Kaupunginhallitus Sivu 1 / 27. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 27 Kokoustiedot Aika maanantai klo 18:30-20:20 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Christina Gestrin Maria Guzenina Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma Laura Kiijärvi Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen, poistui klo päätyttyä Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Sirpa Hertell Marika Niemi Jukka Mäkelä Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Ari Konttas Timo Kuismin Satu Tyry-Salo Päivi Sutinen Mari Immonen Titta Tossavainen Riitta-Liisa Kammonen valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja lakiasiainjohtaja viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri varhaiskasvatusjohtaja, poistui klo kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 27 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Maria Guzenina Saara Hyrkkö Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 27 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 33 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 34 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 35 Kaupunginhallituksen jäsenen ja kaupunginhallituksen 6 konsernijaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kvasia) 36 Valtuutetun vaalikelpoisuuden menetyksen toteaminen 8 (Kv-asia) 37 1 Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen (Kv-asia) Iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen tarkistaminen Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset 24

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maria Guzenina ja Saara Hyrkkö.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / Kaupunginhallituksen jäsenen ja kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi Maria Guzeninan (SDP) tilalle (SDP) ja kaupunginhallituksen konsernijaoston jäseneksi Maria Guzeninan (SDP) tilalle SDP). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsen Maria Guzenina (SDP) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. luottamustehtävistään perusteena ryhmänsä sisäiset järjestelyt. Vaalikelpoisuus Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1 kunnan keskushallinnossa, kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö 2 kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta, eikä 3 henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta ao. kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei ole myöskään henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 27 vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen tulee olla kaupunginhallituksen jäsen tai varajäsen (kaupunginhallituksen johtosääntö 2 ). Tasa-arvosäännösten estämättä kaupunginhallituksen jäseneksi ja kaupunginhallituksen konsernijaoston jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tiedoksi - Valittu - Maria Guzenina

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunginhallitus Sivu 8 / / Valtuutetun vaalikelpoisuuden menetyksen toteaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto toteaa valtuutettu Carl Haglundin (SFP) menettäneen vaalikelpoisuutensa valtuutetun toimeen ja toteaa että hänen luottamustoimensa on päättynyt. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu Carl Haglund (SFP) on muuttanut Espoosta ja on näin menettänyt vaalikelpoisuutensa valtuutetun toimeen Espoossa. Kuntalain 11 2 momentin mukaan valtuuston puheenjohtaja kutsuu toimestaan vapautetun valtuutetun sijaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen puolueen ensimmäisen varavaltuutetun. Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen ensimmäinen varavaltuutettu on Nina af Hällström. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Nina af Hällströmin tilalle. Tiedoksi - Carl Haglund

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunginhallitus Sivu 9 / / Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh Barbro Högström, puh Tiina Pesonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy varhaiskasvatusoikeuden muutokset siten kuin laissa varhaiskasvatuslain muuttamisesta säädetään. Perusteet muutoksille sekä muut varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvät toimenpiteet viedään ao. toimielinten päätettäväksi viimeistään maaliskuun aikana. Käsittely Hyrkkö Sistosen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Espoo ei ota käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Päätöksen aiheuttamat vaikutukset talousarvioon valmistellaan päätettäväksi seurantaraportin yhteydessä. Muut tarvittavat toimenpiteet viedään ao. toimielinten päätettäväksi maaliskuun aikana. Lehtola Laihon ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupunginhallitus kehottaa opetus- ja varhaiskasvatustoimea selvittämään kellokortin käyttöönoton varhaiskasvatuksessa. Erityisesti tulee selvittää tuntiperusteisen laskutuksen käyttöönotto, joka on käytössä mm. Oulussa." Laiho Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus esittää, että Espoossa poiketaan muutetusta varhaiskasvatuslaista siten, että esiopetukseen osallistuvat lapset voivat olla esiopetuksen lisäksi osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa yli 20 h viikossa, jos lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatusta laajempaan varhaiskasvatukseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 27 Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Laihon ja Hyrkön muutosehdotuksista ja voittanut asetetaan esittelijän ehdotusta vastaan. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 5 ääntä vastaan ja 3 äänestäessä tyhjää hylänneen Laihon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 5 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hyväksyneen Hyrkön muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lehtolan lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, että Espoo ei ota käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Päätöksen aiheuttamat vaikutukset talousarvioon valmistellaan päätettäväksi seurantaraportin yhteydessä. Muut tarvittavat toimenpiteet viedään ao. toimielinten päätettäväksi maaliskuun aikana. Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa opetus- ja varhaiskasvatustoimea selvittämään kellokortin käyttöönoton varhaiskasvatuksessa. Erityisesti tulee selvittää tuntiperusteisen laskutuksen käyttöönotto, joka on käytössä mm. Oulussa. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Äänestyslistat 37 - Vaikutusten arviointi/laaja-alainen työryhmä - Tiivistelmä asiantuntijoiden varhaiskasvatuslakilausunnoista - Päätös Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan äänestyslista - Päätös Svenska rum -lautakunta Svenska rum -lautakunnan äänestyslista Selostus Valtuusto päätti vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, että subjektiivinen päivähoito-oikeus päätetään valtuustossa tammi-helmikuussa ihmis- ja lapsivaikutusten arvioiden valmistuttua.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 27 Lainsäädäntö Eduskunta hyväksyi lain, jolla varhaiskasvatuslakia muutetaan siten, että subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajoitetaan osaaikaiseksi. Laki tulee voimaan Lain muutoksen myötä jokaisella lapsella on oikeus saada 20 tunnin laajuinen viikoittainen varhaiskasvatus. Lapsella ei ole oikeutta esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta on lain mukaan järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat muussa työssä päätoimisesti. Lain mukaan lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi varhaiskasvatusta on järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista. Esiopetukseen osallistuville lapsille varhaiskasvatusta on järjestettävä osaaikaisesti, mikäli lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatusta laajempaan varhaiskasvatukseen. Kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa tulee hakea viimeistään neljä kuukautta ennen tarpeen alkamista. Jos varhaiskasvatuksen tarpeen alkamisajankohta ei ole ennakoitavissa ja paikan tarve johtuu työllistymisestä, opiskelusta tai koulutuksesta, tulee paikkaa hakea niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin varhaiskasvatuksen tarve alkaa varhaiskasvatuspaikkaa tarvitsevien tulee hakea sitä maaliskuun loppuun mennessä. Tämän vuoksi perusteet varhaiskasvatusoikeuden rajoittamiselle osa-aikaiseksi sekä kaikki sen järjestämiseen liittyvät toimenpiteet tulisi olla päätettynä kunnassa mahdollisuuksien mukaan jo alkuvuodesta. Lisäksi muutettu varhaiskasvatuslaki mahdollistaa ennen voimassa olleiden säännösten nojalla tehtyjen paikkapäätösten kumoamisen ja uudelleen päättämisen. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan kuitenkin säilyy päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muutetun lain voimaan tullessa muuttuu. (Hallituksen esitys varhaiskasvatuslain muuttamisesta HE 80/2015 vp/ linkki: ka&search%5bpika%5d=he%2080%2f2015%20vp ) Varhaiskasvatusoikeuden muutosten vaikutukset Espoossa Espoossa on noin kokopäiväisessä kunnan järjestämässä suomenja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa olevaa lasta, joiden toinen tai

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 27 molemmat vanhemmat ovat kotona. Heistä noin 400 on alle kolmevuotiaita. Lukuihin ei sisälly yksityisen hoidon tuella järjestetyssä varhaiskasvatuksessa olevat lapset. Yleisimmin kotona olevat vanhemmat ovat vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotona muusta syystä, esimerkiksi eivät ole aktiivisia työnhakijoita. Työttömien vanhempien lapsia kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa on noin 250. Lisäksi Espoossa on osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa noin vuotiasta lasta, joiden varhaiskasvatusaika on tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaisesti viisi tuntia päivässä ja enintään 25 tuntia viikossa. Esiopetukseen Espoossa osallistuu noin lasta. Heistä 90 % (2 900 lasta) on esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatuksessa. Lapsista noin 300 on varhaiskasvatuksessa alle 5 tuntia päivässä ja noin vähintään viisi tuntia päivässä. kokopäiväinen varhaiskasvatus, vanhempi kotona (ei sisällä esiopetusikäisiä N=250) Alle 3-vuotiaat osapäiväinen varhaiskasvatus 5 t/päivä 25 t/viikko esiopetuksen lisäksi osa- tai kokoaikainen varhaiskasvatus 3-5-vuotiaat Esiopetusikäiset *) Yhteensä *) lukuun sisältyy lapset, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona (N=250) Varhaiskasvatuslain voimaan tulevan 11 a :n mukaan lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisenä, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista. Espoossa ei ole saatavissa tietoa siitä, miten suurta määrää varhaiskasvatuksessa olevista lapsista nämä oikeudet koskisivat. Tällä hetkellä nämä lapset ovat pääosin kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Myös lain muutoksen jälkeen he olisivat kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa, mutta lasten päivittäinen tai viikoittainen varhaiskasvatusaika voisi olla nykyistä (enintään 10 tuntia päivässä ja 50 tuntia viikossa) lyhyempi. Varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b :ien muutokset koskevat noin varhaiskasvatuksessa olevaa lasta, mikä on 40 % kaikista kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Näistä lapsista lapsen kokoaikainen varhaiskasvatus muuttuu 20 tuntia viikossa järjestettäväksi varhaiskasvatukseksi. Osapäiväisessä

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 27 varhaiskasvatuksessa olevien 160 lapsen varhaiskasvatusaika lyhenee viidellä tunnilla viikossa ja esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen rajaus osa-aikaiseksi koskee noin lasta. 250 esiopetukseen liittyvässä varhaiskasvatuksessa olevan lapsen oikeus varhaiskasvatukseen päättyy vanhempien kotona olon vuoksi. Merkittävin vaikutus lain muutoksella on esiopetukseen osallistuvien lasten varhaiskasvatusoikeuteen, joka täysin lain mukaan toteutettuna lyhentää esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen enintään 20 tuntiin viikossa. Nykyisen lain mukaan oikeus on 25 tuntia viikossa. Espoossa poiketaan tästä oikeudesta siten, että esiopetukseen osallistuvat lapset voivat olla esiopetuksen lisäksi kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa yli 25 tuntia viikossa. Varhaiskasvatuslain muutokset kohdistuvat myös yksityiseen varhaiskasvatukseen siten, että lapsista, joilla on oikeus vain 20 tunnin varhaiskasvatukseen, maksetaan elokuusta lukien pienempää 63,93 euron suuruista lakisääteistä hoitorahaa kuukaudessa. Näitä lapsia arvioidaan olevan noin 200, eli 10 % yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Varhaiskasvatusoikeuden toteuttaminen Kunnan on tarjottava 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piirissä oleville lapsille mahdollisuus osallistua vanhempien päätöksen mukaisesti joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta päättää lapsikohtaisesti määräaikaisesti tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. Osapäiväistä varhaiskasvatusta voidaan järjestää esimerkiksi neljä tuntia päivässä joka arkipäivä aamupäivällä ja iltapäivällä ja osaviikkoista varhaiskasvatusta esimerkiksi 4-8 tuntia päivässä klo välisenä aikana sovittuina kolmena päivänä viikossa siten, että kokonaistuntimäärä on enintään 20 tuntia viikossa. Esiopetukseen osallistuvan lapsen varhaiskasvatus voi olla esimerkiksi neljä tuntia päivässä joka arkipäivä tai 2-6 tuntia päivässä neljänä päivänä viikossa siten, että kokonaistuntimäärä on enintään 20 tuntia viikossa. Varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteuttaminen osaviikkoisessa varhaiskasvatuksessa on haasteellista. 20 tuntia laajemman, mutta ei kokopäiväisen varhaiskasvatuksen laajuus, voi olla esimerkiksi vanhemman osa-aikatyön kesto päivässä sekä matkaajat varhaiskasvatuspaikasta työhön ja takaisin. Varhaiskasvatusoikeuden muuttuessa pienemmäksi tai suuremmaksi esimerkiksi vanhempainvapaan alkaessa tai päättyessä, muutos toteutetaan välittömästi. Työsuhteen päättyessä oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen kuitenkin jatkuu kahden kuukauden ajan. Tarkemmat lapsikohtaiset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat päätetään määräaikaisesti esimerkiksi toimintavuodeksi kerrallaan sekä välittömästi varhaiskasvatusoikeuden muuttuessa. Jo nykyisin kaikille

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 27 varhaiskasvatuksessa oleville lapsille tehdään kirjallinen sopimus, jossa vanhemmat ilmoittavat lapsen päivittäisen enimmäishoitoajan sekä mahdollisten vapaapäivien määrän kuukaudessa. Päiväkoti ei saa vaihtua muuttuneissa tilanteissa ilman vanhemman suostumusta, perhepäivähoidossa varhaiskasvatuspaikka säilyy samana mahdollisuuksien mukaan. Espoon sivistystoimessa valmistellaan parhaillaan, millaisia vaihtoehtoja perheille tarjotaan kokopäiväistä lyhyempään varhaiskasvatukseen. Ne tuodaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä svenska rum - lautakunnan päätettäväksi kevään aikana. Kustannusvaikutukset Varhaiskasvatusoikeuden muuttamisen arvioidaan vähentävän varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksia noin 4-5 miljoonaa euroa vuodessa sen jälkeen, kun varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen on saatu organisoitua lakimuutosten mukaiseksi. Alkuvaiheessa säästöä syntyy vähemmän muun muassa sen vuoksi, että niiden lasten, joiden varhaiskasvatusoikeus muuttuu lyhytaikaisemmaksi, päiväkoti ei saa muuttua ilman vanhempien suostumusta. Kustannuksiin vaikuttaa myös se, miten osapäiväinen ja osaviikkoinen varhaiskasvatus saadaan organisoitua Espoossa. Järjestämiskustannuksissa ei ole otettu huomioon yksityisen hoidon tuella olevia lapsia, koska heidän osaltaan ei ole tiedossa, miten monen lapsen varhaiskasvatusoikeus muuttuu. Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Espoo ei kasvata varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Kasvatushenkilöstön ja lasten välinen suhdeluku säilytetään ennallaan eli 1:7:nä. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajataan 24 lapseen. Espoon kaupunginvaltuusto myönsi varhaiskasvatukselle lisämäärärahaa tähän muutokseen vuodelle Ryhmäkokosäädös liittyy varhaiskasvatusoikeuden muutokseen siten, että mikäli varhaiskasvatuslakia noudatetaan elokuusta 2016 alkaen, varhaiskasvatuksessa on noin osa-aikaisessa tai osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevaa 3-5-vuotiasta lasta. Jos varhaiskasvatuslain muutosta ei oteta käyttöön, osa-aikaisia 3-5-vuotiaita lapsia on vain 100. Osa-aikaisten ja osapäiväisten lasten määrän kasvu mahdollistaa heidän keskittämisensä samaan osapäiväiseen ryhmään niissä toimipaikoissa, jossa tällaisia lapsia on paljon. Yksittäisiä osapäiväisiä lapsia voidaan valtuuston päätöksen mukaisesti sijoittaa kokopäiväisten lasten kanssa samaan ryhmään samalla henkilöstömitoituksella. Vuonna 2016 varhaiskasvatusoikeuden muuttamisen arvioidaan vähentävän varhaiskasvatuksen kustannuksia noin 1,5-1,8 miljoonaa euroa. Jos varhaiskasvatuslain muutosta ei oteta käyttöön, riskinä on, että lapsiryhmiä ei saada muodostettua tehokkaasti valtuuston päättämän suhdeluvun ja ryhmäkoon mukaisesti. Päätösehdotus mahdollistaa vuoden 2016 talousarvion toteutumisen myönnetyn määrärahan puitteissa.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 27 Yksityisen varhaiskasvatuksen kuntalisiä on muutettava riippumatta siitä, mitä valtuusto päättää varhaiskasvatusoikeudesta. Lakisääteinen yksityisen hoidon tuki alenee joka tapauksessa lapsilla, joilla lain mukaan ei ole oikeutta 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen. Kuntalisien muutoksella estetään lasten siirtyminen yksityisestä kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen ja varmistetaan yksityisten palveluntuottajien toimintaedellytykset jatkossakin. Muiden pääkaupunkiseudun kuntien päätöksiä Helsingin kaupunki päätti talousarvion käsittelyn yhteydessä, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta päätetään keväällä Helsinki on päättänyt, että kasvatushenkilöstön ja lasten välinen suhdeluku säilytetään ennallaan eli 1:7. Vantaan valtuusto päätti talousarvion käsittelyn yhteydessä rajata subjektiivisen päivähoito-oikeuden sen mukaisesti, mitä varhaiskasvatuslain muutoksista päätetään eduskunnassa. Vantaalla valmistellaan parhaillaan, millaisia vaihtoehtoja tarjotaan 20 tunnin varhaiskasvatukselle. Vantaa on päättänyt, että kasvatushenkilöstön ja lasten välinen suhdeluku säilytetään ennallaan eli 1:7. Varhaiskasvatuslain muutosten vaikutusten arviointi Varhaiskasvatuslain muutosten vaikutusten arviointi tehtiin kahdella menettelyllä: kuntalaiskyselyllä joulu-tammikuussa sekä vaikutusten arviointimenettelyllä laaja-alaisessa työryhmässä. Vaikutusten arviointimenettelyssä käsiteltiin kolmea eri vaihtoehtoa: 1) varhaiskasvatuslain muutokset otetaan käyttöön, 2) varhaiskasvatuslain muutoksia ei oteta käyttöön, vaan varhaiskasvatus järjestetään nykyisen lainsäädännön mukaan sekä 3) varhaiskasvatuslain muutokset otetaan käyttöön osittain. Kaikissa vaihtoehdoissa vaikutuksia arvioitiin asiakkaan eli lapsen ja hänen huoltajansa näkökulmasta sekä palvelujen järjestämisen, henkilöstön ja talouden näkökulmista. Vaihtoehtoja tarkasteltiin myös suhteessa Espoon arvoihin. Vaihtoehdossa 1 (varhaiskasvatuslain muutokset otetaan käyttöön) johtopäätöksenä oli muun muassa, että vanhempien valintaoikeuksia rajataan ja palvelujen järjestämisvaihtoehdot on määriteltävä tarkemmin. Vaihtoehdon arvioitiin toteuttavan kuntalaisten omatoimisuutta ja rajaavan asiakkaan valinnanvapautta. Vaihtoehdon arvioidaan vähentävän varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksia noin 4-5 miljoonaa euroa vuodessa sen jälkeen, kun varhaiskasvatuspalvelujen organisointi tältä osin on valmis. Vuonna 2016 vaihtoehdon arvioidaan vähentävän varhaiskasvatuksen kustannuksia noin 1,5-1,8 miljoonaa euroa. Vaihtoehdossa 2 (varhaiskasvatuslain muutoksia ei oteta käyttöön) johtopäätöksenä oli, että on määriteltävä, miltä osin varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä ei noudateta Espoossa. Vaihtoehto 2 pitää

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 27 valinnanvapauden nykyisellään, mutta voi vähentää kuntalaisten omatoimisuutta. Vaihtoehto pitää varhaiskasvatuksen järjestämiskustannukset nykytasolla, kustannussäästöjä on haettava muuta kautta, jotta vuoden 2016 talousarvio toteutuisi. Vaihtoehdossa 3 (varhaiskasvatuslain muutokset otetaan käyttöön osittain) arvioitiin vaikutuksia, mikäli kaikille lapsille myönnetään oikeus vähintään 25 tunnin varhaiskasvatukseen. Voidaan myös selvittää mahdollisuus muihin varhaiskasvatusoikeuden rajaamista lieventäviin keinoihin (muun muassa jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää työttömäksi tai opiskelu päättyy, varhaiskasvatusoikeus rajautuisi vasta neljän kuukauden kuluttua). Tässä ratkaisussa esiopetukseen liittyvä varhaiskasvatus on joustavampi toteuttaa, kaikille lapsille taataan lain minimiä laajempi oikeus varhaiskasvatukseen ja mikäli varhaiskasvatusaika jaetaan tasan jokaiselle viikonpäivälle, ajan rajaaminen ja täsmentäminen lisäävät lapsen paikalla oloa varhaiskasvatuksen aktiivisimpana toiminta-aikana. Vaihtoehto 3 rajaa osittain asiakkaan valinnanvapautta ja toteuttaa kuntalaisten omatoimisuutta. Se myös edistää Espoon edelläkävijyyttä palvelujen ennakkoluulottomassa kehittämisessä. Vaihtoehdon arvioidaan vähentävän varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksia noin 3,5-4 miljoonaa euroa vuodessa sen jälkeen, kun varhaiskasvatuspalvelujen organisointi tältä osin on valmis. Vuonna 2016 vaihtoehdon arvioidaan vähentävän varhaiskasvatuksen kustannuksia noin 1,2-1,5 miljoonaa euroa. Vaikutusten arviointi on kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Kuntalaisille osoitetun kyselyn tulokset Kuntalaisilla oli mahdollisuus vastata Espoon kaupungin nettisivujen kautta kyselyyn, jonka avulla kerättiin vanhempien mielipiteitä mahdollisesta muutoksesta, jolla lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen rajataan. Kyselyssä pyydettiin vanhempia arvioimaan sekä lasten että vanhempien näkökulmasta, miten varhaiskasvatusoikeuden rajaus heidän mielestään tulisi toteuttaa. Kyselyyn saatiin yhteensä vastausta. Vastauksia saatiin tasaisesti kaikilta palvelualueilta, eniten Leppävaarasta. Noin 70 %:ssa vastauksista kerrotaan perheen käyttävän suomenkielisiä palveluja, 27 %:ssa ruotsinkielisiä ja 3 %:ssa muunkielisiä palveluja. Tulos osoittaa ruotsinkielisten perheiden vastanneen kyselyyn aktiivisemmin kuin suomenkielisten. Suurin osa vastaajista on perheitä, joiden lapset ovat 2-5-vuotiaita. Noin 66 % perheistä ilmoitti vanhempien olevan työssä tai opiskelevan kokopäiväisesti. Perheistä noin 23 % ilmoitti vanhemman olevan äitiys- tai vanhempainvapaalla tai muutoin kotona. Työttömyyttä ilmoitettiin perheessä olevan noin 7 %:ssa vastauksista. Valtaosa vastaajaperheistä käyttää varhaiskasvatuspalveluja kokopäiväisesti, näin ilmoitettiin 65 %:ssa vastauksista. Osapäiväisesti

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 27 varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluja ilmoitettiin käytettävän 13 %:ssa vastauksista. Vajaassa 20 %:ssa vastauksista perheet kertoivat käyttävänsä avoimia varhaiskasvatuspalveluja (asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot). Vanhemmilta tiedusteltiin, mikä olisi lapsen näkökulmasta paras tapa järjestää 20 tuntia viikossa tarjottava varhaiskasvatus. Osa vanhemmista kertoi tiedustelleensa asiaa lapselta. Vastauksissa korostetaan varhaiskasvatuksen säännöllisyyttä, järjestelyjen pysyvyyttä, saman päiväkodin, tuttujen kavereiden ja kasvattajien säilymistä hoitoaikojen muutoksista huolimatta. Korostettiin myös perheiden vaikutusmahdollisuuksia ja lasten erilaisia tarpeita. Tärkeäksi nähtiin lasten tasavertainen osallisuus päiväkodin kaikkeen toimintaan ja kaveripiiriin sekä henkilökunnan hyvä koulutus ja ammattitaito. Noin 57 %:ssa vastauksista kannatetaan varhaiskasvatusta tiettyinä viikonpäivinä, esimerkiksi 3-4 päivänä viikossa. 20 tunnin jakaminen kaikille viikon päiville nähdään tuottavan lapselle liian lyhyitä päiviä varhaiskasvatuksessa, jolloin yhteinen toiminta muiden lasten kanssa keskeytyy liian varhain eikä lapsi pääse mukaan kaikkiin päiväkodin aktiviteetteihin. Paljon kannatusta saa varhaiskasvatus neljänä päivänä viikossa, jolloin lapselle jää pidempi viikonloppu. Vastaajista noin 43 % kannattaa neljän tunnin päivittäistä varhaiskasvatusta, jolloin lapsi on paikalla kaikkina arkipäivinä ja päivittäinen rutiini toistuu samanlaisena. 20 tunnin viikoittainen varhaiskasvatusaika nähdään lapselle liian vähäisenä. Joillekin taas riittäisi lyhyempi aika. Useissa vastauksissa kaivataan lisää kerhotoimintaa ja kerhoihin pidempää toiminta-aikaa. Vanhemmilta tiedusteltiin myös, mikä olisi vanhempien näkökulmasta paras tapa järjestää 20 tuntia viikossa tarjottava varhaiskasvatus. Vanhempien näkökulmat noudattelivat pitkälle lasten näkökulmaa. Monet vastasivatkin, että järjestelyissä tulee korostua lapsen etu. Kuitenkin pidempi päivä varhaiskasvatuksessa muutamana päivänä viikossa näyttää palvelevan paremmin vanhempien näkökulmaa kuin lasten kohdalla. Vastauksissa vanhemmat korostavat joustavuutta hoitoajoissa, perheen valinnanvapautta, matkojen sujuvuutta ja lähellä kotia olevia palveluja. Monet vanhemmat ilmoittivat pelkäävänsä ryhmäkokojen suurenemista, kun ryhmissä on osapäiväisiä lapsia. Osa toivoikin erillisiä osapäiväryhmiä, mutta samaan aikaan korostettiin kaveripiirin ja kasvattajien pysyvyyttä yli muutostilanteiden. Vanhemmat saivat ottaa kantaa myös siihen, millaista toimintaa 20 tuntia viikossa tarjottavan varhaiskasvatuksen tulisi sisältää. Vanhemmat näkevät, että osa-aikaisen varhaiskasvatuksen tulisi olla sisällöltään mahdollisimman pitkälle samanlaista kuin kokopäiväisen: monipuolista laadukasta varhaiskasvatussuunnitelman mukaista varhaiskasvatusta ammattilaisten ohjaamana sisältäen myös ruokailun. Tässä yhteydessä monet vanhemmat toivat esiin tyytyväisyytensä lapsensa nykyään saamaan varhaiskasvatukseen ja toivoivat sen jatkuvan yhtä hyvänä. Vanhemmilta ei tiedusteltu, tulisiko oikeutta varhaiskasvatukseen heidän mielestään rajata vai ei. Noin 670 vastauksessa asiaan otettiin kuitenkin

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 27 kantaa. Kantaa ottaneista noin 35 % kannattaa varhaiskasvatusoikeuden rajaamista ja on sitä mieltä, että jommankumman vanhemman ollessa kotona myös lasten tulisi olla enemmän kotona. Kantaa ottaneista noin 65 % vastustaa oikeuden rajaamista ja pitää sitä lapsia ja perheitä eriarvoistavana. He antaisivat jatkossakin vanhemmille päätösvallan sen suhteen, miten he käyttävät varhaiskasvatuspalveluja. Vanhemmilla on siis vahvasti toisistaan poikkeavia näkemyksiä asiasta. Monet kertoivat myös olevansa huolestuneita rajaamiseen liittyvien järjestelyjen onnistumisesta, tuen tarpeessa olevista perheistä, byrokratian lisääntymisestä sekä yksittäisten lasten varhaiskasvatusoikeuteen liittyvien päätösten tekemisestä. Erityisen huolestuneita ovat yksityisissä kielikylpypäiväkodeissa olevien lasten vanhemmat. He kertoivat, että 20 tuntia viikossa ei riitä kielen oppimiseen eikä yksityisillä päiväkodeilla ole mahdollisuuksia hoitaa osapäiväisiä lapsia. Asiantuntijoiden kuuleminen Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto esitti toivomuksen, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kuulee valmistelun yhteydessä asiantuntijoita, esimerkiksi lapsiasiainvaltuutettua, lastensuojelujärjestöjä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoita. Oheismateriaaliin on koottu tiivistelmä eri viranomaisten lausunnoista hallituksen esitykseen varhaiskasvatuslain muutoksista sekä kuulemistilaisuuteen jätetyistä kirjallisista kannanotoista. Varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvä päätöksenteko Valtuuston hyväksyessä muutokset varhaiskasvatusoikeuteen tulee varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvät toimenpiteet päättää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa, Svenska rum- lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä Svenska rum-lautakunta päättävät varhaiskasvatuksen järjestämisvaihtoehdoista ja muista järjestämiseen liittyvistä päätettävistä asioista. Kaupunginhallitus päättää varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto asiasta Espoo ei ota käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Päätöksen aiheuttamat vaikutukset talousarvioon valmistellaan päätettäväksi seurantaraportin yhteydessä. Lakimuutoksen edellyttämät muut toimenpiteet viedään ao. toimielinten päätettäväksi maaliskuun aikana.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 27 Svenska rum -lautakunnan lausunto asiasta Svenska rum -lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy varhaiskasvatusoikeuden muutokset siten kuin laissa varhaiskasvatuslain muuttamisesta säädetään. Perusteet muutoksille sekä muut varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvät toimenpiteet viedään ao. toimielinten päätettäväksi viimeistään maaliskuun aikana. Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunginhallitus Sivu 20 / / Iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh Anna Krokfors, puh Elina Grönroos, puh Jaana Suihkonen, puh Miia Loisa-Turunen, puh Virpi Leino, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus korottaa iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja niin, että alkaen asiakasmaksu kokoaikaisesta iltapäivätoiminnasta on 140 euroa kuukaudessa ja osa-aikaisesta 80 euroa kuukaudessa. Käsittely Sistonen Guzeninan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Ehdotan hyväksyttäväksi 10 euron korotuksia sekä kokopäivä että osaaikaiseen iltapäivähoitoon (130 euroa ja 70 euroa). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 5 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Sistosen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 2 Äänestyslista 38 - Laki perusopetuslain 48f :n muuttamisesta - IVA-selvitys - Kysely asiakasmaksuista - Muistio keskustelutilaisuudesta perusopetuksen iltapäivätoiminnan palveluntuottajien kanssa koskien asiakasmaksujen korottamista - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta , äänestyslista - Svenska rum -lautakunta

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 27 Selostus Taustaa Eduskunta hyväksyi lain perusopetuslain 48 f :n muuttamisesta (HE 78/2015). Laki mahdollistaa perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen korottamisen korkeintaan kaksinkertaiseksi nykytasoon verrattuna. Laki tulee voimaan niin, että se mahdollistaa asiakasmaksujen korottamisen alkaen. Lain voimaantulon jälkeen kokoaikaisen iltapäivätoiminnan osalta maksu voi olla enintään 160 euroa kuukaudessa ja osa-aikaisen toiminnan osalta enintään 120 euroa kuukaudessa. Hallituksen esityksen mukaan laki lisäisi kuntien maksukertymää noin 18 miljoonaa euroa vuodesta 2017 lukien. Vuonna 2016 vaikutus kuntien talouteen olisi noin 7 miljoonaa euroa. Maksukertymien lisäksi kunnille kertyisi säästöä avustettuna toimintana järjestettävän aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajille myönnettävien avustuksien alentamisesta. Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Tällä hetkellä perusopetuslain 48 f :n mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu. Kunta päättää maksusta, jonka määrä saa olla 570 tunnin osalta enintään 60 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 80 euroa. Mikäli lapsi osallistuu toimintaan enemmän kuin 760 tuntia koulun työvuoden aikana, voidaan ylimenevien tuntien osalta periä kunnan päättämä maksu. Espoossa osa-aikaista iltapäivätoimintaa järjestetään perusopetuslain mukaisesti 570 tuntia lukuvuodessa ja siitä peritään nyt voimassa olevan lain mukainen enimmäismaksu 60 euroa kuukaudessa. Espoossa osaaikainen iltapäivätoiminta on päivittäin klo Kokoaikaisessa iltapäivätoiminnassa Espoon toiminta-aika ylittää perusopetuslain mukaisen toiminta-ajan (760 tuntia lukuvuodessa) päivittäin yhdellä tunnilla. Kokoaikaista iltapäivätoimintaa on päivittäin klo Kokoaikaisesta iltapäivätoiminnasta peritään 120 euroa kuukaudessa asiakasmaksua. Kaupunginhallitus on päättänyt näistä maksuista Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien 5 :n 10 kohdan mukaan lautakunnan tehtävänä on tehdä esitys kaupunginhallitukselle toimialansa osalta lakiin tai asetukseen perustuvien maksujen suuruudesta valtuuston antamien yleisten perusteiden ja lakien sallimissa rajoissa. Asiakasmaksujen tarkistaminen alkaen Espoon vuoden 2016 talousarvion yhteydessä hyväksyttiin pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan Varhaiskasvatuksen ja koululaisten iltapäivätoiminnan asiakasmaksuihin ja niiden porrastukseen palataan kun hallituksen linjaukset ja sen vaikutukset ovat tiedossa. Asia valmistellaan sen jälkeen päätöksentekoon viivyttelemättä. Tehdään myös IVA-selvitys maksujen korottamisen vaikutuksista. Oheismateriaalina olevassa IVA-selvityksessä (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) on tutkittu kolmea eri vaihtoehtoa:

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 27 1) Asiakasmaksujen pitäminen ennallaan 2) Asiakasmaksujen korottaminen indeksin mukaisesti pyöristäen lähimpään 10 euroon. 3) Asiakasmaksujen kaksinkertaistaminen perusopetuslainmuutoksen mukaisesti. Vaihtoehdossa 2) indeksin laskennassa on käytetty julkisten menojen hintaindeksiä sosiaalitoimelle, jota käytetään myös päivähoidon asiakasmaksuissa. Kyseisen indeksin pisteluku vuoden 2005 I neljänneksellä oli 100 ja 2014 viimeisellä neljänneksellä 129,2, joten osaaikaisen iltapäivätoiminnan indeksikorotetuksi maksuksi saataisiin tällöin 129,2 / 100 x 60 euroa = 77,52 euroa, eli pyöristettynä 80 euroa. Kokoaikaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksu on määritelty kaupunginhallituksessa v. 2009, jolloin indeksin pisteluku oli 113,4. Tällöin kokoaikaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksuksi tulisi 129,2 / 113,4 x 120 euroa = 136,72 euroa, eli pyöristettynä 140 euroa. IVA-selvityksessä on arvioitu edellä mainittujen vaihtoehtojen vaikutuksia asiakkaan ja kaupunkilaisen, palvelujen järjestämisen, henkilöstön, talouden ja ympäristön näkökulmista. Osana selvitystä on iltapäivätoiminnan piirissä olevien lasten huoltajille tehty asiakaskysely ajalla Yhteenveto kyselyn tuloksista on oheismateriaalina. Selvityksen mukaan maksujen korottaminen vähentää osallistumista iltapäivätoimintaan sitä enemmän mitä enemmän maksuja korotetaan siitäkin huolimatta, että asiakasmaksuista on mahdollisuus tietyin edellytyksin saada vapautus- tai huojennus. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta maksujen korottaminen saattaa lisätä palveluntarvetta koulujen muussa kerhotoiminnassa, asukaspuistoissa, kirjastoissa ja nuorisotoimessa. Myös maksuvapautus- ja -huojennusanomusten määrä kasvaa sitä enemmän mitä enemmän maksuja korotetaan, mikä lisää hallinnollista työtä. Henkilöstön näkökulmasta asiakasmaksujen korottaminen vähentää iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten osuutta ikäluokasta. Toisaalta ikäluokkien koko kasvaa, joten henkilöstömäärän eli iltapäivätoiminnan ohjaajien tarve pysynee melko stabiilina. Talouden näkökulmasta maksujen korottaminen indeksin mukaan säästää vuositasolla noin euroa ja korottaminen kaksinkertaiseksi noin 2,9 miljoonaa euroa edellyttäen, että palveluntuottajien avustuksia pienennetään korotuksia vastaavalla summalla. Merkittäviä ympäristövaikutuksia ei maksujen korottamisella arvioida olevan. Perusopetuksen iltapäivätoimintaa toteuttaville toimijoille järjestettiin keskustelutilaisuus asiakasmaksujen korottamiseen liittyen Keskustelutilaisuudessa palveluntuottajat toivat esille sen, että asiakasmaksuja tulisi korottaa maltillisesti ja suhteessa enemmän osaaikaisessa toiminnassa kuin kokoaikaisessa toiminnassa. Muistio keskustelutilaisuudesta on oheismateriaalina.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 27 Päätösehdotuksen perustelut Maksujen kaksinkertaistaminen olisi yksittäisenä muutoksena ja lisäkustannuksena perheelle merkittävä, etenkin kun otetaan huomioon myös muut perheen taloudellista tilannetta hankaloittavat maksujen korotukset ja kustannuslisät. Vaikutusten arvioinnin perusteella maksujen kaksinkertaistaminen jättäisi liian suuren osan lapsista iltapäivätoiminnan ulkopuolelle maksuvapautus- ja maksuhuojennusmahdollisuuksista huolimatta. Asiakasmaksua esitetään kuitenkin korotettavaksi indeksin mukaisesti, jolloin asiakasmaksun korottamisella mahdollistetaan iltapäivätoiminnan järjestäminen kasvavalle oppilasmäärälle ilman kaupungin lisäpanostusta. Asia on käsitelty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja korotetaan niin, että alkaen asiakasmaksu kokoaikaisesta iltapäivätoiminnasta on 130 euroa kuukaudessa ja osa-aikaisesta 80 euroa kuukaudessa. Asia on käsitelty Svenska rum -lautakunnan kokouksessa Lautakunnan päätös on esittelijän päätösehdotuksen mukainen. Kun kaupunginhallitus on päättänyt iltapäivätoiminnan uusista asiakasmaksuista, viedään lautakunnille erikseen päätettäväksi iltapäivätoiminnan palveluntuottajille maksettavien avustusten tarkistaminen. Tiedoksi - Palveluntuottajat

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 27 50/ Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selostusosassa mainitut päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus 1 Raide-Jokerin hankesuunnitelman esittely Tiedoksi

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Muutoksenhakuohje Sivu 25 / 27 Muutoksenhakukielto kuntalaki 91 ( 33-37, 39) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Muutoksenhakuohje Sivu 26 / 27 Oikaisuvaatimusohje ( 38) Oikaisuvaatimusohje Edellä mainittuihin kaupunginhallituksen päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Espoon kaupunginhallitukselle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Muutoksenhakuohje Sivu 27 / 27 lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite: Siltakatu 11 Virka-aika: ma-pe Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0) Vaihde: +358-(0)