Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätys ja vesiensuojelu TERVETULOA!
|
|
- Ismo Pakarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätys ja vesiensuojelu TERVETULOA!
2 Iltapäivän ohjelmassa 1) Maaseudun kehittämisohjelma - työkaluja kehittämiseen / Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM 2) Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön / Tarja Haaranen, Luke 3) Maaseutuohjelman vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksen hallinnointi / Seppo Jaakonmäki, V-S ELY-keskus 4) Avointa keskustelua ja ideointia Minkälaisia ravinteiden kierrätyksen hankkeita tai hankeyhdistelmiä Saaristomeren valuma-alueelle tarvitaan? Tervetuloa! 2
3 Ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
4 Ravinneneutraali kunta -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kaksivuotinen ( ) kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää uusi Ravinneneutraali kunta - toimintamalli (brändi). 4
5 Ravinneneutraali kunta -hanke Kartoitetaan mahdollisuudet ja puutteet alueella syntyvien orgaanisten ravinteiden kierrätyksessä Etsitään eri alojen yhteistyönä käytännön ratkaisuja, jotka tukevat ympäristön ja talouden kannalta kestäviä ravinteiden kierrätyksen menetelmiä Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa ( ) 5
6 Ravinneneutraali kunta -hanke Kuuden pilottikunnan työn kautta eteenpäin: Pori, Nakkila, Taivassalo, Mynämäki, Vehmaa ja Turku Yhdeksän teemaa: Putsarilta hyötykäyttöön Haja-asutuksen jätevedet Biojätteet Eläinsuojasta pellolle Hyvät viljelykäytännöt Teollisuusravinteet Veneily Biokaasulaitos Hankinnat Lisäksi edistetään teemoihin liittyvää ympäristöyrittäjyyttä ja tuodaan esille hallinnollisiin käytäntöihin ja taloudellisiin ohjauskeinoihin liittyviä parannus- ja kehittämisehdotuksia. 6
7 Ravinneneutraali kunta -hanke Hankkeen ensimmäinen vuosi (2015) painottuu kuntaorganisaatioiden ravinteiden kierrätystyön edistämiseen. Toisena vuonna (2016) panostetaan kuntaorganisaatioiden lisäksi yritystoimijoihin ja toimintamallin kehittämiseen brändiksi sekä aiheeseen liittyvien hallinnollisten käytäntöjen ja taloudellisten ohjauskeinojen ongelmien ja mahdollisuuksien kartoitukseen ja parannus- ja kehitystyöhön. Hankkeen kahden ensimmäisen vuoden tulosten jalkauttaminen ja luodun Ravinneneutraali kunta -brändin kehitys ja markkinointityö on suunniteltu tehtävän hankkeen kolmantena vuotena (2017), jolle on haettu erikseen rahoitusta Ravinteiden kierrätys on resurssiviisautta! 7
8 Ota yhteyttä Sanna Tikander, koordinaattori , Janne Heikkinen, erityisasiantuntija , Hankkeen Internetsivut: Hankkeen esite: 8
9 Biotalouden keinoin kohti ilmastokestävyyttä - BILKE Varsinais-Suomen ELY-keskus
10 BILKE-hanke Käynnistyy kesällä Rahoittaja MMM (rahoitus vuodelle 2015) Tavoitteet varautua ilmastonmuutokseen edistää fossiilisten polttoaineiden korvaamista bioenergialla edistää ympäristöyrittäjyyttä sekä uusien teknisten innovaatioiden ja toimenpiteiden kehittämistä ja käyttöön ottoa toimia sateenvarjona Mynälahden hankkeille edistää ravinteiden kierrätystä 10
11 Ilmastokestävyys ja ilmastonmuutokseen varautuminen Ilmastonmuutos -> kuivuuden ja tulvien aiheuttamat ongelmat, vesien ravinnekuormituksen kasvu Arvioidaan skenaarioiden perusteella tulevia sääilmiöitä ja suunnitellaan varautumis- ja sopeutumistoimet Tarkasteltavat alueet: Paimionjoki, Sirppujoki, Mynäjoki ja Mynälahden ympäristö Ensisijaisia toimenpiteitä toteutetaan valituilla alueilla Laaditaan ilmastonmuutoskestävyyden arviointiperusteet Tarkastellaan mallinnuksilla toimien vaikutusta sisävesien ja Saaristomeren ravinnekuormitukseen 11
12 Bioenergia Pyritään vaikuttamaan hajautetun ja keskitetyn energiantuotannon valintoihin niin, että fossiilinen energia korvataan biokaasulla ja puulla Pyritään vaikuttamaan puun tuotanto- ja hyödyntämistapoihin niin, että vesiin kohdistuvat haittavaikutukset minimoidaan (ohjaus, neuvonta) Hankkeiden aktivointi ja koordinointi Kohdealue Mynälahden ympäristö Esitetään hanketarpeita sekä arvioidaan ja kommentoidaan maaseutuohjelmasta rahoitettavien hankkeiden tavoitteita ja suunnitelmia Laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa 12
13 Ympäristöyrittäjyys ja -teknologia Uusia ratkaisuja ja uutta teknologiaa tarvitaan mm. ilmastonmuutosta koskeviin sopeutumiskeinoihin ravinteiden kierrätykseen Tarvitaan tietoa kustannuksista, rahoituskeinoista sekä menetelmistä ja kokemuksista Orgaanisten ravinteiden kierrätys Yhteistyötä RANKU-hankkeen ja muiden ravinnekierrätyshankkeiden kanssa Yhteistyötä myös hoitokalastushankkeiden kanssa (vähäarvoiset luonnonkalat hyötykäyttöön, ravinteiden poisto vesistöistä kalojen mukana) 13
14 Katsaus Varsinais-Suomen orgaanisten ravinteiden tilanteeseen Janne Heikkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus
15 Saaristomeren valuma-alueella Hyödyntämiskelpoisten raaka-aineiden tonni- ja ravinnemäärät Orgaaninen aines Orgaaninen aines t/v Fosfori (P) t/v Typpi (N) t/v Lanta Jätevesilietteet Sako- ja umpikaivolietteet Teolliset orgaaniset jätteet ?? Erilliskerätty biojäte Suojavyöhykenurmet ? Luonnonhoitopellot ? Ruovikot Maatalouden kasvijätteet Yhteensä Lähde: Ravinteiden käytön yleissuunnitelma 15
16 Kanat Top 3 Eläintuotantojakauma V-S:n alueella V-S:n kotieläintilojen osuus kaikista maatalousja puutarhayrityksistä vain 15 % vuonna 2013 (Suomen alhaisin) Siitä huolimatta valtakunnallisesti: Kunta Kpl ( ) 1. sija Loimaa sija Laitila sija Somero Sianlihan tuotanto Top 10 Kunta Milj. kg 2. sija Loimaa 12,60 5. sija Vehmaa 7,96 8. sija Somero 5,85 Vehnän (31,8 %) ja rypsin (16,1 %) osuus Suomen suurin vuonna 2013 Lähde: Tiken maataloustilastot 16
17 Lantafosforin yli- tai alijäämä Saaristomeren valuma-alueen ympäristössä (Ylivainio ym, 2014) Varsinais-Suomen alueella Vehmaa (>15 kg/ha), Taivassalo ja Oripää (10-15) Uusikaupunki, Laitila ja Koski TI (5-10) Lähde: Ylivainio K., Sarvi M., Lemola R., Uusitalo R. ja Turtola E Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland. MTT:n reports
18 Aika siirtyä sanoista tekoihin Käytännön läheistä Ratkotaan asioita ongelmien kautta Tiedon siirtäminen käytännön toimintaan Ennakkoasenteiden muuttaminen Yhteistyötä Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Kehitetään kannattavuutta ja lisätään osaamista 18
19 Kolme kysymystä 1. Mitkä ovat ravinteiden kierrätyksen suurimmat ongelmat Varsinais-Suomessa? 2. Minkälaisia toimia niiden ratkaisemiseen tarvitaan? 3. Minkälaisia hankkeita Varsinais-Suomessa tulisi toteuttaa (mitkä tavoitteet, mitkä sektorit ja toimijat mukana, millä alueilla jne.)? 19
Ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.6.2015 Esityksen sisältö Hanke, tavoitteet ja toteutus Ravinteiden kierrätyksen hyödyt Kuntien rooli hankkeessa ja teemat Tuloksena ravinneneutraali
LisätiedotRavinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ravinneneutraali kunta RANKU 1.3.2016 Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen (2015-2017) kehittämishanke
LisätiedotMiten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 29.9.2015 Esityksen sisältö RANKU-hanke, tavoitteet ja toteutus Mikä
LisätiedotHuomio maan kasvukuntoon
Huomio maan kasvukuntoon Janne Heikkinen RANKU-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät 19.1.2016 Esityksen sisältö RANKU-hanke lyhyesti Maan rakenteesta Sanoista
LisätiedotRavinneneutraali kunta RANKU-hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ravinneneutraali kunta RANKU-hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta on kunta tai muu yhtenäinen alue, jossa kunta on aktiivinen ravinnekierrätyksen toimija. Alueella orgaaniset
LisätiedotRavinneneutraali kunta RANKU. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen visio tulevaisuuden kunnasta tai muusta yhtenäisestä alueesta, jossa orgaaniset
LisätiedotKohti ravinneneutraaliutta. RANKU -toimintatapa. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Kohti ravinneneutraaliutta RANKU -toimintatapa Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta on tällä hetkellä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja kuuden pilottikunnan visio tulevaisuuden
LisätiedotRANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus
RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen
LisätiedotRavinneneutraali kunta RANKU Pilottikuntien Verkostoitumispäivä Tervetuloa! Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ravinneneutraali kunta RANKU Pilottikuntien Verkostoitumispäivä 4.11.2015 Tervetuloa! Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Päivän ohjelma 9.00 Aamukahvit 9.15 Tilaisuuden avaus 9.20 Kuntaesittelyt
LisätiedotMikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden
LisätiedotRANKU-kunta Turku - Lietteestä lähikalaan, piloteilla alkuun
RANKU-kunta Turku - Lietteestä lähikalaan, piloteilla alkuun Pekka Salminen/ 14.12.2016 Kunnassa on toimiva infra tukemassa ravinteiden kierrätystä Tuntee alueensa ravinnevirrat Ravinneneutraali kunta
LisätiedotKuntien rooli vesitaloudessa
Kuntien rooli vesitaloudessa Ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta -toimintamalli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen visio tulevaisuuden kunnasta. Sen kehittämiseksi
LisätiedotRavinneneutraali kunta ravinnekierrätysyrittäjän kumppani
Ravinneneutraali kunta ravinnekierrätysyrittäjän kumppani Sanna Tikander Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesiyksikkö 10.12.2018 Ravinneneutraali
LisätiedotRuovikosta ruokapöytään
Ruovikosta ruokapöytään Jokainen askel vaikuttaa 1.11.2017 Kuntien hankinnoilla voi vaikuttaa Sanna Tikander, Ravinneneutraali kunta -hanke Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskuksen
LisätiedotRavinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM
Ravinteiden kierrätyksen edistäminen Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM Raki-ohjelman 2012-2015 taustaa 2010 Suomen hallitus antoi Itämeri huippukokouksessa
LisätiedotKokouspöytäkirja
Kokouspöytäkirja 8.6.2015 Ravinneneutraali kunta ja Biotalouden keinoin kohti ilmastokestävyyttä -hankkeiden ohjausryhmän 1.kokous Aika: Maanantai 8.6.2015 klo 10 Paikka: Virastotalo, kokoustila Relander,
LisätiedotYmpäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere
Ympäristöhankkeet hanketorilla Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 19.-20.1.2016 Tampere Ravinneneutraali kunta Tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman
LisätiedotMikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)
Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus
Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee
LisätiedotMaatalouden ravinteet hyötykäyttöön
Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 23.5.2016 Turku Maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitea Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.5.2016 Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 MMM:n
LisätiedotMaatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.
Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ
LisätiedotLannan ravinteet kiertoon. Nautaparlamentti 23.7.2015 Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Lannan ravinteet kiertoon Nautaparlamentti 23.7.2015 Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 27.7.2015 Esityksen sisältö Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke Kiertotalous Lannan
LisätiedotLannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset
Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman
LisätiedotTärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku
Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus 9.8.2016 Kaasmarkku Yhteistyötä ja vuorovaikutusta RANKU-hanke, Finnamyl Oy, Nakkilan kunta, tärkkelysperunan viljelijät ja ProAgria
LisätiedotPorin seudun biokaasuratkaisut seminaari
Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari 24.5.2016 Ohjelma 12.30-12.40 Tilaisuuden avaus Kari Hannus, Porin kaupunki 12.40-13.15 Porin seudun kaasutalous 2020 Matti Luhtanen, Prizztech Oy 13.15-13.35 Luotsinmäen
LisätiedotLuomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)
Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä
LisätiedotRuovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon
Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Ruovikossa suhisee -näyttelyn avajaiset 6.5.2016 Maria Yli-Renko Ruokopelto-hanke Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön
LisätiedotRavinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015. Järki-lanta loppuseminaari 13.11.
Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015 Järki-lanta loppuseminaari 13.11.2014 Taustalla Suomen sitoumus 2010 - ravinteiden kierrätyksen esimerkkialueeksi
LisätiedotMaatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 21.10.2014 Miksi ravinteiden kierrätystä? Maailman louhittavissa olevat fosforivarannot ovat rajalliset. EU:ssa
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia
LisätiedotMaatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15
Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15 Sivu 1 10.12.2015 Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 MMM:n LUKElta tilaama kaksivuotinen hanke käynnistää
LisätiedotYmpäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari 21.11.2014 Oulu/Anni Karhunen YM
Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015 Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotRavinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku 12.1.2015 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 16.1.2015 Luonnonvarojen hupeneminen ja ilmastonmuutos Väestönkasvu
LisätiedotVarsinais-Suomen ruokaketju
Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja
LisätiedotLantayhteistyön ja urakointipalvelujen mahdollisuudet -kyselyn yhteenveto
7..7 Lantayhteistyön ja urakointipalvelujen mahdollisuudet -kyselyn yhteenveto Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisällys Taustaa... Kyselyn
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotVELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon
LisätiedotMYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi
Pekka Alho 21.08.2012 MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus Mynälahden yleissuunnittelu hanke 2010-2012 Saaristomeri pienoiskoossa Kuuden kunnan yhteinen asia Valuma-alue mukaan lukien
LisätiedotRavinteet puhtaasti kiertoon
Ravinteet puhtaasti kiertoon 5.10.2015 Sinisen biotalouden työpaja Tarja Haaranen, LUKE Jyrki Laitinen, SYKE Antton Keto, SYKE Miksi ravinteiden kierrätystä? Maailman louhittavissa olevat fosforivarannot
Lisätiedott / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta
Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään
LisätiedotKeinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön
Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön Leena-Marja Kauranne, YM seminaari 22.10.2014 Säätytalo, Helsinki Sisältö Arvokas lanta kiertämään - pakollako vai vapaaehtoisesti? nitraattiasetus ravinteiden
LisätiedotMATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus
MATO-tutkimusohjelman esittely Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma MATO 2016-2020 MMM ja YM rahoittavat ja koordinoivat
LisätiedotRAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE Ravinteiden kierrätyksen tuloskiertue Joensuu 30.1.2019 Tarja Haaranen, YM Maailman ylikulutuspäivä tulee joka vuosi aiemmin Maailman ylikulutuspäivä on päivä, jolloin
LisätiedotMaaseutuohjelman hankerahoitusmahdollisuudet ympäristöhankkeissa
Maaseutuohjelman hankerahoitusmahdollisuudet ympäristöhankkeissa Härmän kuntokeskus 29.1.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 26.1.2015 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2014-2020
LisätiedotRaki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM
Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla 2.2.2017 Anni Karhunen YM Hallituksen kiertotalouden kärkihanke: Ravinteiden kierrätyksen
LisätiedotENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014
ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut
LisätiedotAjankohtaisia vesistöasioita MMM:stä. Vesien- ja merenhoidon neuvottelupäivät Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 5.9.
Ajankohtaisia vesistöasioita MMM:stä Vesien- ja merenhoidon neuvottelupäivät Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 5.9.2017 Sivu 1 5.9.2017 Sisältö maaseutuohjelmanvesistötoimien tuloksellisuusarviointi
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)
Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,
LisätiedotKUNTIEN RAVINNEKIERRÄTYS
TUTKIMUSRAPORTTI..0 KUNTIEN RAVINNEKIERRÄTYS Taloustutkimus Oy Petra Kantola..0 Kuntien ravinnekierrätys / pk Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy ELYkeskuksen toimeksiannosta.
LisätiedotRAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Mikko Rahtola Erityisasiantuntija Luonnonvarakeskus Mikko.rahtola@luke.fi p. 0295324701 LUENNON SISÄLTÖ: Maatalouden iso muutos fossiilitaloudesta biotalouteen
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotRavinteiden kierrätys Suomessa
Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark
LisätiedotJärviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla
Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla Järviruoko, rantojemme kiusa, voikin olla oiva orgaanisen aineen lähde savimaiden pelloille Kuvat ja teksti: Sanna Tikander Ruokopelto, RANKU ja VILKKU hankkeiden
LisätiedotValtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotRavinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu
Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta
LisätiedotJärviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?
Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa
LisätiedotKuntien rooli ravinteiden kierrätyksessä hyötyjä kaikille. Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke
Kuntien rooli ravinteiden kierrätyksessä hyötyjä kaikille Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke Ravinteiden kierrätys Ravinteita sisältävä aines hyödynnetään joko
LisätiedotVEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori
2.11.2016 VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori 1 Aurajokisäätiön hallinnoima 2-vuotinen vesiensuojeluhanke Rahoitusta Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä
LisätiedotVesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019 2021 suunnitelmista toimintaan Höytiäisen tulevaisuus yhteinen asia 23.11.2018 Polvijärvi, Huhmari Ylijohtaja Ari Niiranen Periaatteet ja painopisteet Lähtökohtana
LisätiedotORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN
ORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN KASVUKUNTO Mikko Rahtola Erityisasiantuntija Luonnonvarakeskus LUENNON SISÄLTÖ: Maatalouden iso muutos fossiilitaloudesta biotalouteen Hallitusohjelman bio- ja kiertotalouden
LisätiedotEnergiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011
Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotBIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi
Salo 10.10.2014 Pekka Alho BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA Taustaa Pure Biomass hanke www.purebiomass.eu Varsinais-Suomen biomassapotentiaalin kartoitus http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/publishedservice?file=
LisätiedotVesien hoito ja ravinteiden kierrätys osana kuntien perustoimintaa. Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke
Vesien hoito ja ravinteiden kierrätys osana kuntien perustoimintaa Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila Vesistöaluekohtainen
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)
Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,
LisätiedotPaikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa
Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien
LisätiedotKAARINAN KAUPUNKI. Osallistuminen ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hankkeeseen KNA/56/ /2019
Osallistuminen ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hankkeeseen Diaarinumero KNA/56/11.00.05/2019 Tiivistelmä - Ympäristölautakunta 23.10.2018 Valmistelija Ympäristöinsinööri Pasi Saario
LisätiedotRaki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet
Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tehostaminen ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen Viestintä- ja verkostoitumisseminaari hankkeille 25.-26.9.2017
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotTEHO:ssa tuumasta toimeen
TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:
LisätiedotPolitiikka-arviointi osana yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Case ravinnekierrätys
Politiikka-arviointi osana yhteisten tavoitteiden saavuttamista Case ravinnekierrätys Helena Valve ja Jussi Kauppila Kohti arviointia 2.0. 14.12.2017 HAUS Kolme väitettä: 1. Agenda 2030 edistäminen tarvitsee
LisätiedotHankkeen toteutusaika
Hankkeen toteutusaika 1.2.2018-31.12.2020 Ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Ohjelman toimenpide: 7.6 Kulttuuri- ja luonnonperintö Ohjelman alatoimenpide: Kulttuuri- ja luonnonperintö,
LisätiedotYmpäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta
LisätiedotRANKU-hankkeen JÄTEVEDEN RAVINTEET KIERTOON OPINTOMATKA SAKSAAN
RANKU-hankkeen JÄTEVEDEN RAVINTEET KIERTOON OPINTOMATKA SAKSAAN Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) järjesti kaikille avoimen tutustumismatkan Saksaan 6.- 8.4.2016. Matka
LisätiedotRytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö
Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen -luento Salossa 11.5.2016 Maria Yli-Renko Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Miksi
LisätiedotTutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
LisätiedotVeden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät
Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019-2023 Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät 27.-28.8.2019 Nyt on veden vuoro Suurten vesialueiden maana kannamme suurta vastuuta vesistä.
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotTervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke
Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotOrgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola, Janne Kaseva Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen,
LisätiedotRAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE. Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KOKEILUOHJELMA (MMM) Tavoitteena orgaanisten lannoitteiden markkinoille saattaminen seuraavien
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015
Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa
LisätiedotMATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet
MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus Verkkosivut: mmm.fi/mato Tavoitteena Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma
LisätiedotMiten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?
Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa? RAVINNEKIERROISTA VOIMAA ETELÄ-KARJALAAN 04.04.2019 Mervi Matilainen Apila Group Oy Ab @Apilagroup #materialswisdom Lähtökohdat Kolmekymmentä vuotta sitten
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto
LisätiedotRAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Maaseuturahaston rahoitusinfo 21.3.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY Mikko Rahtola Luonnonvarakeskus (Luke), MARAHYÖTY II MAASEUTURAHASTON
LisätiedotBiokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina
Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus
LisätiedotVELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Satavesi-ohjelman Eurajoki Lapinjoki-ryhmän kokous 11.10.2011 Mikä VELHO? VELHO-hanke
LisätiedotTIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen
VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet
Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla Viljelijätilaisuudet 12.3.2018 GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Tornio
LisätiedotBiotalouden värisuora
Maankuivatuksen ajankohtaiset asiat Salaojituksen neuvottelupäivät 10-11..015, Jyväskylä Ville Keskisarja, MMM Biotalouden värisuora KIERTOTALOUS Vihreä biotalous Mahdollisuudet suuriin teollisiin investointiin:
LisätiedotKiertotalous alkaa meistä
Kiertotalous alkaa meistä Vehmaan biokaasulaitos Vakka-Suomen lantafosforiongelman ratkaisijana Biokaasua Varsinais-Suomessa seminaari, Turku 16.2.2016 Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy
Lisätiedot