Matkaraportti Italia
|
|
- Sari Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Marjaosaamiskeskus Matkaraportti Italia Ekokas-hankkeen mukana Jari Matti Känninen
2 MTT-Mikkelinhallinnoiman EKOkas-hankkeen opintomatkalle Italian Bolognaan EIMA-konemessuille avautui peruuntumisen vuoksi lähtömahdollisuus noin viikko ennen matkaa. Päätimme käyttää tilaisuuden hyödyksi: matkalla pääsi tutustumaan sekä Eimaan, yhteen Euroopan suurimmista maatalous-ja puutarha-alan kone ja välinenäyttelyistä, että pohjois-italiaiseen puutarhatuotantoon. Italia on vihannesten suurtuottaja yli 450 tuhannen hehtaarin ja 14 miljardin kilon kautta. Torstai Matkaan lähtö tapahtui Kuopion lentoasemalta, josta pyrähdys aamukoneella ensin Helsinki-Vantaalle mihin pääosa matkaajista oli jo kokoontunut odottelemaan lentoa Milanoon. Milanon Malpensan kentälle saavuimme puolilta päivin josta lähdimme bussilla kohti Bolognaa ja matkalla olevia vihannesviljely- ja suoramyyntikohteita. Oppaamme kertoi hyvin kattavasti sekä Italiasta että kohteista joissa vierailimme. Italian pinta-ala on hieman yli 300 t-km 2, se on hieman Suomea pienempi. Asukkaita on sitten sitäkin enemmän, noin 60 miljoonaa. Italiassa on 20 lääniä ja matkamme kohteet ovat Lombardiassa (pääkaupunki Milano) sekä Emilia-Romagnassa (pääkaupunki Bologna). Italiassa on noin maatilaa ja peltoa on noin 17 miljoonaa hehtaaria. Viime vuosina noin 200 tuhatta maatilaa on lopettanut, pääasiassa nämä ovat olleet pieniä tiloja ja keskimääräinen tilakoko on siten kasvussa. Maatiloista runsas puolet on (57%) sijaitsee Etelä-Italiassa, neljännes pohjoisessa ja 16% Keski-Italiassa. Keskikoko on ollut noin 8 ha luvulla Italiassa toteutettiin maareformi, jossa suurtilat pilkottiin ja syntyi parin kolmen ha tiloja. Yleensä näillä pientiloilla vähintään yksi perheenjäsen käyt tilan ulkopuolella töissä. Luomutiloja Italiassa on hieman yli 45 tuhatta. Emilia-Romagnan alueella on myös paljon maatilamatkailua, noin tuhat tilaa. Noin kolmasosa näistä tiloista tuottaa 60-70% käyttämistään elintarvikkeista omalla tilalla, mm viljat ja hedelmät. Viljeltyimpiä kasveja Italiassa ovat rehukasvit (2 milj.ha), durumvehnä (1 milj.ha), oliivi (yli milj.ha), maissi (n. milj.ha), viini (758 t-ha), vehnä (702 t-ha), hedelmät (632 t-ha), vihannekset (465 t-ha), peruna (71 t-ha) ja sokerijuurikas (61 t-ha). Ruokaperunaa tuotetaan erityisesti Napolinin läänissä (Campagna), Bolognan ympäristössä taas siemenperunaa. Emilia-Romagnan alue on erittäin tunnettu Parmesan juustosta, sitä tuotetaan vuosittain noin 150 milj arvosta. Parmassa oli kuitenkin jokin aika sitten suuri maanjäristys, jossa suuret juustolat kärsivät vahinkoja ja nyt Parmesan juustoa on paljon alennusmyynnissä. Muita tärkeitä tuotteita ovat mm Grana Padova juusto (70 milj ) ja vähintään 20 vuotta vanha balsamietikka Modenasta 15 milj. Esimerkkejä satoajoista: - ei koskaan toista kylvöä samaan peltoon - sokerijuurikas: kylvö helmikuun lopulla, nosto elokuun lopulla - maissi: kylvö maaliskuun lopulla, korjuu lokakuun lopulla
3 - riisi: kylvö huhtikuun lopulla, korjuu lokakuun lopulla - menee 2-3 v samassa pellossa - vehnä ja ohra: kylvö syyskuussa, sato kesäkuussa - soijaa käytetään paljon myös viherlannoituskasvin sillä se rikastuttaa maata SOCIETA ORTO VERDE Ensimmäinen vierailu kohde oli Societa Orto Verde yhtiö, joka sijaitsee Terranova di Passierin kylässä Milanon ja Bolognan välissä. Yritys sekä tuottaa että jatkojalostaa vihanneksia, erityisesti BabyLeaf salaatteja. Orto tarkoitta puutarhaa tai vihannesta ja verde vihreää. Yritys on perustettu 10 vuotta sitten ja sen takana on 3 omistajaa, joista yhdellä on oma supermarket. Oman tuotannon lisäksi yritys pakkaa myös lähiseudun tuottajien tuotteita. Yrityksestä paikalla oli esittelemässä mm. Vincenzo (yksi omistajista), Giovanni Morini (Coldiretti myyntiketjusta), Cincia (vastaa maakunnan elintarvikekontrollista, käy maatiloilla), Marco Berzani (yrityksen viljelypäällikkö) sekä Kuopiossa tohtorikoulussa ollut Elena (yrityksen laatuvastaava).
4 Yrityksellä on 6,5 ha tunneleita salaatin tuotantoa varten, yhteensä 83 kappaletta. Tunnelien koko on 90m*8m*5m (pituus*leveys*korkeus). Aiemmat tunnelit olivat matalampia mutta nykyisissä ilmanvaihto hoituu paremmin. Tunnelit ovat itä-länsi suunnassa juuri paremman ilmanvaihdon takia. Tunnelien muovit vaihdetaan viiden vuoden ja tunnelit ovat itse rakennettuja. Tuotanto tunneleissa tapahtuu maaperässä kasvualusta vaihdetaan noin viiden vuoden välein. Kun sato on korjattu, kontrolloidaan että kastelu ja maankunto ovat ok, kasvualusta puhdistetaan kasvijätteestä mahdollisimman puhtaaksi ja vielä muokataan ennen uutta kylvöä. Kylvö tehdään traktorin avulla penkkeihin. Yhdessä penkissä on 24 riviä ja penkkejä mahtuu tunneliin neljä rinnakkain. Viimeiset kylvöt tehdään marraskuussa, jolloin korjuu on helmikuulla. Joulu-tammikuussa ei tehdä kylvöjä vaan tänä aikana salaatti tulee Etelä-Italiasta Napolin alapuolelta. Kylvöt jatkuvat taas helmikuusta eteenpäin. Keskimäärin tunneleista otetaan 7 satoa vuodessa. Kasteluvesi otetaan 50 m syvästä kaivosta ja veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Kasteluntarvetta taas arvioidaan jatkuvasti mm sateiden mukaan. Viljely on integroitua tuotantoa, ei luomua. Kasvupaikat pyritään pitämään mahdollisimman puhtaana, mm rikat kerätään käsin. Melko pitkälti käytetään orgaanista lannoitusta, mutta esim k lisen torjunnan mahdollisuus pidetään auki integroidun tuotannon kautta. Pääasiassa tuotetaan Babyleaf-salaattia (Lattuchino) joka korjataan koneellisesti muovilaatikoihin. Tuotannossa on myös mm pinaattia ja vuonankaalia (Valeriana). Näkemämme kasvustot oli pääasiassa kylvetty Kasvuaika vaihtelee vuodenajan mukaan, kesällä se on nopeimmillaan 18 vuorokautta, talvella jopa 90 päivää. Paras aika salaatin kasvatukseen on keväällä ja syksyllä kun lämpötila on tasainen ja valoa on riittävästi. Kesäisin lpt saattaa kohota jopa +40 C.
5 Sadonkorjuu tehdään Ortomac korjuukoneella, jossa leikkuupöydän edessä on vannesahanterä joka katkaisee salaatin ja lehdet kulkevat hihnaa pitkin laatikkoon. Tuotanto ja pakkaus tapahtuvat lähellä kuluttajia tavoite on että kaikki tuotteet ovat markkinoilla 24 h kuluessa korjuusta, eikä välissä ole enää vanhaa myyntiporrasta vaan tuote menee suoraan tuottajalta kauppaan ja kuluttajalle. Salaatti tehtaan puolta esitteli Elena, joka on ollut yrityksessä 3 vuotta. Hän vastaa tehtaalla laadusta, sekä sisään tulevan raaka-aineen osalta että muista työvaiheista. Tehtaalla on laadunvalvontaa varten oma pieni laboratorio, mutta näytteitä lähetetään myös Raaka-aineet tulevat sekä omasta tuotannosta että myös etelästä (mm salaattia). Kaikki raaka-aineet kontrolloidaan ja lpt- ja kosteustasoja seurataan tarkkaan (4 C,
6 RH 80). Tehtaalla on kaksi eri linjastoa: babyleaf- ja muille pienille salaateille sekä toinen leikattaville tuotteille. Tuotteet pakataan erikoismuovipusseihin pääasiassa 200 g ja 500 g pakkauksiin. Tehdas pystyy tuottamaan nykyään pakkausta päivässä. Tehtaan tuoteryhmät ovat raikkaat salaatit, valmiiksi leikatut vihannessekoitukset (mm kasviskeittoon), sikurisalaatit, pakatut tuoreen yrtit ja suurtalouspakkaukset (catering). CAMPAGNA AMICA LA BOTTEGA Perjantain toisena kohteena tutustuimme maalaismyymälä ketjuun Campagna Amicaan eli Maaseudun ystäviin ja sen paikallistuottajien myyntipisteeseen La Bottegaan Piacenzan asukkaan kaupungissa Emilia Romagnan maakunnassa.
7 Liike on avattu noin vuosi sitten ja vuoden 2012 loppuun mennessä tavoitteena on 100 liikettä koko Italiassa. Tämän liikkeen tarjonnassa on noin 100 paikallisen tuottajana tuotteita pastasta ja jauhoista hedelmiin ja vihanneksiin, juustoista maito- ja lihatuotteisiin viinejä ja olutta unohtamatta. Myynnissä on sekä luomua että tavanomaisesti tuotettuja tuotteita. Paikallisten tuotteitten lisäksi tarjolla oli mm appelsiineja Sisiliasta, sillä niitä ei kasva näin pohjoisessa. Kaupan myyntitiskit ovat irrallisia ja pääosin kierrätysmateriaaleista koottuja. Tuotteet olivat hyvin esillä mm. omenat. Myyntivalttina käytetään myös kuvia ja kertomuksia tuottajatiloista. Vihannekset olivat vierailuaikaan kylmävarastossa sillä kauppa oli vierailuaikaan jo kiinni. La Bottega liikkeitä suositaan siksi että tuottajat saavat niissä tuotteensa myyntiin suoraan kuluttajille ja viljelijät saavat näin % parempaa hintaa tuoretuoteista. Kuluttajat suosivat liikkeitä siksi että ne ovat halvempia ja tuotteet niissä tuoreita. Myyntikate tuotteissa on arviolta noin % tuoretuotteissa ja noin 30% kuivatuotteissa ja lisäksi tuottajat saavat palautuksia osuuskunnan maksuista. Supermarketit vetävät taas vetävät tuotteista 100% katteita.
8 Perjantai Perjantaiaamuna tutustuttiin CRA tutkimuslaitokseen Bolognassa. Tutkimuslaitos Consiglio per la Ricerca e la Sperimentazione in Agricoltura on Italian suurin julkinen maataloussektorilla toimiva laitos ja siihen kuuluu 4 laajempaa osastoa, 15 keskusta ja 32 yksikköä. Toimialoina on maatalousteknologia, ilmasto ja meteorologia, hyönteis- ja tautitutkimus sekä perimä ja jalostus. Näiden lisäksi myös maaperätutkimus, metsätalous ja maankäyttö, elintarviketeknol ogia ja maataloustiede ovat tärkeitä tutkimuskohteita. Henkilökuntaa on yhteensä 1400 henkeä, josta suuri osa tutkijoita ja pintaalaa tutkimuskäytössä on noin ha. Kuulimme aamupäivällä 4 esitystä: 1) Biofumigation: researches and results - Biofumikaatio, Dr. Luca Lazzeri 2) Biological control agents: researches and results Biologiset torjuntaeliöt, Dr.ssa Stefania Galletti 3) Breeding for carotenoid content in potato Karotenoidi pitoisuuden jalostus perunalla, Dr. Giuseppe Mandolino 4) Bioactive compounds from Brassicaceae: a beneficial contribution in our everyday diet Bioaktiiviset yhdisteet Brassicaceae heimosta: hyödyntäminen jokapäiväisessä ruokavaliossa, Dr. Gina De Nicola Esityksistä on powerpoint-diat tai pdf-lyhyhennykset Marjaosaamiskeskuksella. Marjatutkimuksen kannalta näistä tärkein on biofumikaatio, joten siitä kuvaus lyhyesti: Koska vaarallisia torjunta-aineita kielletään jatkuvasti, tarvitaan ei-kemiallisia menetelmiä kemiallisen torjunnan sijaan. Biofumikaatiolla voidaan puhdistaa maata taudinaiheuttajista ja tuholaisista. Se perustuu glukosinolaatteihin, joita on erityisesti kaalikasveissa. Kun soluissa oleva glukosinolaatit vapautuvat solujen rikkoutuessa esim kasvuston murskauksessa ja ne reagoivat veden kanssa, tapahtuu myrosionaasi-reaktio ja sen tuloksena biofumikaatio. CRA:lla tehdään tutkimusta glukosinolaateista: tutkitaan niiden biologisia ja fysikaalisia ominaisuuksia, tyyppiä ja määrää kasveissa kasvun aikana, sopivien kaalikasvien löytämistä ja oikeaa aikaa biologisen torjunnan suorittamiseen.
9 Biofumikaatio voidaan toteuttaa viherlannoituskasvien avulla: 1) murskaamalla ja muokkaamalla maahan (valkosinappi) tai 2) pyydyskasvien käytöllä: pyydyskasvi vetää puoleensa ankeroisia jotka juuriin tunkeutuessaan käynnistävät entsymaattisen hydrolyysin ja isotiosyaanien muodostumisen. Ankeroiset eivät voi myrkyllisessä ympäristössä jatkaa elinkiertoaan. Isotiosyanaatteja voidaan vapauttaa myös jauheista/formulaateista, jolloin ne toimivat tehokkaammin kuin kasvustosta murskaten. Tällöin myös lannoitusvaikutus on suurempi kuin kasvustosta ja esimerkiksi typpeä vapautuu jopa kg/ha. Vaikutus säilyy jopa kolme vuotta käsittelyn jälkeen (luomu viljelyssä). Sinappiöljyä on käytetty myös sadonkorjuun jälkeen mm varastotautien ehkäisyyn (Penicillium spp ja harmaahomeen Botrytis cinerea torjuntaan), perunan itämisen estoon ja leikkokukkien maljakkokestävyyden parantamiseen. Se on nestemäinen tuote emulsioöljynä sitä voidaan käyttää mm ruiskutteena kasvien lehdille: kilpikirvojen torjuntaan ja härmän torjuntaan. Se on parempi kuin oliiviöljyt ja mineraaliöljyt ja sen puoliintumisaika on näitä merkittävästi lyhyempi. Sinappiöljypohjaiset tuotteet ovat 100% kasvisperäisiä ja niiden kuiva-ainepitoisuus on yli 85%. Sinappipohjaisia biofumikaatiotuotteita on kaupallisina sovelluksina yli 65 maassa. Sitä käytetään maan viljavuuden parantamiseen ja kasvinterveyden lähtökohtana ja sitä voidaan pitää todellisen kestävän viljelyn lähtökohtana. Se ei ole yksittäinen tuote-innovaatio vaan kokonaisvaltainen viljelyjärjestelmä, jossa viljelijä palaa viljelijäksi torjunta-aineiden levittämisen sijaan. Biofumikaatio kaalikasvien avulla on yksi mahdollisuus ympäristöystävälliseen tuotantoon. Se ei ole lopullinen tai ainoa ratkaisu eikä biopestisidi, vaan maanviljavuuden parantaja. Se on kuitenkin eikemiallinen vaihtoehto joidenkin tuholaisten ja taudinaiheuttajien torjuntaan. Sen täytyy olla myös teknologisesti määritelty jotta päästään optimitulokseen toistettavasti. Toistavan käytön hyötynä on maan viljavuuden parantuminen. Järjestelmä myös sitoo CO 2 :a eli sillä on merkittäviä ympäristönäkökohtia. Pellettimuoto on ollut käytössä jo 14 vuotta, nestemäiset valmisteet muutamia vuosia. Kaiken kaikkiaan on vain muutamia maanpuhdistusmenetelmiä käytössä. Biofumikaation lämpötilaskaala on laaja: muutamasta asteesta lähes 40 asteeseen. Isotiosyanaattien vapautuminen tapahtuu 72 tunnin kuluessa kun se on veden kanssa yhteydessä. Ennen kylvöä on odotettava viikko jotta itämistä haittaavat yhdisteet ovat hävinneet. EIMA-messut kiinnostavia konekohteita
10 Konekohteisiin tutustuttiin sekä perjantai että lauantai-iltapäivät, osin ohjatusti, osin oman mielenkiinnon mukaan. Koska koneita on laidasta laitaan, keskityimme erityisesti vihannes- ja marjanviljelyyn sopiviin koneisiin sekä kastelu- ja kasvinsuojeluhalleihin. Ferrarin 30 vuotta vanhan perheyritys on keskittynyt vihannesviljelyn koneistukseen, erityisesti puoli- ja täysautomaattisiin istutuskoneisiin. Perusistutuskoneessa hinta istutusyksikköä kohti lähtee liikeelle noin :sta ja tuplaistutusyksikkö :sta. Täysautomaattisissa kennotaimien istutuskoneissa hinta saattaakin pyöriä jo noin :ssa per yksikkö mutta silloin jopa yksi ihminen voi päästä hyvään istutusvauhtiin GPRS-ohjatun traktorin avulla. Istutuskoneita löytyy myös itsekulkevilla rungoilla. Paakkutaimien istutukseen soveltuvat koneiden hinta lähtee liikkeelle n. 40 tuhannesta eurosta traktorivetoisena ja itsevetävänä hinta on noin 70 tuhatta. Myös muovin läpi istuttavia koneita löytyy sekä kameraohjatta rikkahara (prototyyppinä)
11 Forigolla löytyy laaja joukko erilaisia vaaka- ja kelajyrsimiä. Löytyy myös kaksoisjyrsin joista ensimmäistä käytetään penkin tekoon ja toisella vastapäin pyörivällä telalla muokataan pintaan 2-3 cm syvä kerros johon kylvö tehdään. Näin kapillaarinen veden nousu pysähtyy sopivalle tasolle kylvökerrokseen. Lisäksi biofumikaation toteuttamiseen löytyy tankki+jyrä-yhdistelmiä. Maschion osastolla tutustuttiin maailma nousevaan trendiin stripe tillingiin. Siinä muokataan ja kylvetään vain osa pellon pinnasta ja väliin voi kylvää toisen kasvin, esimerkiksi vilja ja sinappi. Lisäksi osastolla esiteltiin kylvöyhdistelmiä missä on tasojyrsin ja pneumaattinen kylvölaite. Esillä oli myös harvakylvö, esim syysvehnällä vain 60 kg siementä riittää. Tämä onnistuu runsaasti pensovilla viljoilla: riviväli on 25 cm ja taimiväli 6 cm.
12 Dondin osastolla esillä oli jyrsimiä ja Bassilla kylvökoneita salaatille.
13 Cellin osastolla oli myös jyrsimiä mm tappiteloilla oleva jyrsin sekä lapiomuokkain jäykkien savimaitten muokkaamiseen. Cosmecon harsonlevitin. Snapperin osastolla tutustumiskohteena oli valkosipulin kylvökoneet. Myös espanjalainen JJ BROCHT on erikoistonut valkosipulin kylvö- ja nostokoneisiin. Lisäksi tutustuttiin tarkemmin ruiskujen suuttimiin: ilma-avusteisiin sekä viuhkasuuttimiin. Ilmaavusteiset suuttimet vähentävät tuulikulkeumaa: pisarakoko on isompi mutta ilmavirta saa pisaran räjähtämään lehden pinnalle ja leviämään kattavasti. Keraamisella sydämellä varustetut suuttimet kestävät kauemmin. Punkkiruiskutuksiin sekä perunalle suositeltiin tuplasuuttimen käyttöä. Mielenkiintoisina kohteina tarkasteltiin myös viinin tuentaa (koetilalla 140 köynnöstä) sekä hedelmäpuolen korjuukoneita, joita on joskus sovellettu myös mansikanpoimintaan.
14
15 Oljen levitysvaunuja /välineitä: Pienkalustoa: Marjatilan töiden tehostamiseen pienillä tiloilla ja tunnelituotannossa sopivaa kalustoa
16 Vihannesten sadon nostoon: Penkin tekokone tuplarivillä
17 Erilaisia taimikuppeja istutuskoneissa
18 Kylvökonetta, lannanlevitysjärjestelmää, varavoimaa pyörien päällä olevasta agrikaatista
19 Lauantai Lauantain tilavierailuista ensimmäinen tehtiin Giancarlo Mengolin salaattitilalle Bolognan ulkopuolella. Tilalla työskentelee 4 perheenjäsentä (isäntä, emäntä ja tytär miehineen) sekä 8 ulkopuolista, joista 2 on Marokosta ja loput Romaniasta. Italialaisia ei kuulemma enää saa maatalouden töihin, varsinkaan kun tällä alueella on muuten hyvä työllisyystilanne. Työntekijäkulut ovat 12,5 /h. Isäntä on aloittanut viljelyn vuonna 1990, alun perin tila oli hänen appivanhempiensa tila. Isännällä on taustalla teknillinen maatalouskoulu, tytär taas on koulutukseltaan agronomi. Tilan salaatin viljely on alkanut nykyisen isännän aikaan, appivanhemmat viljelivät vehnää ja perunaa. Vehnän ja maissin viljelyssä urakoitsija hoitaa työt. Tilalla on viljelyssä 38 ha ja salaattien ohella viljellään maissia ja vehnää. Vehnä on durumvehnää, ja oppaan mukaan jokin pohjoisessa menestyvä erikoislajike, sillä durumvehnää ei näin pohjoisessa juuri muuten kasvateta. Satotaso vehnässä on keskimäärin 8600 kg/ha ja sen hinta noin 280 /tn. Tila on tällä alueella suurehko tila. Pohjoisessa on suurempia tiloja ja siinä mittakaavassa tila on korkeintaan keskikokoa. Isäntä on kuitenkin tyytyväinen tilakokoon, sillä hänellä on mahdollisuus vuorotella eri vihanneslajeja naapuritilojen kanssa. Muualla tämä olisi vaikeampaa ja esimerkiksi Riminin alueella on ongelmia maanväsymisen kanssa, kun viljelykiertoon ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia. Maatalousmaan arvo alueella on noin 35t, Bolognan lähellä 50t ja arvokkailla viinialueilla jopa 120t. Pellon vuokra on noin /ha/v. Tuotteiden markkinointi tapahtuu suoraan marketeille ja pikkukaupoille. 2 vuotta sitten perustettiin lisäksi tuottajien oma yhtiö joka ostaa tiloilta ja vie tuotteita mm paikallisille kouluille eli toimittaa lähiruokaa. Yhtiönä heidän helpompi toimittaa tavaraa kouluihin kuin esimerkiksi kauppojen kautta. Lähiruoaksi mielletään oman provinssin alueelta eli esimerkiksi Bolognan ympäristöstä noin 70 km säteellä tuleva ruoka. Lähiruokana syödään paljon vihanneksia ja alueella onkin paljon vihannes- ja hedelmäkauppoja. Kaupat ovat promootiota omille lähiruokatuotteille ja italialaiset laatutuotteet maksavat enemmän. Kotimaisen tuotannon kanssa kilpailee halpatuonti mm Marokosta ja Espanjasta. Kaupallinen porras ostaa tuotteita halvalla Pohjois-Afrikasta ja myy tuotteet italialaisina, joten siksikin suoramyyntipaikat ja omat myyntiyhtiöt ovat tärkeitä. Tuotteet kauppakunnostetaan tilalla: pestään (kuvia) ja lehtiä
20 poistetaan, mutta ei pilkota tai kuorita. Myös kouluille tuotteet toimitetaan samanlaisina kuin kauppoihinkin eli ilman jatkojalostusta. Tilalla on työtä 12 kk vuodesta: salaattia viljellään 9 kk, marras-maaliskuussa myös punasikuria sillä se vaatii kylmää 0-asteen pintaan. Sikurisalaatit ovat aina hieman kirpeitä ja mitä kylmempää on, sitä makeammaksi maku muodostuu. Tilalla on viljelyssä kaikkia salaattilaatuja mitä Italiassa on tarjolla. Tunneleissa vierailuaikaan oli mm Salanova keräsalaatteja: punaista Seurat ia ja vihreää Aquino a, avomaalla mm punaista ja vihreää sikurisalaattia ja sikuria (raddichio). Viljelyssä on myös kardonia (ruotiartisokka, Cynara cardunculus), joka voi olla myös valkaistua. Istutukset alkavat tammikuussa valmiilla paakkutaimilla. Istutuksia on vuodessa 32, osa tunneleihin, osa avomaalle. Tila käyttää provinssin vettä ja lisäksi on oma kaivo. Veden hinta ei ole kovin suuri. Lähellä on myös kastelukanaali, jonka kautta tuleva vesi on hyvää ja jopa juomakelpoista. Tämä vesi tulee Po-joesta. Alueella sataa vähän mutta kun sataa, niin silloin vettä tulee kunnolla ja syntyy tulvariski. Koko Po-joen laakso onkin ollut vielä 300 vuotta sitten suoaluetta mutta viimeisen 100 vuoden aikaan on rakennettu paljon rantatöyräitä. Tila kuuluu Global Cap laatujärjestelmään. Esimerkiksi kyltitykset tilalla ovat lakisääteisiä mutta GC on se joka valvoo että ne on hoidettu kunnolla. Sertifiointi maksaa vuodessa 750 ja lisäksi neuvontaan menee noin Yleisesti laatu on mennyt viime aikoina Euroopassa alaspäin, samoin Italiassa. Näytteiden otto on yksityisen tahon puolesta 2 kertaa vuodessa. Käytännössä näytteiden oton hoitaa sertifiointiorganisaatio, vaikka isännän mielestä tähän pitäisi olla eri taho. Neuvojataho on yksityinen organisaatio. EU maksaa 70% neuvonnan kuluista. Muina tukina on 40% investointituki rakennuksiin ja 35% investointituki kastelujärjestelmiin. Myös vuoristoalueet voivat saada tukea, muut tuet määritellään alueellisesti. Esimerkiksi vehnä ja maissi saavat alueella 325 tukea hehtaarille, mutta hedelmät ja vihannekset eivät olleet oikeutettuja tukeen Viiinintuotanto ei saa tukea, mutta oliiville sitä ilmeisesti maksetaan.
21 Nykyisin biokaasuinvestoinnit saavat Italiassa valtavasti rahoitusta, suora tuki kohdistuu tuotteeseen eli kaasuun. Tätä varten viljellään paljon esim. maissia, mikä isännän mielestä sekä kuluttaa vesivaroja (vähän sateita) ja monokulttuurina köyhdyttää maata. Biokaasu tuotanto olisi järkevämpää jos olisi karjaa. Lannoitus tilalla hoidetaan pääasiassa orgaanisilla lannoitteilla, joita täydennetään tarvittaessa vesiliukoisilla lannoitteilla. Typpeä käytetään noin kg/ha, monilla tiloilla 150 kg/ha. Isäntä haluaa pitää typen käytön alhaisella tasolla. Salaatin nitraattirajaa on 2000, mutta heillä se on 700. Taso vaihtelee mutta on yleensä alle He mittaavat nitraattia sekä itse että monet asiakkaat ottavat myös näytteitä. Tilalla on salaatilla vain kaksi kasvatusjaksoa vuodessa, keväällä ja syksyllä, ja näiden välissä kasvatetaan nurmea. Väliviljelykasveina on myös härkäpapua, hernettä ja piparjuurta ne pidetään kukintaan saakka, leikataan ja muokataan maahan. Näin heillä on vältytty monilta maaperän ongelmilta joita intensiiviset kasvattajat usein kohtaavat. Tunneleissa muovit kestävät noin viisi vuotta, kaaret pidetään aina paikallaan. Ulkona kasvanut salaatti on värikkäämpää ja rapeampaa. Tuottajahinta on noin 1-1,20 /kg, joskus vain 0,50. Salaattilaatikosta saadaan noin 3,5-5. Kulut ovat noin 75%, jos kaikki saadaan korjattua ja myytyä. Jos sää tuottaa ongelmia tai markkinat pysähtyvät, tulos voi olla +-0. Toinen vierailukohde oli Francesco Sartin perunaja sipulitila. Perunaa, sipulia ja valkosipulia on viljelyssä 50 ha, lisäksi on viljaa sekä maissia ja kaikkiaan peltoa on 130 ha. Tilalla on 3 sukupolvea, isoäiti on mukana toiminnassa. Tila tuottaa myös sipulin siementä Bejolle 5 ha alalla. Tilalla oli kylvetty sipulia 20 päivää ennen vierailua eli lokakuun puolivälissä, sadonkorjuu niistä on kesäkuussa. Sipulin lannoitus taso on N 180 kg /ha. Jos typpeä on liikaa (yli 200 kg /ha), sipulin laatu kärsii. Sipuli kasvatetaan istukkaasta. Sipulin satotaso on tn/ha ja kokonaissato noin 2,2 miljoonaa kiloa. Viljelyssä on niin puna-, kelta- kuin valkosipuliakin. Sipuli kuivataan pellolla 3-4 päivää irrotuksesta: ensin leikataan lehdet, sitten irrotus maasta, 3-4 pv pellolla ja kosteutta poistetaan vielä varastossa. Sipulia oli suurissa kylmävarastoissa (+1 C, RH 60-65) vierailuaikaan noin 800 tn. Laatikoita varastoon mahtui 10 kerroksessa.
22 Valkosipulin siemenmateriaalia (kynnet) tulevat Ranskasta ja kylvetään koneella. Sitä viljellään 6 ha alalla. Valkosipuli vaatii paljon käsityötä, mm korjuu tehdään käsin ja istutettavienkin kynsien tulee olla ehjiä (ei naarmuja pinnassa) jotta sato ei vioitu. Perunaa viljellään 20 ha alalla, lajikkeina mm Pasta Blanca (valkoinen) ja Vivaldi (keltainen). Siemen tulee Hollannista. Kylvö on maaliskuussa ja sato nostetaan koneellisesti heinäkuussa. Perunaruttoa ei esiinny säännöllisesti vaan sen esiintyminen riippuu sääoloista. Ruttoa vastaan ruiskutetaan kuitenkin 5-6 kertaa kaudessa satoi paljon ja oli ongelmia mutta 2012 oli toisin: edelliset sateet olivat huhtikuussa ja seuraavat vasta lokakuussa, lämmintä oli jopa +40 C. Perunan nostoon tilalla on yksirivinen Agrima Grimmen nostokone. Viljelijä vaimoineen hoitaa noston. Noston jälkeen peruna lajitellaan koon mukaan ja multa poistetaan Bijlsma-Herculeksen Concorde lajittelijalla. Peruna varastoidaan kuution muovilaatikoissa kylmävarastossa (+5 C, RH 80-90) ja sitä kaupataan ympäri talven joko säkeissä tai laatikoissa. Perunaa riittää varastossa maalis-huhtikuulle saakka. Viljelykierto tilalla on peruna-sipuli-vehnä-maissi. Lannoituksena annetaan kaikki karjanlanta mitä ympäristöstä löytyy ja täydennyksenä P rakeisena. Lehtilannoitus ei ole tilalla käytössä. Kokonaisravinnemäärä on 180 N-250 P-230 K. Kastelua varten tilalla on 4 sadetustykkiä. Lauantai iltapäivä kului taasen EIMAmessuilla, mm Metossääasemaan, kasvinsuojelu ja tihkulaitteistoihin ja puutarhapuolen pienkoneisiin tutustuen.
23 Sunnuntai Aamun ohjelmassa oli pari tuntia vapaata aikaa tutustua vielä Bolognan vanhaan kaupunkiin kävellen. Klo 11 suunnattiin bussilla kohti Milanoa, poiketen matkalla myös paikalliseen Outlet-myymälä kylään. Bussimatkan aikana arvuuteltiin hedelmätarhojen kasveja ja lajikkeita, Pohjois-Italiassa kun on runsaasti myös hedelmän- ja marjantuotantoa. Samalla tutustuimme myös runsaiden sateiden tuomiin tulviin, sillä matkamme aikana Pohjois-Italiassa oli hyvin runsaita sateita jotka saivat ojat ja joet tulvimaan. Peltomaa oli jo ennestään lokakuulla alkaneiden sateiden jälkeen märkää, mutta tuon viikonlopun sateet nostivat tulvat huippuunsa. Esimerkiksi Bolognan ympäristö on oppaamme mukaan vanhaa suomaata, vaikkakin nykyään kuivatettua, mutta alueen tulvaherkkyys näkyi muun muassa jokien ja purojen varsiin tehtyjen vallitusten ja suoja-alueiden myötä. Milanon Malpensan lentoasemalta lensimme Helsinkiin ja myöhästynyt lähtö saatiin myötätuulessa kiinni ja jatkolennolle Kuopioon ehdittiin hyvin mukaan. Kotipuolessa odottikin sitten kolmas talvi räntäkinosten ja jäisten teiden muodossa.
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotMatkaraportti Opintomatka Ruotsiin
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin 26.-28.6.2018 Pirkanmaan Ymppi-hanke järjesti kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Ruotsiin. Opintomatkalle osallistui 19 henkilöä. Opintomatkalla vietettiin yksi päivä
LisätiedotMatkaraportti: EKOkas-hankkeen ammattimatka Italiaan 8.-11.11.2012
Matkaraportti: EKOkas-hankkeen ammattimatka Italiaan 8.-11.11.2012 Anne Tillanen, Veikko Hintikainen ja Pirjo Kivijärvi MTT, Mikkeli sähköposti: etunimi.sukunimi@mtt.fi 8.2.2013 11 Vihannes- ja perunanviljelijöiden
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotViljakaupan markkinakatsaus
Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia
LisätiedotMTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa
Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?
LisätiedotVUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019
VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua Marttaliitto 2019 VÄRIKKÄÄT JUURIKKAAT Juurikkaiden suku Beta vulgaris on vuoden 2019 vihannes. Juurikkaisiin kuuluvat punajuurikas sekä kelta-, raita- ja valkojuurikas
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotSADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA
SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotHapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell
Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotTiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.
Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille 16.-20.10.2016 Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. osallistujat: Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy Ari Kukkonen, Porokylän
LisätiedotEerolan tila, Palopuro SYKSY
1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotLuomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotTomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen
Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotLähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotKeräkaali. Keräkaali Premiere
Bourbon F1 Tuotekoodi: 111001 100s 4,50 Castello F1 NiZ Tuotekoodi: 111101 100S 5.00 Coronet F1 Tuotekoodi: 111201 50s 4,50 Hyvänlaatuinen ja satoisa kesälajike. Muistuttaa ominaisuuksiltaan Balbroa. Kerä
LisätiedotMarjanviljelyn edellytykset
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljelyn edellytykset Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mitä asioita muuttuu, kun siirtyy peltoviljelystä
LisätiedotReilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia
Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia esimerkkinä Jalotofu 23.12.2014 Kaikki kuvat: Oy Soya Ab Reilun kaupan soijapavut Jalotofun soijapavut kasvavat Pohjois-Brasilian auringon lämmössä, Capaneman kylässä.
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotHyvinvointia kasviksista Matti Perttu
Hyvinvointia kasviksista 12.2.2019 Matti Perttu APETIT OYJ SYÖTÄ TILAISUUDEN NIMI 12.2.2019 1 APETIT OYJ Esityksen tai tilaisuuden nimi (LISÄÄ > YLÄ/ALATUNNISTE) 12.2.2019 2 Hernelohkojen Apetit sopimusviljelmät
LisätiedotYMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki
YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotKumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
LisätiedotSjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn
SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa
LisätiedotPeittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman
LisätiedotHumalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja
Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja Humala-info Pyhäjärvi-instituutti 15.2.2018 Johanna Pihala 1 Kasvupaikka Lämmin, aurinkoinen paikka, suojassa kovilta tuulilta Toisaalta sopivasta tuulesta voi
LisätiedotPintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä
Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä Lohja 4.12.2018 Maaperäilta Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila, Halikko O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 some: @opruponen, #maataloudentulevaisuus
LisätiedotKaupunkilaisten oma pelto
Kaupunkilaisten oma pelto ? Lähi- ja luomuruuasta kiinnostunut Tiedät mistä ruokasi tulee Perustetaan ruokaosuuskunta Kerätään yhteinen potti Palkataan puutarhuri ja vuokrataan pelto Sadonkorjuu kerran
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
LisätiedotPerunaseitin monimuotoinen torjunta
22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä
LisätiedotLannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotPRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012
PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21
LisätiedotSolidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotLuomutuotannon kannattavuus
Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotLuomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa
LisätiedotLuomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys Kokemäki 24.1.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Kasvintuhoojien vaikutus luomutuotannossa Perunan kasvintuhooja Sadonalennus (arvio) Kasvinvuorotuksen
Lisätiedot18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016
SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
LisätiedotVILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016
VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä
LisätiedotJaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa
Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Ollaanko pohjoisen laadusta valmiita maksamaan? - kilpailu maailmanmarkkinoilla liikkuvan
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotLaatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 15.4.2010 1 Johdanto Puheenvuoro perustuu yli 15-vuoden yhteistyön kokemuksiin viljelijöiden kanssa
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä
Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä
LisätiedotPERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.
OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotTutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen
Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden
LisätiedotVuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys
LisätiedotVetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?
Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
LisätiedotPerunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014
Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Vuoden 2014 tutkimustuloksia Tärkkelysperunan lajikekoe, Ylistaro Tärkkelysperunan lajikekoe, Kokemäki Sertifioidun ja TOS-perunan vertailu Ruokaperunan lannoitusohjelmat
LisätiedotEnvor Group Hämeenlinna
Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,
Lisätiedot20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET
Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [
LisätiedotKumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa
Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo
LisätiedotLuomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali
1 / 5 27.4.2013 12:14 Luomutorjunta Luonnonmukainen tautien ja tuholaisten torjunta 1) Ennakoiva torjunta Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali Kasvualustan hyvä kunto - maan mikrobisto
LisätiedotKerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
LisätiedotGluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä
LisätiedotPetri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotViljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
LisätiedotOljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen
LisätiedotLuomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014
Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto
LisätiedotInnovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke
Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen
LisätiedotLuomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat
Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen
LisätiedotRypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi
Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta Pellervo Kässi Riski rypsin ja viljan viljelyssä Keväällä sidotaan panoksia maahan epävarmuudessa tulevan kesän sääoloista: Siemenet Lannoitteet Työ Sadon varmistamiseksi
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotMaanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Luomumarjatyöpajat Kasvuston perustaminen Pieksämäki 7.3.2018 Marjamaat-hanke Tiedotushanke, suunnattu marjan-ja hedelmäntuottajille tai tuotannon
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotMaaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta
Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,
LisätiedotPellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke
Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.
LisätiedotMaissin viljelyn perusvaatimukset
Maissin viljelyn perusvaatimukset Essi Tahvola ProAgria Pohjois-Savo Maissi (Zea mays L.) on C4-kasvi kaukaisilta mailta Sopeutunut lyhyeen päivän pituuteen ja matalaan CO 2 pitoisuuteen Yöttömät yöt sekoittavat
LisätiedotMatkakertomus. Norja, Tanska, Saksa
Matkakertomus Norja, Tanska, Saksa 18.-21.9.2017 Hans OlavMoskvil, Nykirke -2 ha avomaalla, 4,8 ha tunneleissa, kaikki maapenkeissä - taimimäärä noin 33 000 kpl/ha - esim. Malwinan satotaso 1. vuosi 15
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
Lisätiedot