Lasten ja perheiden palveluja uusin kumppanuuksin. Kehittämistyön arjesta nousevat tutkimustarpeet.

Transkriptio

1 Lasten ja perheiden palveluja uusin kumppanuuksin. Kehittämistyön arjesta nousevat tutkimustarpeet. Projektipäällikkö Jaana Kemppainen Jyväskylän kaupunki Perhekeskuskoordinaattori Kirsi Mäkilä Heinolan kaupunki

2 Perhekeskus? Talo vai toimintamalli? Perhekeskus on nykyaikainen tapa tukea lapsiperheiden arkea ja järjestää lapsiperheiden palveluja. Perhekeskus edistää koko perheen hyvinvointia mahdollistamalla tilaa äitiydelle, isyydelle ja vanhemmuuden taitojen vahvistamiselle. Toiminnan taustalla on ajatus, että tukemalla vanhemmuutta voidaan turvata hyvää lapsuutta. Painopiste ketjun alkupäässä. Edellytyksiä luova, promotiivinen Riskien toteutumista ehkäisev isevä, preventiivinen Sairauksia/ ongelmia parantava/ vähentävä, korjaava, kuntouttava Muutosta ylläpit pitävä, jälkihuolto

3 Periaatteita Tavoitteena lasten hyvinvointi Kehitetään lasten ja perheiden peruspalveluja ja perustyötä Edistetään vertaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä. Luodaan yhteistyö ja kumppanuuskulttuuria Uudistetaan palvelurakenteita. Perusolettamuksia Vanhemmuuden tukeminen edistää lasten hyvinvointia. Peruspalveluja kehittämällä voidaan vahvistaa vanhemmuutta, koska ne ovat kaikille tarkoitettuja tavallisia palveluja. Niissä vanhempien ja ammattilaisten yhteisenä tavoitteena on lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen. Vanhemmat saavat vanhempainryhmistä vertaistukea, jolla on tärkeä merkitys asiantuntijatuen rinnalla Moniammatillisuus / -toimijaisuus (moniasiantuntijuus) työtapana lisää ennalta ehkäisevää ja varhaisen tuen osaamista perustyössä. Kokoamalla voimavarat ja toimimalla yhteistyössä (kumppanuus) voidaan säästää resursseja ja luoda uusia toimintamalleja

4 NEUVONTA/ FRONT OFFICE Perhe lähiyhteisö KANSALAINEN (asiakas) Yhteispalvelu Heikkilä, 2009

5 Perhekeskus Valtioneuvoston periaatepäätöksessä perheiden välistä vertaistukea vahvistetaan ja kehitetään perheiden tarpeista lähtevää perhekeskustoimintaa Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti perhepalvelujen kumppanuusohjelman, PERHE -hankkeen, osana terveydenhuollon ja sosiaalialan kansallisia kehittämishankkeita. PERHE -hanke ( ) kumppaneina STM, Stakes, OPH, Suomen Kuntaliitto, LSKL, MLL, Väestöliitto, Suomen Vanhempainliitto, ev.lut. kirkkohallitus. Loppuraportti STM Selvityksiä 2008:12 Hankkeita 30, joista viimeiset päättyivät 2009.

6 Perhekeskus kytkeytyy palvelumallina Hallitusohjelmaan lapsiperheiden palvelut kootaan perhekeskuksiksi Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä Terveyden edistämisen politiikkaohjelmiin painopisteenä ehkäisevä työ ja varhainen tuki voimaan tulleen lastensuojelulain toimeenpanoon ehkäisevä lastensuojelu PARAS hankkeeseen lähipalvelujen ja palveluketjujen kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE lasten, nuorten ja perheiden palvelut teema-alue ehkäistään ennalta, puututaan varhain osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy palveluiden laatu ja vaikuttavuus

7 KASTEessa uutta: ohjelman laaja-alainen toimeenpano kaikilla tasoilla pysyvä alueellinen kehittämisrakenne alueelliset kehittämishankekokonaisuudet kytkennät alueellisiin kehittämissuunnitelmiin kumppanuuspohjaisen yhteistyön tavoite mm. järjestötoimijoiden, koulutus- ja tutkimustahojen jne. kanssa vuorovaikutteinen ja interaktiivinen yhteistyö useiden toimijoiden kanssa Kaste -ohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on saada aikaan muutos-, modernisointi ja innovaatioprosesseja sosiaali- ja terveydenhuollossa

8 Ohjelma ohjausvälineenä Tavoitteet 19 tavoiteosoitinta 1. Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2. Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointija terveyserot kaventuvat 3. Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Keinot Teema-alueet 14 osakeinoa 39 toimenpidettä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet 1. Ehkäistään ennalta ja puututaan varhain 2. Varmistetaan henkilöstön riittävyys ja osaaminen 3. Luodaan sosiaali- ja terveydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy (sis. pitkäaikaisasunnottomuus) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vahvistaminen

9 Valtionavustukset Valtionavustuspäätös Lasten ja perheiden palvelujen kehittäminen Itä- ja Keski- Suomessa Remontti - lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa Tukeva - lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen Pohjois- Suomessa Valtionavustuspäätös Etelä-Suomen Lapsen ääni -kehittämisohjelma Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishanke Kasperi Valtionavustuspäätös Lapset ja perheet Kaste II, Remontti II, Tukeva II -hankkeet. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen myönnetty valtionavustusta 29 milj.

10 Visio perhekeskuksesta Voimavarat: Kunnan/seutukunnan perus- ja erityispalvelut, seurakunnat, järjestöt, perheet, vapaaehtoistoimijat ja muut lapsi- ja perhepalvelujen paikalliset toimijat. Palveluohjaus/yhteistyön koordinointi Äitiys Neuvola Lasten Varhaiskasvatus Avoin toiminta Tilat/paikat Esiopetus Kerhot Ap/Ip toim. Toimijoiden kumppanuus johtaminen, kulttuuri ja rakenteet Koulu Kouluterv.h. Oppilashuolto Perhevalmennus Kasvatuskumppanuus Kodin ja koulun yhteistyö....ennaltaehkäisevä perhetyö ja parisuhdetyö.vertaistoiminta...isätoiminta.. PERHE -hanke/muokattu Riitta Viitala

11 Perhekeskuksen palvelurakenne muodostuu äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, koulutoimen sekä varhaisen tuen ja perhetyön paikallisista palveluista. perhelähtöiset työkäytännöt edistävät lasten hyvinvointia, antavat tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen ja ovat ongelmia ennalta ehkäiseviä. toimintatapana on yhteistyö perheiden, järjestöjen, seurakunnan ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa. palveluohjaus varmistaa tarvittavien erityispalvelujen saannin. Perhekeskus on osa kunnan lapsi- ja perhepalvelujen organisaatiota. Perhekeskukseen kuluu tila perheiden keskinäiseen kohtaamiseen. Perhekeskustoiminnan kehittäminen, PERHE-hankkeen loppuraportti STM, Selvityksiä 2008:12

12 Perhekeskuksen toimijoina Lapset, isät, äidit, huoltajat Kunnan eri palvelualueiden työntekijät: neuvola, päivähoito, koulu, vapaa-aika, perhetyö, psykososiaaliset palvelut, sosiaalityö Järjestöjen ja yhdistysten työntekijät ja vapaaehtoiset seudullisesti ja paikallisesti (MLL, Ensi- ja turvakoti, Pelastakaa Lapset, Setlementti, asukasyhdistykset, kouluyhdistykset, urheiluseurat jne.) Seurakunnat Yritykset Yhteistyö työntekijöiden, vapaaehtoisten, perheiden kanssa kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa.

13 Perhekeskuksen palveluina mm. Palveluina ja toimintoina mm. perhevalmennusryhmiä ennen ja jälkeen lapsen syntymän moniammatillisesti ja monitoimijaisesti toteutettuna vertaistuen mahdollistavaa vertaisryhmätoimintaa perheiden eri elämäntilanteissa lapsille, nuorille, äideille, isille avoimia varhaiskasvatuspalveluja kasvatuksellista tukea ja mahdollisuuksia leikkiin sosiaali- ja perhetyön ehkäiseviä palveluita parisuhde- ja terveysneuvontaa osaamisen vahvistamista

14 Vertaisryhmätoimintaa mm. Avoimet vertaisryhmät Perhekeskukset, perhekahvilat, perhepiirit, perhekerhot Avoimet, mutta kohdennetut ryhmät Perhevalmennusryhmät Isä-lapsi-ryhmät Tahdon en tahdo Suljetut (aina kohdennetut) ryhmät Odottavat äidit Nuorten äitien ryhmä Ekavauva Yksinhuoltajat Eskarista ekalle Isän Paikka Tahdolla ja taidolla Murrosikäisten nuorten vanhemmat Huostaan otettujen lasten biologiset vanhemmat Sijaisperheessä asuvat lapset Sijaissisarukset Psyykkisesti oireilevien lasten vanhemmat

15 Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu

16 Tutkimuksellisuus Tutkimusperinteiden mahdollisuudet Metodologinen rikkaus Käsitteistö Monitoimijaisuus, -ammatillisuus, -alaisuus, -asiantuntijuus Ehkäisevä työ Osallisuus Perhelähtöisyys Vertaisuus Tuloksellisuus Toimintaa ohjaavien teorioiden kirkastaminen

17

18 Haasteita Perheiden äänen kuuleminen 0-18-vuotiaiden lasten ja nuorten sekä perheiden tarpeiden huomioiminen Toimintamallien juurruttaminen Ennaltaehkäisevän työn merkityksen näkyväksi tekeminen Riittävien resurssien varmistaminen Monialaisen työn johtamiskäytännöt Organisaatio- ja palvelurakennemuutokset Tiedottaminen Kaikille tarjolla olevien palveluiden säilyttäminen.

19 Hyvän yhteisen työn edellytyksiä Riittävä yhteinen kieli on etsitty ja löydetty Eri toimijoilla on yhteinen näkemys visiosta ja pyrkimyksestä Win-win Sopimukset ja niihin sitoutuminen Voimavarojen koonti ja osaamisen hyödyntäminen Keskinäinen luottamus Osaamisen jakaminen verkostoissa Perustehtävän kunnioittaminen

20 Iloja Valtakunnalliset linjaukset Pitkäjänteinen kehittämistyö (PERHE-hanke ja Kaste-ohjelma) Samanaikainen kehittämistyö eri sektoreiden ja palvelualueiden kesken Kehittäjäverkostot ja oppilaitosyhteistyö Palveluiden käyttäjien palaute Yhteisvastuu lapsiperheiden hyvinvoinnista lisääntyy Lapsiperheiden palvelujen monipuolisuus varmistuu Asiakaslähtöisyys ja osallisuus mahdollistuu Perheiden palveluohjaus tehostuu Ammatillisen työn ja vapaaehtoistoiminnan henkinen kuormittavuus kevenee Suomen perhekeskusyhdistys ry perustettiin

21 Liity jäseneksi! Suomen perhekeskusyhdistys

22 Yhteystiedot Projektipäällikkö Jaana Kemppainen Puh / etunimi.sukunimi@jkl.fi Perhekeskuskoordinaattori Kirsi Mäkilä Puh etunimit.sukinimi@heinola.fi