Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja

Transkriptio

1 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja

2 Sisällys 1. Käyttäjälle s.3 2. Vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset s.4 3. Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestönä s.5 4. Mannerheimin Lastensuojeluliiton arvot ja toimintaperiaatteet s.6 5. Vapaaehtoistoiminnan ja varhaisen puuttumisen eettiset periaatteet s Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin vapaaehtoistoiminnan rakenteet s Vapaaehtoistoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirissä s Vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus s Vapaaehtoistoiminnan ohjaajan osaaminen ja taidot Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirissä s.25 Teksti MLL:n Varsinais-Suomen piirin työryhmä Taitto ja grafiikka Sisko Tampio Valokuvat Clipart ja Sisko Tampio 2 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 2010

3 1. Käyttäjälle Tämä käsikirja on tarkoitettu kaikille Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin työntekijöille, jotka ohjaavat erilaisissa tehtävissä toimivia vapaaehtoisia. Käsikirja antaa kuvan MLL:stä järjestönä ja niistä arvoista ja toimintaperiaatteista, jotka on tunnettava, jotta voi toimia MLL:n vapaaehtoisten ohjaustehtävissä. MLL tarjoaa vapaaehtoisille monenlaisia mahdollisuuksia. Toimintaan voi tulla mukaan kertaluonteisesti, tai toimia useita vuosia hyvin intensiivisesti, vaikkapa tukihenkilönä. Tämä asettaa ohjaukselle ja ohjaajan osaamiselle erilaisia vaatimuksia. MLL:n työntekijöiden on tärkeää tiedostaa, että hyvin monessa työtehtävässä sivutaan eri tavoin vapaaehtoisten ohjausta. Käsikirjassa on kuvattu vapaaehtoistoimintaa prosessina, jossa jokaisella vaiheella on omat tavoitteensa sekä vapaaehtoisen että ohjauksen näkökulmasta. Kaikki MLL:n vapaaehtoistoiminnan muodot noudattavat käsikirjassa kuvatun prosessin vaiheita. Ohjauksen intensiteetti vaihtelee suuresti. Kertaluonteinen puhelinohjaus poikkeaa paljon esimerkiksi pitkäkestoisesta tukihenkilötoiminnan ohjauksesta. Tähän välimaastoon sijoittuu monia eri toimintamuotoja. Tärkeää on kuitenkin tunnistaa ohjauksen kannalta ne olennaiset tekijät, jotka saavat ohjaustilanteen palvelemaan ohjattavaa ja käsillä olevaa tehtävää parhaalla mahdollisella tavalla. Käsikirjassa on myös paljon konkreettista tukimateriaalia ohjaajan avuksi. Ohjauksen käsikirjan keskeinen tavoite on lisätä vapaaehtoisten ohjaamisen laatua. Tällöin myös vapaaehtoinen omassa tehtävässään pääsee itselleen iloa tuotavaan tavoitteeseen ja näkee toimintansa tulokset ja merkityksen. Vapaaehtoisten kanssa työskentelyä ei opeteta missään oppilaitoksessa. Kuitenkin esimerkiksi MLL:n kaltaisessa järjestössä suurin osa toiminnasta perustuu vapaaehtoisuuteen. On tärkeää, että ohjaus ei perustu ainoastaan ohjaajan omaan persoonallisuuteen, vaan erilaiset ohjaajat voivat sujuvasti ja yhtenäisin toimintaperiaattein Ohjaajan tehtävänä on luoda vapaaehtoistoiminnasta iloinen ja innostava harrastus, joka palkitsee tekijäänsä! tehdä työtä vapaaehtoisten parissa. Tavoitteena on ollut löytää MLL:n Varsinais-Suomen piirin tapa ohjata vapaaehtoisia. Yhtenäiset toimintatavat varmistavat vapaaehtoisten tasa-arvoisen kohtelun. Tällöin koko järjestö näyttäytyy yhtenäisenä. Tästä käsikirjasta uusikin työntekijä saa tietoa niistä tavoitteista, joita vapaaehtoisen polku eri vaiheissaan pitää sisällään. Vapaaehtoisten ohjaus on ammatillisesti haastava tehtävä, joka vaatii tekijältään monipuolista ammattitaitoa ja erityisosaamista. Vapaaehtoiset ovat tehtävissään vapaaehtoisesti, vapaa-ajallaan. Ohjaajan tehtävänä on luoda vapaaehtoistoiminnasta iloinen ja innostava harrastus, joka palkitsee tekijäänsä! Turussa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri 2010 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 3

4 2. Vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset Vapaaehtoistoiminnan ja toisten ihmisten auttamisen historia on yhtä pitkä kuin ihmiskunnan historia. Organisoidun vapaaehtoistoiminnan historia liittyy köyhäinapuun, hyväntekeväisyyteen, kansalaistoiminnan historiaan ja sitä kautta järjestökentän muotoutumiseen. Vapaaehtoistoiminnan merkitys yhteiskunnassamme on suuri, sillä lähes 40 % kansalaisista tekee jonkinlaista vapaaehtoistyötä. Sen merkityksen voidaan olettaa edelleen kasvavan. Halu tehdä hyvää lisääntyy. Vapaaehtoistoiminnan ammatillisella ohjauksella voidaan vaikuttaa toiminnan positiiviseen julkikuvaan, laatuun ja luotettavuuteen. Yhteiskunnassamme eletään voimakasta rakennemuutosta, jossa mm. yhteistoiminta-alueet laajenevat. Muutosprosessien keskellä tuki tulee kohdentaa lähelle lasta ja nuorta heidän luonnollisissa kasvu- ja elinympäristöissään. Vapaaehtoistoiminnan ammatillisella ohjauksella edistetään toiminnan kiinnittymistä osaksi palveluketjuja, jotka ovat lähellä lasta, nuorta ja lapsiperhettä. Vapaaehtoistoiminnan vaikutukset yksilöön ja yhteiskuntaan ovat huomattavat: vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuksia sekä yksilölle, yhteisölle että koko yhteiskunnalle. Ehkäisevän vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta on vaikea osoittaa ja tutkimusta sen kustannusvaikutuksista on tehty vähän. Käytännön toimijat ovat kuitenkin tunnistaneet yhdeksi ennaltaehkäisevän vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnalliseksi hyödyksi taloudelliset vaikutukset. Vapaaehtoistoiminta antaa myös suurille ikäluokille mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen ja samalla heidän sosiaalinen ja kulttuurinen pääomansa valjastetaan hyödyntämään koko yhteisöä. Vapaaehtoistoiminta lisää parhaimmillaan eri osapuolten hyvinvointia ja elämänlaatua. Vapaaehtoiselle se tarjoaa positiivisia haasteita, mahdollisuuksia uuden oppimiseen, vanhan opitun ylläpitämiseen sekä uutta sisältöä elämään. Tutkimusten mukaan vapaaehtoistoimintaan mukaan lähtemistä ja toimintaan sitoutumista edesauttaa ihmisen mahdollisuus osallistua, toimia vuorovaikutussuhteissa ja toiminnassa koettu arvostus. Vapaaehtoistoiminnan avulla tunne yhteisön jäsenyydestä vahvistuu. Vapaaehtoinen voi työllään myös vaikuttaa yhteisönsä toimintaan. Yksilö voi olla mukana ehkäisemässä ihmisten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, jolloin toiminta vahvistaa sosiaalisia verkostoja ja lisää osapuolten sosiaalista pääomaa. Perusteet vapaaehtoistoiminnalle voivat olla moninaisia. Motivoivina tekijöinä on mainittu esimerkiksi yksilön tarve toimia, tarve auttaa, halu oppia uutta, toive mielekkäästä tekemisestä ihmisten parissa ja tarve kuulua ryhmään. Yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisääminen nähdään arvokkaina päämäärinä. Toiminnassa mukana oleminen merkitsee myös omien jo olemassa olevien tietojen ja taitojen ylläpitoa, tietojen ja taitojen siirtämistä sekä elinikäisen oppimisen periaatteen sisäistämistä ja oman osaamisen kehittymistä. Tarve kuulua ryhmään voi liittyä vapaaehtoisen omassa elämäntilanteessa tapahtuneeseen muutokseen esim. eläkkeelle jääminen tai työttömyys, jonka seurauksena vapaaehtoinen etsii itselleen uutta osallistumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen areenaa sekä sosiaalista verkostoa. Ihmissuhteiden arvostus on vapaaehtoistoiminnan ydin. Monesti vapaaehtoinen haluaa haastaa itsensä erilaisiin, vaihtuviin vuorovaikutustilanteisiin ja tuntea tätäkin kautta itsensä arvokkaaksi yksilönä ja yhteisön jäsenenä. TOIMINNAN TARVE AUTTAMISEN HALU UUDEN OPPIMISEN HALU RYHMÄÄN KUULUMISEN TARVE IHMISSUHTEIDEN ARVOSTUS Oman kokemustiedon ja asiantuntijuuden jakaminen sekä itseä innostavien asioiden toteuttaminen. Yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Ilo auttamisesta ja merkityksellisten tekojen tekemisestä. Auttaminen edistää myös omaa hyvinvointia ja lisää yhteisöön kuulumisen tunnetta Omien tietojen ja taitojen ylläpitäminen, elinikäinen oppiminen Uusien sosiaalisten verkostojen luominen, osallisuuden tunteen lisääntyminen Vuorovaikutukseen osallistuminen, arvostuksen tunteen lisääntyminen, yhteisön jäsenyyden lujittuminen Kuva 1. Vapaaehtoistoimintaan motivoivia tekijöitä 4 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 2010

5 3. Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestönä Perustaminen Mannerheimin Lastensuojeluliitto perustettiin vuonna 1920 nimellä Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Tällöin alettiin eri puolille maata perustaa myös Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton osastoja. Piirijärjestöjä alettiin perustaa 1930-luvulla yhdessä SPR:n kanssa ja 1950-luvulla MLL:n ja SPR:n piirijärjestöistä tuli itsenäisiä. Piirijärjestöjen tehtävänä oli alusta asti yhdistyksien lähiohjaus ja -tuki. Vapaaehtoistoiminnan muodot ja niiden ohjaustavat ovat vaihdelleet ja noudattaneet pitkälti lapsiperheiden ajankohtaisia tarpeita. MLL on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka toimintaa on lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Työn perusta on paikallisyhdistyksissä, jotka toimivat pääosin vapaaehtoisin voimin. Paikallisyhdistysten työn tukena ovat piirijärjestöt ja valtakunnallisesti toimintaa ohjaa ja johtaa keskusjärjestö. MLL:n järjestörakenne ja päätöksenteko Organisaation kolme osaa ovat kaikki juridisesti ja taloudellisesti itsenäisiä. Toimintaa ohjaavat säännöt ja yhdistyslaki. Paikallisyhdistykset kuuluvat jäseninä sekä keskusjärjestöön että piirijärjestöön. Valtakunnalliset linjaukset ja toiminnan painopisteet hyväksytään kerran kolmessa vuodessa liittokokouksessa. Seuraavan vuoden toimintasuunnitelmat ja talousarviot hyväksytään keskusjärjestön osalta syksyn liittovaltuustossa ja piirien ja yhdistyksien osalta syyskokouksessa. Edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksytään keskusjärjestön osalta kevään liittovaltuustossa ja piirien ja paikallisyhdistysten osalta kevätkokouksessa. Kaikilla tasoilla hallitukset vastaavat päätöksenteosta toimintavuoden aikana. Valtakunnalliset ohjelmat MLL:n toimintaa eri tasoilla määrittävät valtakunnalliset ohjelmat ja lisäksi MLL on sitoutunut noudattamaan YK:n lastenoikeuksien julistusta. Nämä ovat ohjaajalle hyviä apuvälineitä, kun toiminnan painopisteitä ja tavoitteita suunnitellaan. Yhdistysten kanssa tehtävässä yhteistyössä ja ohjauksessa näiden ohjelmien tuntemus on hyödyllistä. MLL:n hyvinvointiohjelma MLL:n terveyden edistämisen ohjelma MLL:n kuntaohjelma MLL:n pitkäntähtäimen ohjelma MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON JÄRJESTÖRAKENNE 2009 Henkilöjäsenet (92 219) MLL:n paikallisyhdistys ry (566) yhdistyksen kokous yhdistyksen hallitus MLL:n piiri ry (13) piirin kokous piirihallitus Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry (Keskusjärjestö) liittokokous liittovaltuusto Kuva 2. Mannerheimin Lastensuojeluliiton organisaatiokaavio 2010 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 5

6 4. Mannerheimin Lastensuojeluliiton arvot ja toimintaperiaatteet MLL:n toiminnan perustana ovat toiminta-ajatus, arvot, toimintaperiaatteet ja ohjelmat. MLL tuottaa toimintaa ja palveluja lapsille, nuorille ja lapsiperheille, joiden hyvinvoinnin edistäminen on järjestön perustehtävä. Piirin tarkoituksena on yhteistyössä keskusjärjestön ja paikallisyhdistysten kanssa edistää toimialueellaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden perusturvallisuutta, hyvinvointia ja tervettä kehitystä. (Piirin säännöt 4 ) MLL:N ARVOT Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus Inhimillisyys Ilo MLL:N TOIMINTAPERIAATTEET Lapsen näkökulman huomioon ottaminen Vapaaehtoisten ja ammattilaisten kumppanuus Tekemisen riemu Avoimuus Yhteistyöhakuisuus Näkyvyys Riippumattomuus Hyvä taloudenhoito ARVOT OHJAUKSEN PERUSTANA Arvot on tässä käsikirjassa avattu kolmesta näkökulmasta; lapsi, nuori ja lapsiperhe, vapaaehtoinen ja ohjaaja. Tarkoituksena on kiinnittää ohjaajan huomio siihen, että arvot näkyvät myös ohjauksessa ja sitä kautta käytännön vapaaehtoistoiminnassa. 6 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 2010

7 MLL:n arvot - Lapsen ja lapsuuden arvostus LAPSI, NUORI JA LAPSIPERHE VAPAAEHTOINEN OHJAAJA/OHJAUS Lapsen ikätaso huomioidaan, alle 18-vuotias on lapsi. On saanut vapaaehtoistoiminnan edellyttämiä tietoja lapsen kehityksestä ja valmiuksia ohjata lasta ja perhettä. Tiedostaa, että lapset ovat temperamentin osalta yksilöitä. Järjestää vapaaehtoisille perehdytyksen/koulutuksen, jotta heillä on riittävät tiedot lapsen kehityksestä, temperamentista ja valmiudet ohjata lasta ja perhettä. Lapsi vanhempi suhdetta arvostetaan. Vapaaehtoisella on tietoa lasten, nuorten ja perheiden erilaisista toiminta- ja kehitysympäristöistä. Antaa tietoa lasten, nuorten ja perheiden toiminta- ja kehitysympäristöistä. Vuorovaikutuksessa lapsi huomioidaan samanarvoisena toimijana kuin aikuinen. Toimii vuorovaikutuksessa perheen kanssa ja pyrkii aktiiviseen ja arvostavaan keskusteluun kaikkien perheenjäsenten kanssa. Tukee vapaaehtoista hänen työskentelyssään lapsen ja perheen kanssa. Antaa valmiuksia arvostavaan keskusteluun. Lasten kanssa ei käsitellä aikuisten asioita. Kohtaa lapsen ja perheen yksilöllisesti ja ottaa huomioon lapsen ikätason. Huomioi erityistilanteet, arvioi ja puuttuu tarvittaessa sekä vapaaehtoisen että myös perheen toimintaan, mikäli ei toimita sopimusten mukaan tai tilanne on liian haastava. Lapselle annetaan positiivista palautetta. Pysähtyy lapsen asioiden käsittelyyn. Varmistaa, että vapaaehtoinen tuntee lapsen oikeudet ja tukee vapaaehtoista lapsen oikeuksien turvaamisessa. Lapselle tarjotaan mahdollisuus tekemisen ja toiminnan kautta oppimiseen. Saa mahdollisuuksia hyödyntää omia kiinnostuksen kohteitaan ja voimavarojaan lapsen ja perheen kanssa toimimisessa. Tukee vapaaehtoista toiminnallisten välineiden ja menetelmien käytössä sekä palveluohjauksessa. Lapselle tarjotaan mahdollisuus leikkiin, peleihin ja lukemiseen. Lapsen oikeudet turvataan. Osallistuu perheen kanssa toimimiseen. Tuntee lapsen oikeudet, tunnistaa niiden vaarantumisen ja osaa toimia lapsen oikeuksien turvaamiseksi. Perehdyttää vapaaehtoisen lapsen oikeuksiin konkreettisella tasolla Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 7

8 MLL:n arvot - Yhteisvastuu LAPSI, NUORI JA LAPSIPERHE Kaikki perheenjäsenet ja perheen sisäinen kulttuuri huomioidaan. VAPAAEHTOINEN Saa tukea perheen kanssa toimimiseen ja perheenjäsenten yksilölliseen huomioimiseen. OHJAAJA/OHJAUS Välittää vapaaehtoiselle tietotaitoa, jonka avulla vapaaehtoinen voi tukea erilaisia perheitä. Perheen oma rooli ja vastuu tiedostetaan. Kunnioittaa ja arvostaa perheiden omaa roolia ja vastuuta. Tukee vapaaehtoista perheen itsemääräämisoikeutta kunnioittavaan ja perhettä arvostavaan toimintaan. Pystyy vahingollisen toiminnan arviointiin. Osaa ohjata perhettä tarvittaessa eri palvelujen piiriin. Tukee vapaaehtoista ja ottaa kantaakseen vastuun toimenpiteistä, kun huoli herää. Arvostetaan lapsen oikeutta vanhemman huolenpitoon ja nähdään lähiverkostojen arvo. Ymmärtää hyvän vanhemmuuden toteutumisen tärkeyden erilaisissa perhemuodoissa ja tukee perheen lähiverkostojen ylläpitoa. Hyödyntää vertaisverkostoa ajatusten jakamisessa ja huolehtii siitä, että vapaaehtoisilla on mahdollisuus vertaisverkostoon, jossa voi keskustella ja kehittyä vanhemmuuden tukemisessa. Arvostetaan isovanhemmuutta ja sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Tuntee kiinnostusta myös lapsen, nuoren ja perheen läheisiä kohtaan ja kannustaa läheisiä vuorovaikutukseen keskenään. Antaa koulutuksessa ja ohjauksessa valmiuksia perheen läheisten välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Nähdään vanhempien tukeminen koko yhteiskunnan yhteisenä asiana ja arvona. On ylpeä, että voi omalta osaltaan olla vapaaehtoisena auttamassa lapsia, nuoria ja perheitä. On ylpeä siitä, mitä tekee ja nostaa esille vapaaehtoistoiminnan arvoa. 8 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 2010

9 MLL:n arvot - Inhimillisyys LAPSI, NUORI JA LAPSIPERHE Kaikkia perheenjäseniä kohdellaan ihmisarvoa kunnioittaen. Perhe saa mahdollisuuden liittyä sosiaaliseen verkostoon. VAPAAEHTOINEN Tietää ja huomaa ihmisarvon loukkaukset ja ottaa ne puheeksi tarvittaessa. Vapaaehtoinen edistää sosiaalisten verkostojen syntymistä. OHJAAJA/OHJAUS Kannustaa ihmisen huomioimiseen. Tukee vapaaehtoisten vuorovaikutustaitoja. Toimintaan osallistumisessa välittyy tunne riittävän hyvästä vanhemmuudesta, turvallisesta vuorovaikutuksesta. Hyväksyy ihmisen vaikka ei hänen tekojaan hyväksyisikään. Kunnioittaa toisen ihmisen persoonaa ja valintoja. Tunnistaa tilanteet, joihin liittyy puuttumisen tarve. Antaa vapaaehtoiselle välineitä huolen puheeksi ottamiselle ja tukee häntä tässä ja antaa rajat milloin vastuu siirtyy ohjaajalle. Työskentelyssä ilmenee ihmisen arvostaminen, on hän millaisessa tilanteessa tahansa. Virheitä sattuu myös lapselle ja vanhemmille ja niistä voi oppia uutta. Virheitä sattuu myös vapaaehtoiselle ja niistä voi oppia uutta. Suhtautuu virheisiin oppimisprosessina ja tukee vapaaehtoista tämän oppimisprosessissa. MLL:n arvot - Suvaitsevaisuus LAPSI, NUORI JA LAPSIPERHE Arvostetaan perheen omaa elämäntapaa ja omaa kulttuuria. VAPAAEHTOINEN Osaa kohdata erilaisia perheitä. OHJAAJA/OHJAUS Vahvistaa vapaaehtoisen taitoja erilaisten perheiden kohtaamisessa. MLL tukee erilaisia perheitä ja vanhemmuutta. Toiminta on kaikille avointa. Tunnistaa omat arvonsa ja asenteensa. Pysähtyy ajoittain arvioimaan ajatteluaan ja toimintaansa myös kriittisesti. Järjestää ohjaustilanteita, joissa yhdessä pysähdytään arvioimaan omaa ajattelua, asenteita ja arvoja kriittisesti ja lisätään itsetuntemusta. Erilaisten ihmisten kanssa toimiminen mahdollistuu. Tietää, että vapaaehtoistoiminta ei ole kanava välittää omaa missiota, vaan toiminta on kaikille avointa. Arvostaa yhteistyössä erilaisia kumppaneita ja erilaisia käytäntöjä. Puuttuu vapaaehtoistoimintaan tarvittaessa Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 9

10 MLL:n arvot - Ilo LAPSI, NUORI JA LAPSIPERHE Huomioidaan arki ja sen mukanaan tuoma ilo ja aikuisen kiinnostus lasta kohtaan. Toiminnassa koetaan, että lapsi ja vanhemmuus ovat ilonaiheita. VAPAAEHTOINEN Omaa positiivisen lähestymistavan lapsen ja perheen kohtaamisessa. On saanut perehdytyksessä tai koulutuksessa valmiuksia antaa lapselle ja perheelle arvostusta ja positiivista palautetta. OHJAAJA/OHJAUS Omaa positiivisen lähestymistavan lapsen ja perheen sekä vapaaehtoisten, työtovereiden ja kumppaneiden kohtaamisessa. Tuetaan käytännön kautta ilon ja onnen löytymistä ja pienistä hetkistä iloitsemista. Arvostaa yhdessä tekemistä ja yhdessä oppimista. Kannustaa yhdessä tekemiseen. Motivoi vapaaehtoista ja toimii mallina. Välittää innostunutta työotetta, työssä jaksamista ja positiivista ammatillisuutta. Osaa käyttää huumoria ammatillisesti. Kokee iloa osallistumisesta MLL:n toimintaan. Antaa lapselle ja perheelle sekä vapaaehtoisille ja kumppaneille positiivista palautetta. Palkitsee vapaaehtoisia toimintaan osallistumisesta. 10 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 2010

11 5. Vapaaehtoistoiminnan ja varhaisen puuttumisen eettiset periaatteet Vapaaehtoistoiminnan eettiset periaatteet Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry on laatinut jäsenjärjestöjensä käyttöön vapaaehtoistyön eettiset periaatteet toimittaessa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. Eettisten periaatteiden laadinnassa ovat olleet mukana monet jäsenjärjestöt. MLL:n Varsinais-Suomen piirin piirihallitus on hyväksynyt ne piirin käyttöön. MLL:n Varsinais-Suomen piirin vapaaehtoisten ohjauksessa perehdytään Vapaaehtoistoiminnan eettisiin periaatteisiin. Ne varmistavat toiminnan luotettavuuden ja laadukkuuden. Vapaaehtoisena toimit aikuisen roolissa. Toimintasi ei korvaa ammattityötä Toimit omana itsenäsi, omin tiedoin ja taidoin Oma elämänkokemuksesi ja persoonallisuutesi ovat työkalujasi Olet mukana vapaaehtoisesti Olet mukana ja toimit omasta halustasi Toimintasi pohjana on vilpitön halu auttaa lapsia, nuoria ja lapsiperheitä Toimintasi vapaaehtoisena on vuorovaikutuksellista ja merkityksellistä Voit olla mukana toiminnassa, joka on parhaimmillaan mielekästä ja palkitsevaa kaikille osapuolille Antamasi aika ja tuki lapselle, nuorelle tai lapsiperheelle on tärkeintä Toimintasi on suvaitsevaa, tasa-arvoista ja puolueetonta Kunnioitat ihmisten erilaisia taustoja ja mielipiteitä etkä tuputa omia käsityksiäsi Arvostat perheiden itsemääräämisoikeutta Toimit yhteistyössä lapsen tai nuoren edun mukaisesti rinnalla kulkien, kuunnelleen, auttaen ja tukien kuva Sisko Tampio Vapaaehtoistoiminnan eettiset periaatteet varmistavat toiminnan luotettavuuden ja laadukkuuden. Saat tukea ja ohjausta vapaaehtoisena työskentelyyn Taustaorganisaatiosi huolehtii sinusta antamalla riittävästi tietoa, koulutusta ja tukea sekä nimeämällä yhteyshenkilön Vapaaehtoisena voit ottaa huolen puheeksi Aikuisena autat lasta, nuorta tai lapsiperhettä arkitilanteissa Ongelmatilanteissa sinun ei tarvitse yksin kantaa huolta ja vastuuta. Voit ottaa asian puheeksi yhteyshenkilösi kanssa. Vapaaehtoisena sinua sitoo vaitiolovelvollisuus Kunnioitat saamiasi tietoja, et levitä niitä ulkopuolisille Vaitiolovelvollisuutesi ei pääty kun päätät vapaaehtoistyösi 2010 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 11

12 Varhaisen puuttumisen eettiset periaatteet Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaan Varpu-verkostoon kuuluvat opetusministeriö, oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Opetushallitus, Kirkkohallitus, Suomen Kuntaliitto, A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Vanhempainliitto, Lastensuojelun Keskusliitto ja THL. Ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi tulee toimia mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä, silloin kun ongelmat eivät vielä ole kärjistyneet. Varhainen puuttuminen on varhaista vastuunottoa omasta toiminnasta toisten tukemiseksi alla tiivistettyjen eettisten periaatteiden mukaisesti. Turvataan yhteiset palvelut Kaikille tarkoitetut palvelut ehkäisevät ongelmia. Palveluiden toimivuutta on vaalittava. Varhaisen puuttumisen korostaminen ei saa astua palveluista huolehtimisen sijaan. Toimivat yhteiset palvelut ovat varhaisen puuttumisen kivijalka. Otetaan oma vastuu Jokaisella on inhimillinen vastuu sekä itsestään että lähimmäisistään. Heräävään huoleen on puututtava varhain, omaa vastuuta ei tule sysätä toisille. Vastuu varhaiseen puuttumiseen on sillä, jonka huoli herää. Otetaan huolet puheeksi Jokaisella on velvollisuus ottaa huolensa puheeksi kunnioittavasti - siellä, missä ne ilmenevät ja silloin kun ne ilmenevät. Kunnioittava puheeksiottaminen tähtää yhteistyöhön. Syyttely ei edistä yhteistyötä. Toimitaan yhteistyössä läheisverkostojen kanssa Arjen tärkeimmät tukijat ovat läheiset: perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät. Ammatillinen apu parhaimmillaan täydentää niitä. Varhainen puuttuminen tähtää läheisverkostojen ja ammattilaisten hyvään yhteistyöhön. Tuetaan osallisuutta Yhteistyö edellyttää vuoropuhelua. On tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi. On vältettävä asiantuntijakeskeisyyttä, joka sivuuttaa valtaa vailla olevien äänet. Yhdessä laadittu suunnitelma kantaa. Yhdistetään tuki ja ohjaus Varhainen puuttuminen tähtää asianosaisten itsenäisyyden ja elämänhallinan kasvuun. On vältettävä sellaista rajoittamista, joka perustuu vain ulkoiseen pakkoon. On myös vältettävä sellaista tukea, joka tekee riippuvaiseksi tuen antajasta. Vaalitaan yhteistoiminnan jatkumista On tärkeää vaalia mahdollisuuksia jatkaa vuoropuhelua ja yhteistoimintaa huolenaiheiden selvittämiseksi ja huolten hälventämiseksi. Ketään ei tule jättää yksin, väliinputoamista tulee välttää, oma vastuu yhteistyön jatkumisesta tulee kantaa. Ei leimata ketään Varhainen puuttuminen ei oikeuta ihmisten luokittelua toimenpiteiden kohteiksi. Varhaisen puuttumisen nimissä ei saa laatia rekistereitä, jotka loukkaavat tietosuojaa ja avoimuuden eettisiä periaatteita. Varhaisen puuttumisen tulee tapahtua avoimessa yhteistyössä, joka tukee osallisuutta. Puututaan rakenteellisiinkin tekijöihin varhain Syrjäytymisvaaraa, joka aiheutuu rakenteellisista tekijöistä, taloudellisista syistä tai uloslyövistä toimintakulttuureista, ei tule yksilöllistää henkilöiden tai perheiden ominaisuuksiksi. On puututtava varhain sellaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka asettavat yksilöt alttiiksi ongelmien kasautumiselle. Toimi mahdollisimman varhain, avoimesti ja hyvässä yhteistyössä. Toimitaan avoimesti ja yhdessä Palvelun käyttäjän tai perheen asioita käsitellään heidän luvallaan ja läsnä ollessaan. Kohtaamisten tulee olla kunnioittavia ja edistää vuoropuhelua. Ammatillista neuvoa kysyttäessä ei käytetä asianosaisten nimitä tai muita tunnistetietoja. 12 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 2010

13 6. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais- Suomen piirin vapaaehtoistoiminnan rakenteet Johtaminen Johtamisen pohjana ovat liittokokouksen linjanvedot, piirin kolmivuotissuunnitelma ja vuosisuunnitelmat. Piirissä vapaaehtoistoiminnan linjoista ja pääperiaatteista vastaa yleinen kokous. Piirihallitus vastaa siitä, että vapaaehtoistoiminnan linjaukset ja toimintaperiaatteet toteutuvat päätöksenteossa ja toiminnanjohtaja siitä, että päätökset pannaan toimeen ja käytännön toiminta vastaa tehtyjä linjauksia ja päätöksiä. Piirijärjestössä jokaisella vapaaehtoistoiminnan muodolla on nimetty vastuuhenkilö, joka raportoi työstään esimiehelleen. Jokainen vastuuhenkilö vastaa omalta osaltaan toiminnan toteuttamisesta ohjauksen käsikirjan mukaisesti. Kehityskeskusteluilla ohjataan työn kohdentumista ja toteuttamista. MLL:n Varsinais-Suomen piirillä on voimassa oleva vastuuvakuutus ja vakuutusmaksujen maksamisesta on huolehdittu. Vapaaehtoisten vakuuttamisesta on huolehdittu asianmukaisella tavalla. MLL:n Varsinais-Suomen piirillä on taloudelliset edellytykset toiminnan toteuttamiseen ja laadukkaan ohjauksen antamiseen. Kumppanuus osana vapaaehtoistoimintaa MLL:n Varsinais-Suomen piirin ammatillisesti ohjatun vapaaehtoistoiminnan perustana on tiivis kumppanuus sekä kuntien että muiden järjestöjen kanssa. Tällä varmistetaan, että lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat määrällisesti enemmän, tarkemmin kohdennettua ja helpommin löydettävissä olevaa vapaaehtoista tukea. Yhteistyössä toimittaessa säästetään resursseja ja vältetään päällekkäistä toimintaa. Kumppanuudesta hyötyvät myös vapaaehtoiset toimijat, koska yhteistyöllä voidaan toteuttaa laadukkaampaa koulutusta ja tarjota monipuolisempia vapaaehtoistehtäviä. Yhteistyö kuntien kanssa takaa saumattomat palveluketjut julkisten palvelujen ja järjestöjen vapaaehtoistoiminnan välillä. Myös toiminnan piiriin ohjautuminen tapahtuu tehokkaasti julkisten palvelujen kautta. Lapsiperheille suunnatun ehkäisevän tuen julkiset resurssit ovat rajalliset ja kuntakohtaisesti erilaiset. Monissa kunnissa resursseja ehkäisevään työhön ei todennäköisesti voida lähitulevaisuudessa juurikaan lisätä. Ollaan siirtymässä vaiheeseen, jossa julkinen sektori avustaa vapaaehtoistoimintaa silloin, kun sen nähdään selkeästi liittyvän kunnan omaan ehkäisevän työn strategiaan. Tutkimustulokset osoittavat, että vertaistuki lisää merkittävästi hyvinvointia ja ehkäisee ongelmien kärjistymistä. Ehkäisevä työ, varhainen tukeminen, vertaistuki, matala kynnys tulla mukaan toimintaan ja kaikille avoimet työmuodot ovat tällä hetkellä tärkeitä perusteita MLL:n vapaaehtoistoiminnalle. Ne tekevät MLL:sta myös kiinnostavan ja varteenotettavan kumppanin kunnille. Sopimuspohjainen kumppanuus Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia siirtämään toimintansa painopistettä ehkäisevään työhön. Tämä on aiheuttanut sen, että järjestöjen tarjoamat ehkäisevät toimintamuodot ovat nousseet kuntien palvelukokonaisuuksissa entistä tärkeämpään rooliin. Kunnan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä on alettu kehittää entistä kiinteämmän yhteistyön suuntaan, tavoitteena saumattomien palveluketjujen aikaan saaminen. Kunta voi avustaa MLL:n yksittäistä ehkäisevän tuen toimintamuotoa kuten esimerkiksi nuorten tukihenkilötoimintaa tai lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuutta. Lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuus on vaihtoehtona joustava. Sen avulla voidaan vuosittaista toiminnan painopistettä muuttaa kunnan lapsiperheiden tarpeita vastaavaksi, kun asiasta sovitaan yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa. Malli mahdollistaa myös MLL:n tarjoaman ehkäisevän tuen kokonaisuuden liittämisen osaksi kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa. Tällöin voidaan puhua kunnan ja järjestön välisestä strategisesta kumppanuudesta. Strateginen kumppanuus on pitkäjänteistä ja ennustettavaa yhteistyötä, jolloin myös järjestö voi suunnata tietoisemmin omaa kehittämistyötään ja henkilöstöresurssejaan kunnan näkökulmasta tarpeellisiin ehkäisevän tuen muotoihin. Henkilöstö Henkilöstön koulutusvaatimukset määräytyvät tehtävän mukaisesti. Lapsille, nuorille tai lapsiperheille suunnatuissa tukipalveluissa tai näiden ryhmien kanssa välittömästi työskentelevien vapaaehtoisten ohjauksessa koulutusvaatimuksena on soveltuva sosiaali-, kasvatus- tai terveysalan tutkinto. Tehtävissä, joissa yhdistyksiä tai vapaaehtoisia ohjataan hallintoon, talouteen, varainkeruuseen, sekä jäsenhuoltoon liittyvissä tehtävissä edellytetään soveltuvaa tutkintoa ja riittävää osaamista kyseisessä tehtävässä. Työntekijät ovat työsuhteessa MLL:n Varsinais-Suomen piiriin. Työsuhteen ehdoissa ja palkkauksessa noudatetaan yksityisen sosiaalialan järjestösopimuksen työehtoja ja palkkausta. Työntekijöiden työterveyshuolto ja työsuojelu on järjestetty lain edellyttämällä tavalla. Henkilöstön hyvinvointia arvioidaan säännöllisesti tehtävällä työolosuhdekartoituksella. Työntekijöiden rikostausta selvitetään silloin, kun se lain mukaan on velvollisuus tehdä. Työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Vapaaehtoisryhmiä on useita ja näillä on ohjauksen suhteen erilaisia tarpeita ja vaatimuksia. Kaikkien MLL:n Varsinais-Suomen piirin työntekijöiden perehdytykseen ja perustietämykseen kuuluvat seuraavat asiat: MLL järjestönä, lyhyt historia, nykyinen toiminta, organisaatio ja johtaminen MLL:n arvot, ohjelmat ja toimintaperiaatteet Vapaaehtoistoiminnan eettiset periaatteet Varhaisen puuttumisen periaatteet Kaikkien vapaaehtoisten kanssa työskentelevien työntekijöiden 2010 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 13

14 perehdytykseen ja perusosaamiseen kuuluvat edellisten lisäksi: MLL:n Varsinais-Suomen piirin vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksen käsikirjaan perehtyminen MLL:n paikallisyhdistyksen mallisäännöt MLL:n yhdistysnetin käytön osaaminen MLL:n Varsinais-Suomen piirin vapaaehtoistoiminnan ohjaajan osaaminen ja taidot Tietyn vapaaehtoistyömuodon vastuuohjaajan perehdytykseen ja perusosaamiseen kuuluu edellisten lisäksi: Oman vastuualueen hyvä tuntemus Tilat ja välineet MLL:n Varsinais-Suomen piirillä on käytössään toiminnan edellyttämät tilat, välineet sekä koulutus- ja ohjausmateriaalit. Koulutuksen ja ohjauksen tukena ovat valmiit koulutusrungot, oheismateriaalit ja ohjeet vapaaehtoistoiminnan ohjauksen eri vaiheisiin. Niitä päivitetään säännöllisesti, jotta ne vastaavat ajankohtaisia tarpeita. Ehkäisevää työtä sivuava lainsäädäntö Lastensuojelulaki määrittelee lastensuojelun puitteet ja toimintatavat. Lastensuojelulaissa painotetaan ehkäisevän työn merkitystä ensisijaisena tukimuotona. Laki antaa hyvät puitteet ja perustelun MLL:n vapaaehtoiselle, ehkäisevälle työlle. MLL:n tekemä vapaaehtoistoiminta tukee vanhempana jaksamista ja on siten ennaltaehkäisevää sekä varhaista tukea tarjoavaa palvelua, joka kuuluu lastensuojelulain mukaisiin lastensuojelu- ja perhepalveluihin. Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä ei koske vapaaehtoisia. Tämä asettaa vapaaehtoisten valinnalle ja jatkuvalle huolelliselle ohjaukselle suuret vaatimukset. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (asiakaslaki), jossa määritellään salassapitoa, vaitiolovelvollisuutta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevia kysymyksiä sekä asiakkaan osallistumista. Asiakaslaki vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistumista. Laissa on myös säännöksiä alaikäisten itsemääräämisoikeudesta ja itsemääräämisoikeudesta erityistilanteissa. Laki koskee asiakkaan asemaa sekä viranomaisen että yksityisen järjestämässä sosiaalihuollossa. Henkilötietolaki määrittää vapaaehtoistoimintaa erityisesti vapaaehtoisten henkilötietojen keräämisessä, säilyttämisessä ja luovuttamisessa. Tämä koskee niin yksittäisiä vapaaehtoisia eri toimintamuodoissa kuin yhdistysten hallitusten jäseniä. Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvää lainsäädäntöä on paljon. Ohjaajan on syytä perehtyä siihen tarpeen mukaan. teet päätetään yhtenäisesti vuosittain tai ne on sidottu johonkin yleiseen taksaan Keräyksiin osallistuvat vapaaehtoiset voivat saada osan keräystuotosta keräyspalkkiona tai edustamansa tahon (lapset, nuoret tai lapsiperheet) toiminnan toteuttamiseen Tukihenkilöille suoritettavista matka-, puhelin- ja muista kulukorvauksista on olemassa ohje Vapaaehtoistoiminnan dokumentointi ja raportointi Vapaaehtoistoiminnan käytössä on sähköinen tietojärjestelmä, joka on pohjana sekä asiakassuhteiden hoitamiselle että vapaaehtoisten ohjaukselle. Tietojärjestelmässä saadaan kootusti tieto kaikesta MLL:n Varsinais-Suomen piirin ohjaamasta vapaaehtoistoiminnasta; asiakkaista, vapaaehtoisista, vapaaehtoistyön määristä jne. Raportit on saatavissa kuukausittain ja niiden avulla voidaan jatkuvasti ohjata ja kehittää ammatillista ohjausta. Raportit toimitetaan kaksi kertaa vuodessa MLL:n Varsinais- Suomen piirin toimintaa avustaviin kuntiin. Asiakastiedon dokumentoinnista huolehtivat aina ohjaajat ja dokumentoinnissa ja rekisterien ylläpidossa noudatetaan sitä koskevaa lainsäädäntöä. Kunnalle toimitettavista asiakastiedoista, tiedostojen säilyttämisestä ja hävittämisestä sovitaan ennakkoon ja menettelytavoissa noudatetaan lainsäädäntöä. Vapaaehtoistoiminnan onnistumisen arviointi MLL:n Varsinais-Suomen piiri kerää säännöllisesti asiakaspalautetta kolmelta taholta: 1) asiakkailta, 2) vapaaehtoisilta ja 3) omalta organisaatiolta. Asiakaspalautetta kerätään toiminnan tavoitteiden saavuttamisesta, toiminnan vaikutuksista, vapaaehtoisten osaamisesta ja toiminnan puitteista. Vapaaehtoisilta kerätään palautetta siitä, miten he ovat kokeneet onnistuneensa tehtävässä, miten tehtävä on soveltunut omaan elämäntilanteeseen, omasta osaamisesta ja kehittymistarpeista, ohjauksesta ja puitteista. Oman organisaation palautteessa kerätään tietoa sisäisestä työnjaosta, kokemusta omasta osaamisesta, kehittymistarpeista, toiminnan organisoinnista, johtamisesta ja puitteista. Mikäli kunta avustaa toimintaa, järjestetään kunnan kanssa vuosittain yhteinen suunnittelu- ja arviointipalaveri, jossa sovitaan tavoitteet seuraavalle vuodelle ja arvioidaan edellisen vuoden toiminnan laatua, määritellään kehittämistarpeet ja sovitaan niiden toteuttamisesta. Keskustelussa huomioidaan laadun kannalta olennaiset seikat ja kokouksesta tehdään muistio. Kaikesta kerätystä palautteesta laaditaan MLL:n Varsinais- Suomen piirin omaan käyttöön yhteenveto, jota käytetään hyväksi kun kehitetään vapaaehtoistoiminnan sisältöjä, vapaaehtoisten koulutusta ja ohjausta sekä henkilöstön koulutusta. Vapaaehtoistoiminnan korvaukset MLL:n vapaaehtoistoiminta on täysin vapaaehtoista, mutta siitä ei myöskään saisi aiheutua hänelle itselleen kuluja. Vapaaehtoisille maksettavissa korvauksissa noudatetaan seuraavia periaatteita: Vapaaehtoisille ei makseta palkkaa tai palkkioita Vapaaehtoisille korvataan tositteita vastaan kulut, joita tehtävä edellyttää ja joista on ohjaajan kanssa ennakkoon sovittu Vapaaehtoistoiminnan matka- ja muiden korvausten perus- 14 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 2010

15 7. Vapaaehtoistoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirissä Vapaaehtoistoiminnalla MLL:n Varsinais-Suomen piirissä tarkoitetaan sellaista kansalaisten toimintaa, jota tehdään maksutta, omasta vapaasta tahdosta siten, että hyöty siitä kohdentuu laajemmalle kuin omaan perhe- ja ystäväpiiriin (RAY Pekka Mykrä) ja toiminta on MLL:n Varsinais-Suomen piirin organisoimaa. MLL:n Varsinais-Suomen piirissä on mahdollista toimia vapaaehtoisena monenlaisissa tehtävissä. Erilaisissa tehtävissä myös ohjauksen määrä ja intensiivisyys vaihtelevat. Alla on kuvattu vapaaehtoistoiminnan eri muotojen sijoittuminen janalla suhteessa ohjauksen määrään. vähän ohjausta Vapaat toimijaryhmät Keräystoiminta Tapahtumat Järjestötoiminta Lapsi-, nuoriso-, ja perhetoiminta runsaasti ohjausta Tukihenkilötoiminta Kuva 3. Vapaaehtoistoiminnan muodot ja ohjauksen intensiivisyys Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirissä 2010 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 15

16 Arvot ja toimintaperiaatteet Toimintamuodot Toiminnan sisältö MLL:N ARVOT Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus Inhimillisyys Ilo Vapaat toimijaryhmät Keräystoiminta Itsenäiset toimijaryhmät esim. perheiden omaehtoinen toiminta Kevätilo -keräys Päivätyö -keräys Muut keräykset Tapahtumat Perhe-, nuoriso-, ja lastentapahtumat TOIMINTAPERIAATTEET Lapsen näkökulman huomioon ottaminen Vapaaehtoisten ja ammattilaisten kumppanuus Tekemisen riemu Avoimuus Yhteistyöhakuisuus Näkyvyys Riippumattomuus Hyvä taloudenhoito Järjestötoiminta Lapsi-, nuoriso-, ja perhetoiminta Tukihenkilötoiminta Hallitustyöskentely, yhdistystoiminta, johtaminen, vastuuhenkilön tehtävät, talous, viestintä, varainkeruu Perhekahvilat, kerhot, vertaisryhmät, kylämummi- ja -vaaritoiminta, tukioppilastoiminta ym. Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta Nuorten tukihenkilötoiminta Kuva 4. Vapaaehtoistoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirissä 16 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 2010

17 8. Vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus Vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus liittyy kiinteästi vapaaehtoisen polkuun ja sen eri vaiheisiin. Seuraavaksi on kuvattu vapaaehtoisen ammatillisen ohjauksen prosessi ja siihen liittyvä dokumentointi vapaaehtoisen polun vaiheiden mukaisesti. Vapaaehtoisen polku MLL:n Varsinais-Suomen piirin vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni tietää MLL:n tarjoamasta vapaaehtoistoiminnasta ja sen eri vaihtoehdoista, löytää helposti mukaan toimintaan ja saa perehdytyksessä ja koulutuksessa tarvittavat tiedot ja taidot vapaaehtoisena toimimiseen. Tavoitteena on myös, että vapaaehtoinen on motivoitunut ja sitoutunut toimintaan ja saa siihen jatkuvan tuen. Vapaaehtoistoiminnan päättyessä hän saa tietoa uusista vaihtoehdoista. Vapaaehtoisen antamaa palautetta hyödynnetään kehittämistyössä Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 17

18 Prosessi Ohjaus ja toimenpiteet Dokumentit ja arviointi Tiedon saanti markkinoinnin, tiedottamisen ja rekrytoinnin välityksellä Eri kanavat ja keinot viestintään Viestintäsuunnitelma MLL:n ja Perhetalo Heidekenin graafiset ohjeet Kiinnostuksen herääminen, yhteydenotto Ensimmäinen kontakti ja esittely; kerrotaan eri vaihtoehdoista ja jatkotoimenpiteistä Haastattelulomake Koulutus ja perehdytys Koulutuksen ja perehdytyksen toteuttaminen Perehdytysrunko Koulutuksen ohjelma Palautekysely Osallistuminen toimintaan Ammatillinen ohjaus ja dokumentointi Toimintakohtaiset ohjeet Rekisterit ja toimintatilastot Palautekysely (asiakas, vapaaehtoinen) Vapaaehtoinen lopettaa toimintansa Uudelleen rekrytointi, kiittäminen, ohjaus uuteen vapaaehtoistoimintaan Todistus MLL:n välineet kiittää ja palkita Palautteen antaminen toiminnan kehittämiseksi Palautteen kerääminen ja hyödyntäminen Palautelomakkeet Kuva 5. MLL:n Varsinais-Suomen piirin vapaaehtoisen polku 18 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 2010

19 Tiedon saanti markkinoinnin, tiedottamisen ja rekrytoinnin välityksellä Eri kanavat ja keinot viestintään Viestintäsuunnitelma MLL:n ja Perhetalo Heidekenin graafiset ohjeet Markkinointi ja tiedottaminen Tehokkaalla tiedottamisella saadaan mukaan paljon osallistujia ja aktiivisia toimijoita. Esillä oleminen ja toiminnan yleinen näkyvyys erilaisissa tilanteissa edistää rekrytointia. Toimintaa kannattaa markkinoida kaikissa paikallisyhdistyksen ja piirin tapahtumissa, paikallisissa tiedotusvälineissä sekä ilmoitustauluilla. Nettisivut ovat yksi tärkein tiedottamisen kanava. Markkinoinnin ja tiedottamisen on oltava jatkuvaa, jotta ainakaan tiedon puutteen vuoksi ei tule toimintaan katkoksia. Tunnettuus puolestaan helpottaa rahoituksen saamista ja yhteistyökumppaneiden löytymistä. Markkinoinnissa ja tiedottamisessa tulee ottaa aina huomioon myös jäsenrekrytoinnin näkökulma. Paikallislehtiin ja -radioihin kannattaa tarjota juttuja tai juttuideoita, kutsua toimittaja käymään perhekahvilassa ja laittaa säännöllisesti ilmoituksia yhdistysten toiminnasta tiedottaville palstoille. Kesä on uutisrintamalla monesti hiljaista aikaa: lehdet ja radio ottavat silloin yleensä mielellään juttuideoita vastaan. Toinen otollinen ajankohta on vuoden alku. Perinteiset ilmoitustaulut ovat myös hyviä markkinoinnin välineitä. Ohjaajalla tulee olla lista ilmoituspaikoista ja hänen tulee päivittää ilmoitukset tarvittaessa. Sosiaalisen median mahdollisuudet tulee kartoittaa. Markkinointi osaamisen ja viestintätaitojen päivittäminen on osa ohjaajan työtä. Vinkit: Kohdenna markkinointi oikein Tiivistä sanoma Etsi luovasti uusia kohderyhmiä Älä tyydy tavanomaiseen Noudata MLL:n graafisia ohjeita Noudata piirin ohjeita sosiaalisen median käytössä Lomakkeet yms. Käytä mahdollisuuksien mukaan MLL:n, MLL:n piirin ja Perhetalo Heidekenin valmiita pohjia kuva Sisko Tampio MLL toimii vaikuttamalla ja vaikuttaa toimimalla Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 19

20 Kiinnostuksen herääminen, yhteydenotto Ensimmäinen kontakti ja esittely; kerrotaan eri vaihtoehdoista ja jatkotoimenpiteistä Haastattelulomake Ensimmäinen kontakti tai alkuhaastattelu Ensimmäistä kontaktia ei voi uusia. Ohjaajan tehtävänä on luoda ensimmäisestä kontaktista mahdollisimman myönteinen. Usein ensimmäinen kontakti tapahtuu puhelimessa. Ohjaajan on syytä olla hyvin perillä muutamista sellaisista vapaaehtoistoiminnan muodoista, jotka sopivat monelle. Kun vapaaehtoinen haluaa aloittaa pitempikestoisen vapaaehtoistoiminnan, esim. tukihenkilötoiminnan, kutsutaan henkilö alkuhaastatteluun, jossa apuna on valmis haastattelulomake. Alla on lueteltu asioita, joista voidaan keskustella ja joita on hyvä ottaa esille kartoittavassa alkukeskustelussa. taustatiedot: nimi, syntymäaika ja yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti) koulutus, työ yms. taustaa perhetilanne mistä kuullut toiminnasta ja miten hakeutunut toimintaan miksi haluaa mukaan toimintaan henkilön omat vahvuudet, taidot ja mielenkiinnon kohteet, esimerkiksi harrastuksiin, luontoon ja lapsiin liittyvät asiat millainen MLL:n vapaaehtoistoiminta kiinnostaa kuinka usein on mahdollista toimia vapaaehtoisena haluaako aloittaa toiminnan yksin vaijo kokeneemman toimijan kanssa miten pääsee kulkemaan esim. hajaasutusalueella onko jotain mitä ohjaajan tulee tietää, mikä vaikuttaa toimintaan (sairaudet, lääkitykset, allergiat ja muut toimintaa rajoittavat tekijät) kerrotaan vapaaehtoistoiminnasta yleensä: osallistuminen vuosittaisiin tapaamisiin, ohjauksellisuus, mahdollinen kirjallinen dokumentointi ja sovitaan yhteydenpidosta. kerrotaan henkilötietojen säilyttämisestä ja käyttämisestä. Vinkit: Tukihenkilön haastattelulomake Kylämummi- ja -vaaritoiminnan alkuhaastattelu kuva Sisko Tampio Ensimmäistä kontaktia ei voi uusia. 20 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 2010

21 Koulutus ja perehdytys Koulutuksen ja perehdytyksen toteuttaminen Perehdytysrunko Koulutuksen ohjelma Palautekysely Koulutuksen ja perehdytyksen toteuttaminen Koulutukset järjestetään pääasiallisesti vuosittain ja tarpeen mukaan alueellisesti. Perehdytykset voidaan pitää ryhmä- tai yksilöohjauksena yhteistyössä alueen paikallisyhdistysten kanssa. Tulevaisuudessa myös verkko-ohjauksen ja koulutuksen mahdollisuuksia tullaan hyödyntämään. Vapaaehtoistoimintaan osallistujat, joille järjestään koulutusta: Tukihenkilöt Tanssitan Vauvaa -ryhmäohjaajat Vertaisryhmäohjaajat Tukioppilaat ja tukioppilasohjaajat Järjestöhenkilöt (hallitustyöskentely ja vastuuhenkilöiden perehdyttäminen) Perhekahvilatoiminnan ohjaajat (mahdollisuus myös koulutukseen perhekahvilatoiminnan peruskurssi) Kerhonohjaajat Vapaaehtoistoimintaan osallistujat, joille järjestään perehdytys Tapahtumien ja tilaisuuksien toimijat Kylämummit- ja vaarit Perhekahvilatoiminnan ohjaaja Kerääjät Vinkit: MLL kylpy Yhdistysnetti MLL:n Kouluttajan opas Eri toimintamuotoihin liittyvät esitteet Yhteistyö OK -opintokeskuksen kanssa Sukupolvet lapsuuden tukena, opas kylämummi- ja vaaritoiminnan käynnistämiseen Perhekahvilaopas Kerhotoiminnan opas Keräysmateriaalit Koulutusmateriaalit tukihenkilötoiminta, Tanssitan Vauvaa ryhmätoiminta, vertaisryhmätoiminta, kerhonohjaus, Leija koulutus, Täyskäsi -koulutus Muista jatkuva jäsenhankinta 2010 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 21

22 Osallistuminen toimintaan Ammatillinen ohjaus ja dokumentointi Toimintakohtaiset ohjeeet Rekisterit ja toimintatilastot Palautekysely (asiakas, vapaaehtoinen) Vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus on monimuotoinen prosessi. Rekrytoinnin ja koulutuksen jälkeinen vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus on säännöllistä ja tavoitteellista toimintaa. Vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksen tavoitteena on motivoida vapaaehtoisia ja huolehtia heidän jaksamisestaan. Toiminnanohjaus yksilöohjaus ryhmäohjaus vertaisryhmätoiminta Koulutuksellinen tuki täydennyskoulutus verkkokoulutus elinikäiseen oppimiseen kannustaminen Ammatillinen ohjaus vapaaehtoistoiminnan aikana Tiedottaminen tiedotteet, kirjeet, tapahtumakalenteri, nettisivut, sähköposti, tekstiviestit Kiittäminen jatkuva palaute, arvostus, virkistystoiminta, tapahtumat, ansiomerkit Toiminnan seuranta dokumentointi arviointi, puuttuminen tarvittaessa Kuva 6. Ammatillinen ohjaus vapaaehtoistoiminnan aikana 22 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 2010

23 Toiminnanohjaus Toiminnanohjaus koostuu yksilö- tai ryhmäohjauksesta ja tarvittaessa vertaisryhmätoiminnasta. Yksilöohjaus tarkoittaa ohjaajan ja vapaaehtoisen välistä keskustelua, joka toteutetaan tapaamisen, puhelimen tai sähköpostin avulla. Ohjausta annetaan tarvittaessa jaksamisen tukemiseksi, kannustamiseksi, ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi, haastavien tilanteiden ohjaukseen ja lastensuojelullisen huolen arviointiin. Ryhmäohjaus on ammatillisesti ohjattu, ennalta sovittu ryhmätapaaminen koulutuksen tai perehdytyksen saaneille vapaaehtoisille. Niissä on mahdollista osallistua luottamukselliseen keskusteluun. Ammatillisesti ohjatussa vapaaehtoistoiminnassa tavoitteena on, että ohjaaja on läsnä erilaisissa toiminnanohjaustilanteissa, mutta tarpeen mukaan ohjaaja voi mahdollistaa vapaaehtoisille myös vertaistapaamisen, jossa ohjaaja ei ole paikalla. Koulutuksellinen tuki Vapaaehtoisten täydennyskoulutusta voidaan järjestää MLL:n omana toimintana tai yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Se on osallistujille vapaaehtoista ja ilmaista ja sitä toteutetaan säännöllisesti ennalta sovitun ohjelman mukaisesti. Koulutus suunnitellaan vapaaehtoisten tarpeista lähtien. Koulutus tukee ja palkitsee vapaaehtoista ja tarjoaa mahdollisuuden näkökulmien laajentamiseen ja motivaation ylläpitoon. Vapaaehtoinen tutustuu muihin vapaaehtoisiin ja saa vertaistukea. MLL:n Varsinais-Suomen piirin vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus on osa elinikäistä oppimisprosessia. Vapaaehtoistoiminnassa mukana oleminen on yksi tapa säilyttää ihmisen luontainen uteliaisuus ja tiedonjano. Ihmisellä on luonnostaan halu oppia. Elinikäinen oppiminen alkaa lapsuudessa, nuorena saadaan sosiaaliset valmiudet sekä perusta ja välineet elinikäiseen oppimiseen. Aikuisiässä alkaa jatkuva oppiminen, mikä auttaa elämään muutosten mukana ja pitää aivot vireinä ja ihmisen aktiivisena läpi elämän. Elinikäinen oppiminen ei tarkoita jatkuvaa koulutuksissa ja kursseilla oloa, vaan se on ennen kaikkea asenne: positiivista suhtautumista ja mukaan menoa muutokseen, aktiivista tiedon hankintaa, oman asiantuntijuuden ja osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä oppimista toisilta ja toisten kanssa. tietoa omasta osaamisestaan. Arvioinnin avulla ohjaaja voi myös vahvistaa vapaaehtoistoimijan myönteistä minäkuvaa. Kiittäminen MLL:n Varsinais-Suomen piirissä järjestetään vuosittain virkistäytymis- ja koulutustapahtumat vapaaehtoistoimijoille. Piirihallitus on päättänyt, että piirissä noudatetaan yhteistä tapaa huomioida vapaaehtoistoimijoita yhdistyksissä ja piirissä. Paikallisyhdistyksien toimijoiden ja muiden aktiivisesti toiminnassa mukana olleiden muistamisesta on annettu ohjeet Piirin ohjaus- ja johtamisjärjestelmän kohdassa Huomionosoitukset. Piiri palkitsee myös vuosittain erityisesti ansioituneen vapaaehtoishenkilön, joka nimetään Vuoden vapaaehtoiseksi. Vinkki: Mitä arvioin omassa ohjauksessani: Hyvä ohjaaja tiedostaa oman roolinsa rohkaisee ja innostaa vapaaehtoista kannustaa kokeilemaan uutta kykenee käsittelemään omia ja muiden tunteita näkee vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet ja rajoitukset on kärsivällinen ja antaa aikaa suhtautuu vapaaehtoisiin yksilöinä ja löytää heidän vahvuutensa pitää vapaaehtoistoiminnan tavoitteen kirkkaana on taitava vuorovaikuttaja arvioi vapaaehtoisen toimintaa ja tuloksia antaa ja vastaanottaa palautetta uudistaa jatkuvasti omaa osaamistaan Henkilöstön ohjaus- ja johtamisjärjestelmä (huomionosoitukset) MLL:n ansiomerkkiohjeet Itsearviointilomake vapaaehtoiselle Itsearviointilomake ohjaajalle Tiedottaminen Ohjaaja antaa vapaaehtoiselle riittävät tiedot vapaaehtoistoimintaan. Tiedotteet, kirjeet, tapahtumakalenteri, nettisivut, Yhdistysnetti, sähköposti, tekstiviestit, puhelut toimivat tiedottamisen välineinä. Tiedottamisen tavoitteena on ylläpitää motivaatiota ja sitoutumista, edistää ryhmäytymistä ja MLL:n toimintaan kiinnittymistä ja kertoa ajankohtaisista asioista omaan vapaaehtoistoimintaan liittyen. Toiminnan seuranta Ohjaaja dokumentoi tehtyä ohjausta, toiminnan laatua ja laajuutta sovittujen käytänteiden mukaisesti. Tavoitteena on saada hyvä käsitys toiminnan vaikuttavuudesta, josta raportoidaan sovitusti eri toimijatahoille. Arviointi tapahtuu monella tasolla: ohjaaja reflektoi omaa ohjaustaan, ohjaaja arvioi vapaaehtoistoiminnan käytännön toteutusta, ohjaaja kannustaa vapaaehtoistoimijaa reflektoimaan omaa toimintaansa. Arvioinnin tehtävänä on tukea, ohjata, kannustaa ja motivoida vapaaehtoistoimijaa sekä kehittää itsearvioinnin taitoja. Arvioinnin avulla ohjaaja ja vapaaehtoinen saavat 2010 Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja 23