Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
|
|
- Anne-Mari Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
2 Esityksen sisältö RANKU-hanke, tavoitteet ja toteutus Mikä ravinneneutraali kunta? Miten ravinneneutraaliksi kunnaksi ja miksi? 2 Kuva: Sanna Tikander
3 Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen ( ) kehittämishanke Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa Hankkeen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää Ravinneneutraali kunta - toimintamalli (brändi) 3
4 Ravinneneutraali kunta -hankkeessa Kartoitetaan teemoittain mahdollisuudet ja puutteet alueella syntyvien orgaanisten ravinteiden kierrätyksessä Etsitään eri alojen yhteistyönä käytännön ratkaisuja, jotka tukevat ympäristön ja talouden kannalta kestäviä ravinteiden kierrätyksen menetelmiä Edistetään eri alojen yhteistyötä orgaanisten ravinteiden kierrätyksen aloilla 4 Kuva: Ilmakuva Vallas Oy, 2010
5 Ravinneneutraali kunta -hanke etenee 2015 Kuntaorganisaatioiden ravinteiden kierrätystyön edistäminen RANKU-toimintamallin kehitys 2016 Yritystoimijat mukaan Toimintamallista brändiksi Hallinnolliset ongelmat ja mahdollisuudet 2017 Kahden ensimmäisen vuoden työn jalkauttaminen 5
6 Pilottikunnat ja teemat Kuuden pilottikunnan työn kautta eteenpäin: Pori, Nakkila, Taivassalo, Mynämäki, Vehmaa ja Turku Yhdeksän teemaa: Putsarilta hyötykäyttöön Haja-asutuksen jätevedet Biojätteet Eläinsuojasta pellolle Hyvät viljelykäytännöt Teollisuusravinteet Veneily Biokaasulaitos Kuva: Seppo Salonen, Porin kaupunki Hankinnat Kuva: " Jere Anttila / Turun seudun puhdistamo Oy
7 Ravinneneutraali kunta Mikä se on? Kunta tai alue, jossa: ravinteet kiertävät järkevästi maaseutu ja asutuskeskukset hyödyttävät toisiaan ravinteiden kierrättäminen nähdään kokonaisuutena, joka hyödyttää aluetaloutta, parantaa ympäristön tilaa ja lisää viihtyvyyttä julkiset organisaatiot, yritykset ja yksityiset ihmiset toimivat yhteisten päämäärien eteen tunnetaan keskeisimmät ravinnevirrat ja pyritään aktiivisesti estämään ravinteiden pääsy vesistöihin (tai käytössä on kompensointi) löytämään ratkaisuja ravinteiden hyödyntämiseksi paikallisessa ja seudullisessa kiertotaloudessa 7 Kuva: Sanna Tikander
8 Esimerkkejä kuntien teemoista Eläinsuojasta pellolle Lannan tehokas käyttö ja hyödyntäminen, tilayhteistyötä, hevosenlannan keräys ja käyttö peltolannoitteena Hyvät viljelykäytännöt Suojavyöhykeheinän tehokas käyttö, viljelykierto, kerääjäkasvit, (kipsi vai rakennekalkki vai joku muu?) Hankinnat Valmistuskeittiöiden ruokahankinnat, puhdistamolietteen käsittelymenetelmät Hankintalaki nähdään ongelmana Kuva: Sanna Tikander Kuva: Janne Heikkinen
9 Esimerkkejä kuntien teemoista Biojätteet Yhteisiä keräyskäytäntöjä Teollisuusravinteet Silakan perkuutähteet ja ravinteikas prosessivesi hyötykäyttöön Biokaasulaitos Isot keskitetyt laitokset vai pienet paikalliset laitokset Lanta, yhdyskuntajäte, ruoko, perkuutähteet 9 Kuva: Sanna Tikander
10 Kuva: Janne Heikkinen Esimerkkejä kuntien teemoista Putsarilta hyötykäyttöön - Jätevesilietteen biokaasutus ja mahdollinen peltolevitys - Uudet käsittelymenetelmät uusissa laitoksissa Haja-asutuksen jätevedet Lietteiden keräys ja käsittely paikallisesti Kuva: Sanna Tikander Veneily Septitankkien käytännöllisyys veneilijöiden jätevesille ja veneilyn orgaanisten jätteiden ravinteet kiertoon lähialueilla 10
11 Miten ravinneneutraaliksi kunnaksi? Ohjaamalla kunnan alueella muodostuvia ravinnevirtoja voidaan kunnan ravinnetasetta viedä kohti neutraalia Määräykset, ohjeet, neuvonta, hankinnat ja oma esimerkki Ravinteiden kierrätys alkaa jätehuoltomääräyksistä (Pori) Tarjoaa tilaisuuden tehostaa ravinteiden kierrätystä Kiinteistöillä tapahtuvan ruokajätteen kompostoinnin kynnyksen madaltaminen Käymäläjätteen kompostoinnin salliminen asemakaava-alueella Vastaanottopaikan osoittaminen puutarhajätteelle, jota ei kompostoida kiinteistöllä Kuva: Sanna Tikander
12 Ravinneneutraali kunta, miksi? Positiivinen arvovalinta Ravinteita kierrättämällä voidaan siirtyä ratkaisuihin, jotka parantavat maaperän elinvoimaisuutta ja vähentävät Itämeren kuormitusta Kunnallemme tärkeät elinkeinot, ammattikalastus ja maatalous puhtaine elintarvikkeineen ovat riippuvaisia puhtaasta ympäristöstä Ravinteiden kierrättäminen on tulevaisuuden ruokahuollon ja kustannustehokkuuden kannalta välttämätöntä Elinvoimainen saaristomme säilyy puhtaana myös tuleville sukupolville. Haluamme myös tehdä osamme globaalissa taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan Kunta on tärkeä suunnannäyttäjä kunnassa toimiville yrittäjille ympäristöä säästävän ja ekologisen toiminnan harjoittajana ja teknologian käyttäjänä 12
13 Ravinneneutraali kunta, miksi? Kunnan kestävä toiminta kannustaa myös kuntalaisia kestävään toimintaan Meillä on oiva tilaisuus kehittää jätevedenpuhdistamon toimintaa ja laitteita kohti 0-päästöistä laitosta Hyvä mahdollisuus parantaa vesi- ja viemärilaitoksen kustannustehokkuutta Hyvä mahdollisuus kehittää kaukolämmön tuotantoa vieläkin ympäristöystävällisemmäksi ja lisätä bioenergian käyttöä Kunta voi luoda puitteet ja auttaa elinkeinoja näin kehittymään Alueen viljelijöille ja maatalousyrittäjille tarjoutuu uusia työmahdollisuuksia erikoistumisen takia ja työvoiman tarve kasvaa 13
14 Kunta voi edistää alueensa ravinteiden kierrätystä ohjaamalla (määräykset ja ohjeet), neuvonnalla, omalla esimerkillä, huomioimalla ravinteiden kierrätyksen tavoitteet kunnan hankinnoissa, luomalla puitteet kuntalaisten ja yritysten ravinneneutraalille toiminnalle Kuva: Taivassalon kunta 14
15 Hankkeen tuloksena Kriteerit sille millainen on ravinneneutraali kunta Ravinteiden kierrättämisen edistämisen suunnitelma ja toimintamalli Toimintasuunnitelma miten asetetut tavoitteet saavutetaan Suunnittelutyö ei sido toteutukseen, vaan antaa mahdollisuuksia resurssitehokkaaseen toimintaan Kuva: Teho-hanke 15
16 Kysy lisää RANKU-hanke Sanna Tikander, koordinaattori , Kuva: Sanna Tikander Janne Heikkinen, erityisasiantuntija , Hankkeen Internetsivut: Hanke Facebookissa: 16
Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ravinneneutraali kunta RANKU 1.3.2016 Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen (2015-2017) kehittämishanke
LisätiedotRavinneneutraali kunta RANKU-hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ravinneneutraali kunta RANKU-hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta on kunta tai muu yhtenäinen alue, jossa kunta on aktiivinen ravinnekierrätyksen toimija. Alueella orgaaniset
LisätiedotKohti ravinneneutraaliutta. RANKU -toimintatapa. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Kohti ravinneneutraaliutta RANKU -toimintatapa Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta on tällä hetkellä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja kuuden pilottikunnan visio tulevaisuuden
LisätiedotKuntien rooli vesitaloudessa
Kuntien rooli vesitaloudessa Ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta -toimintamalli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen visio tulevaisuuden kunnasta. Sen kehittämiseksi
LisätiedotRavinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.6.2015 Esityksen sisältö Hanke, tavoitteet ja toteutus Ravinteiden kierrätyksen hyödyt Kuntien rooli hankkeessa ja teemat Tuloksena ravinneneutraali
LisätiedotRANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus
RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen
LisätiedotRavinneneutraali kunta RANKU Pilottikuntien Verkostoitumispäivä Tervetuloa! Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ravinneneutraali kunta RANKU Pilottikuntien Verkostoitumispäivä 4.11.2015 Tervetuloa! Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Päivän ohjelma 9.00 Aamukahvit 9.15 Tilaisuuden avaus 9.20 Kuntaesittelyt
LisätiedotRavinneneutraali kunta RANKU. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen visio tulevaisuuden kunnasta tai muusta yhtenäisestä alueesta, jossa orgaaniset
LisätiedotRuovikosta ruokapöytään
Ruovikosta ruokapöytään Jokainen askel vaikuttaa 1.11.2017 Kuntien hankinnoilla voi vaikuttaa Sanna Tikander, Ravinneneutraali kunta -hanke Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskuksen
LisätiedotRANKU-kunta Turku - Lietteestä lähikalaan, piloteilla alkuun
RANKU-kunta Turku - Lietteestä lähikalaan, piloteilla alkuun Pekka Salminen/ 14.12.2016 Kunnassa on toimiva infra tukemassa ravinteiden kierrätystä Tuntee alueensa ravinnevirrat Ravinneneutraali kunta
LisätiedotRavinneneutraali kunta ravinnekierrätysyrittäjän kumppani
Ravinneneutraali kunta ravinnekierrätysyrittäjän kumppani Sanna Tikander Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesiyksikkö 10.12.2018 Ravinneneutraali
LisätiedotHuomio maan kasvukuntoon
Huomio maan kasvukuntoon Janne Heikkinen RANKU-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät 19.1.2016 Esityksen sisältö RANKU-hanke lyhyesti Maan rakenteesta Sanoista
LisätiedotKuntien rooli ravinteiden kierrätyksessä hyötyjä kaikille. Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke
Kuntien rooli ravinteiden kierrätyksessä hyötyjä kaikille Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke Ravinteiden kierrätys Ravinteita sisältävä aines hyödynnetään joko
LisätiedotSaaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätys ja vesiensuojelu TERVETULOA!
Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätys ja vesiensuojelu 5.5.2015 TERVETULOA! 7.5.2015 Iltapäivän ohjelmassa 1) Maaseudun kehittämisohjelma - työkaluja kehittämiseen / Marja-Liisa Tapio-Biström,
LisätiedotPorin seudun biokaasuratkaisut seminaari
Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari 24.5.2016 Ohjelma 12.30-12.40 Tilaisuuden avaus Kari Hannus, Porin kaupunki 12.40-13.15 Porin seudun kaasutalous 2020 Matti Luhtanen, Prizztech Oy 13.15-13.35 Luotsinmäen
LisätiedotMikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden
LisätiedotVesien hoito ja ravinteiden kierrätys osana kuntien perustoimintaa. Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke
Vesien hoito ja ravinteiden kierrätys osana kuntien perustoimintaa Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila Vesistöaluekohtainen
LisätiedotTärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku
Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus 9.8.2016 Kaasmarkku Yhteistyötä ja vuorovaikutusta RANKU-hanke, Finnamyl Oy, Nakkilan kunta, tärkkelysperunan viljelijät ja ProAgria
LisätiedotLantayhteistyön ja urakointipalvelujen mahdollisuudet -kyselyn yhteenveto
7..7 Lantayhteistyön ja urakointipalvelujen mahdollisuudet -kyselyn yhteenveto Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisällys Taustaa... Kyselyn
LisätiedotKUNTIEN RAVINNEKIERRÄTYS
TUTKIMUSRAPORTTI..0 KUNTIEN RAVINNEKIERRÄTYS Taloustutkimus Oy Petra Kantola..0 Kuntien ravinnekierrätys / pk Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy ELYkeskuksen toimeksiannosta.
LisätiedotRaki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM
Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla 2.2.2017 Anni Karhunen YM Hallituksen kiertotalouden kärkihanke: Ravinteiden kierrätyksen
LisätiedotRavinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM
Ravinteiden kierrätyksen edistäminen Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM Raki-ohjelman 2012-2015 taustaa 2010 Suomen hallitus antoi Itämeri huippukokouksessa
LisätiedotValtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotRaki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet
Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tehostaminen ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen Viestintä- ja verkostoitumisseminaari hankkeille 25.-26.9.2017
LisätiedotMiten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?
Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa? RAVINNEKIERROISTA VOIMAA ETELÄ-KARJALAAN 04.04.2019 Mervi Matilainen Apila Group Oy Ab @Apilagroup #materialswisdom Lähtökohdat Kolmekymmentä vuotta sitten
LisätiedotRavinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi RANKU 3 -hanke. Kuntamarkkinat Sanna Tikander
Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi RANKU 3 -hanke Kuntamarkkinat 11.9.-12.9.2019 Sanna Tikander Ravinneneutraali kunta (RANKU) on ravinnekierrätyksen toimintamalli kunnille Kuntien ravinnekierrätystyötä
LisätiedotKAARINAN KAUPUNKI. Osallistuminen ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hankkeeseen KNA/56/ /2019
Osallistuminen ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hankkeeseen Diaarinumero KNA/56/11.00.05/2019 Tiivistelmä - Ympäristölautakunta 23.10.2018 Valmistelija Ympäristöinsinööri Pasi Saario
LisätiedotRAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE Ravinteiden kierrätyksen tuloskiertue Joensuu 30.1.2019 Tarja Haaranen, YM Maailman ylikulutuspäivä tulee joka vuosi aiemmin Maailman ylikulutuspäivä on päivä, jolloin
LisätiedotRAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE. Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KOKEILUOHJELMA (MMM) Tavoitteena orgaanisten lannoitteiden markkinoille saattaminen seuraavien
LisätiedotValtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Käynnistetty Valmis Vesien- ja merenhoidon kärkitoimenpiteiden toteutus Ravinnekuormituksen
LisätiedotRAVINNENEUTRAALI KUNTA -TYÖPAJOJEN JA YHTEENVETO
20.9.2017 RAVINNENEUTRAALI KUNTA -TYÖPAJOJEN 11.5. JA 17.5.2017 YHTEENVETO TIIVISTELMÄ RANKU-hanke järjesti kaikille ravinteiden kierrätyksestä ja kuntien kehittämisestä kiinnostuneille kaksi kaikille
LisätiedotKohti ravinneneutraalia
OPAS 1 2018 Kohti ravinneneutraalia kuntaa Opas kuntatoimijoille Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta -hankkeessa kehitettiin toimintamalleja kuntien ravinnekierrätystyön edistämiseksi.
LisätiedotRAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a
RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina
Lisätiedott / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta
Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään
LisätiedotLannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset
Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman
LisätiedotYmpäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere
Ympäristöhankkeet hanketorilla Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 19.-20.1.2016 Tampere Ravinneneutraali kunta Tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman
LisätiedotYmpäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari 21.11.2014 Oulu/Anni Karhunen YM
Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015 Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari
LisätiedotKeinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön
Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön Leena-Marja Kauranne, YM seminaari 22.10.2014 Säätytalo, Helsinki Sisältö Arvokas lanta kiertämään - pakollako vai vapaaehtoisesti? nitraattiasetus ravinteiden
LisätiedotVesien- ja merenhoidon kärkihankkeet Jenni Jäänheimo, YM,
Vesien- ja merenhoidon kärkihankkeet 2016-2017 Jenni Jäänheimo, YM, 25.9.2017 Hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut, kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto, puhtaat ratkaisut käyttöön 8 M vesiensuojeluun
LisätiedotTEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku
TEHOkkaita tuloksia Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Loppuseminaari 6.2.2014 Turku TEHO Plus hankkeen tuloksia Ympäristöneuvonnan malli Neuvojakoulutuksen pilotti Materiaalia viljelijöille ja neuvojille
LisätiedotNosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,
Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM, 5.9.2017 Rahaa on. Sinun hankkeesi rahoitus: Järvi, joki, merenlahti, peltolohko Ympäristöministeriön kärkihankerahoitus
LisätiedotKokouspöytäkirja
Kokouspöytäkirja 8.6.2015 Ravinneneutraali kunta ja Biotalouden keinoin kohti ilmastokestävyyttä -hankkeiden ohjausryhmän 1.kokous Aika: Maanantai 8.6.2015 klo 10 Paikka: Virastotalo, kokoustila Relander,
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotVeden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät
Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019-2023 Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät 27.-28.8.2019 Nyt on veden vuoro Suurten vesialueiden maana kannamme suurta vastuuta vesistä.
LisätiedotRavinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013
Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotRavinteiden kierrätyksen läpimurto - liiketoimintaekosysteemi
- liiketoimintaekosysteemi Rakin tavoitteet Mahdollistaa ravinteiden kierrätyksen läpimurto Suomessa Luoda uutta suomalaista liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille Luoda avointa, kaikkia hyödyttävää
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteistä
Vesienhoidon rahoituslähteistä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Arto Seppälä 13.2.2017 Valtion osallistumisesta vesistökunnostushankkeiden avustamiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa
LisätiedotLainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014
LisätiedotKierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki
Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita
LisätiedotHaitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä. Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille
Haitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille 25.9.2017 Haitta-aineet Vesiympäristölle vaaralliset ja
LisätiedotRAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISTÄ JA SAARISTOMEREN TILAN PARANTAMISTA KOSKEVAN OHJELMAN TOINEN VAIHE (Raki2)
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISTÄ JA SAARISTOMEREN TILAN PARANTAMISTA KOSKEVAN OHJELMAN TOINEN VAIHE 2016 2019 (Raki2) Ympäristöministeriö 25.1.2016 RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISTÄ JA SAARISTOMEREN
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi
LisätiedotBIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN
BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:
LisätiedotRANKU-hankkeen JÄTEVEDEN RAVINTEET KIERTOON OPINTOMATKA SAKSAAN
RANKU-hankkeen JÄTEVEDEN RAVINTEET KIERTOON OPINTOMATKA SAKSAAN Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) järjesti kaikille avoimen tutustumismatkan Saksaan 6.- 8.4.2016. Matka
LisätiedotUudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset
Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan
LisätiedotKestävä kehitys ja kiertotalous
Kestävä kehitys ja kiertotalous "Kestävää päätöksentekoa ja kehittämistä" Lapin kunta- ja aluekehityspäivät 24.25.9.2019 Pauliina Jalonen, Kuntaliitto 25.9.2019 @jalonpa Kiertotalous on kestävää kehitystä
LisätiedotKumppanuussopimus Saaristomeren biosfäärialueen kanssa Aiesopimus biosfäärialueen toimintaan osallistumisesta
Kumppanuussopimus Saaristomeren biosfäärialueen kanssa Aiesopimus biosfäärialueen toimintaan osallistumisesta 1. Sopijapuoli Nimi Yhteyshenkilö/-t: Toimimme osana Unescon biosfäärialuetta Saaristomerellä
LisätiedotVELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander
VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti Sanna Tikander sanna.tikander@ely-keskus.fi 040 769 9023 VELHOn VESIENHOITO Paikallisten vesienhoitotoimien edistäminen Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa Pro
LisätiedotBiokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa
Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa 17.6.2016 Esa Nummela, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy yhtiö perustettu 1994 17 osakaskuntaa 65 työntekijää Liikevaihto
LisätiedotEtelä-Karjala: Kiertotalouden tiekartta
Etelä-Karjala: Kiertotalouden tiekartta Etelä-Karjalan kiertotalouden tiekartta on laadittu osana EU LIFE IP CIRCWASTEhanketta, jonka tavoitteena on viedä Suomi kohti kiertotaloutta. 2018-2030 Etelä-Karjalan
LisätiedotRuovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon
Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Ruovikossa suhisee -näyttelyn avajaiset 6.5.2016 Maria Yli-Renko Ruokopelto-hanke Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön
LisätiedotIlmastonmuutoksen hillitseminen
Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä
LisätiedotYhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja
Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja 2016-2021 Vesienhoidon yhteistyöryhmä 8.5.2014 23.5.2014 Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen perusteista Toimenpiteisiin sisältyvät merkittävimmät
LisätiedotRavinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa
Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa Päivän ohjelma 12.00 Päivän avaus, Markku Mäki-Hokkonen, Wirma 12.05 Puhdistamohankkeen tilannekatsaus LAVO, Riitta Moisio, Lappeenrannan lämpövoima,
LisätiedotRAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Mikko Rahtola Erityisasiantuntija Luonnonvarakeskus Mikko.rahtola@luke.fi p. 0295324701 LUENNON SISÄLTÖ: Maatalouden iso muutos fossiilitaloudesta biotalouteen
LisätiedotSuomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa
Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Pirjo Salminen MMM 1 Tiekartta tarvittavista toimenpiteistä YM ja MMM asettama RAKI-työryhmä valmisteli ja se valmistui 2011 Työryhmä keskittyi tarkastelemaan
LisätiedotHanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit
Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Eurajoki-Lapinjoki-ryhmän kokous 4.10.2012 Köyliössä Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Lapin Saarnijärven
LisätiedotRavinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015. Järki-lanta loppuseminaari 13.11.
Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015 Järki-lanta loppuseminaari 13.11.2014 Taustalla Suomen sitoumus 2010 - ravinteiden kierrätyksen esimerkkialueeksi
LisätiedotKiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen
LisätiedotKierrätys ja kompostointi 21.11.2015
Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,
LisätiedotRanta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Eurajoen Luvian ranta-aluesuunnittelun yleisötilaisuus 3.4.2014 Eurajoki Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
LisätiedotJärviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla
Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla Järviruoko, rantojemme kiusa, voikin olla oiva orgaanisen aineen lähde savimaiden pelloille Kuvat ja teksti: Sanna Tikander Ruokopelto, RANKU ja VILKKU hankkeiden
LisätiedotLuomuliiton ympäristöstrategia
Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle
LisätiedotVELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Satavesi-ohjelman Eurajoki Lapinjoki-ryhmän kokous 11.10.2011 Mikä VELHO? VELHO-hanke
LisätiedotPirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Selkämeri-ryhmän kokous 25.9.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Selkämeren taustakuormituksen mallinnus
LisätiedotRatkaisuja kierrätyksen lisäämiseksi kokeiluhankkeiden tuloksia. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kiertotalous nyt Helsinki 15.2.
Ratkaisuja kierrätyksen lisäämiseksi kokeiluhankkeiden tuloksia Sirje Stén, ympäristöministeriö Kiertotalous nyt Helsinki 15.2.2019 Yhdyskuntajätteen kierrätyksen kokeiluhankkeet Käytännön keinoja yhdyskuntajätteen
LisätiedotVEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori
2.11.2016 VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori 1 Aurajokisäätiön hallinnoima 2-vuotinen vesiensuojeluhanke Rahoitusta Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotJätevesilainsäädännön uudistuksen vaikutukset jätehuoltomääräyksiin
Jätevesilainsäädännön uudistuksen vaikutukset jätehuoltomääräyksiin Hajajäteseminaari 13.3.2017 Satu Ala-Könni Jätehuoltokoordinaattori Jätelautakunta Kolmenkierto Jätehuoltoviranomainen ja lietteet Asumisessa
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
LisätiedotKohti kiertotaloutta hankkeen avaus
Kohti kiertotaloutta hankkeen avaus Jarmo Muurman Ympäristöneuvos CIRCWASTE aloitustilaisuus 28.11.2016 Helsinki Kierrätystä edistävää sääntelyä Jätelain muutos kunnan vastuun rajauksesta yhdyskuntajätehuollossa
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet
Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla Viljelijätilaisuudet 12.3.2018 GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Tornio
LisätiedotVesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotItä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani
Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Envitecpolis Oy HELMET-hankkeen vastuullinen päätoteuttaja on Envitecpolis Oy, joka on vuonna 2008 perustettu hajautetun uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 8.10.2012 Nakkilassa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Piilijoen tulvasuojelupenkereiden
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotVesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa
Vesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa Haja-asutuksen kartoitus- ja neuvontakäynnit 10 vuotta Länsi-Uudellamaalla Miira Riipinen, ympäristöpäällikkö @miirariipinen 27.3.2019
LisätiedotRAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Maaseuturahaston rahoitusinfo 21.3.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY Mikko Rahtola Luonnonvarakeskus (Luke), MARAHYÖTY II MAASEUTURAHASTON
LisätiedotTeema 3: Kierrätyslannoitteiden hyödyntämisen ja logistisen ketjun kehittäminen
Bio- ja kiertotalouden matchmaking-tapahtuma 7.4.2017 Pienryhmien yhteenvedot Teema 3: Kierrätyslannoitteiden hyödyntämisen ja logistisen ketjun kehittäminen Haaste: Miten biokaasuntuotannon mädätysjäännökset
LisätiedotMikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)
Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesiyksikkö Nykytoiminnan kuvaus VARELY Vesiyksikkö / Mirja Koskinen 14022017 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue johtaja Risto Timonen Alueiden
Lisätiedot