MITEN VOI VAIKUTTAA ASEMAKAAVOITUKSEEN?

Transkriptio

1 Perhelän kortteli, asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro YLEISHAL: 716/2007 Kaavatunnus: MITEN VOI VAIKUTTAA ASEMAKAAVOITUKSEEN? Kaavoitustyö käynnistyy Perhelän korttelin alueella PERHELÄN KORTTELI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

2 1 Mitä tapahtuu ja missä? Keskustassa kävelykatu Jannen pohjoispäässä on alkamassa keskustan uudistumiseen liittyviä asemakaavan muutoksia. Nyt käynnistyvä asemakaavamuutos kulkee nimellä Perhelän kortteli. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 ) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. 1.1 Suunnittelualue Asemakaavamuutos koskee korttelin 131 tontteja 3 ja 5-7, korttelia 129 ja korttelin 130 tonttia 4 sekä puisto- ja katualuetta. Kiinteistöt sijaitsevat Järvenpään ydinkeskustassa kävelykadun pohjoispäässä, lähellä rautatieasemaa. Suunnittelualue rajautuu Sibeliuksenkatuun, Helsingintiehen, Neuvoksenkujaan ja Ahomaanraittiin. Kuva: Suunnittelualueen sijainti, ympyröity opaskartalla. 2

3 Kuva: Suunnittelualue rajattu punaisella pohjakartalla. 1.2 Aloite tai hakija Perhelän korttelin kiinteistönomistajat Järvenpään liiketalo Oy, Kiinteistö Oy Sibeliuksenkatu 12 ja As.Oy Helsingintie 16 ovat pyytäneet korttelin 131 asemakaavanmuutosten edellytysten selvittämistä vuonna Yhteistyökumppanina on toiminut Skanska Kodit Oy, joka järjesti kutsuarkkitehtikilpailun korttelin 131 suunnittelusta. Arkkitehtisuunnittelun jatkotoimeksiannot on varattu kilpailun voittaneelle Arkkitehtiryhmä A6:lle. Kilpailun jälkeen on laadittu uusia suunnitelmavaihtoehtoja ja tutkittu pysäköinnin ja liikennejärjestelyjen reunaehtoja. Aikaisemmin luonnosvaiheeseen saakka valmisteltu, mutta sittemmin eräisiin ongelmiin pysähtynyt korttelia 129 ja korttelin 130 tonttia koskeva asemakaavan muutos pyritään ratkaisemaan Perhelän korttelin asemakaavatyön yhteydessä. Asemakaavan muutos perustuu Kassatalo Oy:n hakemuksiin ja Mitä on suunnitteilla? 2.1 Suunnittelun tavoite Suunnittelun päätavoite on tutkia mahdollisuuksia Perhelän korttelin uudistamiseen liike- ja toimistorakentamisella siten, että alueelle voisi tulla myös asuntoja. Suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisuuksia nykyisen Perhelän liikerakennuksen osittaiseen säilyttämiseen. Rakennushanke edellyttää merkittäviä muutoksia Helsingintien katualueella. Katusuunnitelmat laaditaan samanaikaisesti asemakaavatyön kanssa. Tonttijaon muutos laaditaan erikseen, kun asemakaava on hyväksytty. Kassatalon asemakaavamuutoksen ensisijaisena tavoitteena on ollut tarkentaa kaavamääräyksiä siten, että asuinhuoneistoja voitaisiin sijoittaa rakennuksen kerroksiin 3

4 2 4. Samalla oli tavoitteena tutkia pysäköintipaikkojen järjestäminen sekä mahdollisuudet säilyttää kaupunkikuvallisesti arvokas Kassatalon rakennus. Perhelän kortteliuudistuksen myötä on tarkoituksenmukaista selvittää myös mahdollisuudet kaupunkirakennetta ja -kuvaa eheyttävään lisärakentamiseen ns. Rivolin pysäköintitalon päädyssä. 2.2 Sopimukset Järvenpään kaupungin, Perhelän korttelin kiinteistönomistajien sekä Skanska Talonrakennus Oy:n välinen puitesopimus korttelin asemakaavoituksen käynnistämisestä on hyväksytty kaupunginhallituksessa Ennen asemakaavan hyväksymistä laaditaan maankäyttösopimukset. 2.3 Viranomaisneuvottelu Asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty ELYkeskuksen, Keski-Uudenmaan maakuntamuseon ja Järvenpään kaupungin edustajien kesken. Asemakaavan ehdotusvaiheessa järjestetään toinen neuvottelu. 3 Suunnittelun lähtötiedot 3.1 Maanomistus 3.2 Maakuntakaava 3.3 Yleiskaava Korttelin 131 kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. Tontin omistaa Kiinteistö Oy Järvenpään liiketalo, tontin Asunto-osakeyhtiö Helsingintie 16, tontin Kiinteistö Oy Sibeliuksenkatu 12 ja tontin Järvenpään Liiketalo Oy. Tontit ja omistaa Järvenpään Kassatalo Oy. Kortteleita ympäröivät katualueet ja puistoalueen omistaa Järvenpään kaupunki. Alue on maakuntakaavassa (2004) osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv ) alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Yleiskaavassa on merkitty mustalla ympyrällä paikalliset kulttuuriympäristökohteet (suunnittelualueella Perhelän liiketalo), jotka on suojeltu asemakaavalla tai tarkoitettu säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Yleiskaavassa on annettu myös seuraavia yleisiä määräyksiä koskien kulttuuriympäristön suojelua ja hoitoa: Kulttuuriympäristön rakennus- ja aluekohteiden säilyttämiseksi on laadittava tarpeelliset rakentamisohjeet ja ympäristönhoitosuunnitelmat. Kulttuuriympäristön rakennuskohteiden säilyttämiseksi on yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa harkittava suojelua asemakaavalla tai muita toimenpiteitä, joilla voidaan luoda edellytykset kohteiden säilymiselle. Paikallisten kulttuuriympäristökohteiden asemakaavoja ei muuteta säilyttämiseen velvoittaviksi ilman yhteistä sopimusta tai vastoin omistajan tahtoa. Rakennusten säilyttämiseksi aiheutuvien erityisten kustannusten korvaamiseksi sovelletaan ensisijaisesti rakennusten käyttötarkoitukseen tai tonttien rakennusoikeuden määrittelyyn liittyviä kaavallisia keinoja. Voimassa olevien asemakaavojen rakennusoikeuksia voidaan lisätä säilyttämisen edistämiseksi. 4

5 Kuva: Ote Järvenpään yleiskaavasta. 3.4 Keskustan osayleiskaava Perhelän kortteli on keskustan osayleiskaavassa (kv ) liike- ja toimistorakennusten sekä asuinrakennusten aluetta (K/AK). Koko kortteliin 131 on osoitettu rakennusoikeutta k-m % tarkkuudella. Tehokkuusluvun vaihteluväliksi on osoitettu e = 1,5 2,3. Perhelän liiketalo on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, joka tulee pyrkiä säilyttämään siten, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot vaarannu. Rakennus on luokiteltu toimenpideluokkaan II, ts. kohteeksi jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy erityisiin kaavoitus- ym. toimenpiteisiin. Kortteli 129 on osoitettu autopaikkojen sekä liike- ja toimistorakennusten alueeksi (LPA/K) ja kortteli 130 liike- ja toimistorakennusten sekä asuinrakennusten alueeksi (K/AK). Korttelin 129 rakennusoikeudeksi on osoitettu a6600, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä %:n tarkkuudella ja toinen luku auton säilytyspaikan rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä. Tehokkuusluku on e = 2,1. Kortteliin 130 osoitettu rakennusoikeus 2500 k-m2 noudattaa voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeutta. 3.5 Asemakaava Perhelän korttelissa tonteilla ja voimassa oleva asemakaava on vahvistettu Viereisen kävelykatualueen asemakaava on tullut voimaan Tontti on osoitettu asemakaavassa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-18). Tontit ja 7 on osoitettu asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-17). Tontti on yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK-25). Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on korttelissa 131 yhteensä k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee välillä II IV. 5

6 Kuva: Ote keskustan osayleiskaavasta. Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK 25 ). Kerrosluku IV ja rakennusoikeus 2500 k-m 2. Rakennuksen ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja. Kortteli 129 on autopaikkojen korttelialuetta (AP 3 ). Alueelle saa rakentaa autopaikkoja enintään kolmeen tasoon, joita ei lasketa rakennusoikeuteen kuuluvaksi, sekä korttelialueen toimintaan liittyviä huolto- ja niihin verrattavia tiloja. Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 6

7 3.6 Muut suunnitelmat Maankäyttöluonnos Skanska Kodit Oy on järjestänyt Perhelän korttelin suunnittelusta vuonna 2007 arkkitehtikutsukilpailun, johon osallistui kuusi arkkitehtitoimistoa. Tavoitteena oli löytää kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoinen ehdotus korttelin kaavoituksen, jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Kilpailuohjelman mukaan alueelle tuli sijoittaa liike-, toimisto- ja asuintilaa yhteensä k-m 2, josta liike- tai toimistotilaa enintään noin k-m 2 ja asuntoja vähintään k-m 2. Kilpailun voitti Arkkitehtiryhmä A6, jonka ehdotuksen pohjalta suunnittelua on jatkettu tutkimalla mm. liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen toimivuutta. Perhelän kortteliin on tarkoitus sijoittaa liiketilaa lähes k-m2. Liiketilat sijoittuvat kahteen kerrokseen, joiden yläpuolelle rakennetaan kaksi pysäköintikerrosta noin 600 autopaikkaa varten. Näiden lisäksi kortteliin on tarkoitus rakentaa yksi noin 30-kerroksinen asuintorni Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Tontin liikerakennus on entinen Osuuskauppa Perhelän keskustoimipaikka, jossa Järvenpään ensimmäinen tavaratalo on aloittanut toimintansa vuonna Rakennusta on laajennettu ja muutettu useaan otteeseen. Perhelä on osoitettu Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (kv ) säilytettäväksi kaavoituksella (toimenpideluokka 2). Erityisesti vanhimman osan alkuperäinen 1940-luvun funkisjulkisivu Sibeliuksenkadun ja Mannilantien kulmassa tulisi säilyttää. Myös Kassatalo on osoitettu säilytettäväksi rakennuksen arkkitehtonisen ja kaupunkikuvallisen merkityksen perusteella esimerkkinä 1950-luvun liikerakentamisesta Rakennukset ja ympäristö 4 Osalliset Alue on osa Järvenpään liikekeskustaa. Tontilla sijaitseva Perhelän liiketalo on edelleen liikekäytössä. Tontilla on liikerakennus. Tontilla on neljäkerroksinen asuin- ja liikerakennus, jonka liikehuoneistot avautuvat Helsingintien suuntaan. Tontilla on yksikerroksinen liikerakennus, jossa on toiminut market-tyyppinen päivittäistavaramyymälä. Tila on tällä hetkellä tyhjillään. Kassatalon rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on liiketilaa. Osa rakennuksen kellaritiloista on ravintolakäytössä määräaikaisluvilla. Ylemmät kerrokset on alun perin rakennettu asuintiloiksi, mutta myöhemmin osa toisen ja kolmannen kerroksen asunnoista on muutettu toimistotiloiksi ja hoitolaitostiloiksi. Kassatalon tontilla on muutama autopaikka, mutta pääosa pysäköintipaikoista sijaitsee tontilla Tontilla on vuonna 1990 valmistunut kolmikerroksinen pysäköintitalo, joka palvelee asiakas- ja liityntäpysäköintiä. Helsingintie on osa keskustan kehäväylää. Helsingintien liikennemelu ja rautatien liikennemelu saattavat aiheuttaa häiriötä ympäröivälle asutukselle. Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset o Järvenpään kaupunkikeskusta - Sykettä ja Sinfoniaa ry 7

8 o Järvenpää-seura ry o Järvenpään Yrittäjät ry o Sibeliuksenkadun yrittäjät ry Viranomaiset (Uudenmaan ELY-keskus, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo) Uudenmaan liitto Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 5 Miten ja milloin voi osallistua? 5.1 Asemakaavan laatimisvaiheet ja osallistuminen Osallistuminen Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - Luonnos nähtävillä - Mahdollinen yleisötilaisuus Mielipide luonnoksesta Ehdotusvaihe - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnoille (kh) - Ehdotus julkisesti nähtäville Muistutus ehdotuksesta Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo Mahdollinen valitus 5.2 Tiedottaminen 5.3 Aloitusvaihe Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaavaalueen maanomistajille ja haltijoille, kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat siitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Ajankohtaisista asemakaavahankkeista ilmoitetaan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. Osallisten toivotaan esittävän arvionsa ja mahdolliset muutokset ja täydennykset OAS:aan kuulutuksessa ilmoitettuun päivään mennessä, mutta siihen voi tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ELYkeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. OAS on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan teknisen keskuksen palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. 8

9 5.4 Valmisteluvaihe Asemakaavojen muutosluonnos ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, 85, MRA 30 ja 42 ) teknisen keskuksen palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin Internetsivuille. Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana järjestetään mahdollisesti myös yleisötilaisuus, jossa esitellään kaavan lähtökohtia, tavoitteita ja suunnitteluaineistoa. Kaavan muutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Järvenpää-seura ry Järvenpään kaupunkikeskusta Sykettä ja Sinfoniaa ry Järvenpään Yrittäjät ry Sibeliuksenkadun yrittäjät ry Ennakkolausunnot pyydetään seuraavilta virkamiestahoilta: Kaupunkitekniikka Rakennusvalvonta Järvenpään Vesi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Pelastuslaitos Uudenmaan liitto Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Ilmailulaitos Fortum sähkönsiirto Oy/ E7 Elisa Networks Oy Eltel Networks TeliaSonera Finland Oyj Fortum Power and Heat Oy Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä hankkeessa, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti. 5.5 Ehdotusvaihe Luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavojen muutosehdotukset, jotka kaupunginhallitus hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi teknisen keskuksen ilmoitustaululle ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asiasta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotuksia koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee ja hyväksyy kaavamuutosehdotuksista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin annettavat vastineet. Mikäli asemakaavamuutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunginhallitus sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunginhallitus esittää ehdotuksen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallituksen päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannan- 9

10 otto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. 5.6 Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaavamuutos tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella, kuten edellä on mainittu. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. 6 Selvitykset ja kaavan vaikutusten arviointi Rakennusoikeuden nostaminen keskustan osayleiskaavassa osoitetusta tehokkuudesta edellyttää yleiskaavallisia perusteluja. Korkealla rakentamisella on laajat kaupunkirakenteelliset ja kaupunkikuvalliset vaikutukset. Hankkeella on myös suuret liikenteelliset vaikutukset. Asemakaavatyön aloitusvaiheessa keskustan alueelle laaditaan konsulttityönä kaupunkikuvallinen selvitys (Arkkitehtiryhmä A6) ja liikenneselvitys (SI- TO). Kaupunkikuvaselvityksessä käsitellään keskustan aluetta Maatalousnormaalikoulun alueelta rautatien pohjoispuolelle hallintokeskukseen saakka, ja erityisesti tutkitaan Sibeliuksenväylän sisääntulonäkymiä. Liikenneselvityksen tarkastelualue ulottuu Rantakadulta Pohjoisväylälle. Keskustan kaupallisen rakentamisen vaikutuksia on selvitetty aiemmin mm. Uudenmaan liiton toimesta sekä Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan yhteisessä Poikkitien-Pohjoisväylän alueen kaupallisten vaikutusten arviointiselvityksessä (2011). Asemakaavatyön yhteydessä selvitetään rautatien ja Helsingintien liikennemelu ja tärinä sekä tarvittavat suojaustoimenpiteet. Lisäksi selvitetään mahdolliset vaikutukset lentoturvallisuuteen. Myös ratkaisun asumisviihtyisyys ja piha-alueiden tarve sekä rakentamisen ekotehokkuus tutkitaan. Asemakaavatyön yhteydessä tutkitaan myös, miten hankkeella voitaisiin edistää autottomuutta, koska kohde sijaitsee aivan rautatieaseman läheisyydessä. Kaupunkikuvallisten vaikutusten arviointia varten alueelta laaditaan visualisointi, jossa tarkastellaan katuympäristöä ja uusien rakennusten suhdetta ympäristöön. Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Rakentamisen ympäristövaikutuksista tehdään tarvittaessa erillinen selvitys. Kaikki selvitykset liitetään asemakaava-aineistoon. 7 Aikataulu Asemakaavan muutostyö on käynnistetty marraskuussa Asemakaavan luonnosaineisto on nähtävänä (MRL 62 ) arviolta tammi-helmikuussa Yleisötilaisuus järjestetään asemakaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana. 10

11 Asemakaavan ja tonttijaon muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivän ajaksi arviolta syyskuussa Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen joulukuussa Mielipiteet aloitusvaiheessa Ovatko osallistumis- ja arviointitavat riittäviä? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisen toimen asiakaspalvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta kaavoitukseen. Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä kaavan valmistelijaan (yhteystiedot alla). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: o Mitä kaavoitus koskee o Mihin sillä pyritään o Mitä vaikutuksia kaavalla on o Miten vaikutukset arvioidaan o Ketkä ovat osallisia o Miten ja milloin voi osallistua o Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan o Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa 9 Yhteystiedot Asemakaava laaditaan Järvenpään kaupungin kaavoituksessa ja mittauksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi. KAAVOITUS Järvenpään kaupunki Kaavoitus ja mittaus Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio KATU- JA YLEISTEN ALUEIDEN SUUNNITELMAT Järvenpään kaupunki Suunnittelupäällikkö Kaupunkiympäristö Kaarina Laine Seutulantie PL 41, Järvenpää Järvenpäässä Terttu-Elina Wainio asemakaava-arkkitehti 11