Kuntien rooli ravinteiden kierrätyksessä hyötyjä kaikille. Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke

Transkriptio

1 Kuntien rooli ravinteiden kierrätyksessä hyötyjä kaikille Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke

2 Ravinteiden kierrätys Ravinteita sisältävä aines hyödynnetään joko sellaisenaan tai käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai raaka-aineiksi useimmiten puhutaan fosforista (P) ja typestä (N) eläinten lanta, elintarvikkeet ja ruokajätteet, jätevesi, puutarhatuotteet, kemian tuotteet, metsäteollisuus.. Ihmisen toiminnasta syntyvän jätteen turvallinen palauttaminen ravinneketjuun on olennainen osa bio- ja kiertotaloutta Ravinteita kierrätetään Suomessa huomattavasti tavoiteltua vähemmän Seurauksena ravinteiden hukasta on vesien rehevöitymistä, päästöjä ilmaan ja tarpeetonta riippuvuutta epäorgaanisista keinolannoitteista sekä heitetään resursseja hukkaan 2

3 3

4 Ravinteiden kierrätys on rahanarvoista Sitran ja McKinseyn Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle selvityksessä (2015) laskettiin, että kiertotalous tarjoaa Suomen kansantaloudelle varovaisesti arvioiden 1,5 2,5 miljardin euron arvopotentiaalin vuoteen 2030 mennessä viidellä tutkitulla sektorilla; Kokonaisuudessaan arvopotentiaali kansantaloudelle on moninkertainen Sitra ja Gaia Consulting Oy ovat arvioineet ravinteiden kierron taloudellisen potentiaalin Suomelle neljällä toimialueella: 0,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä 4

5 Ravinteiden kierrätys Ravinteiden kierrätyksen tehostamisen tulee olla taloudellisesti järkevää ja aina ympäristön ja luonnonvarojen kestävän käytön mukaista. Päästövähennysten ohella ravinteiden tehokas käyttö ja kierto vahvistavat paikallista hyvinvointia ja aluetaloutta esimerkiksi lisäämällä ravinneomavaraisuutta ja synnyttämällä uusia innovaatioita sekä liiketoimintaa. Lisäksi säästyy kustannuksia ja ympäristön tila paranee. Ravinteiden kierrätys tuo kunnille ja yrityksille positiivista näkyvyyttä. Ravinteiden kierrätys on alueen kokonaisvaltaista resurssiviisautta! 5

6 Ravinneneutraali kunta on kunta tai muu yhtenäinen alue, jossa kunta on aktiivinen ravinnekierrätyksen toimija. Alueella orgaaniset ravinteet hyödynnetään tehokkaasti ja taloudellisesti, mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa, ihminen ja ympäristö huomioon ottaen (RANKU-hanke ) 6 Kuvat: Jere Anttila, Seppo Salonen,

7 Kuntasektori ravinteiden kierrätyksessä Ajattelutavan on oltava läpileikaava kunnassa, jokainen toimiala ja sektori strateginen painopiste myös kuntastrategiassa Kuntien henkilöstön, mutta myös luottamushenkilöiden on oltava tietoisia siitä, missä kohtaa suunnittelua ja päätöksentekoa on osattava ottaa huomioon Kunta voi toimia ravinnekierrätyksen suunnannäyttäjänä mm. palveluidensa järjestämisessä, hankinnoissa ja maanomistajana maa- ja metsätaloudessa. Kuntayhtiöt, etenkin vedenjakelun, jätteiden ja jätevesien käsittelyn sekä energian osalta, ovat tärkeitä kumppaneita ravinnekierrätyksen edistämisessä Ravinteiden kierrätykselle tarpeellisten verkostojen muodostumiseksi kunnat voivat törmäyttää resurssivirtoja ja toimijoita, koordinoida toimintaa alueillaan ja nostaa esille alueensa menestystarinoita 7

8 Ravinteiden kierrätys kunnissa esimerkkejä lounaissuomalaisista kunnista Ravinteiden kierrätyksen edistäminen on positiivinen arvovalinta Kunta on tärkeä suunnannäyttäjä ja päänavaaja kunnassa toimiville yrittäjille ympäristöä säästävän ja ekologisen toiminnan harjoittajana ja teknologian käyttäjänä Elinkeinot puhtaine elintarvikkeineen ovat riippuvaisia puhtaasta ympäristöstä. Elinkeinot voivat kehittää ravinneneutraalia tuotantoaan ja kunta voi luoda puitteet tälle ja auttaa elinkeinoja näin kehittymään Ohjaamalla kunnan alueella muodostuvia ravinnevirtoja voidaan kunnan ravinnetasetta viedä kohti neutraalia 8

9 Ravinteiden kierrätys kunnissa esimerkkejä lounaissuomalaisista kunnista Kunnan oman toiminnan näkökulmasta ravinneneutraalius tarkoittaa raaka-aineiden parempaa hyödyntämistä, vähemmän jätettä ja lähituotannon parempaa hyödyntämistä. Näiden toteutuessa on mahdollista saada aikaan säästöjä kunnan omassa toiminnassa. Kunnan aloittamien kokeiluhankkeiden myötä uudet viljelymenetelmät voivat ottaa tulta viljelijöiden keskuudessa, parantaa peltojen elinvoimaa ja tuoda parempia satoja samalla, kun vähennetään vesistökuormitusta. Jos haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn lietteille ja suodatinmassoille löytyy hyötykäyttömahdollisuuksia, niin se tarjoaa työtä urakoitsijoille ja parantaa ympäristön tilaa. 9

10 Kuntasektori ravinteiden kierrätyksessä Kuntasektori on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi ravinteiden kierrätyksessä (RANKU-hanke ) Kunnat voivat tehdä konkreettista ravinnekierrätystyötä, mutta ennen kaikkea niiden pitää kyetä luomaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden mahdollistavia sekä yritystoimintaa kiinnostavia toimintaympäristöjä myös ravinteiden kierrätyksen ympärille. 10

11 Ravinneneutraali kunta (RANKU) on ravinnekierrätyksen toimintamalli kunnille Kuntien ravinnekierrätystyötä jäsentämään on luotu Ravinneneutraali kunta -toimintamalli. Ravinneneutraalius on ravinteiden kestävää käyttöä sekä kierrätystä Opas kunnille (Doria-tietokannassa) 11

12 12

13 RANKU 3 tukee kuntia kohti ravinneneutraaliutta Toimintamallin jalkauttamiseksi käynnistettiin valtakunnallinen 2,5 vuotinen RANKU 3 -hanke. Hanke kannustaa ja tukee kuntia ja muita sidosryhmiä ravinneneutraaliin toimintaan. Hanke tuottaa esim. ravinnevirtatarkasteluja sekä esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämiseen. RANKU 3 on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa Rakiohjelmaa ja siten toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön kärkihanketta ja sen tavoitteita. Hanke toteutetaan ajalla

14 RANKU 3 tukee kuntia kohti ravinneneutraaliutta Hanketta toteuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskus yhdessä monien valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa Hankkeen kolme päätavoitetta ovat: 1. saattaa toimintamalli tunnetuksi, pysyväksi ja itsenäisiksi käytännöiksi kunnissa ja muilla alueilla, 2. tehdä kuntien ravinnekierrätystyö tunnetuksi ja hyväksytyksi sekä 3. kehittää ja ottaa käyttöön sopivia mittareita kuntien ravinneneutraalin toiminnan käytännönläheiseen hyötyjen arviointiin sekä toimenpiteiden ja tulosten seurantaan. 14

15 Ilmianna kuntasi! Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi -hanke järjestää avoimen kilpailun kunnille hankkeeseen osallistumiseksi. Ilmoita oma kuntasi mukaan! 15

16 Ilmianna kuntasi mukaan ravinnekierrätykseen! Ennakkotietoa Kuntamarkkinoilla, RANKU 3 kuntakilpailu Kunnassa tulee olla halua olla kiertotalouden edelläkävijä myös ravinteiden kierrätyksen osalta (ravinneneutraali) Pienet ja keskisuuret kunnat sekä vapaaehtoiset yhteenliittymät Elinkeinorakenteeltaan erityyppisiä kuntia Kunnat, joissa ruuantuotannon ja/tai metsätalouden osuus on kasvanut ja organisaatiolla ei ole käytäntöjä näiden ravinteiden hyväksikäyttöön Pienet kunnat, jotka tulevaisuudessakin tulevat olemaan oman jätevedenpuhdistamon varassa Kunnat, joissa on kuntastrategian tai muu vastaavan ohjelman kehitystyö käynnissä 16

17 Ilmianna kuntasi mukaan ravinnekierrätykseen! Ennakkotietoa Kuntamarkkinoilla, RANKU 3 kuntakilpailu Ilmoittamalla kuntasi mukaan, kunnallasi on madollisuus saada hankkeen kautta: ravinnekierrätyksen asiantuntijatukea 2 vuoden ajaksi hankkeen kautta ravinnevirtaselvityksiä kuntaasi ja asiantuntijoiden tuella pohditaan miten parhaiten niitä hyödyntää kunnassasi kunnassa toimivat ravinteiden kierrätykseen liittyvät yritykset hyötyvät uusista avauksista asukkaat hyötyvät kuntien toimintatapojen kehittymisestä ja pitkällä tähtäimellä ympäristön viihtyvyyden ja vesien tilan paranemisesta 17

18 Ilmianna kuntasi mukaan ravinnekierrätykseen! Ennakkotietoa Kuntamarkkinoilla, RANKU 3 kuntakilpailu Hanke on yhteydessä kuntaasi / sinuun ja tarkentaa tilannetta kunnassasi syksyn aikana ja RANKU 3 -hankkeen ohjausryhmä valitsee mukaan valittavat kunnat (n 6 kpl) asiantuntijaraadin kanssa Hankkeeseen mukaan tulemisesta sovitaan kunnan kanssa erikseen, ja kunnassa tehdään virallinen päätös joko valtuustossa tai hallituksessa mukaan tulosta Mukaan lähtemisen yhteydessä sovitaan myös kunnan aiheeseen liittyvästä ravinnekierrätyslupauksesta, jonka konkretisoitumista käytäntöön hankkeella edistetään, ja jonka etenemistä hankkeen aikana seurataan. 18

19 Avoin, valtakunnallinen kisa aukeaa syyskuun lopussa. Ole nopea niin kunnallasi on mahdollisuus päästä mukaan! 19

20 Ota yhteyttä! Sanna Tikander , Anni Karhunen , Hankkeen Internetsivut: Hanke Facebookissa: Opas kunnille: Kuntamarkkinoilla meidät tavoittaa 3. kerroksen osastolta s.33 Tietoiskut ke ja to klo :50 salissa A 3.21 myös 3. kerros 20

21 Ravinneneutraali kunta 21