Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Transkriptio

1 Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki Holsti Kokemäki Anna Väisänen, KVVY ry

2 Nikkelipäästö Laiterikko Tehtaan jäähdytysveteen ja edelleen Kokemäenjokeen pääsi 30 h aikana kg nikkeliä kg kobolttia kg ammoniumtyppeä kg sulfaattia - pieniä määriä muita metalleja

3 Seuranta Tutkimussuunnitelma vaikutusten selvittämiseksi (D:no VARELY/1622/2014) Päästo Metallipitoisuusnäytteet kaloista Sähkökalastukset Poikasnuottaus Nordicverkkokalastus Nordicverkkokalastus Metallipitoisuusnäytteet kalat, nahkiainen, ravut Poikasnuottaus Koeravustus Suutaritutkimukset elokuun alku Nahkiaistoukkakartoitus 18.9., Metallipitoisuusnäytteet kalat syys-lokakuu Vesinäytteenotto alkoi Ensimmäiset havaitut simpukkakuolemat Enimmillään Nipitoisuus 1800 ug/l pinnassa, pohjassa 8700 ug/l Veden Ni-pitoisuus normaalilla tasolla 29.7.

4 Tarkkailumenetelmät Koeverkkokalastukset (Patoallas, Lammaistenlahti, Kolpanselkä) Sähkökalastukset (Ruskilankoski, Arantilankoski, Pämpinkoski ja Korte) Poikasnuottaus (Patoallas, Lammaistenlahti, Kolpanselkä) Nahkiaistoukkakartoitus (Kirkkojuopa) Koeravustukset (Patoallas, Luotsinmäenjuopa) Metallipitoisuusmääritykset (Kalat, ravut, nahkiainen) Histologiset tutkimukset (EVIRA, kalat, ravut)

5 Valmistuneet raportit (kalat, ravut) Westermark A Norilsk Nickel Oy. Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden verkkokoekalastukset vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 902/AW. Kivinen S Norilsk Nickel Oy. Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden poikasnuottaukset vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 59/15. Väisänen A Norilsk Nickel Oy. Eliöiden metallipitoisuudet Kokemäenjoella vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 8/15. Väisänen A Norilsk Nickel Oy. Kokemäenjoen sähkökoekalastukset Harjavallan alapuoleisilla koski-ja virtapaikoilla vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 908/14. Väisänen A Norilsk Nickel Oy. Kokemäenjoen koeravustukset, rapujen metallipitoisuudet ja kudosmuutokset vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 853/14. Väisänen A Norilsk Nickel Oy. Kokemäenjoen alaosan (Kirkkojuovan) nahkiaistoukkakartoitukset vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 841/14. -> Loppuraportti 2015 Muita biologisia selvityksiä: pohjaeläimet, simpukat + niiden metallipitoisuus, ulpukan metallipitoisuus

6 Koeverkkokalastusten tulokset Nordic-verkkokoekalastustulosten perusteella mikään pyyntialueilta aiemmin tavatuista kalalajeista ei ole hävinnyt tai niiden kanta tuntuvasti heikentynyt. Kokemäenjoesta tuli kuitenkin aiempia vuosia vähemmän kalojen poikasvaiheita.

7 Sähkökalastusten tulokset Sähkökoekalastusalojen lajisto ja niiden runsaussuhteet olivat kaikilla koealoilla pitkälti samanlaiset kuin aikaisempina tutkimusvuosina, MUTTA biomassa väheni verraten vuoteen vuotiaiden lohien määrä oli vähäisempi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Nikkelipäästöllä ei todettu havaittavaa vaikutusta tutkittujen Kokemäenjoen koski-ja virtapaikkojen muuhun kalastoon.

8 Poikasnuottausten tulokset Harjavallan patoaltaan alaosassa vähän poikasia Sama havaittiin verkkokalastuksissa

9 Nahkiaistoukkakartoitus Nahkiaistoukkakartoituksessa tutkimusmenetelmän haasteellisuus ja nahkiaistoukkien harvalukuisuus vaikeutti tulosten tulkintaa Mitä todennäköisimmin nikkelipäästöllä ei ollut akuutteja vaikutuksia nahkiaistoukkiin.

10 Koeravustusten tulokset Kokemäenjoen rapukanta ei ole akuutisti kärsinyt nikkelipäästöstä. Luotsinmäenjuovan rapukannan tiheys kasvoi harvasta (0,1-1) kohtalaiseen (1-4 rapua/mertayö) verraten vuoteen 2012 Patoaltaan yläosista 11 täplärapua Rapujen histologisissa tutkimuksissa kudoksissa havaittiin sekä patoaltaalla, että Luotsinmäenjuovassa samanlaisia lieviä tulehdusmuutoksia. Nikkelipäästön yhteyttä kudosmuutoksiin ei voida pois sulkea, sillä myös patoaltaan ravut kontaminoituneet

11 Särki Särki Särki Särki Särki Särki Kalojen nikkelipitoisuus 12,5 % näytekaloista (n=151 kpl) mg/kg tp 0,2 Kalanäytteiden nikkelipitoisuus (mg/kg tuorepainoa) heinäkuussa 0,18 0,16 0,14 0,12 0,1 0,08 0,06 0,04 0,02 0 Lammaistenlahti Korte Arantilankoski Pitoisuudet hieman korkeampia kuin ymp.hallinnon seurannoissa

12 Lahna Lahna Särki Särki Kalojen kadmiumpitoisuus 15 % näytekaloista, n= 151 kpl mg/kg tp 0,04 Kalanäytteiden kadmiumpitoisuus (mg/kg tuorepainoa) heinäkuussa 0,035 0,03 0,025 0,02 0,015 0,01 0,005 0 Lammaistenlahti Korte Arantilankoski Eu:n asettama enimmäispitoisuusraja kalan lihaksessa ei ylittynyt (0,05-0,3 mg/kg)

13 Kalojen kobolttipitoisuus mg/kg tp Kalanäytteiden kobolttipitoisuus (mg/kg tuorepainoa) heinäkuussa 0,07 12 % näytekaloista n= 151 kpl 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0 Särki Lahna Lammaistenlahti Korte Arantilankoski Lamparluoto Hieman korkeampia kuin ymp.hallinnon seurannoissa

14 Kalojen metallipitoisuus Elo-ja syyskuun pitoisuudet jäivät nikkelin, kadmiumin ja koboltin osalta alle määritysrajojen Kalanäytteiden kupari-, sinkki-ja lyijypitoisuuksissa ei havaittu päästön vaikutuksia yhtenäkään näytteenottoajankohtana. Lyijypitoisuudet eivät ylittäneet EU:n enimmäispitoisuusrajaa kalan lihaksessa mittausepävarmuus huomioiden. Kaiken kaikkiaan pitoisuudet kaikilla lajeilla pieniä!

15 Rapujen metallipitoisuus Vertailuaineiston puute vaikeutti tulosten tulkintaa, aineisto pääosin ulkomailta erilaisista vesistöistä Ravuille ei ole erikseen säädetty enimmäispitoisuusrajoja minkään metallin suhteen mg/kg tp Nikkeli 0,45 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0, Näyterapu

16 Rapujen metallipitoisuus Kadmiumpitoisuudet hieman vertailuaineistoa suurempia (puhtaat & kontaminoidut alueet) Osa kobolttipitoisuuksista korkeita (?) Kuparipitoisuudet hieman vertailuaineistoa suurempia (puhtaat alueet) Lyijy-ja sinkkipitoisuudet matalia Vertailuaineistoa tulee hankkia!

17 Kalojen histologiset tutkimukset Kaloissa todettiin munuaisvaurioita ja kidusmuutoksia Vertailuryhmän ja vaikutusalueen kalojen välillä ei todettu sellaisia eroja, jotka selkeästi antaisivat syytä epäillä, että vaikutusalueen kalat olisivat sairaampia kuin kontrollialueen kalat ts. nikkelipäästön vaikutusta ei voitu osoittaa. Myöskään elokuussa kuolleiden suutareiden kuolinsyytä ei voitu tutkimusten perusteella todentaa, mutta nikkelipäästön aiheuttamaa aineenvaihdunnallista häiriötä pidettiin todennäköisenä.

18 Jatkoseuranta Kalataloudelle aiheutuneiden vahinkojen arviointi Poikasnuottaus, Nordic-verkot Kokemäenjoella (?), metallit, histologiset tutkimukset, sähkökalastukset (?), koeravustus 2015 Velvoitetarkkailun kenttätyöt 2016

19 Kiitos!