Selänteen perhekeskuksen rakentuminen yhteistyössä ajankohtaisfoorumi HH

Transkriptio

1 PERHEKESKUSTYÖTÄ YHDESSÄ POHTIEN Selänteen perhekeskuksen rakentuminen yhteistyössä ajankohtaisfoorumi HH

2 SELÄNTEEN PERHEKESKUS MIKSI SELÄNTEELLÄ HALUTAAN KEHITTÄÄ PERHEKESKUSTOIMINTAA? MIKÄ ON TOIMINNAN TAVOITE?

3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset vuosina ( Lastensuojelu Tilastoraportti 19/2009, THL) HH

4 Kiireellisesti huostaanotetut t t t ja huostassa olleet lapset vuosina (Lastensuojelu Tilastoraportti 19/2009, THL). HH

5 ONKO HUOLIPUHEESEEN AIHETTA? MITÄ TILASTOMME KERTOVAT? Alaikäisten määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa vuosina (Tuori ym. 2006) HH

6 Valtiontalouden tarkistusviraston mukaan yhtä työelämästä syrjäytynyttä y y y nuorta kohden vuosittainen taloudellinen menetys on euroa, alle 25-vuotiaana syrjäytynyt on 60 vuotta täyttäessään maksanut yhteiskunnalle 1,1 miljoonaa euroa Arja Veijola

7 TAVOITE - TAVOITTEELLINEN TAVOITE jonkin pyrkimyksen kohde päämäärä, tarkoitus, maali päämäärä, jonka perhe ja ammattilaiset yrittävät saavuttaa TAVOITTEELLINEN jhk tavoitteeseen tähtäävää tarkoitushakuinen Arja Veijola (

8 SAAKO PERHEKESKUSTYÖN KEHITTÄMINEN TUKEA JA MISTÄ? HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 Sosiaali- ja LAPSI-PERHEPALVELUIDEN terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki KEHITTÄMINEN HE: kevät 2010, voimaan 2013 PERHEKESKUKSEN Toimiva terveyskeskus KASTE SUUNTAAN Pohjois-pohjanmaan Palveluinnovaatiohanke hyvinvointiohjelma Lasten, nuorten ja POHJOIS-POHJANMAAN -ohjelma HYVINVOINTIOHJELMA p.o. Mieli 2009 perheiden hyvinvoinnin hanke p.o Laki- ym. hankkeita: -toimenpideohjelma Terveyden-edistämisen 1. VARHAINEN TUKI Sosiaalipalvelujen valvonta Potilaslaki l ja asiakaslaki ki Palvelusetelilaki 2. Vammaispalvelulaki PERHEIDEN OSALLISUUS Asetus neuvola-, koulu- ja Ikärajojen yhtenäistäminen opiskeluterveydenhuoltoon nuorten mielenterveyspalveluissa Syövänhoidon strategia 3. Työnjaon MONIAMMATILLINEN selkeyttäminen YHTEISTYÖ Vanhustenhuollon laatusuositus erikoissairaanhoidossa Tietoteknologiahankkeet Yksityinen th ja sh EVO-uudistus Päivähoitolaki -> varhaiskasvatuslaki MASTO-ohjelma Th.ammattihenkilölaki PARAS-hanke: VOS-uudistus Puitelaki voimassa asti STVOL voimassa 2012 loppuun Selonteko Eduskunnalle syksy y 2009 Kasteen osalta SOTE-kysely: maaliskuu 2009 HALLITUSOHJELMA 2012, POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTIOHJELMA HE: 2012 Voimaan: 2013

9 tavoitteena VARHAINEN TUKI Varpu-hankkeessa ( ) 2004) varhainen puuttuminen on määritelty tuen ja kontrollin tarjoamisena varhain suhteessa työntekijän t lasta tai nuorta tai ryhmää koskevan subjektiivisen huolen kasvuun, lapsen tai perheen pulmien kasautumiseen, kriiseissä aukeaviin mahdollisuuksiin, lapsen tai nuoren ikään aketit/amis/edistaminen/hv_tyo

10 MISTÄ TUNNISTAT VARHAISEN TUEN TARPEEN?

11 VARHAINEN TUKI TUEN OIKEA-AIKAISUUS Tietoa lapsen ja perheen selviytymisestä (voimavarat ja tuen tarve) omassa arjessa ei diagnoosia!!! Voimavarojen j ja tuen tarpeen arvioinnin haasteet eri ammattiryhmien erilaiset arviointikeinot Arja Veijola

12 ENNEN KUIN HETI KUN SITTEN KUN LAPSEN HYVÄÄ KEHITYSTÄ TUKEVA LÄHIYHTEISÖ JA PERUSPALVELUT HUOLTA LAPSEN KEHITYKSESTÄ VARHAISEN TUEN TOIMINTA SUURI HUOLI LAPSEN KEHITYKSESTÄ Kun huoli ei pienene ERITYISPALVELUT LAPSEN JA PERHEEN PALVELUJEN KOKONAISUUS

13 tavoitteena lapsen, nuoren ja vanhempien perheen - OSALLISUUS Arja Veijola

14 MITÄ PERHEEN OSALLISUUDEN TUKEMINEN ON KONKREETTISINA TEKOINA TYÖSSÄNNE?

15 Moniammatillisen perhelähtöisen toiminnan taustateoria EKOKULTTUURINEN TEORIA Perhettä ei pidetä tahdottomina olosuhteiden uhreina, vaan korostetaan perheen omaa aktiivista roolia muutoksessa ss Jokaisella perheellä on oma perhekulttuuri Perhe akkomodoi elämäänsä muutosten t mukaan Perhe sitoutuu vain siihen, mitä se itse pitää tärkeänä (PERHEEN OSALLISUUS!) (Gallimore ym. 1989, 1993)

16 ESIM. REMONTTIHANKE

17 OSALLISUUS osallisuus osallistuminen osattomuuden synonyymina käytetään termiä osallistumattomuus ei-osallisuudesta, joka määritellään ulkopuolisuudeksi ja osallisuuden kokemuksesta vaille jäämiseksi empowerment - täysivaltaistaminen, valtuuttaminen, toimintavoiman ja vallan saaminen, voimaantuminen, valtaistaminen sekä valtaistuminen, omavoimaistuminen - omien voimavarojen tunnistamista ja käyttöönotto Osallisuus on vuorovaikutusta perheen ja ammattihenkilöiden sekä ympäristön välillä Osallisuuden vahvistuminen on usein pitkä prosessi (mm. Siitonen 1999.)

18 OSALLISUUDEN ULOTTUVUUDET (Särkelä-Kukko kk 2012)

19 OSALLISUUDEN PORTAAT Alemmilla portailla kuntoutujalla on vain vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia vaikuttaa, mitä korkeammalle hän kiipeää, sitä enemmän valtaa hänellä on TUKEA MIELIPITEIDEN ILMAISUUN NÄKEMYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN perheen näkemykset otetaan huomioon MUKANA PÄÄTÖKSENTEOSSA perhe on mukana päätöksenteossa VALLAN JA VASTUUN JAKAMINEN perheen kanssa jaetaan valtaa ja vastuuta KUUNTELEMINEN perhettä tuetaan kertomaan mielipiteensä perhettä kuullaan ( Shier, H Pathways to participation: openings, opportunities and obligations. Children & Society, 15, 2, , Thomas, N Children, family and the state. Decision-making and child participation. Bristol: Policy Press.)

20 OSALLISUUDEN ULOTTUVUUDET (Thomas 2002) Lapsella/nuorella ja vanhemmilla on mahdollisuus valita mahdollisuus saada tietoa mahdollisuus vaikuttaa prosessiin mahdollisuus ilmaista itseään mahdollisuus saada apua ja tukea itsensä ilmaisemiseen mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin

21 PERHEEN KOKEMUS OSALLISUUDESTA SYNTYY Osallistumisesta Toimijuudesta Vaikuttamisesta Arvostuksesta Tuesta Yhteenkuuluvuudesta Tasavertaisuudesta t Omien mielipiteiden esiintuomisesta Yhteisistä päätöksistä HALLINNAN TUNNE Vastuunotto omasta kuntoutumisesta (oma vastuu - rooli)

22 Potilaan ja läheisten osallistuminen(thl) Potilaan käsikirja - Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 4a6d 6dbfb6e9d09c TARVITAANKO PERHEKESKUKSESSA VASTAAVANLAISTA KÄSIKIRJAA? Potilasturvallisuuden huoneentaulu potilaalle ja läheiselle 490f 88c85031af92 Potilasturvallisuuden muistilistat d9177c ( t / _ FI/web/potilasturvallisuus-fi/etusivu) a suus /etus u)

23 Asiakaslähtöisyys (perhelähtöisyys) Asiakaslähtöisyyden keskeinen ominaisuus on, ettei palveluita järjestetä pelkästään organisaation, vaan myös asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimiviksi (vrt. Miettinen 2011) Asiakaslähtöinen palvelutoiminta alkaa asiakkaan esittämistä asioista ja kysymyksistä y y - se on vastavuoroista Edellyttää asiakkaalta ja palvelutarjoajalta vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä siitä, miten asiakkaan tarpeet voidaan olemassa olevien palvelumahdollisuuksien kannalta tyydyttää parhaalla mahdollisella tavalla kustannustehokkaasti (Virtanen ym. 2011) Arja Veijola

24 Asiakasymmärrys - Palveluymmärrys yhteisymmärryksen saavuttaminen edellyttää palveluntarjoajalta asiakasymmärrystä (customer insight) eli kattavaa tietoa asiakkaista, heidän tarpeistaan -tilanteeseen kiinnittyen asiakasymmärryksen hyödyntäminen palveluiden kehittämisen pohjana asiakkaiden palveluymmärrys (service insight) asiakkaiden id tietoa t ja käsitystä tä saatavilla olevista palvelumahdollisuuksista ja palvelun tarjoajan roolista asiakkaan kumppanina parhaan mahdollisen palvelun tuottamiseksi (Virtanen ym Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen)

25 MIKSI TARVITAAN MONIAMMATILLISTA YHTEISTYÖTÄ PERHEKESKUKSESSA? vai tarvitaanko?

26 ASIANTUNTIJUUS muuttuu Tieto ei ole enää vain ammattilaisten hallussa, vaan raja-aitaaita asiakkaan ja asiantuntijan välillä on hämärtynyt, asiakkaat kokemusasiantuntijoina Kollektiivisella asiantuntijuudella tarkoitetaan osaamista yhdessä. Se tarkoittaa tiedon muodostamista, jakamista, käsittelemistä ja yhdistämistä toisen tai useamman ihmisen kanssa siten, että yksittäiset osaamisalueet ovat enemmän kuin osiensa summa. Vaikka kyseessä olisi kuinka pätevä asiantuntija, hän ei voi hankkia kaikkea sitä tietoa, jota asiantuntijat nun yhdessä omaavat. Kollektiivinen asiantuntijuus on tulos, joka saavutetaan ryhmän vuorovaikutuksessa. (Boreham 2005.)

27 HH & AV Perhekeskuksessa tarvittava osaaminen

28 MONIAMMATILLISUUS JA PERHEIDEN ROOLI Tavalla, jolla palvelujen/eri ammattihenkilöiden välinen yhteistyö on organisoitu on merkittävä vaikutus perheiden mahdollisuuksiin osallistua itseään ja lastaan koskevien asioiden suunnitteluun, arviointiin i ja seurantaan perheiden mahdollisuuksiin tulla kuulluksi ja nähdyksi tasavertaisina kumppaneina perheiden mahdollisuuksiin määritellä, mitä palvelutarpeita heillä on, millä tavalla palvelujen yleinen tarjonta vs. yksilöllinen räätälöinti vastaa heidän tarpeisiinsa sekä miten kiinteästi vs. löyhästi he osallistuvat yhteistyöhön y (Larsson 1999)

29 PALVELULÄHTÖINEN MONIAMMATILLINEN TOIMINTAMALLI Yksikön tai organisaation sisäinen yhteistyöelin (tiimi), johon kuuluu eri ammattikuntien edustajia (esim. lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi jne.), ja joka ohjaa ja määrittelee, mitä palveluja perheille ja lapsille tarjotaan Tavoitteena kartoittaa ongelmat eri näkökulmista Yhteistyötä t yli sektorirajojen j tekevät pääsääntöisesti yksittäiset työntekijät tilanteittain Perheiden osallistumisen tapaamisiin määrittävät viranomaiset ja perheen tehtävänä kuulla ammattilaisten yhteinen tilannearvio lapsen/perheen tilanteesta ( Larsson, 1999)

30 PERHELÄHTÖINEN MONIAMMATILLINEN TOIMINTAMALLI Palvelutiimi rakennetaan tapauskohtaisesti tietyn kysymyksen, huolen tai asiantilan hoitamiseksi - osallisuus, vaikuttaminen i Palvelutiimissä perhe ja työntekijät arvioivat palvelutarpeita perheen (lapsen), fyysisen tai sosiaalisen ympäristön sekä näiden keskinäisen ki vuorovaikutuksen näkökulmasta ja tarpeista Palvelutiimissä voivat olla mukana sekä erityis- että peruspalvelujen työntekijöitä (Larsson M (1999) Organising habitation services: Team structures and family participation. Child: Care, Health and Development 26(6): )

31 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ poikkitieteellinen (transdisciplinary) tieteinen t i välinen (interdisciplinary) Sitoudutaan toimimaan perheen hyväksi yli tieteen- ja ammattirajojen Perheen aktiivinen rooli Kaikki ovat tietoisia omasta ja toisten rooleista sekä erityisosaamisesta Kaikki oppivat toisiltaan monitieteinen (multidisciplinary) Yhteistyössä jaetaan vastuu ja keskustellaan Tieteen- ja toimijoiden rajat selvät Eri ammattihenkilöt tuovat oman osaamisensa/näkökulmansa tiedoksi muille Vuorovaikutus on vähäistä (McCollum & Hughes 1990, Woodruff & McGonigel 1990, Mullins, Keller & Chaney 1994)

32 MILLÄ SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN TASOLLA LIIKUMME? eriävät ät intressit yhteinen tavoite työnjako luottamus arvosta- minen samassa tilassa toinen kohteena V yhteistoiminta yksisuuntaisuutoisen puhe kumotaan kilpailu sopimus IV yhteistyö muodolli- sesti sisä- siisteys valta III peli II sosiaalinen vaikuttaminen i Yhteistyöstä yhteistoimintaan I tilanteessa olo (Mönkkönen 2002, 42-44)

33 Yhteistyölle ja yhteistoiminnalle on tyypillistä ristiriidat, epäluuloisuudesta ja -tietoisuudesta aiheutuvat väärinymmärrykset, vihamielisyys, kilpailu, kateus ja pelko ( mm. Rickett 1996, Bernhofen & Opie 1997,Cott 1997, Reynolds 1999, Freeman ym. 2000, Irvine ym. 2002, Veijola 2004, Korrensalo ym. 2011) Arja Veijola

34 PERIAATTEET JA OLETUKSET Periaate:Tavoitteena lasten hyvinvointi. Oletus:Vanhemmuuden tukeminen edistää lasten hyvinvointia. Periaate: Kehitetään lasten ja perheiden peruspalveluja ja perustyötä. Oletus: Peruspalveluja kehittämällä voidaan vahvistaa vanhemmuutta, koska ne ovat kaikille tarkoitettuja tavallisia palveluja, joissa ammattilaisten ja vanhempien yhteisenä tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen tuleminen. Periaate: Edistetään vertaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä. Oletus: Vanhemmat saavat vanhempainryhmistä vertaistukea, jolla on tärkeä merkitys asiantuntijatuen rinnalla. Periaate: Luodaan yhteistyö ja kumppanuuskulttuuria. Oletus: Moniammatillisuus/toimijaisuus (moniasiantuntijuus) työtapana lisää ennalta ehkäisevää ja varhaisen tuen osaamista perustyössä. Periaate: Uudistetaan palvelurakenteita. Oletus: Kokoamalla voimavarat ja toimimalla yhteistyössä (kumppanuus) voidaan optimoida resurssien käyttöä ja luoda uusia toimintamalleja 34

35 Perhekeskus on paikallisesti kehittyvä toimintamalli Sen palvelurakenne muodostuu äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, koulutoimen sekä varhaisen tuen ja perhetyön paikallisista palveluista. Perhekeskuksen perhelähtöiset työkäytännöt edistävät lasten hyvinvointia, antavat tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja ovat ongelmia ennalta ehkäiseviä. Perhekeskukseen kuuluu perheiden kohtaamispaikkana toimiva tila asuinalueella. u a. Perhekeskuksen toimintatapana on yhteistyö perheiden, järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden kanssa. Perhekeskuksen palveluohjaus varmistaa tarvittavien erityispalvelujen saannin. Perhekeskus on osa kunnan lapsi- ja perhepalvelujen organisaatiota (Lähde: Perhekeskustoiminnan kehittäminen: loppuraportti 2008).

36 PERHEKESKUSTYÖN HAASTEET NYT ammatillisen osaamisen haasteet ja kehittäminen moniammatillisen työn ja monitoimijaisen kumppanuuden johtamisen haasteet kumppanuuden vahvistaminen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla perheiden oman toiminnan i ja vapaaehtoistyön tukirakenteiden luominen 36

37 KIITOS ONNEA SELÄNTEEN PERHEKESKUSTYÖLLE! HH