Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Transkriptio

1 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26

2 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA SÄHKÖKOEKALASTUKSET SOPPELONKOSKI MYLLYPURO TORONMÄENKOSKI KÄRÄJÄKOSKI HERAJOKI EPRANOJA LATVA-ALUEEN TAIMENTEN KOKOJAKAUMA POIKASNUOTTAUS KOERAVUSTUS...12 KIRJALLISUUS...13 LIITTEET

3 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys Taustaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) teki vuonna 26 Hämeen TEkeskuksen kalatalousyksikön tilauksesta Vantaanjoen latva-alueella sähkökoekalastuksia yhdeksällä koealalla. Arolammin alueella tehtiin lisäksi koeravustus ja poikasnuottaus. Koealueet olivat pääosin samoja kuin vuonna 24 tehdyssä tutkimuksessa (Saura 25). Sähkökoekalastuksissa ja koeravustuksissa tutkittiin koskipaikkojen kala- ja rapuyhteisöjen rakennetta. Poikasnuottauksen tarkoituksena oli selvittää lähinnä särkikalojen poikasten ikärakennetta. Tutkimukset tehtiin syyskuun puolivälissä ja niissä noudatettiin Vantaanjoen yhteistarkkailu kalasto ja pohjaeläimet tarkkailuohjelman (Saura ja Könönen 22) menetelmiä. Soppelonkoski oli vuonna 26 vallinneen kuivuuden vuoksi ajoittain melko kuiva. 3

4 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys Sähkökoekalastukset Sähkökoekalastukset tehtiin kertakalastuksina yhdeksällä koealalla, jotka sijaitsivat koski- tai virtapaikoissa. Neljä niistä sijaitsi Vantaanjoen pääuomassa, yksi Herajoessa ja kolme Herajokeen laskevassa Epranojassa. Yksi koeala sijaitsi Toronmäenkosken yläpuolelle idästä päin laskevassa Selänojassa (kuva 1). Eri kalalajien yksilömäärät ja biomassat arvioitiin käyttämällä Vantaanjoen latvapuroille aikaisemmin (Saura 1987) laskettuja kalastettavuusarvoja. Pääuoman ja Herajoen koealoilla oli aikaisemmin tehty uoman kunnostuksia kiveämällä ja soraistamalla. Vuosina 24 ja 25 Vantaanjoen latvaosissa vallitsi hyvä vesitilanne, mutta kesä 26 oli taas poikkeuksellisen kuiva. Tämä on epäilemättä vaikuttanut myös kalastoon varsinkin matalissa uomissa. 2.1 Soppelonkoski Soppelonkoski alkaa pienestä lammesta, joka kesällä kuivui lähes kokonaan. Sen vuoksi koskikin on ollut ajoittain vedetön. Siitä huolimatta koskessa saatiin muutama ahven ja hauen poikanen (kuva 1 ja liite 1). Myöskään Soppelonkosken alapuolella sijaitsevan Myllylammen padosta ei juuri vettä virrannut. 4

5 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys Myllypuro Myllypuron kohdalla Vantaanjoki kulkee pellon reunassa melko tasaisella alueella. Joki saa lisävesitystä Soppelonkosken jälkeen muutamasta sivupurosta, mutta siitä huolimatta virtaama oli alhainen. Koskessa on tasaisia hiesupohjaisia alueita joissa pikkunahkiaisen toukat viihtyvät. Nahkiaisten lisäksi saatiin muutama taimen, joista ainakin kolme oli luonnonpoikasia sekä suurikokoisia kivisimppuja. (kuva 1 ja liite 1). Myllypuron alue on sopivaa pikkunahkiaisten toukille. Alinna aikuinen yksilö. Myllypuronkoskesta saatiin myös ennätyskivisimppu. 5

6 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys Toronmäenkoski Toronmäenkoskessa on kaloille vesisyvyyttä kuivinakin kesinä riittävästi. Lisävettä virtaa idästä päin virtaavasta Selänojasta, joka laskee vetensä pääuomaan Toronmäenkosken yläpuolella. Lisäksi koskessa kasvaa tiheitä ärviä-, vesitähti- ja siimapalpakkokasvutoja, joten alue on erinomaista taimenen poikasten elinaluetta. Koskesta saatiin useaa eri ikäryhmää edustavia taimenia. Eniten oli + poikasia joiden yksilötiheys oli jopa yli 1 poikasta/1 m 2. Ne sekä 1+ poikaset olivat varmuudella luontaisesta lisääntymisestä peräisin. Muista lajeista, tavattiin ainoastaan kivisimppuja. (kuva 1 ja liite 1). Toronmäenkoskessa riittää vettä kuivanakin kesänä. 2.4 Käräjäkoski Käräjäkoskesta kalastettiin Metsäkulmantien alapuolella sijaitseva koskiosuus. Kivisimppuja oli runsaasti. Suurin osa oli vuonna 26 syntyneitä poikasia. Myös taimentiheys oli suuri, yli 5 poikasta/1 m 2. Lisäksi koealalta saatiin yksi harjuksen poikanen. Alueelta on yleensä saatu myös kirjolohen luonnonpoikasia, jotka ovat peräisin pyyntikokoisina istutetuista emokaloista. Tällä kertaa niitä ei kuitenkaan tavattu (kuva 1 ja liite 1). Kymmenen taimenen poikasta (+) saatiin myös noin sata metriä koealan alapuolella sijaitsevasta virtapaikasta. 6

7 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 Käräjäkoskessa oli runsaasti taimenen poikasia. 2.5 Herajoki Herajoki oli runsaan vesikasvillisuuden peitossa, virtaama oli pieni ja vesi sameaa. Huolimatta heikolta näyttävästä vedenlaadusta koealalta saatiin kaksi harjusta. Lisäksi saatiin muutama ahven (kuva 1 ja liite 1). Herajoen koealalta saatiin pari pulskaa harjusta. 7

8 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys Epranoja Epranojan alaosassa (koeala 1), josta vuonna 24 tehdyssä sähkökalastuksessa ei saatu yhtä madetta lukuun ottamatta muita kaloja saatiin nyt muutamia + ja 1+ ikäisiä taimenen poikasia sekä mateita ja pikkunahkiaisia. Myös puron yläosassa sijaitsevan tekolammen ala- ja yläpuolelta (koealat 2 ja 3) saatiin kolmea eri vuosiluokka olevia taimenen luonnonpoikasia. Koealalla 2 poikastiheys oli suuri, 75 poikasta/1 m 2 (kuva 1 ja liite 1). Myös koealalla 3 oli poikastiheys yli 4 poikasta/1m 2. Taimenen poikaset olivat peräisin pääosin runsassateisten vuosien 24 ja 25 kuduista. Epranojaa koealan 1 kohdalta, missä se virtaa rehevässä lehtonotkelmassa. Epranojan taimenen luonnonpoikanen (+). 8

9 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SOPPELONKOSKI Ahven Hauki MYLLYPYRO Taimen + Taimen >+ Kivisimppu Nahkiainen TORONMÄENKOSKI Taimen + Taimen >+ Kivisimppu KÄRÄJÄKOSKI Taimen + Taimen >+ Harjus + Kivisimppu RIIHIMÄKI KÄRÄJÄKOSKI TORONMÄENKOSKI EPRANOJA 3 Tekolampi Epranoja EPRANOJA 1 Herajoki HERAJOKI Rata Selänoja MYLLYPURO SOPPELONKOSKI Erkylänjärvi HERAJOKI 3 3 Helsinginväylä Lallujärvi Arolampi 2 km EPRANOJA 2 EPRANOJA 3 SELÄNOJA EPRANOJA Harjus >+ Ahven Taimen + Taimen >+ Made Nahkiainen Taimen + Taimen > Ruutana Taimen + Taimen >+ Made Nahkiainen g / aari Kuva 1. Sähkökalastusalojen kalatiheydet ja biomassat. Huomaa, että suuresta vaihtelusta johtuen diagrammien asteikot poikkeavat toisistaan. 9

10 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys Latva-alueen taimenten kokojakauma Taimenpopulaatio Vantaanjoen latvaosassa koostuu useasta eri ikäryhmästä. Suurin osa kaloista on poikasia, mutta joukossa oli myös sukukypsiä yli 2 cm:n kokoisia yksilöitä, jotka olivat enimmäkseen koiraita. Kalat ovat suurimmaksi osaksi luontaisesta lisääntymisestä peräisin, koska viime vuosina istutuksia ei ole tehty. Vuosien 24 ja 25 runsaat virtaamat ovat edesauttaneet vahvojen poikasvuosiluokkien syntymistä (kuva 2) ja liite 2). kpl > pituusluokka mm Kuva 2. Taimenen kokojakauma Vantaanjoen latvaosassa. Ikäryhmät on arvioitu jakauman muodon perusteella. Pituusjakaumaa varten taimenet mitattiin yksilöllisesti. 1

11 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys Poikasnuottaus Poikasnuottaus tehtiin Vantaanjoessa Arolammen yläpuolella elokuun puolivälissä (kuva 1). Nuotan perän silmäkoko oli 1 mm, reisien pituus 7,5 metriä ja korkeus puoli metriä Näytteeksi otettiin kolmen onnistuneen vedon saalis. Vetojen yhteispinta-ala oli noin 48 m 2. Alueelta saatiin kolmea eri ikäryhmää olevia särjen poikasia. Lisäksi saatiin salakoita, ahvenia ja haukia (taulukko 1 ja kuva 4). Taulukko 1. Kolmen vedon saalis ja siitä lasketut tiheydet. 48 m 2 Saalis Tiheydet kpl g kpl/aari Salakka Särki Ahven Hauki Yhteensä kpl särki salakka Kokoluokka mm Kuva 4. Särjen ja salakan poikasten kokojakaumat Arolammin poikasnuottauksessa. 11

12 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys Koeravustus Koeravustus tehtiin Arolammin yläpuolella (kuva 1). Ravustus toteutettiin samalla tavalla ja samoilta paikoilta kuin vuonna 24. Pyynnissä oli yhden yön ajan 5 Evo-mertaa kahdessa eri jadassa yhteensä noin 2 m:n matkalla. Saaliiksi saatiin 95 täplärapua (1,9 täplärapua/mertayö), mikä oli yli kolme kertaa enemmän kuin vuonna 24. Silmämääräisessä tarkastelussa täpläravuissa ei ollut merkkejä rapurutosta. Eri ikäisten ja kokoisten täplärapujen osuudet saaliissa olivat normaalit. Myös nuoria yksilöitä (selkäkilpi 25-4 mm oli runsaasti). Suurissa yksilöissä oli enemmän naaraita kuin koiraita, mikä ei ole haitaksi, koska suuret koiraat ovat kannibaaleja. (kuva 5). Täplärapujen istuttaminen alueelle ei ainakaan toistaiseksi ole tarpeellista. Seuraava koeravustus olisi suotavaa tehdä parin vuoden sisällä. kpl Selkäkilven pituus mm Koiraat naaraat Kuva 5. Arolammin täplärapujen koko- ja sukupuolijakauma. Täpläravuilta mitattiin selkäkilpi ja määritettiin sukupuoli. 12

13 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 Kirjallisuus Saura A Vantaanjoen vesistöalueen soveltuvuus meritaimenen ja lohen poikastuotantoon. Helsingin yliopisto. Limnologian laitos. Kalataloustieteen pro gradu-tutkielma. 52 s. Saura, A. ja Könönen, K. 22. Vantaanjoen yhteistarkkailu. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelma alkaen vuodesta 22. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro s. Saura, A. 25. Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 24.. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro s. + liitt. 13

14 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 Liitteet 14

15 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 Liite 1. Sähkökoekalastukset Soppelonkoski Ahven Hauki Yhteensä Myllypuro Taimen Taimen >_ Kivisimppu Nahkiainen Yhteensä Toronmäenkoski Taimen Taimen >_ Kivisimppu Yhteensä Käräjäkoski Taimen Taimen >_ Harjus Kivisimppu Yhteensä Herajoki Harjus >_ vesilaitos 183 Ahven Yhteensä Epranoja Taimen Taimen >_ Made Nahkiainen Yhteensä Epranoja Taimen Taimen >_ Made Nahkiainen Yhteensä Epranoja Taimen Taimen >_ Yhteensä Selänoja Ruutana Yhteensä

16 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 Liite 2. Taimenten yksilölliset mittaustiedot sekä kokojakauma (näkyvissä pituusluokkien yläraja)t nro Pituus mm Paino g nro Pituus mm Paino g nro Pituus mm Paino g pituusluokka m kpl yht