KAUSTISEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS; MAIJANKOIVIKKO KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja Kaustisen kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kaustisen kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä KAUSTISEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS; MAIJANKOIVIKKO KAAVASELOSTUS

2 2 Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Ville Vihanta Anne Koskela Kaustisen kunnanvaltuusto Kaavaselostus

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Alueen määrittely Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Kaavan nimi ja tavoite 6 2. YHTEYSTIEDOT 6 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelutehtävä ja tavoite Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualueen ympäristön nykytila Väestö Palvelut Työpaikat Virkistys Liikenne Tekninen huolto Maanomistus Häiriöt 8 4. SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheen kuuleminen Ehdotusvaiheen kuuleminen Kaavan hyväksyminen ASEMAKAAVAN KUVAUS Laaditut vaihtoehdot Asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus Laajuustiedot ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET ALUEEN TOTEUTTAMINEN 14

4 4 LIITTEET Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Erillisenä Kaavaluonnoskartta 1:2000 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy, Kaustisen kunta, 2009 Kaustisen kunta; Kuntakeskuksen kehittämissuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy, 2009 Kaustisen kaupallinen selvitys. FCG Planeko Oy, Kaustisen kaupallinen selvitys FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kaustisen kunta, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Vesihydro Oy (2002) Vesihuollon toiminta-alueen laajennus. Ramboll Oy (2007) Lähdehaan alueen hulevesin hallintasuunnitelma. Pöyry Finland Oy, 2015.

5 5 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Alueen määrittely Asemakaavan muutos koskee osaa Kaustisen kirkonseudun asemakaavan maa- ja metsätalousalueesta (M) sekä yleisen tien aluetta (LYT). Asemakaavan muutoksella muodostuu osa Kaustisen kirkonseudun asemakaavan korttelia 27 sekä katualuetta. 1.2 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Suunnittelualueen koko on n. 1,1 hehtaaria ja se sijaitsee Kaustisen keskustassa noin kilometrin päässä liikekeskustasta, Virkkalantien varressa. Alue on nykykaavassa maa- ja metsätalousaluetta (M) sekä yleisen tien aluetta (LYT). Kaavan vaikutusalue ulottuu suunnittelualueen lähiympäristöön. Suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvissa 1 ja 2. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Maanmittauslaitos

6 6 Kuva 2. Suunnittelualueen tarkempi sijainti punaisella rajauksella. 1.3 Kaavan nimi ja tavoite Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavan muutos. Kaavan nimi on Kirkonseudun asemakaavan muutos; Maijankoivikko. 2. YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: Kaustisen kunta Kappelintie KAUSTINEN KAAVAKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu KOKKOLA Tekninen johtaja Patrik Knutar Rakennustarkastaja Tero Uusitalo Kaavasuunnittelija, Ville Vihanta ville.vihanta@ramboll.fi puh (keskiviikkoisin) Hankkeen vastuuhenkilö projektipäällikkö, Anne Koskela anne.koskela@ramboll.fi puh Kaavasuunnittelija, Ville Vihanta ville.vihanta@ramboll.fi puh SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3.1 Suunnittelutehtävä ja tavoite Kunnanhallitus on päättänyt käynnistää alueen asemakaavan muutoksen. Suunnittelutehtävänä on laatia Kirkonseudun asemakaavan muutos M-alueelle Virkkalantien varteen. Tavoitteena on mahdollistaa pientaloalueen rakentuminen alueelle. Samalla suunnittelualueen kohdalla yleisen tien alue (LYT) muutetaan katualueeksi. Kaavoituksessa huomioidaan lähialueen nykyinen toiminta sekä kaavatyön yhteydessä esiin tulevat muut asiat.

7 7 Yleisen tien tiealueen muuttaminen kaduksi perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, jonka mukaan asemakaavassa yleisinä teinä voidaan osoittaa valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä (MRL 83.4 ). Mikäli nämä vaatimukset eivät täyty, tulee tie osoittaa asemakaavassa kaduksi. Maantie, joka on osoitettu asemakaavassa kaduksi, muuttuu kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä kaduksi. Kadunpitopäätöksen tultua voimaan maantie lakkaa ja tiealue siirtyy kunnan omistukseen. Tiealueeseen syntyy samalla tienpitäjälle maantielaissa tarkoitettu tieoikeus. Asemakaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti siten, että se täyttää MRL 54 :ssä asemakaavoitukselle asetetut sisältövaatimukset. 3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualueen ympäristön nykytila Suunnittelualue on rakentamatonta niittyä sekä tiealuetta. Alueen lähiympäristössä pohjoispuolella sijaitsee rakentunut pientaloalue sekä länsi- ja eteläpuolella peltoa. Eteläpuolella on myös lähinnä nuorista koivuista koostuva metsäkaistale. Luonnonympäristöltään suunnittelualue on muuttunutta, eikä siellä sijaitse erityisiä luontoarvoja. Seuraavassa on ilmakuva suunnittelualueelta Kuva 3. Ilmakuva suunnittelualueelta. Maanmittauslaitos

8 Väestö Suunnittelualueella ei ole asutusta, mutta alue sijoittuu Kaustisen kuntakeskukseen, joten lähiympäristön asuinalueilla asuu useita satoja henkilöitä Palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat noin 1 km päässä Kaustisen liikekeskustassa Työpaikat Suunnittelualueelle ei sijoitu työpaikkoja Virkistys Alueelta on hyvät yhteydet taajaman eri puolilla oleville virkistys- ja liikunta-alueille. Urheilutalo palveluineen sijaitsee noin 2 kilometrin päässä suunnittelualueesta Liikenne Suunnittelualueella kulkee yhdystie (Virkkalantie). Virkkalantie yhdistyy kantatiehen 63, joka kulkee noin 400 metrin päässä alueen luoteispuolella. Virkkalantien pohjoisosassa on voimassa taajama-alueen yleinen 50 km/h ja eteläosassa 60 km/h nopeusrajoitus. Nopeusrajoitus muuttuu juuri suunnittelualueen kohdalla. Virkkalantien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 1144 ajoneuvoa. Lähimmät linja-autopysäkit ovat yhdystien varrella suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi alue on melko hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen yhteyksien kautta, vaikka suunnittelualueen kohdalla kevyenliikenteenväylää ei olekaan. Kevyenliikenteenväylä ulottuu Virkkalantien varressa Hempantielle asti, noin 100m päähän suunnittelualueesta Tekninen huolto Suunnittelualue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä Maanomistus Suunnittelualue on Kaustisen kunnan omistuksessa Häiriöt Suunnittelualueen luoteispuolelle rajautuva yhdystiehen (Virkkalantie) saattaa aiheuttaa alueelle meluhaittaa. Virkkalantien nopeusrajoitus alueen kohdalla on kuitenkin pieni ja liikennemäärät melko matalat, joten häiriöt jäävät pieniksi. Lisäksi alueen länsi- ja eteläpuolella olevien maatalousalueiden viljelyistä aiheutuu kausiluonteista häiriötä lähinnä työkoneiden äänistä sekä mahdollisista hajuhaitoista. 4. SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Kaustisen kunta kuuluu Keski-Pohjanmaan liiton maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu , 2. vaihe ja 3. vaihe Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan vuonna Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Vahvistetuissa vaihemaakuntakaavoissa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueeseen, matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeään alueeseen. Lisäksi suunnittelualueen läheisyyteen on osoitettu teollisuus- ja varastoalue merkintä.

9 9 4. vaihemaakuntakaavalla ohjataan mannertuulivoiman sijoittumista maakunnan alueella sekä muutetaan II vaiheessa esitetyt kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai seudullisesti tärkeät alueet ja kohteet vastaamaan aihepiirin päivitettyjä inventointeja. Keski- Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi 4. vaihemaakuntakaavan Kaava ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen, vaan se vaatii ympäristöministeriön vahvistuksen. Suunnittelualueen kohdalla nykyisen maakuntakaavan mukainen valtakunnallisesti tärkeä alue muuttuu IV vaihemaakuntakaavassa maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Keski-Pohjanmaan liitossa on aloitettu 5. vaihemaakuntakaavan valmistelu. Kaava tulee ajantasaistamaan kaupan palvelurakennetta ja huomioimaan seudulliset ampumaradat. Lisäksi kaavassa tarkastetaan yhdyskuntarakenteen merkintöjä ja elinkeinoelämän edellytyksiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä Suunnittelualueella on voimassa oleva yleiskaava, joten maakuntakaava ei suoraan ohjaa alueen suunnittelua. Kuva 4. Ote vaihemaakuntakaavojen yhdistelmästä. Kuva 5. Ote IV vaihemaakuntakaavan 2. kaavaehdotuksesta.

10 Yleiskaava Kaustisen keskustan alueella on voimassa Keskustan osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kaavaluonnos on osayleiskaavan mukainen. Kuva 6. Ote alueen osayleiskaavasta. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle osoitettuja merkintöjä ovat:

11 Asemakaava Suunnittelualueella voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M) sekä yleisen tien alueeksi (LYT). Kuva 7. Ote voimassaolevien asemakaavojen kaavayhdistelmästä. Suunnittelualue on osoitettu punaisella rajauksella 4.4 Pohjakartta Asemakaavan 1:2000 vektorimuotoinen pohjakartta on laadittu vuonna 2013 ilmakuvauksen ja mittausten pohjalta. Pohjakartan on laatinut Kiinteistö ja Mittaus Oy. 5. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä (luonnosvaihe) ja muistutuksia (ehdotusvaihe) sekä viranomaisten ja yhteisöjen antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisia ovat MRL: 62 :n mukaan: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kaustisen kunnan eri hallintokunnat Etelä-Pohjanmaan ELY Keski-Pohjanmaan liitto K.H. Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo

12 12 Korpelan Voima Oy Kaustisen Lämpö Oy Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt 5.2 Vireilletulo Kaavan vireilletulosta kuulutetaan ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan yleisesti nähtäville samanaikaisesti kaavaluonnoksen ja selostuksen kanssa. 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos pidetään yleisesti nähtävillä yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa touko-kesäkuussa Ehdotusvaiheen kuuleminen kesä-elokuussa Kaavan hyväksyminen Syys-lokakuussa ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Laaditut vaihtoehdot Alueelta on laadittu viisi vaihtoehtoista luonnosta. Vaihtoehdoissa 1 A-C kulku suunnittelualueelle on osoitettu Virkkalantieltä ja vaihtoehdoissa 2 A-B puolestaan Jannentieltä. Vaihtoehdoissa 1B, 1C ja 2B on huomioitu alueelle laadittu hulevesisuunnitelma. Vaihtoehdossa 1C tontit on osoitettu suurempina kuin muissa vaihtoehdoissa. Kuva 13. Vaihtoehto VE1A. Kuva 14. Vaihtoehto VE1B. Kuva 15. Vaihtoehto VE1C. Kuva 16. Vaihtoehto VE2A. Kuva 16. Vaihtoehto VE2B.

13 Asemakaavaluonnos Vaihtoehdoista kaavaluonnoksen pohjaksi valikoitui kunnasta saatujen kommenttien perusteella vaihtoehto 1C. Kaavaluonnoksessa on osoitettu neljä erillispientalotonttia (AO), joiden tehokkuusluku on 0,2 ja kerroskorkeus Iu1/2. Alueelle on osoitettu myös lähivirkistysalue, jolle on osoitettu ohjeellinen hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa. Lisäksi asemakaavassa yleisen tien alue on muutettu kaduksi. Kuva 17. Asemakaavaluonnos. 6.3 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus laaditaan tavoitteiden ja valmisteluvaiheessa saadun palautteen perusteella. 6.4 Laajuustiedot Käyttötarkoitus Kortteli Tontti Pinta-ala (m2) Rakennusoikeus (k-m2) AO Iu1/2 AO Iu1/2 AO Iu1/2 AO Iu1/2 Kerroskorkeus Asemakaavan laajuustiedot on esitetty myös liitteenä 1 olevalla seurantalomakkeella. 7. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Lähialueen asukkaat saattavat kokea avoimen peltoalueen rakentumisen asuinalueeksi joko myönteisenä tai kielteisenä muutoksena elinympäristössään. Haitallisimpana koetaan luultavimmin maisemallinen muutos. Uusien rakennuspaikkojen liikenne ei merkittävästi vaikuta alueen tiestön liikennemääriin. Toisaalta alueen asumisviihtyisyys lisääntyy kun maatalouteen liittyvät häiriötekijät alueella pienenevät asuinalueen ja rakennuttua. Myös suunniteltu hulevesiallas lisää asumisviihtyvyyttä virkistysalueena ja maisemallisena elementtinä.

14 14 Suunnittelualueen läpi kulkee Virkkalantie. Liikennemäärät tiellä ovat kuitenkin suhteellisen pienet ja tien nopeusrajoitus suunnittelualueen kohdalla alhainen, joten tiestä ei katsota syntyvän merkittäviä meluongelmia. Suunnittelualue sijoittuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen välittömään läheisyyteen tiivistäen sitä, täten kaavaratkaisulla on myönteinen vaikutus. Alueen rakentuminen nostaa yhdyskuntateknistenverkostojen käyttöastetta ja vaikutukset tätä kautta ovat myönteisiä. Uudet asuintontit liitetään viemäriverkkoon joten valumia ympäristöön ei aiheudu. Lisäksi alueelle on tekeillä hulevesijärjestelyjen yleissuunnitelma. Viivytysrakenteilla estetään hulevesien tulvahaittojen lisääntyminen rakennettujen pintojen laajentuessa. Kaavamuutoksen toteutumisella ei ole vaikutusta alueen luontoarvoihin, koska rakentamisalueet ovat nykytilassa peltoa/niittyä eikä alueella ole erityisiä luontoarvoja. Asemakaavan muutoksella Virkkalantien maantie muuttuu kaduksi. Muutoksella ei ole vaikutuksia suunnittelualueen ulkopuolella eikä tien nykyiseen käyttöön. Maantie, joka on osoitettu asemakaavassa kaduksi, muuttuu kunnan tekemällä kadunpito-päätöksellä kaduksi. Kadunpitopäätöksen tultua voimaan maantie lakkaa ja tiealue siirtyy kunnan omistukseen sekä tiealueeseen syntyy samalla tienpitäjälle maantielaissa tarkoitettu tieoikeus. Näin ollen myös suunnittelun kohteena olevan tien kunnossapito siirtyy kunnan vastuulle. 8. KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkintöinä on käytetty asetuksen 2000 mukaisia merkintöjä. Lisäksi on annettu yleismääräyksiä. 9. ALUEEN TOTEUTTAMINEN Asemakaava tulee valtuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2016 ja rakentaminen alueella voi alkaa kun kaava on saanut lainvoiman. Kokkolassa, Anne Koskela Kaavan laatija Ville Vihanta Kaavasuunnittelija