksista vuosilta sekä verrataan tuloksia myös aiempiin tuloksiin. 2 TARKKAILUVELVOITTEET Kalataloudelliseen yhteistarkkailuun Oulujoen vesistöalueella (kuva 1) osallistuvat tahot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Kalataloudelliseen yhteistarkkailuun osallistuvat tahot Oulujoen vesistöalueella. Tarkkailuvelvollinen Päätös Laskureitti Oulun Energia, Merikosken voimalaitos PSVEO 32/86/II, VYO 86/90 Fortum Power and Heat Oy - Montan sopimuksen kalanhoitosuunnitelma MMM kirje nro 1040/742/96 - Muhosjoki PSVEO 26/84/II, KHO Montan Lohi Oy PSY 30/06/2 Oulujoki Vaalan kunta PSAVI 10/11/1 Oulujoki Petäjäkosken Kala, Jaakko Nuojua PSY 85/06/2 Kutujoki Turveruukki Oy - Turvesuo PSY 33/03/2 Pilpaoja-Sanginjoki - Miehonsuo PSY 32/03/2 Pilpaoja-Sanginjoki - Miehonsuo II PSVEO 44/99/2 Pilpaoja-Sanginjoki - Konnansuo PSAVI /78/04.08/2010 Konnanoja-Sanginjoki - Haarasuo PSY 40/03/2 Koivuoja-Sanginjoki - Kanasuo PSY 52/03/1 Oulujoki - Latvasuo PSY 37/04/2, VHO 05/0410/3 Utosjoki - Kapustasuo PSY 17/04/2 Naamanjoki - Petäikönsuo PSY 38/02/2, VHO 03/0203/4 Kangasoja-Muhosjoki - Hautasuo PSY 3/02/2 Murhioja-Sanginjoki Vapo Oy - Pehkeensuo PSY 70/09/2 Utosjoki - Itäsuo PSY 71/09/2 Utosjoki - Niskansuo VHO 07/0078/1 Kutujoki ja Naamanjoki - Pelsonsuo PSY 125/08/2 Muhosjoki - Korentosuo PSY 67/05/2 Itäoja-Sanginjärvi - Isosuo - Tunturisuo PSY 93/07/2, KHO taltio 2500 PSAVI/83/04.08/2010 Kinnunen Seppo - Latvasuo PSY 17/06/2 Utosjoki Keisarintienturve Oy - Ruostesuo PSY 20/05/2 Utosjoki Alaparttuaisenpuro-Kutuj. Poikajoki-Muhosjoki Copyright Pöyry Finland Oy

6 Copyright Pöyry Finland Oy 2

7 3 SELVITYSALUE Selvitysalue käsittää Oulujärven (Jylhämän) alapuolisen Oulujoen pääuoman sivuvesistöineen (kuva 1). Vesistöalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 3,0 %. Oulujoen tärkeimpiä sivujokia ovat Kutujoki, Utosjoki, Naamanjoki, Muhosjoki ja Sanginjoki. Oulujoen vesistö on rakennettu tehokkaasti voimatalouskäyttöön. Pääuomassa on 7 voimalaitosta (kuva 1), ja lisäksi Utosjoen suulla on voimalaitos. Oulujoen pääuoman vesi on humuspitoista ja tummaa, mutta kuitenkin varsin hyvälaatuista. Ravinnepitoisuuksien perusteella pääuoma on yläjuoksulla pääsääntöisesti karu, mutta ravinteisuus lisääntyy hieman alavirtaan, joten alaosa luokittuu lähinnä lievästi reheväksi. Oulujoen sivu-uomissa vesi on tummempaa sekä humus-, ravinne- ja rautapitoisempaa kuin pääuomassa. (Ahma ympäristö Oy 2013). 3 4 KALASTUSKIRJANPITO 4.1 Aineisto ja menetelmät Oulujoella on ollut Oulun kaupungin suorittamaa kalastuskirjanpitotoimintaa v (Oulun kaupunki 1998). Kalastuskirjanpito järjestettiin uudelleen v Kalastuskirjanpidon tulokset vuosilta on raportoitu raportissa PSV-Maa ja Vesi Oy 2002 ja tulokset vuosilta raportissa Pöyry Environment Oy 2008b. Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan Oulujoen vesistöalueella on yhteensä 25 kirjanpitokalastajaa, joiden kalastus edustaa alueen vallitsevia pyyntimuotoja. Kullakin patoaltaalla, järvellä (Sotka- ja Utajärvi) ja sivujoella on siten 1-3 kirjanpitokalastajaa (kuva 1). Kirjanpitokalastajien jakautuminen patoaltaittain ja sivujoittain v on esitetty taulukossa 2. Varsinkin vapakalastajista monet kalastavat useammalla kuin yhdellä alueella. Kirjanpitokalastajien määrä on ollut tarkkailujaksolla tavoitteen mukainen. Taulukko 2 Kirjanpitokalastajien jakautuminen alueittain Oulujoen vesistöalueella v Alue Tavoite Merikoski Montta Pyhäkoski Pälli Sotkajärvi Utajärvi Utanen Nuojua Sanginjoki Muhos-/Poikajoki Utosjoki Kutujoki Yhteensä Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v sekä kalastajien kommentit pyydysten likaantumisesta yms. (liitetiedostot) on esitetty raportissa Pöyry Finland Oy 2011 ja vuosilta tämän raportin liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu alueittain (ks. kuva 1) ja pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukertakohtaiset tai kalastuskertakohtaiset saalisindeksit (g/pkk, g/kkr) kullekin saalislajille (taulukot 3-13 liitteessä 2). Saalisindeksin kehittymistä tarkkailujakson aikana on lisäksi kuvattu tärkeimpien pyyntimuotojen ja kalalajien osalta sekä vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina kuvissa Tulostuksessa voimalaitoksen nimi aluenimityksenä Copyright Pöyry Finland Oy

8 tarkoittaa ko. voimalaitoksen yläallasta. Kaikki saalisindeksit vuosilta on esitetty raportissa PSV-Maa ja Vesi Oy 2005 ja vuosilta raportissa Pöyry Environment Oy 2008b. Tässä raportissa esitetään saalisindeksit taulukkomuodossa vuosilta (liite 2) ja kuvina vuosilta Oulujoen pääuoma Kirjanpitäjien tärkeimpiä kalastusmuotoja Oulujoen pääuomalla ovat vetouistelu ja muutamilla patoaltailla verkkokalastus harvoilla verkoilla. Verkkokalastus tapahtuu käytännössä # mm:n verkoilla. Harvojen lahnaverkkojen (# mm) käyttö on satunnaista. Muikkuverkkoja on käytetty satunnaisesti vain Sotkajärvellä. Muutamilla kalastajilla on ollut lisäksi käytössä katiskoja. Vähäinen heittovapakalastus sisältyy vetouistelukalastukseen Kalalajikohtainen erittely Kirjolohi Pyyntikokoisena istutetut kirjolohi ja taimen ovat hauen ohella selvästi tärkeimmät saalislajit Oulujoella. Verkoilla saatu kirjolohisaalis oli v Merikosken, Montan ja Pyhäkosken altailla pieni eli alle 0,1 /pkk (taulukko 4). Kirjolohta saatiin verkoilla, todennäköisesti vähäisen pyynnin aiheuttamasta sattumasta johtuen, satunnaisesti myös tätä paremmin eli 0,50-0,70 /pkk. Sotka- ja Utajärvellä kirjolohen yksikkösaalis verkoilla oli pieni eli 0,05-0,28 /pkk (taulukko 5). Utajärveltä saatiin kuitenkin v vähäisellä pyynnillä kirjolohta hyvin eli 1,41 /pkk. Vetouistelulla saatu kirjolohisaalis vaihteli v huomattavasti vuosittain kaikilla altailla. Yksikkösaaliit olivat Merikosken, Montan, Pyhäkosken ja Pällin altailla enimmäkseen pieniä eli alle 0,5 /kkr (taulukot 7 ja 8). Montan ja Pyhäkosken altailla yksikkösaalis oli satunnaisesti hyvä eli 1,10-2,35 /kkr. Tasaisimmin kirjolohta saatiin Utasen ja Nuojuan altailta, joissa yksikkösaalis oli pieni-kohtalainen eli 0,21-0,86 /kkr. Kirjolohisaaliit ovat suoraan riippuvaisia istutuksista, ja yksikkösaalit ovat vaihdelleet vuosittain huomattavasti, mihin vaikuttaa ajoittain myös vähäisen pyynnin aiheuttama sattuma. Alimmilla altailla (Merikoski, Montta ja Pyhäkoski) verkoilla saatu yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla pieni eli yleensä alle 0,1 /pkk ja ylemmillä järvillä (Sotkajärvi, Utajärvi) hieman parempi eli yleensä tasoa 0,1-0,4 /pkk (kuva 2). Utasen ja Nuojuan altailla ei ole harjoitettu verkkokalastusta 2000-luvun alun jälkeen. Vetouistelulla saatu yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla Merikosken, Monta ja Pällin altailla pieni eli yleensä alle 0,5 /kkr (kuva 3). Joinakin vuosina yksikkösaalis on kuitenkin ollut Montan ja Pyhäkosken altailla myös hyvä eli yli 1,0 /kkr. Parhaiten ja tasaisimmin kirjolohta on saatu Utasen ja Nuojuan altailta, joilla yksikkösaalis on ollut kohtalainen-hyvä eli enimmäkseen tasoa 0,5-1,5 /kkr (kuva 3). Taimen Verkoilla saatu taimensaalis oli v kaikilla altailla pieni eli 0,00-0,12 /pkk (taulukot 4 ja 5). Tätä parempi yksikkösaalis oli vain kerran Utajärvellä, jossa yksikkösaalis v oli 0,28 /pkk. Vetouistelulla saadun taimenen yksikkösaalis oli v Merikosken, Pällin ja Utasen altailla pieni eli 0,04-0,42 /kkr (taulukot 7 ja 8). Tätä parempia saaliita saatiin Montan ja Pyhäkosken altailta, joilla yksikkösaalis oli joinakin vuosina kohtalainen-hyvä eli tasoa 0,5-1,2 /kkr. Copyright Pöyry Finland Oy

9 Taimensaalis riippuu pääasiassa pyyntikokoisena istutetuista kaloista, ja yksikkösaaliit ovat vaihdelleet vuosittain huomattavasti. Oulujoen taimensaaliiseen vaikuttaa istutusten ohella myös Oulujärvestä laskeutuvat taimenet, jotka ovat pääosin poikasia. Montan alapuolella saaliissa voi olla myös Merikosken kalaportaan kautta nousseita meritaimenia. Verkoilla saatu taimenen yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla pieni eli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alle 0,2 /pkk (kuva 4). Parhaat saaliit on saatu verkoilla Utasen altaalta ja Utajärveltä. Vetouistelulla taimenta on saatu yleensä verkkokalastusta paremmin. Montan, Pyhäkosken, Utasen ja Nuojuan altailla yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla joinakin vuosina kohtalainen-hyvä eli tasoa 0,5-1,0 /kkr, mutta enimmäkseen yksikkösaaliit ovat olleet kaikilla altailla pieniä eli tasoa 0,1-0,4 /kkr (kuva 5). 5 Copyright Pöyry Finland Oy

10 g/pkk KIRJOLOHI Verkot # mm, I-XII Merikoski Montta Pyhäkoski g/pkk 2000 KIRJOLOHI Verkot # mm, I-XII Utanen Nuojua g/pkk KIRJOLOHI Verkot # mm, I-XII Sotkajärvi Utajärvi Kuva 2. Pyydyskokukertakohtainen kirjolohisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujoella v Copyright Pöyry Finland Oy

11 g/kkr KIRJOLOHI Vetouistelu, IV-XI Merikoski Montta Pyhäkoski 2500 g/kkr KIRJOLOHI Vetouistelu, III-XII Pälli Utanen Nuojua Kuva 3. Kalastuskertakohtainen kirjolohisaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujoella v Copyright Pöyry Finland Oy

12 150 g/pkk TAIMEN Verkot # mm, I-XII Merikoski Montta Pyhäkoski 600 g/pkk TAIMEN Verkot # mm, I-XII Utanen Nuojua 300 g/pkk TAIMEN Verkot # mm, I-XII Sotkajärvi Utajärvi Kuva 4. Pyydyskokukertakohtainen taimensaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujoella v Copyright Pöyry Finland Oy

13 g/kkr TAIMEN Vetouistelu, IV-XI Merikoski Montta Pyhäkoski 1200 g/kkr TAIMEN Vetouistelu, IV-XI Pälli Utanen Nuojua Kuva 5. Kalastuskertakohtainen taimensaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujoella v Hauki Hauki on yhdessä kirjolohen kanssa sekä verkko- että vapapyynnissä massaltaan merkittävimpiä saalislajeja. Verkoilla saatu haukisaalis oli v kaikilla altailla pieni eli 0,00-0,43 /pkk (taulukot 4 ja 5). Tätä parempi yksikkösaalis, 0,65 /pkk, oli vain v Pyhäkosken altaalla. Vetouistelukalastuksen haukisaaliit olivat v Merikosken ja Pällin altailla hyviä eli 1,22-3,54 /kkr (taulukot 7 ja 8). Montan ja Pyhäkosken altailla vetouistelun hauen yksikkösaalis oli kohtalainen-hyvä eli 0,56-2,52 /kkr (taulukot 8 ja 9). Utasen ja Nuojuan altailla hauen yksikkösaalis oli yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pieni eli 0,07-0,39 /kkr (taulukot 8 ja 9). Katiskoilla Merikosken altaalta ja Sotkajärveltä saadut haukisaaliit olivat pieniä-kohtalaisia eli 0,21-0,68 /pkk (taulukko 6). Verkoilla saatu hauen yksikkösaalis on useilla alueilla vaihdellut 2000-luvulla vuosittain huomattavasti (kuva 6). Merikosken altaalla yksikkösaaliilla on ollut lievästi nouseva kehityssuunta. Muualla yksikkösaaliit ovat vaihdelleet vuosittain ilman selvää yksisuuntaista kehitystä. Sotkajärvellä yksikkösaalis on kuitenkin ollut viime vuosina keskimääräistä alhaisempi. Verkkokalastuksen yksikkösaaliit ovat olleet koko 2000-luvun ajan kaikilla alueilla pieniä eli yleensä alle 0,5 /pkk. Vetouistelulla haukea on saatu parhaiten Merikosken ja Pällin altailta, joilla yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla hyvä Copyright Pöyry Finland Oy

14 eli tasoa 1-2 /kkr ja joilla yksikkösaaliilla on ollut myös lievä nouseva kehityssuunta (kuva 7). Pyhäkosken altaalla yksikkösaaliilla on ollut 2000-luvulla selvästi nouseva kehityssuunta ja yksikkösaalis on kohonnut hyvälle tasolle. Yksikkösaalis on ollut pienin Utasen altaalla, jossa se on ollut yleensä alle 0,4 /kkr g/pkk HAUKI Verkot # mm, I-XII Merikoski Montta Pyhäkoski g/pkk 700 HAUKI Verkot # mm, I-XII Utanen Nuojua g/pkk HAUKI Verkot # mm, I-XII Sotkajärvi Utajärvi Kuva 6. Pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujoella v Copyright Pöyry Finland Oy

15 g/kkr HAUKI Vetouistelu, IV-XI Merikoski Montta Pyhäkoski g/kkr HAUKI Vetouistelu, III-XII Pälli Utanen Nuojua Kuva 7. Kalastuskertakohtainen haukisaalis (g/kk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujoella v Siika Siikaa saatiin v verkoilla lähinnä satunnaisesti (taulukot 4 ja 5). Säännöllisimmin siikaa saatiin Merikosken altaalta Muhokselta, mutta sielläkin alle 0,1 /pkk. Vetouistelemalla siikaa saatiin satunnaisesti Utasen ja Nuojuan altailta. Utasen patosillalta on saatu joinakin vuosina siikaa muutamia kiloja onkimalla. Siian yksikkösaalis verkoilla on ollut koko 2000-luvun ajan kaikilla altailla pieni eli yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta alle 0,1 /pkk, ja se näyttää tarkkailujakson aikana lisäksi pienentyneen Sotkajärvellä (kuva 8). Copyright Pöyry Finland Oy

16 120 g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Merikoski Montta Pyhäkoski 60 g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Utanen Nuojua g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Sotkajärvi Utajärvi Kuva 8. Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujoella v Copyright Pöyry Finland Oy

17 Made Verkkokalastus Oulujoella painottuu kesään, jolloin made on lähinnä satunnaista saalista. Talvikalastusta verkoilla harjoitettiin v vain Merikosken altaalla ja Sotkajärvellä. Saadut madesaaliit olivat talvella pieniä eli 0,00-0,13 /pkk (taulukot 4 ja 5). Kuha Kuhan suunnitelmallinen istutustoiminta eri patoaltaisiin alkoi 1990-luvun puolivälissä. Kuhaa esiintyi kirjanpitäjien saaliissa ensimmäisen kerran Merikosken altaalla v Kuhasaalis on kasvanut, ja v kuhaa saatiin merkittävästi Merikosken, Montan ja Pyhäkosken altailta (taulukot 4 ja 7). Kuhan yksikkösaalis verkoilla oli kuitenkin pieni eli 0,00-0,18 /pkk. Vetouistelun yksikkösaaliit olivat myös pieniä eli yleensä alle 0,1 /kkr. Montan altaalla kuhan yksikkösaalis oli kuitenkin joinakin vuosina tätä parempi eli tasoa 0,2-0,4 /kkr. Muikku Muikkuverkoilla ei ole kalastettu aktiivisesti 2000-luvulla. Muikun pyyntiä kokeiltiin Sotkajärvellä v ja saaliiksi muikkua saatiin vain hiukan (liite 1, taulukko 3). V vähäinen pyynti sattui muikkuparveen ja saalis oli poikkeuksellisen hyvä eli 44. Pääosa muikusta lienee Oulujärvestä laskeutuvaa muikkua, mutta muikun lisääntyminen joessakin lienee ainakin kalastajien mukaan mahdollista. Harjus Harjusta kirjanpitäjät saivat v vain hiukan eli vetouistelulla Merikosken altaalta v ja ,8-3,1 vuodessa ja Utasen altaalta 1,0 v (liite 1, taulukot 7 ja 8). Harjuksen suunnitelmallinen istutustoiminta Merikosken ja Utasen altaisiin alkoi jo 1990-luvulla, mutta istutusten tuloksellisuus on ollut heikko. Puronieriä Pyyntikokoista puronieriää on istutettu joinakin vuosina pieniä eriä Sangin-, Utos- ja Kutujokeen. Puronieriää kirjanpitäjät saivat v vain Merikosken altaalta, josta v saatiin puronieriää 4,4 (taulukko 7). Muut lajit Ahven- ja särkisaaliit harvoilla verkoilla olivat v pieniä eli yleensä alle 0,2 /pkk (taulukot 4 ja 5). Käytetty verkkoharvuus on ollut yleensä 45 mm tai yli, mikä rajoittaa ahven- ja särkisaalista. Sotkajärvellä on käytetty osin myös # 35 mm:n verkkoja ja sieltä ahventa on saatu vähän enemmän kuin muualta. Eniten ahventa saatiin katiskoilla Sotkajärveltä, jossa yksikkösaalis oli v pieni-kohtalainen eli 0,13-0,56 /pkk (taulukko 6). Lahnaa saatiin verkoilla v vähän kaikilta kalastetuilta alueilta (taulukot 4 ja 5). Lahnan yksikkösaaliit olivat pieniä eli yleensä alle 0,3 /pkk Oulujoen sivu-uomat Sanginjoki Kalastus Sanginjoella on keskittynyt kirjolohen vapakalastukseen. Heittovavoilla ja ongella kirjolohta saatiin v hyvin eli 0,94-2,33 /kkr (taulukko 13). Saalis on ollut koko 2000-luvun ajan hyvä eli tasoa 1,0-2,0 /kkr (kuva 9). Kirjolohisaalis on täysin riippuvainen kunkin vuoden istutuksista. V heittovavoilla saatiin myös pyyntikokoisena istutettua taimenta merkittävästi eli 0,19-0,31 /kkr (taulukko Copyright Pöyry Finland Oy

18 13). V taimenta saatiin heittovavoilla poikkeuksellisen hyvin eli 0,87 /kkr. Haukea ja ahventa heittovavoilla ei saatu v ollenkaan g/kkr KIRJOLOHI, heittovavat, V-VIII KIRJOLOHI, pohja/mato-onki, VI-VII Kuva 9. Kalastuskertakohtainen heittovapa- ja pohja/mato-onkisaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Sanginjoella v Muhosjoki Muhosjoella on kalastettu vain heittovavoilla, joilla saatiin kirjolohta v kohtalaisesti-hyvin eli 0,76-1,57 /kkr (taulukko 13). Kirjolohisaalis perustuu Muhosjoella täysin pyyntikokoisen kalan istutuksiin. Kirjolohisaalis Muhosjoella on ollut koko luvun ajan kohtalainen-hyvä eli yleensä tasoa 0,7-1,5 /kkr (kuva 10). Muhosjoesta on saatu vuosittain myös hiukan harjusta, joka lisääntyy joessa luontaisesti. Harjuksen yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla pieni eli yleensä alle 100 g/kkr (taulukko 13 ja kuva 10). Kirjolohen pyynnin oheissaaliina on heittovavoilla saatu myös haukea, jonka yksikkösaalis on kuitenkin ollut 2000-luvulla pieni eli yleensä alle 0,4 /kkr (taulukko 13 ja kuva 10). Viime vuosina haukea on saatu keskimääräistä vähemmän ja kaikkina vuosina sitä ei ole saatu ollenkaan g/kkr Heittovavat, V-VIII KIRJOLOHI HARJUS HAUKI Kuva 10. Kalastuskertakohtainen heittovapasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Muhosjoella v Copyright Pöyry Finland Oy

19 4.3.3 Utosjoki Utosjoella ja Utoslahdella melko vähäisellä verkkopyynnillä saadut kirjolohi- ja taimensaaliit olivat v pieniä eli 0,00-0,19 /pkk (taulukko 10). Hauen yksikkösaaliit verkoilla olivat pieniä-kohtalaisia eli 0,13-0,64 /pkk. Verkoilla saatiin lisäksi joinakin vuosina vähän lahnaa, ahventa ja madetta. Talvella vähäisellä mertapyynnillä saatiin madetta vähän-kohtalaisesti eli 0,75-2,19 /pkk ja kesällä katiskoilla haukea ja ahventa vähän eli 0,00-0,45 /pkk (taulukko 12). Heittovavoilla saatiin kirjolohta v kohtalaisesti-hyvin eli 0,63-1,44 /kkr ja haukea vähän-kohtalaisesti eli 0,00-0,69 /kkr (taulukko 13). Pyyntikokoisena istutettua taimenta saatiin vähän joinakin vuosina. Verkoilla saadut kirjolohi- ja haukisaaliit ovat olleet 2000-luvulla pieniä eli yleensä alle 0,4 /pkk (kuva 11). Yksikkösaaliit ovat vaihdelleet huomattavasti vuosittain. Kirjolohisaalis on täysin riippuvainen pyyntikokoisen kalan istutuksista, ja saalis heittovavoilla on myös vaihdellut huomattavasti vuosittain (kuva 11). Haukisaalis heittovavoilla on ollut koko 2000-luvun ajan pieni eli yleensä alle 0,4 /kkr (kuva 11) g/pkk Verkot # mm, IV-X KIRJOLOHI HAUKI g/kkr Heittovavat, V-IX KIRJOLOHI HAUKI Kuva 11. Pyydyskokukertakohtainen verkkosaalis (g/pkk) sekä kalastuskertakohtainen heittovapasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Utosjoella v Copyright Pöyry Finland Oy

20 4.3.4 Kutujoki Kalastus varsinaisella Kutujoella on vapakalastusta. Joen alaosalla ja sen järvilaajentumilla kalastetaan myös seisovilla pyydyksillä. Heittovavoilla saatiin v taimenta ja haukea vähän-kohtalaisesti eli 0,00-0,84 /kkr ja kirjolohta vähän eli 0,00-0,31 /kkr (taulukko 13). Harjusta saatiin v hyvin eli 1,04 /kkr, mikä johtui poikkeuksellisen hyvästä saaliista syyskuussa. Muutoin harjusta saatiin vähän eli 0,08-0,45 /kkr. Taimen- ja kirjolohisaaliit perustuvat Kutujoella pyyntikokoisena istutettuihin kaloihin. Taimen lisääntyy joella vähäisessä määrin myös luontaisesti. Heittovavoilla saadut taimen-, harjus- ja kirjolohisaaliit ovat 2000-luvulla vaihdelleet huomattavasti vuosittain ollen yleensä pieniä eli alle 0,6 /kkr (kuva 12). Hauen yksikkösaalis oli 2000-luvun alkuvuosina kohtalainen, mutta on sen jälkeen alentunut pieneksi eli tasolle 0,2-0,3 /kkr (kuva 12). Harvoilla verkoilla joen alaosalta saadut taimen- ja haukisaaliit olivat v pieniä eli 0,02-0,33 /pkk (taulukko 11). Kirjolohta saatiin verkoilla vähän-kohtalaisesti eli 0,03-0,53 /pkk. Siikaa verkoilla saatiin vain satunnaisesti. Kevättalvella madetta saatiin melko vähäisellä verkkopyynnillä vähän-kohtalaisesti eli 0,12-0,78 /pkk. Kutujoen järvilaajentumilta saatiin vähäisellä katiska-, rysä ja verkkokalastuksella haukea, ahventa ja lahnaa yleensä kohtalaisesti-hyvin, mikä johtui paljolti kutuaikaan keskittyvästä lyhytaikaisesta pyynnistä (taulukot 11 ja 12). Kutujoella harvoilla verkoilla saadut taimen-, kirjolohi-, hauki- ja siikasaaliit ovat vaihdelleet 2000-luvulla vuosittain huomattavasti ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 13). Yksikkösaaliit ovat olleet pieniä eli enimmäkseen alle 0,4 /pkk. Siikaa on saatu viime vuosina enää satunnaisesti. Madesaalis kevättalvella on alentunut ollen viime vuosina enää pieni eli tasoa 0,2-0,3 /pkk (kuva 13) Kalastajien kalastusta ja vesistöä koskevat kommentit Kalastajien kommentit koskivat pääasiassa pyydysten likaantumista ja kalojen makuvirheitä sekä Oulujoen pääuomalla myös säännöstelyä (liite 1). Pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain lähes kaikilla alueilla, joilla harjoitettiin pyyntiä seisovilla pyydyksillä. Likaantuminen oli lähinnä limoittumista ja roskaantumista. Utos- ja Kutujoella likaantumisen aiheuttajaksi mainittiin myös turve/humus. Oulujoen pääuomalla ja erityisesti Merikosken yläaltaalla ajelehtiva kasvillisuus (heinä) ja veden roskaisuus vaikeuttivat erityisesti vapakalastusta. Pääuomalla veden juoksutusvaihtelut vaikeuttivat kalastusta. Kalojen ajoittaisia ja lähinnä lieviä makuvirheitä kommentoi muutama kalastaja Merikosken, Montan ja Pyhäkosken altaalla, Utajärvellä, Muhosjoella, Utosjoella ja Kutujoen alaosalla. Makuvirheitä ei esiintynyt joka vuosi, ja niitä ilmoitti esiintyvän vain osa kalastajista. Makuvirhettä luonnehdittiin yleensä maan/mudan tai humuksen mauksi. Copyright Pöyry Finland Oy

21 g/kkr Heittovavat, V-IX TAIMEN KIRJOLOHI g/kkr Heittovavat, V-IX HARJUS HAUKI Kuva 12. Kalastuskertakohtainen heittovapasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Kutujoella v Copyright Pöyry Finland Oy

22 600 g/pkk Verkot # mm, I-XII TAIMEN KIRJOLOHI SIIKA 1500 g/pkk Verkot # mm, I-XII (made I-IV) HAUKI MADE Kuva 13. Pyydyskokukertakohtainen verkkosaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Kutujoella v SÄHKÖKOEKALASTUKSET Tarkkailuohjelman mukaiset sähkökoekalastuskohteet ovat Sangin-, Muhos-, Poika-, Utos-, Naaman- ja Kutujoella sekä Sanginjärveen laskevalla Itäojalla. Sähkökoekalastukset tehtiin ja Hans Grassl ELT 60II GI-laitteella 600 V jännitettä käyttäen. Koealat kalastettiin kolmeen kertaan ja tulokset on esitetty kolmen kalastuskerran yhteistuloksina ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Koekalastusten perustulokset ja valokuvat vuodelta 2010 (liitetiedostot) on esitetty raportissa Pöyry Finland Oy Koekalastusten perustulokset vuodelta 2013 on esitetty liitteessä 3, koealojen valokuvat liitteessä 4 ja koealojen sijainti liitteessä 5. Lohen ja taimenen istutustiedot vuosilta saatiin Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksesta (Jermi Tertsunen, kirjall. tied.). Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 3) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu (lieju, hiesu, hiekka, sora, kivi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein ja pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä arvioitiin seuraavalla luokituksella: Copyright Pöyry Finland Oy

23 0 = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 50 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1-2 mm, peittävyys yleensä % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä % 19 Koekalastuskohteet olivat lähes täysin kivikko-louhikkopohjaisia koskia, joissa keskimääräinen vesisyvyys oli kalastushetkellä 0,2-0,6 m ja pintavirrannopeus pääosin 0,4-1,0 m/s (liite 3). Varsinkin Utosjoella virtaama oli v kuitenkin selvästi alivirtaamaa suurempi ja pintavirrannopeus oli siten 0,9-1,4 m/s. Vesikasvillisuus koostui v ja 2013 lähes täysin vesisammalista Fontinalis dalecarlica ja Hygrohypnum sp. (taulukko 14). Vesisammalten peittävyys oli pieni eli enimmäkseen tasoa 10 % tai vähemmän. Enimmillään vesisammalten peittävyys oli Sangin- ja Utosjoella kolmannespuolet. Muiden kasvilajien peittävyys oli yleensä alle 1 %. Rihmamaisia viherleviä oli vain hiukan eli alle 1 %:n peittävyytenä (taulukko 14). Useimmilla kohteilla viherleviä ei ollut ollenkaan. Ruskeaa pohjasakkaa ei ollut v (taulukko 14). V pohjasakkaa oli vähän-kohtalaisesti Sangin-, Muhos- ja Naamanjoella. Ainoastaan Itäojan koealan pohja oli pölisevää ja liettynyttä hiesua. Sammal oli kaikilla alueilla päältä lähes puhdasta, sammalen sisässä oli kuitenkin paikoin sakkaa (liite 3). On ilmeistä, että v voimakas kesätulva oli puhdistanut koskialueita mahdollisista viherlevistä ja sakkakerrostumista. Esimerkiksi Sanginjoessa sakkakerrostumat ovat tavallisena kesänä varsin yleisiä. Taulukko 14 Oulujoen sivuvesistöjen habitaattikuvausten tulokset alueittain v. 2010/2013. Kuvaustiedot v puuttuvat ELY-keskuksen kalastamalta kohteelta Utosjoki 10. Muuttuja Sanginjoki Muhosjoki/ Naaman- Utosjoki Kutujoki Itä- Poikajoki joki oja A Pohja % (v. 2013) Kivikko-louhikko Sora * * * Kasvit % Fontinalis dalecarlica 25/50 10/10 6/5 2/2-3/10 3/10 30/20 30/4 5/1 8 2/+ 3/3 3/3 - Fontinalis antipyretica - 2/1 - +/ /+ - +/- +/- - +/- - +/- - Hygrohypnum sp. - +/4 4/3 +/+ 10/10 +/+ +/+ 5/4 1/ /- +/+ - - Sparganium sp +/ /+ +/- +/2 -/+ +/- -/+ 1/1 - +/ /+ Ranunculus peltatus / /- +/ Equisetum fluviatile /1 - +/ Lysimachia thyrsiflora +/+ +/ /+ +/- +/+ +/- +/- +/ /+ Caltha palustris - +/ /+ +/ / /+ Carex sp / Hippuris vulgaris / Cicuta virosa +/ Potentilla palustris / /- - Myriophyllum alterniflorum / Potamogeton sp / Myosotis laxa / Alisma plantago-aquatica / Rihm. viherlevät % +/+ +/0 +/+ 0/0 0/+ 0/0 0/+ 0/+ 0/0 0/0 0 0/0 0/0 0/0 0/0 Pohjasakka (0-4) 0/0 0/1 0/0 0/1 0/1 0/1 0/2 0/0 0/0 0/0 0 0/0 0/0 0/0 ** *osin hiekkaa-hiesua ** pölisevää hiesua/humusta/liettymiä Copyright Pöyry Finland Oy

24 Sanginjoen koskikalastoon kuuluivat taimen, hauki, ahven, made, kiiski, kivennuoliainen ja kivisimppu (taulukko 15). Yksilötiheydet olivat pieniä ja lajisto oli niukka molemmilla koealoilla. Madetta lukuun ottamatta eri kalalajeja saatiin vain toisena kalastusvuotena. Sanginjoella on esiintynyt ajoittain voimakasta happamoitumista, ja todennäköisesti sen vuoksi esimerkiksi kivisimput puuttuivat kalastosta kokonaan v. 2010; v niitä saatiin satunnaisesti. V joen alaosalta saatiin 12 kpl 1-vuotiasta taimenta, jotka olivat todennäköisesti istutettuja poikasia. Sanginjokeen istutettiin 1-vuotiasta taimenta keväällä Muhosjoen koskikalasto oli lohta, harjusta, madetta, kivennuoliaista ja kivisimppua (taulukko 15). Lohta lukuun ottamatta yksilötiheydet olivat pääosin pieniä. Lohen poikaset olivat 1-2 -vuotiaita istutettuja poikasia. Muhosjokeen on istutettu 1-vuotiasta lohta keväällä v Harjustiheys oli v pieni-kohtalainen, ja saadut harjukset olivat pääasiassa kesänvanhoja poikasia. Niiden lisäksi saatiin muutama 1-2 -vuotias yksilö. Muhosjoen alempi koeala, Ämmäkoski, on voimakasvirtainen ja louhikkoinen koski, eikä se siten ole habitaatiltaan kovin hyvää harjuksen lisääntymis- ja pienpoikasaluetta. Siitä huolimatta harjustiheys oli alueella kohtalainen v Ylempänä joella on koskialueita, missä harjus lisääntyy luontaisesti varsin hyvin (Tertsunen ym. 2006). Poikajoen koskikalasto oli pääasiassa mutua, kivennuoliaista ja kivisimppua, joiden yksilötiheydet olivat pieniä (taulukko 15). Näiden lisäksi saatiin satunnaisesti lohta, haukea ja särkeä. Poikajoesta v saatu lohi oli 1-kesäinen (52 mm, 2g) ja siten luonnossa syntynyt, sillä jokeen ei istutettu v vastakuoriutuneita poikasia tai mätiä. Poikajoen koeala on Isterinkosken yläpuolella, ja Isterinkosken pitäisi olla putouksensa vuoksi kaloille nousueste. On ilmeistä, että ainakin joku lohiyksilö pääsee poikkeuksellisesti nousemaan Isterinkosken yli sopivan suuressa virtaamatilanteessa. Naamanjoen koskikalasto oli niukka koostuen pääasiassa kivisimpusta (taulukko 15). Sen lisäksi saatiin satunnaisesti ahventa ja madetta sekä v myös haukea ja särkeä. Utosjoen koskialueet olivat v täysin erilaisia kuin v. 2010, sillä koskialueet oli kunnostettu v Utosjoen koskikalasto oli pääasiassa lohta, harjusta, mutua, kivennuoliaista ja kivisimppua (taulukko 15). Näiden lisäksi esiintyi satunnaisesti taimenta, madetta ja särkeä. Yksilötiheydet olivat yksittäistä lohi- ja mututiheyttä lukuun ottamatta kaikkien kalalajien osalta pieniä. Kahdelta alimmalta koealalta saadut yksivuotiaat lohet olivat istutuspoikasia. Utosjokeen on istutettu 1-vuotiasta lohta keväällä Autionkoskelta (Utosjoki 10) saatiin v kesänvanhaa taimenen poikasta, jotka lienevät peräisin jokeen pyyntikokoisena istutettujen taimenten kudusta. Harjusta saatiin v vain 1 kesänvanha poikanen Latvasuon alapuolelta (Utosjoki 8). Tilanne v ei vastanne harjuksen osalta täysin todellisuutta, sillä kesällä oli voimakasta kesätulvaa ja virtaama oli vielä kalastushetkelläkin tavallista alivirtaamaa suurempi, mikä saattoi vaikuttaa tulokseen. Kokemusperäisesti voidaan todeta, että tulvivista joista tai tulvan jälkeen kalastetuista joista harjusta ja yleensä muutakin kalaa saadaan vähemmän kuin kalastettaessa tyypillisenä alivirtaama-aikana. V harjuksen kesänvanhoja poikasia esiintyi pienin tiheyksin kolmella alueella. Latvasuon alapuolella (Utosjoki 8) kunnostus näytti onnistuneen varsin hyvin. Alueella oli matalaa somerikkokoskea, harjuksen hyvää pienpoikashabitaattia, ja harjustiheys olikin alueella 6 yksilöä aarilla. Kutujoen koskikalasto oli pääasiassa lohta, taimenta, harjusta, ahventa, särkeä, salakkaa ja kivisimppua (taulukko 15). Näiden lisäksi esiintyi satunnaisesti haukea ja kivennuoliaista. Yksilötiheydet olivat toisen alueen lohi- ja kivisimpputiheyksiä lukuun ottamatta pieniä. Kutujoen kalastetut koealat kunnostettiin v Alempi Saarikosken 20 Copyright Pöyry Finland Oy

25 koeala on habitaatiltaan selvästi monipuolisempi kuin ylempi louhikkoinen ja vuolas Myllykosken koeala. Alempi Saarikosken koeala oli kalastoltaan varsin monipuolinen. Koealalta saadut yksivuotiaat lohet olivat istutuspoikasia. Kutujokeen on istutettu 1- vuotiasta lohta keväällä Koealalta saatiin v kesänvanhaa taimenen poikasta, jotka olivat peräisin luonnonkudusta. Saaliiksi saatiin v lisäksi 1 kaksikesäinen taimen, joka saattoi olla luonnonpoikanen tai Kutujoen muille koskialueille keväällä 2010 tehdyistä istutuksista peräisin oleva yksilö. V taimenen kesänvanhoja luonnonpoikasia saatiin 4 kpl myös ylemmältä Myllykosken alueelta. V taimenta saatiin vain ylemmältä alueelta, josta saatiin 2 kpl 1-2 -vuotiasta luonnonpoikasta ja 1 pyyntikokoinen istutettu kala. Alempi koeala vaikutti soveltuvan varsin hyvin harjukselle, sillä alueelta saatiin v kesänvanhojen poikasten (3 kpl) lisäksi myös kaksikesäisiä poikasia (3 kpl) sekä lisäksi yksittäiset 2- ja 3-vuotiaat yksilöt. V alueella ei kuitenkaan ollut harjuksen pienpoikasia; saaliiksi saatiin vain yksittäinen 3-vuotias yksilö. Itäoja on pieni suopuro. Koeala oli pieni ja hidasvirtainen kivikkopohjainen alue, jossa vesi oli ruskeaa. Alue oli lähes kasviton, ja saaliiksi saatiin pienin tiheyksin ahventa ja särkeä sekä satunnaisesti kiiskeä (taulukko 15). 21 Taulukko 15 Sähkökoekalastusten tulokset (yks./100 m 2 ) ilman laskennallisia korjauksia Oulujoen sivuvesistöissä v. 2010/2013. Kalalaji Sanginjoki Muhosjoki Poikajoki Naamanjoki A Lohi ,3/11,3 4,0/ - 0,6/ Taimen - 6,0/ Harjus - - 5,0/8,8 1,1/6, Hauki 0,6/ ,1/- -/0,7 -/0,5 Ahven - -/2, ,3/ - -/0,5 Made 2,2/0,5 -/0,5 - -/1,1-0,7/0,7 - Särki /1,5 -/2,7 -/0,5 Mutu ,3/1,5 - - Kiiski - 0,5/ Kivennuoliainen -/0,5-4,4/1,3 -/4,6 12,0/4,5 - - Kivisimppu -/0,5 -/1,0-2,9/8,0 12,0/5,5 17,3/14,7 10,5/4,0 Kalalaji Utosjoki Kutujoki Itäoja Lohi ,0/18,0 6,3/ ,3/20,9 - Taimen ,0/ - - 2,3/1,7 2,0/ - - Harjus -/1,0 0,6/5,9 -/1, ,1/0,5 - Ahven ,6/10,3 -/0,5 0,9/3,7 Hauki ,5/ - - Made - 0,6/0,5 -/0,4 -/1,1 -/0, Särki ,5/7,9-1,1/21,1 1,0/1,0 0,9/6,4 Salakka /14,9 10,2/ - - Mutu -/0,5 -/3,6 0,5/3,6 -/146, Kiiski /0,9 Kivennuoliainen 4,5/6,5 3,1/3,6 1,5/1,3 2,5/10,0 2,9/4,4-2,6/0,5 - Kivisimppu 8,5/7,0 2,5/15,9 2,4/10,7 1,5/39,3 3,4/5,4 6,9/4,0 29,6/49,0 - Copyright Pöyry Finland Oy

26 Oulujoen sivuvesistöjen sähkökoekalastustuloksia v on tarkasteltu jokikohtaisina keskiarvoina taulukossa 16. Tulosten tulkinnassa on huomioitava poikkeukselliset sääolot v ja 2010, jolloin oli voimakasta kesätulvaa ja vesi oli kalastushetkelläkin vielä normaalia alivettä korkeammalla. Tällä on voinut olla vaikutusta tuloksiin siten, että yksilötiheydet v ja 2010 voivat olla paikoin tavallista alhaisempia. Sanginjoen koskikalasto on ollut kaikkina vuosina niukka (taulukko 16). Sanginjoella on esiintynyt ajoittain voimakasta happamoitumista, mikä todennäköisesti on rajoittanut mm. kivisimpun ja särjen esiintymistä. Joen alaosalta saatiin v yksikesäistä taimenta, jotka olivat joko pyyntikokoisena istutettujen taimenten tai Merikosken kalaportaasta nousseiden taimenten jälkeläisiä. V joen alaosalta saadut 3 kaksivuotiasta taimenta olivat todennäköisesti edelliskesänä 1-vuotiaana istutettuja kaloja (Kari Hanski, suull. tied.). V saadut 1-vuotiaat poikaset olivat todennäköisesti keväällä 2010 istutettuja poikasia. Muhosjoen lohi- ja taimentiheydet ovat suoraan riippuvaisia istutuksista (taulukko 16). Harjus lisääntyy Muhosjoessa luontaisesti, eikä sen yksilötiheyksissä ole tapahtunut merkittävää yksisuuntaista muutosta tarkkailujakson aikana. V harjustiheys oli Muhosjoella tarkkailujakson paras. Poikajoelta saadut lohet olivat v istutuspoikasia. V ja 2010 saatiin myös yksittäinen kesänvanha poikanen, jotka olivat luonnonpoikasia. On ilmeistä, että ainakin joku lohiyksilö pääsee poikkeuksellisesti nousemaan Poikajokeen Isterinkosken yli sopivan suuressa virtaamatilanteessa. Muutoin Poikajoen koskikalasto on ollut lajistoltaan niukka. Naamanjoen koskikalasto on ollut niukka ja yksilötiheydet ovat olleet pieniä koko tarkkailujakson ajan (taulukko 16). Utosjoen lohitiheydet ovat suoraan riippuvaisia istutuksista (taulukko 16). Autionkoskelta saatiin v ja 2010 muutamia kesänvanhoja taimenen poikasia, jotka lienevät peräisin jokeen pyyntikokoisena istutettujen taimenten kudusta. Harjustiheys näyttää Utosjoella laskeneen 2000-luvulla. Harjukset ovat olleet Utosjoella pääasiassa kesänvanhoja pienpoikasia. Tilanne v ja 2010 ei kuitenkaan vastanne täysin todellisuutta, sillä kesätulvilla ja kalastushetken virtaamatilanteella saattoi olla ko. vuosina vaikutusta harjuksen tiheyksiin. Utosjoen koskialueet on kunnostettu v , ja koskien rakenne oli v täysin erilainen kuin aiemmin. Kutujoen lohitiheydet ovat suoraan riippuvaisia istutuksista (taulukko 16). Kalastettavat koealat on kunnostettu v ja v niiltä saatiin ensimmäistä kertaa kesänvanhoja taimenia, jotka olivat luonnonpoikasia. V kesänvanhoja taimenia ei kuitenkaan saatu. Harjus lisääntyy Kutujoessa myös luontaisesti, ja sen yksilötiheyksissä ei ole tapahtunut merkittävää yksisuuntaista muutosta tarkkailujakson aikana. Särkeä ja salakkaa oli ylemmällä kohteella poikkeuksellisen runsaasti v Itäoja on pieni tummavetinen suopuro, jossa on esiintynyt pienin tiheyksin vain ahventa ja särkeä sekä satunnaisesti kiiskeä (taulukko 16). 22 Copyright Pöyry Finland Oy

27 23 Taulukko 16 Sähkökoekalastusten keskimääräiset tulokset (yks./100 m 2 ) ilman laskennallisia korjauksia Oulujoen sivuvesistöissä v Vuoden 2005 tuloksista osa on vuodelta Sanginjoki Muhosjoki Poikajoki Lohi ,9 16,5 12,7 5,7 18,1-0,6 - Taimen 0,8 0,8 3,0-0,6 3, Harjus ,5 2,5 3,1 7, Hauki - - 0, ,1 - Ahven 0,5 0,3-1, Made 1,2 0,5 1,1 0, , Särki 2,5 2, ,5 Seipi 0,5 1, Salakka - 0, Mutu , ,1 33,3 2,3 1,5 Kiiski - - 0, Kivennuoliainen ,3 8,8 7,5 2,2 3,0 12,9 3,3 12,0 4,5 Kivisimppu 5, ,6 1,3 0,5 1,5 4,0 5,2 2,9 12,0 5,5 Naamanjoki Utosjoki Kutujoki Itäoja Lohi ,3 2,5 3,6-9,0 6,7 10, Taimen - 0, ,1 0,4 0, ,2 0, Harjus ,9-0,1 1,6 2,0 0,8 2,1 0, Hauki 0,4 0,9-0,6 0,9 0, ,3-0, Ahven 0,3 3,2 0,7 0,3 1, ,3 0,6 0,3 5,4 1,8 0,9 3,7 Made - 0,4 0,4 0,4 0,2 0,5 0,1 0,5 1, Särki 2,7 3,9-1,6 0,1 0,6 0,1 1,6 16,3 1,4 1,1 11,1 1,8 0,9 - Salakka , ,7 2,0 5,1 7, Mutu ,6 1,1 0,1 30, Kiiski ,9 Kivennuoliainen ,3 8,9 2,9 5,2 2,0-1,3 0, Kivisimppu 10,0 8,9 8,7 9,4 8,4 2,9 3,7 15,7 28,4 9,3 18,3 26, KOERAVUSTUKSET Koeravustukset tehtiin Utosjoen alaosalla 4,5 km jokisuulta Uutelan tilan rannassa elokuussa 2010 ja Tilan omistajan mukaan ko. paikka on ollut aiemmin hyvä pyyntipaikka, ja siellä on ravustettu viimeksi 1980-luvun alussa. Käytössä oli 30 kpl kaksinieluista August-muovimertaa, jotka laskettiin illalla ja koettiin aamulla. Kokonaissaalis oli v ja 2013 yhteensä rapua eli 2,8-5,5 kpl/mertavuorokausi (taulukko 17). Vuoden 2010 tulos oli tarkkailujakson paras. Rapukanta näyttää olevan normaalisti lisääntyvä kanta, sillä saaliissa oli edustettuna useita kokoluokkia. Sukupuolijakauma oli myös normaali, sillä koiraita oli saaliista %. Rapujen keskikoko oli v huomattavan suuri, sillä yli 11 cm:n rapuja oli 49 % ja alle 10 cm:n rapuja 27 %. Sen jälkeen rapujen kokojakauma on ollut varsin normaali, sillä alle 10 cm:n mittaisia rapuja on ollut saaliista %. Rapujen kokojakaumaa selittänee kannan pyytämättömyys sekä lyhyt pyyntiaika. Vain yhden yön koeravustus ei anna välttämättä oikeaa kuvaa kannan todellisesta rakenteesta, sillä isot ravut voivat käydä pyydyksiin ensin pieniä rapuja agressiivisemmin. Siten rapukannan kokojakaumaa voidaan pitää normaalina ottaen huomioon, että pyynti on ollut vain yhden yön Copyright Pöyry Finland Oy

28 muuten pyytämättömällä paikalla, jolloin pyynnin alussa tulee normaalistikin suhteellisen paljon isoja rapuja. Rapujen sukupuolijakauma on ollut eri vuosina normaali, sillä koiraita on ollut saaliista vuodesta riippuen %. Utosjoen pyyntivahvan rapukannan esiintymisestä ei ollut tietoa ennen v Koeravustusten perusteella koeravustuspaikalla näyttää kuitenkin olevan normaali pyyntivahva rapukanta. Tutkittua tietoa ei ole myöskään siitä miten laajalti rapua joessa nykyisin esiintyy. Yksittäinen tieto ravun esiintymisestä on Utosjoen yläosalta Yli-Utokselta. Yksi ravustaja sai sieltä 5 merralla v noin 45 rapua (Pöyry Environment Oy, julkaisematon). Kesällä 2007 yksi henkilö koeravusti Utosjokea Kemilänkylästä ylävirtaan useissa eri kohteissa 20 merralla 10 päivää ja sai saaliiksi vain 27 rapua (Pöyry Environment Oy, julkaisematon). Tulokset viittaavat siihen, että pyyntivahva kanta rajoittuu vain suppealle alueelle joen alaosalle. 24 Taulukko 17 Koeravustussaaliin rapujen kokojakauma Utosjoen alaosalla v Kokoluokka mm kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % , ,8 3 3, , , ,4 8 9, , , , , , , , , , , , ,1 8 10, ,5 6 7, ,3 3 4,1 2 2,6 6 3,7 1 1, ,2 1 1, ,6 - - Yhteensä kpl/merta-d 1,6-2,4-2,6-5,5-2,8-7 KALASTUSTIEDUSTELU 7.1 Aineisto ja menetelmät Kalastustiedustelu tehtiin kuluneella tarkkailujaksolla vuosilta 2010 ja Vuoden 2010 kalastustiedustelun perustulokset osakaskunnittain on esitetty raportissa Pöyry Finland Oy Tässä raportissa esitetään vuoden 2013 kalastustiedustelun perustulokset ja yhteenveto vuosien 2010 ja 2013 tuloksista sekä vertaillaan tuloksia aiempien tiedustelujen tuloksiin. Kalastustiedustelu vuodelta 2013 tehtiin tammi-maaliskuussa 2014 postitse otantana selvitysalueen osakaskuntien tai muiden yhteisöjen kalastuslupamyyntitietojen pohjalta. Tiedustelu ei siten kata läänikohtaisella viehekalastusluvalla tai ns. jokamiehen oikeudella kalastavia (vain onkijat ja pilkkijät ja osa viehekalastajista) henkilöitä. Tiedustelu tehtiin Oulujärven alapuolisella Oulujoen pääuomalla sekä sen sivujoista Sangin-, Muhos-, Utos- Naaman- ja Kutujoella. Sanginjoella Oulun kaupungin alueella tehtiin lisäksi erillinen ravustustiedustelu v tiedoista. Sanginkylän osakaskunnan alueella tiedot eriteltiin Korentosuon tarkkailuun liittyen Sanginjärven, Sanginjoen ja Itäojan kesken. Niskan osakaskunnan alue Kutujoen alaosalla järvilaajentumineen sisältyy tulostuksessa Niskan osakaskuntaan. Naamanjoen kalastajainseuran osalta oli saatavissa vain vuoden 2012 jäsenluettelo, jonka pohjalta tiedustelu myös tehtiin. Copyright Pöyry Finland Oy

29 Osakaskunnille tiedotettiin kalastustiedustelusta vuoden 2013 alussa ja uudelleen keväällä 2013 ja pyydettiin merkitsemään lupakantoihin myös osoitetiedot. Osoitetiedot oli merkitty lupakantoihin varsin hyvin, joten otannat voitiin tehdä edustavasti. Tiedusteluun eivät sisälly Puokion osakaskunta, jolla on vesialueita aivan Sanginjoen latvoilla ja Utosjokeen laskevalla Piltunginjoella, eikä Ylikiimingin-Vuotungin osakaskunta, jolla on erillinen vesialue Sanginjoen keskiosalla. Ylikiimingin-Vuotungin osakaskunnan esimiehen mukaan Sanginjoella saattaa käydä muutama heittovapakalastaja Ylikiimingistä, mutta lupamyyntitiedoista heitä ei voi erotella. Tiedusteluun eivät sisälly myöskään osakaskuntien pienet erilliset järvet, jotka ovat erityiskalastuskohteita ja joille myydään erilliset kalastusluvat. Tiedustelu tehtiin erikseen seuraaville osakaskunnille tai yhteisöille (kuva 14): 1. Oulun kaupunki, erillinen ravustustiedustelu 2. Laitasaaren ok. 3. Muhoskylän ok. 4. Sotkajärven ok. 5. Utajärven ok. 6. Naamankylän kalastajaseura 7. Niskan ok. 8. Sanginkylän ok. 9. Kutujoen kalastusyhtymä Otanta käsitti v poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 1441 nimeä eli Oulun kaupungin vapakalastajilla % luvan lunastaneista ja muilla % luvan lunastaneista (taulukko 18). Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin yhteensä 886 kpl eli keskimäärin 62 %. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelu oli henkilökohtainen. Tiedustelukaavake erimerkkinä Muhoskylän osakaskunnan alueelta, jossa oli eriteltäviä kalastusalueita, on esitetty liitteessä 6. Tiedustelun perustulostus v on esitetty alueittain liitteessä Taulukko 18 Tiedusteluaineisto v Lupia myyty-sarake tarkoittaa luvan lunastaneiden henkilöiden määrää. Lupia myyty Otanta Poistuma Lopullinen Palautus Kalastaa kpl kpl % kpl otanta kpl kpl % kpl % Oulun kaupunki - vapa, kaikki al , , ,7 - vapa, sisävedet , , ,6 - vapa, mobiilil., kaikki al , , ,9 - verkot, sisävedet , ,0 4 21,1 - katiska, kaikki al , , ,7 - rapu , ,4 4 80,0 Sanginkylä , , ,4 Laitasaari , , ,7 Muhoskylä , , ,6 Sotkajärvi , , ,9 Utajärvi , , ,5 Naamankylä , , ,9 Niska , , ,9 Kutujoki , , ,0 Yhteensä , , ,0 Copyright Pöyry Finland Oy