Ravinneneutraali kunta RANKU Pilottikuntien Verkostoitumispäivä Tervetuloa! Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Transkriptio

1 Ravinneneutraali kunta RANKU Pilottikuntien Verkostoitumispäivä Tervetuloa! Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

2 Päivän ohjelma 9.00 Aamukahvit 9.15 Tilaisuuden avaus 9.20 Kuntaesittelyt Julkiset hankinnat, elintarvikkeet (Johanna Mattila, Turun yliopisto) Ryhmätyöt Lounas Majatalon noutopöydästä (hanke tarjoaa) Tutustuminen Tuorlan biokaasulaitokseen ja biodieselin valmistukseen Iltapäiväkahvi Majatalolla Ryhmätöiden purku, kysymyksiä, keskustelua Tilaisuus päättyy, Turvallista kotimatkaa! 2

3 Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen ( ) kehittämishanke Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa Hankkeen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää Ravinneneutraali kunta - toimintamalli (brändi) 3

4 Ravinneneutraali kunta -hanke etenee 2015 Kuntaorganisaatioiden ravinteiden kierrätystyön edistäminen RANKU-toimintamallin kehitys 2016 Yritystoimijat mukaan Toimintamallista brändiksi Hallinnolliset ongelmat ja mahdollisuudet 2017 Kahden ensimmäisen vuoden työn jalkauttaminen 4

5 Ravinneneutraali kunta 5

6 Jätevesilietteen käsittelyn hankinnan ravinneneutraalit kriteerit Ravinneneutraali pellonvuokrasopimus Ravinteiden kierrättäminen on positiivinen arvovalinta Kierrättäminen on tulevaisuuden ruokahuollon ja kustannustehokkuuden kannalta välttämätöntä Itämerihaaste ja Resurssiviisas kunta (FISS) 6

7 Mynämäki Ravinneneutraalius tarkoittaa raaka-aineiden parempaa hyödyntämistä, vähemmän jätettä ja lähituotannon parempaa hyödyntämistä Säästöjä kunnan omassa toiminnassa Positiivista näkyvyyttä Teemoina biojätteet, hankinnat, eläinsuojasta pellolle, ja hyvät viljelykäytännöt Hinku-toiminta 7

8 Haja-asutusalueiden jätevesienkäsittely ja lietteiden hyödyntäminen Maatalousmaiden rakenne ja viljelykierto Eläinsuojasta pellolle Biokaasulaitoksen rejektivedet hyötykäyttöön 8

9 Taivassalo Saaristomeren tila on tärkeä asia Kunta on tärkeä suunnannäyttäjä kunnassa toimiville yrittäjille Oiva tilaisuus kehittää jätevedenpuhdistamon toimintaa ja laitteita kohti 0- päästöistä laitosta sekä kaukolämpöä Taivassalolle tärkeät elinkeinot, ammattikalastus ja maatalous puhtaine elintarvikkeineen ovat riippuvaisia puhtaasta ympäristöstä. Monitavoitteinen ravinnevirtojen hyödyntäminen biokaasuna kunnassa 9

10 Hyvät viljelykäytännöt Maaperän rakenne (hankeidea) Haja-asutuksen jätevedet Hankinnat Eläinsuojasta pellolle Orgaanisen aineksen lisäys Biokaasutus Itämerihaaste ja Hinku-toiminta 10

11 Fosfori ja typpi ovat elintärkeitä ravinteita Jätevesilietteiden ravinteet talteen Veneilyn tankkijätteiden ravinteet Hevosenlannan ja biojätteen käsittely Ruokahävikki ja biojäte (Ravinnepankki) Jätehuoltomääräyksissä tullaan huomioimaan ravinnekierrätyksen edellytyksiä mahdollisuuksien mukaan 11

12 Johanna Mattila Turun yliopisto

13 Ryhmätyö Villiä ja vapaata ajatuksen virtaa!

14 Ravinteiden kierron vuosittainen lisäarvo Suomelle on yhteensä 510 milj. (Sitra, Gaia Consulting 2015) Ravinteiden hukkaamisen taloudellinen arvo varsin vähäinen (nykyisillä N ja P hinnat) Merkittävä osa positiivista taloudellisista vaikutuksista terveys- ja ympäristöongelmien vähentämisen ja korjaamisen kautta Ilmakehään päästetyn typen haitat Itämeren laatu voitaisiin saavuttaa milj. :lla, Ympäristön tilaa ylläpitävät ekosysteemipalvelut EU:n alueelle tuodaan fosforia yli 2 miljrd. :lla Korvaamalla tuonti-p kierrätysravinteilla voidaan luoda jopa työpaikkaa 14

15 Ravinteiden kierron vuosittainen lisäarvo Suomelle on yhteensä 510 milj. (Sitra, Gaia Consulting 2015) 15

16 Ravinteiden kierron vuosittainen lisäarvo Suomelle on yhteensä 510 milj. (Sitra, Gaia Consulting 2015) 16

17 Teemat RANKU-hankkeessa Jätevesilietteet (putsarilta hyötykäyttöön ja hajaasutuksen lietteet) Biojätteet Biokaasutus Hankinnat Veneily Eläinsuojasta pellolle ja hyvät viljelykäytännöt Teollisuusravinteet 17

18 18

19 Kunnan ravinnevirrat = ravinteet kuntaan, ravinteet kunnassa ja ravinteet pois kunnasta, ryhmätyö Plus vai miinus? Haittaaks se? Onks välii? 19

20 Kunnan ravinnevirrat Haja-asutuksen jätevedetteollisuus Jätevedet Elintarvikekauppa Elintarviketuotanto Kotieläintuotanto Kasvintuotanto Maataloustuotteet Jätehuolto Jätevesilietteet Kunnassa syntyvät / hyödynnettävät ravinnevirrat Teollisuus Metsäteollisuus Energiatuotanto Kuntapalvelut (koulut, päiväkodit, vanhainkodit...) Viherrakentaminen Umpikaivolietteet?

21 1. Millainen on ravinneneutraali kunta/alue? 15 min Listatkaa vapaasti niin monta ominaisuutta kun mieleen tulee Pyrkikää perustelemaan 21

22 2. Ravinneneutraalin kunnan/alueen kolme merkittävintä ominaisuutta (15 min) Valitkaa edellisistä vähintään 3 ominaisuutta, joihin kunta voi organisaationa teidän mielestänne vaikuttaa tai pitäisi vaikuttaa Perustelkaa lyhyesti miksi valitsitte? Kenellä on vastuu asioiden etenemisessä? 22

23 3. Valittujen ominaisuuksien mittarointi ja seuranta (10 min) Miten valittuja ominaisuuksia mitataan / seurataan? Kuka mittaa ja seuraa? 23

24 4. Miten valitut polut toteutuessaan vaikuttavat kunnan ravinnevirtaan ( + vai -)? (10 min) Perustelkaa vastaus lyhyesti 24

25 Kiitos ja syömään! 25

26 Yhteystiedot RANKU-hanke Sanna Tikander, koordinaattori , Kuva: Sanna Tikander Janne Heikkinen, erityisasiantuntija , Hankkeen Internetsivut: Hanke Facebookissa: 26

27 Biotalouden keinoin kohti ilmastokestävyyttä BILKE Elsi Kauppinen Varsinais-Suomen ELY-keskus

28 Hankesuunnitelman tavoitteet Määritellään maatalouden vesitalouden sopeutumiskyky ja -tarve ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Varsinais-Suomen pilottialueilla Hankkeen keskeinen tavoite on luoda raamit tulevalle jatkohankkeelle Varsinais-Suomen alueella, jossa toteutetaan tämän osion aikana laaditut sopeutumissuunnitelmat Pilottialueet: Paimionjoki, Sirppujoki, Mynäjoki Kuva: Katariina Yli-Heikkilä 28

29 Ensimmäisen vuoden suunnitelma Tilanne nyt Sopeutumistarve Mikä on olemassa oleva sopeutumiskyky ja haavoittuvuus? Mitkä ovat maanviljelijöiden tarpeet? Millaisiin muutoksiin joudutaan sopeutumaan? Millainen aukko on nykyisen kapasiteetin sekä tarvittavan välillä? Millaisia positiivisia mahdollisuuksia on nähtävissä? Tavoite Kuinka aukko täytetään? Kuinka mahdollisuudet hyödynnetään? 29

30 Maa- ja vesitalouden biotalouden edistäminen Parempi tietopohja liiketoimintojen ja maatalouden investointien suunnittelulle muuttuvassa ilmastossa Liiketoimintamahdollisuuksien esiintuominen Liikeideoiden, kehitteillä olevien teknologioiden, yritysten välisen yhteistyön ja uuden tyyppisten rahoituskeinojen pilotointi Rahoitus BILKE:n kautta suoraan tai käyttäen hyväksi muita rahoituslähteitä Kuva: Katariina Yli-Heikkilä 30

31 Yhteystiedot Elsi Kauppinen puh Juha-Pekka Triipponen puh Kuva: Katariina Yli-Heikkilä