SUOMUSSALMEN ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 201 TONTEILLA 5 JA 6, JALONKADUN VARRESSA

Transkriptio

1 OAS 1/ Asemakaavaa muutetaan korttelissa 201 Jalonkadun varressa tonteilla 5 ja 6. SUOMUSSALMEN ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 201 TONTEILLA 5 JA 6, JALONKADUN VARRESSA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoituksen ja merkityksen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen rajaus Suunnittelualue sijaitsee Suomussalmen kuntakeskuksen Ämmänsaaren ydinkeskustassa Jalonkadun varressa. Jalonkatu ja siihen välittömästi kaavamuutosalueen itäpuolella liittyvä Keskuskatu ovat kuntakeskustan keskeisimmät väylät, joiden ympäristöön sijoittuvat tärkeimmät palvelun ja hallinnon alueet. Jalonkatu on keskustan sisääntuloväylä valtatieltä 5 ja se yhdistää keskustan Risteen kauppapaikka-alueeseen ja Oulun suuntaan lähtevälle Kyröntielle. Jalonkadun - Keskuskadun varsi on kaupunkikuvallisesti merkittävä, se antaa kasvot Suomussalmen kuntakeskustalle. Kaavamuutosalueen vieressä sijaitsee kaksi 2- kerroksista asuin- ja liiketaloa ja lähes vastapäätä on merkittävä matkailukohde, kylpylähotelli Kiannon Kuohut, sekä Jalonhaaran rantapuisto, Koskipuisto. Asemakaavan muutos käsittää korttelin 201 tontit 5 ja 6. Tontit ovat yksityisomistuksessa ja rakennukset on purettu. Alustava asemakaavan muutosalueen rajaus on esitetty viereisellä kaavaotekartalla.

2 SUOMUSSALMI - ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201 OAS 2/7 Näkymä asemakaavan muutosalueelle Jalonkadulta katsottuna. Valokuva Hannu Huttu. Tonttien 5 ja 6 rakennukset on purettu. Vasemmalla olevalla tontilla 4 on tiilinen ja oikealla korttelin 201a tontilla 7-8 on puurakenteinen 2-kerroksinen liike- ja asuinrakennus. SUUNNITTELUTILANNE Suunnittelualueella ovat voimassa Kainuun maakuntakaava 2020 ja Kirkonkylän ja Ämmänsaaren osayleiskaava vuodelta Valtioneuvosto vahvisti Kainuun maakuntakaavan Maakuntakaavassa suunnittelualueeseen kohdistuu keskustatoimintoja tarkoittava kohdemerkintä (C). Lisäksi Kuvassa keskustassa ote Kainuun maakuntakaavasta on osoitettu keskustaan maakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita tai alueita keltaisella kohdemerkinnällä. Suunnittelumääräyksenä niiden osalta on: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava alueen tai kohteen merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto.

3 SUOMUSSALMI - ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201 OAS 3/7 Kuvassa ote Suomussalmen Kirkonkylän ja Ämmänsaaren osayleiskaavasta. Osayleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Asemakaava Voimassa oleva asemakaava (aikoinaan rakennuskaava) on hyväksytty valtuustossa ja lääninhallitus on sen vahvistanut Korttelissa 201 on tehty rakennuskaavan muutoksia vuonna Suunnittelualueen kaavamerkinnät ja määräykset ovat osittain vanhentuneita. Suunnittelualue on osoitettu ALK-kortteliksi tehokkuudella e=0,6. (ALK=yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialue) Kerrosluku on II. Kaava on hyväksytty vanhan rakennuslain aikana, jolloin maanpinnan yläpuolella olevaa kellarikerrosta ei luettu kerrokseksi. Ajantasa-asemakaava

4 SUOMUSSALMI - ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201 OAS 4/7 Muut aluetta koskevat suunnitelmat Suomussalmen kunta laatii parhaillaan keskustan kehittämissuunnitelmaa, joka valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Suomussalmen keskustan maankäytön kehittämistyön aluerajauskartta Yksityisen maanomistajan rakennussuunnitelmat korttelin Tonttien maanomistaja on laadituttanut alustavia luonnoksia asuinkerrostalon rakentamiseksi tontille 5 ja hakenut kunnalta poikkeamispäätöstä. Ympäristölautakunta myönsi maaliskuussa 2010 poikkeamisluvan, jossa poiketaan suurimmasta sallitusta rakennusoikeudesta, kerrosmäärästä sekä liiketilojen pois jättämisestä. Tontinomistajan hyvin alustavissa luonnoksissa on kerroskorkeutena käytetty 2800 mm, mikä ei täytä Suomen rakentamismääräyskokoelman G1 vaatimuksia. Ote alustavien luonnosten asemapiirroksesta. Ote alustavien luonnosten katujulkisivusta. Kaupunkikuvan ja Suomussalmen keskustan kehittämisen kannalta alustavien luonnosten keskeisenä rakennussuunnitteluongelmana voidaan pitää liiketilojen, sekä ohikulkijoiden ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen täydellistä puuttumista tontilta, joka sijaitsee näin keskustan ytimessä. Ensimmäisen kerroksen katujulkisivu on umpinainen seinä ilman yhtään ovia. Parvekkeita kannattavat betoniseinät ovat näkyvin julkisivuelementti. Muusta rakentamisesta poikkeavaa korkeus korttelissa, jota uudistetaan pitkän aikavälin kuluessa, synnyttää epäyhtenäistä kyläkuvaa. Asuntojen ja

5 SUOMUSSALMI - ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201 OAS 5/7 niiden parvekkeiden suuntautuminen koilliseen on ongelmallista asumisviihtyisyyden kannalta. Myös pihan jalankulun erottamista ajoneuvoliikenteestä voidaan pohtia jatkosuunnittelussa. SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Vaikka kaavamuutos laaditaan vain korttelin kahdelle tontille, on tässä yhteydessä tarpeen vähintäänkin sanallisesti tarkastella Suomussalmen kuntakeskustan tulevaisuuden kehittämis- ja rakentamistarpeita, sekä erityisesti rakentamisen kautta muodostuvaa kaupunkikuvaa. ELY-keskus valitti kunnan ympäristölautakunnan poikkeamispäätöksestä Valituksen perusteluissa todetaan mm. seuraavaa: Hankkeen mukainen ratkaisu, jossa käytännössä IVkerroksinen asuinrakennus sijoittuu ympäröivien II-kerroksisten asuin- ja liikerakennusten väliin, ei huomioi riittävästi olevaa taajamakuvaa ja katuvarsinäkymää. Viereisten rakennusten, kuten koko Keskuskadunkin, liiketilat avautuvat katutilaan ja ovat vuorovaikutuksessa jalankulkijoiden kanssa. Hakemuksen mukaisella umpinaisella katutason julkisivullaan ja ratkaisulla, jossa liiketilat on jätetty pois, rakennus ei toiminnallisesti ole vuorovaikutteinen julkisen katutilan kanssa. Näiltä osin kunnan ratkaisu on asemakaavan tarkoituksen vastainen. Kunnan päätös on lisäksi perustunut osittain virheellisiin tietoihin. Hakemusasiakirjoissa kerrostalolle esitetty kerroskorkeus 2800 millimetriä ei täytä Suomen rakentamismääräyskokoelman G1 vaatimuksia, joissa kerrostalon kerroskorkeudeksi edellytetään vähintään 3000 millimetriä. Näin ollen kerrostalon julkisivun korkeus nousisi hankkeen toteutuessa hakemuksessa esitetystä ratkaisusta noin metriä korkeammaksi. Asemakaavan muutoksen alustavat tavoitteet: - mahdollistaa rakentaminen keskustatontilla, jonka rakennukset on purettu - tukea hyvän rakennussuunnitteluratkaisun löytymistä - vastata ELY-keskuksen valituksessa esille tuotuihin ongelmiin - muodostaa keskustamaista kaupunkikuvaa ja antaa lähtökohdat sen yhtenäisyydelle tulevien - turvata muutenkin miellyttävä kaupunkikuva Suomussalmen kuntakeskustassa - antaa myös teknisiä lähtökohtia keskustakortteleiden asemakaavan uudistamiselle Asemakaavan tavoitteet täsmentyvät viranomaisten ja muiden osallisten kanssa käytävissä keskusteluissa. Vanhat rakennuskaava-ajoilta peräisin olevat merkinnät ajanmukaistetaan kaavamuutoksen yhteydessä. Suomussalmen kuntakeskustan rakennuskantaa Keskuskadun/Jalonkadun jatkeen varrella. Kuvassa näkyy tontilta 5 purettu rakennus, kuvassa toinen oikealta. ( Suomussalmen kunta) VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (MRL 9 ).

6 SUOMUSSALMI - ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201 OAS 6/7 Vaikutusten arviointi on kiinteä osa asemakaavan laatimista. Vaikutukset arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Arvioinnin painopiste on kaupunkikuvaan sekä keskustan toimintaan kohdistuvissa vaikutuksissa. Ajallisesti arviointi painottuu luonnosvaiheeseen. Vaikutusarviointi tehdään vuorovaikutuksessa kaavoitushankkeen keskeisten sidosryhmien kanssa. OSALLISET, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaikilla niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Tiivis vuorovaikutus kaavan laatijan ja osallisten välillä on perusta työn onnistumiselle. Työtä ohjaavat Suomussalmen kunnan viranhaltijat ja toimielimet, joiden toimialaa asia koskee. Kaavakonsulttina toimii. Osallisia ovat esimerkiksi alueen maanomistajat, asukkaat ja toimijat sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavaprosessin aikana järjestetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset julkiset nähtäville asettamiset, jolloin kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus tutustua kaava-aineistoon ja jättää siitä mielipiteitä ja muistutuksia. Vuorovaikutuksesta on kerrottu enemmän tässä asiakirjassa myöhemmin esitettävän asemakaavaprosessin yhteydessä. Tässä hankkeessa keskeisiä osallisia ovat: Alueen ja lähialueen maanomistajat, asukkaat, yrittäjät, yhdistykset ja yhteisöt Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun museo Alueella toimivat puhelin-, vesi- ja sähköyhtiöt Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Yhteystiedot: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue, Kajaani. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi TIEDOTTAMINEN Kaavan valmistelusta, nähtävilläpidosta ja kaavatyön edistymisestä tiedotetaan Suomussalmen kunnan ilmoitustaululla ja nettisivuilla ( ), sekä Ylä-Kainuu -lehdessä. Kaavoituksen vireilletulosta tiedotetaan kirjeellä suunnittelualueen rajanaapureille. ASEMAKAAVAPROSESSI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava asemakaavaluonnos Aikataulu: 2-4 / 2012 Menetelmät: Aloituskokous 1. Viranomaisneuvottelu Dokumentit: - OAS Asemakaavan laatiminen aloitetaan laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Kaavamuutoksen vireilletulosta ilmoitetaan niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan ja OAS asetetaan nähtäville. Kunta huolehtii OAS:n tiedotuksesta ja jakelusta osallisille. Työn aloituskokouksessa keskustellaan keskusta-aluetta koskevista yleisistä tavoitteista ja keskustaan sopivasta rakentamisen mallista. 1. viranomaisneuvottelu järjestetään kaavatyön alkuvaiheessa. Asemakaavatyössä hyödynnetään alueella aiemmin tehdyt perusselvitykset ja keskustan kehittämissuunnittelun lähtötiedot. Työn tavoitteista ja selvitysten tarpeesta keskustellaan viranomaisten kanssa.

7 SUOMUSSALMI - ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201 OAS 7/7 Asemakaavaluonnos Aikataulu: 3-5 /2012 Menetelmät: - nähtävilläpito - mielipiteet ja lausunnot Dokumentit: - kaavaluonnosasiakirjat Alustavat luonnokset tarkennetaan viranomaisneuvottelun jälkeen nähtäville asetettavaksi luonnokseksi tehtyjen perusselvitysten sekä tilaajalta, maanomistajilta, osallisilta ja viranomaisilta saadun palautteen pohjalta. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot. Luonnoksesta saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet. Asemakaavaehdotus ja kaavan hyväksyminen Aikataulu: 5-8 / 2012 Menetelmät: - ohjausryhmä - nähtävilläpito - muistutukset ja viranomaislausunnot Dokumentit: - kaavaehdotusasiakirjat - valmiit asiakirjat Suunnitelmat tarkennetaan ehdotukseksi. Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet otetaan suunnittelussa huomioon vastineissa esitetyllä tavalla. Tarvittaessa voidaan pitää viranomaisten kanssa toinen neuvottelu tai työpalaveri sen jälkeen, kun kaavaluonnoksen palaute on käsitelty. Kaavaehdotus asetetaan liitteineen nähtäville 30 päivän ajaksi ja siitä pyydetään lausunnot. Ehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin laaditaan vastineet. Tekninen lautakunta käsittelee lausunnot, mahdolliset saadut muistutukset ja niiden vastineet ja päättää voidaanko kaavaehdotus esittää valtuustolle hyväksyttäväksi. Mikäli ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asemakaava asetetaan uudelleen nähtäville. Kunnanvaltuusto tekee hyväksymispäätöksen. Hyväksymispäätöksistä on 30 pv:n valitusoikeus. Valitus osoitetaan Oulun hallinto-oikeudelle. Jos valituksia ei jätetä, kaava astuu voimaan kunnan kuulutettua asiasta. YHTEYSTIEDOT Suomussalmen kunta, PL 40, SUOMUSSALMI. Käyntiosoite: Kauppakatu 20, SUOMUSSALMI. Yhteyshenkilöt: tekninen johtaja Antti Westersund ja mittausteknikko Jarkko Juntunen etunimi.sukunimi@suomussalmi.fi, Mäkelininkatu 17 A, OULU: Yhteyshenkilöt projektipäällikkö, arkkitehti Kristiina Strömmer, ja kaavasuunnittelija Elina Marjakangas, , etunimi.sukunimi@airix.fi,