OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) tark

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) tark Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. PAJALAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos Dnro KESKUSHAL: 1358/2010 Kaavatunnus: Asemakaavan muutos koskee 6. eli Pöytäalhon kaupunginosan katualueita ja7. eli Pajalan kaupunginosan kortteleita 701 ja 703, osaa kortteleista 704 ja 711 sekä katu- ja puistoalueita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: o Mitä kaavoitus koskee o Mihin sillä pyritään o Mitä vaikutuksia kaavalla on o Miten vaikutukset arvioidaan o Ketkä ovat osallisia o Miten ja milloin voi osallistua o Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan o Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa 1 ALOITE TAI HAKIJA Järvenpään kaupungin, Kiinteistö Oy Järvenpään Metallimiehenkatu 7-9 /Kari Jänkävaaran ja YIT Rakennus Oy:n kesken on tehty puite- ja yhteistoimintasopimus Pajalan teollisuusalueen pohjoisosan muuttamisesta asuin- ja yritysalueeksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt sopimukset Asemakaavan muutos sisältyy vuoden 2012 kaavoitusohjelmaan ja se laaditaan kaupungin toimesta. 2 SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualue sijaitsee radan itäpuolella noin 700 m Järvenpään rautatieasemalta pohjoiseen. Alue rajautuu Pajalantiehen Kaskitiehen, Seutulantiehen ja Myllytiehen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 11 ha. Kuva 1: Suunnittelualueen likimääräinen rajaus.

2 3 SUUNNITTELUN TAVOITE Kaavamuutoksen tavoitteena on kehittää alueesta tasokas asuinalue kaupunginvaltuuston hyväksymän Pajalan kaavarungon (kv ) periaatteiden mukaisesti. Pajalantien ja Myllytien varrelle suunnitellaan asuin- liike- ja toimistorakennuksia. Kaskitien varrelle ja alueen sisäosaan suunnitellaan asuinkerrostaloja. Alueen keskelle tulee yhtenäinen puistoalue (Westermarckin puisto). 4 SOPIMUKSET, KÄSITTELYT Pajalan teollisuusaluetta koskevat puite- ja yhteistoimintasopimukset on hyväksytty kaupunginhallituksessa seuraavasti: Kh , Kiinteistö Oy Järvenpään Metallimiehenkatu 7-9:n kanssa puitesopimus sekä YIT Rakennus Oy:n ja Järvenpään Metallimiehenkatu 7-9:n kanssa yhteistoimintasopimus Kh , Lämpömiehet Oy:n kanssa puitesopimus Kh , Kiinteistö Oy Järvenpään Kaskitie 5:n ja Kiinteistö Oy Järvenpään Kaskitie 7:n kanssa puitesopimus Kh , YIT Rakennus Oy:n kanssa puitesopimus Kh Ruokakesko Oy:n kanssa puitesopimus. Kaupunginhallitus on käsitellyt iltakouluissaan ja alueelle laadittuja korttelisuunnitelmia. Perhelän osuuskaupan kulmakiinteistöstä on teetetty kuntoarvioraportti Raportin pohjalta kaupunginhallitus on iltakoulussaan tullut siihen tulokseen, että rakennusta ei säilytetä. Iltakoulussa on sovittu, että rakennuksesta laaditaan tarkempi kuntoselvitys korjauskustannusarvioineen, koska monet tahot vaativat rakennuksen säilyttämistä. 5 VIRANOMAISNEUVOTTELU MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa asemakaavan aloitusvaiheessa ja ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä. Aloitusvaiheessa ei neuvottelua pidetty. 6 LÄHTÖTIEDOT 6.1 Maanomistus Kaupunki omistaa katualueet ja osia korttelialueista. Muita alueen omistajia ovat: Kiinteistö Oy Järvenpään Kaskitie 1, Kiinteistö Oy Metallimiehenkatu 7-9 ja Kiinteistö Oy Järvenpään Kaskitie 5 ja 7/ YIT Rakennus Oy, Lämpömiehet Oy ja Ruokakesko Oy. Kuva 2: Kaava-alueen likimääräinen rajaus. Raidoitettu alue kuvaa kaupungin maanomistusta.

3 6.2 Maakuntakaava Alue on maakuntakaavassa (2004) osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen poikki on osoitettu viheryhteys. Kuva 3: Ote maakuntakaavasta. Kuva 4: Ote yleiskaavasta 2020 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu ympyrällä nuolen osoittamassa kohdassa. 6.3 Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv ) alue on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi (A-2), virkistysalueeksi (V) ja työpaikka-alueeksi (TP). Ruudutus osoittaa alueen, jonka nykyinen asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. Huutomerkki tarkoittaa, että alueen maaperä on mahdollisesti pilaantunut. Maaperä on tutkittava kaavoituksen yhteydessä ja tarvittaessa kunnostettava ennen rakentamista. Virkistysalueen poikki etelästä pohjoiseen kulkee ulkoilureitti ja puistoon on osoitettu kaupunginosaleikkipuisto. Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaava (kv ) ohjaa asemakaavan suunnittelua. Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen ja rinnakkainen Järvenpään yleiskaavan kanssa. Osayleiskaavassa alue on osoitettu asuinrakennusten, yleisten rakennusten ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten alueeksi (AYTY). Alueelle on suunnittelussa varattava riittävästi puisto- ja muita virkistysalueita. Asemakaavaa laadittaessa alueen kulttuurihistorialliset arvot on otettava huomioon. Alueen tehokkuusluvun vaihteluväli on e=0,6 1,0. Suunnittelualueen läheisyydessä Seutulantien ja Pajalantien varrella sijaitsee vanhoja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia (sr/ii), joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy erityisiin kaavoitus- ym. toimenpiteisiin.

4 Kuva 5: Ote keskustan osayleiskaavasta. 6.4 Pajalan kaavarunko Alueelle on laadittu kaavarunkosuunnitelmat Järvenpään Pajalan alueen yleisessä asemakaavallisessa arkkitehtikilpailussa (2001) jaetun toisen palkinnon saaneiden ehdotusten pohjalta (kv ). Pajalantien ja Kaskitien varsi on osoitettu toimisto-, liike- ja asuinrakentamiseen ja alueen keskiosa asuinrakentamiseen. Seutulantien varrella on kulttuuritoimintaa palvelevia rakennuksia. Autopaikat on osoitettu alueille omina vyöhykkeinä. Alueen halki Myllytieltä Kaskitielle kulkee Westermarckin puisto. Kuva 6: Ote Pajalan kaavarungosta. 6.5 Asemakaava Alueella on voimassa vuonna 1984 vahvistettu asemakaava. Suurin osa alueesta on yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialuetta (TK-2). Alueella on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO-7), sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS-6), autopaikkojen korttelialuetta (LPA-24) sekä rautatiealuetta teollisuusraidetta varten (LRT). Tehokkuusluku vaihtelee välillä e=0,4 e=0,7. Kuva 7: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 6.6 Muut suunnitelmat YIT Rakennus Oy ja Rakennustoimisto Pohjola Oy (korttelin 701 osalta) ovat teettäneet alueelle viitesuunnitelmia (Arkkitehtitoimisto KSOY Arkkitehtuuria, sittemmin Aihio Arkkitehdit, ), joissa on tutkittu alueelle soveltuvaa rakentamista. 6.7 Rakennukset ja ympäristö Pajalan teollisuusalue on syntynyt Järvenpään teollistumisen alkuaikoina rautatien varteen keskustan pohjoislaidalle. Alue on seudullisesti, paikallishistoriallisesti ja

5 kaupunkikuvallisesti merkittävä ja kuuluu maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Moni alueen vanhoista rakennuksista liittyy Järvenpään kartanon omistajan Bjarne Westermarckin toimintaan 1900-luvun alussa. Pajalan alue (13.34), entinen Westermarckin laboratorio, nykyinen musiikkiopisto (04.04) ja entinen Westermarckin konttori (04.03) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa toimenpideluokkaan 2 (säilytetään kaavoituksella). Suurimmat teollisuuslaitokset ovat lopettaneet toimintansa ja osa rakennuksista on purettu. Alue tulee muuttumaan keskustaan liittyväksi asuin-, työpaikka- sekä kaupallisten ja julkisten palvelujen alueeksi. Kumitehtaan kortteli (nykyinen Temal) Pajalantien varressa on säilytetty teollisuuskäytössä. Myllykorttelin toteutus asuinrakentamiseen alueen kaakkoiskulmassa on alkanut. Alueella ei ole merkittävää kasvillisuutta tai luonnonympäristöä. Pajalan alueen maaperä on teollisuustoiminnan vuoksi paikoin saastunut. Rautatien liikennemelu saattaa aiheuttaa rajoituksia alueen rakentamiselle. 7 OSALLISET Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Viranomaiset: Uudenmaan liitto, ELY, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 8 LAATIMISVAIHEET Osallistuminen Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - Luonnos nähtävillä - Mahdollinen yleisötilaisuus Mielipide luonnoksesta Ehdotusvaihe - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnoille (kh) - Ehdotus julkisesti nähtäville Muistutus ehdotuksesta Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo Mahdollinen valitus 8.1 Tiedottaminen Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin internetsivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja haltijoille, kaava-alueeseen rajoittuvien

6 alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat siitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. 8.2 Aloitusvaihe Ajankohtaisista asemakaavahankkeista ilmoitetaan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. Osallisten toivotaan esittävän arvionsa ja mahdolliset muutokset ja täydennykset OAS:aan kuulutuksessa ilmoitettuun päivään mennessä, mutta siihen voi tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. OAS on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan teknisen keskuksen palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internetsivuilla. 8.3 Valmisteluvaihe Asemakaavojen muutosluonnokset ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, 85, MRA 30 ja 42 ) teknisen keskuksen palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internetsivuille. Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana järjestetään mahdollisesti myös yleisötilaisuus, jossa esitellään kaavan lähtökohtia, tavoitteita ja suunnitteluaineistoa. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin Asemakaavamuutoksesta pyydettiin luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Järvenpää-seura ry /Pekka Heikkilä Järvenpään Yrittäjät ry/ Henri Ulan Ennakkolausunnot pyydetään seuraavilta virkamies- sekä muilta osallistahoilta: Kaupunkitekniikka/ Kaarina Laine Rakennusvalvonta/ Jouni Vastamäki Järvenpään vesi Uudenmaan ELY-keskus/ Jussi Heinämies Keski-Uudenmaan maakuntamuseo/ Kirjaamo Keski-Uudenmaan ympäristökeskus/ Tapio Reijonen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos/ Jarmo Kivistö Fortum sähkönsiirto Oy/ Etelä-Suomi/ Timo Aho Fortum Power and Heat Oy Elisa Networks Oy Eltel Networks/ Kari Paappanen TeliaSonera Finland Oyj 8.4 Ehdotusvaihe Luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavojen muutosehdotus, jonka kaupunginhallitus hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi teknisen keskuksen ilmoitustaululle sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuille ja siitä tiedotetaan osallisille kuten edellä on kerrottu.

7 Asemakaava-alue voidaan jakaa useampaan osaan ehdotusvaiheessa, jolloin osat käsitellään ja hyväksytään erillisinä asemakaavoina. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee ja hyväksyy kaavamuutosehdotuksista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin annettavat vastineet. Mikäli asemakaavan muutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunginhallitus sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunginhallitus esittää ehdotuksen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallituksen päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. 8.5 Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella kuten edellä on mainittu. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. 9 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. 10 KÄSITTELYAIKATAULU Asemakaavan laatimistyö on käynnistetty toukokuussa Asemakaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos on ollut nähtävänä (MRL 62 ja MRA 30 ) Yleisötilaisuus on pidetty kaavaluonnoksen nähtävillä olon yhteydessä Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivän ajaksi arviolta lokakuussa Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavamuutoksen joulukuussa 2012.

8 11 YHTEYSTIEDOT Asemakaavamuutos laaditaan Järvenpään kaupungin asemakaavoituksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoite on muotoa: KAAVOITUS Järvenpään kaupunki Asemakaavoitus Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila KATU- JA YLEISTEN ALUEIDEN SUUNNITELMAT Järvenpään kaupunki Kaupunkitekniikka Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine Suunnitteluinsinööri Lotta Kuivamäki Järvenpäässä Tarkistettu Terttu-Elina Wainio asemakaava-arkkitehti