SOSIAALISEN OSAAMISEN PAIKKA VANHUSPALVELUISSA

Transkriptio

1 SOSIAALISEN OSAAMISEN PAIKKA VANHUSPALVELUISSA Näkökulmia ikääntyneiden ihmisten palvelutarpeisiin vastaamisesta gerontologista sosiaalityötä ja palveluohjausta kehittämällä Talentian kohti vanhustyön tulevaisuutta seminaari Marjaana Seppänen Lapin yliopisto

2 Esityksen sisältö Muutoksia toimintaympäristössä Ikääntyneiden sosiaaliset kysymykset Gerontologinen sosiaalityö ja palveluohjaus osana palvelujen kokonaisuutta

3 MUUTOKSIA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ

4 Väestörakenne Hyvinvointimalli Perhe Ohjaus Vanhustyö ja vanhussosiaalityö Yhteisöllisyys Kunta- ja palvelurakenne Kulttuuriset käsitykset Globalisaatio Teknologian kehitys Ympäristökysymykset

5 VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN SUOMESSA

6 Väestö 1910 ja 2050

7

8 Kuusi sukupolvea

9 Väestössämme Vuoden 2012 lopussa 22 % (1,2 miljoonaa) 63 vuotta täyttänyttä Vuoteen 2030 mennessä 28 % (1,6 miljoonaa) 63 vuotta täyttänyttä Kahdeksankymppisten lukumäärä ja väestöosuus kaksinkertaistuu samalla ajanjaksolla Väestön toimintakyky on parantunut Vähemmän sairauksia Parempi hoito Tehokkaampi kuntoutus Paremmat elintavat Sosioekonomiset erot terveydessä, toimintakyvyssä ja kuolleisuudessa suuria (THL 2013)

10 Väestön monikulttuuristuminen Heterogeeninen, mutta kasvava joukko ikääntyneitä maahanmuuttajia Kunnittain/alueittain/ryhmittäin suurta vaihtelua Kieli ja kulttuurinen identiteetti

11 MUUTTUVA, VAAN EI HÄVIÄVÄ PERHE

12 Mikä on perhe?

13 Muuttuva perhekäsitys Perheiden lisääntyvä monimuotoisuus haastaa yksinkertaistetut käsitykset perheestä Perheen perustaminen aiempaa vanhempana, lasten lukumäärän vähäisyys suurista ikäluokista alkaen,elinajan odotteen nousu -> horisontaalisesta vertikaaliseen perherakenteeseen (4-5 sukupolvea elossa) Perhesuhteiden alueen normatiivinen kontrolli ja sanktiot ovat vähentyneet Erot, uudet liitot, samaa sukupuolta olevien parisuhteet, sateenkaariperheet, LAT-suhteet Perhesuhteet rakentuvat neuvotteluissa (sekä implisiittisinä että eksplisiittinä), ikääntyneet itse ovat aktiivisia toimijoita

14 MUUTTUVA YHTEISÖLLISYYS

15 Yhteisöllisyyden piirteitä: Katkoksellisuus, päällekkäisyys, rajojen ohuus sosiaalisten suhteiden moninaisuus, teknologian kehitys Yhteisöllisyyden mahdollistuminen Uudenlaiset yhteisöllisyyden ongelmat paikallisen yhteisöllisyyden murrokset, ikääntyneiden rooli yhteisöissä kasvaa

16 VANHENEMISEEN LIITTYVIEN KULTTUURISTEN KÄSITYSTEN MUUTOS

17 Taakka- ja voimavaranäkökulmien taistelu Elämänkulkunäkökulma Elämäntapojen ja tyylien moninaisuus Irtaantumisteoriasta gerotransendenssiin Ongelmapuhe kielletty? Aktiivisuuden ja valinnanvapauden korostaminen

18 SÄÄTELYJÄRJESTELMIEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS

19 Gloabaalit säätelyjärjestelmät EU YK Esimerkiksi: EU:n kilpailua koskevien säädösten ja niiden kansallisen tulkinnan myötä kansallinen liikkumatila julkisen, yksityisen ja järjestöpohjaisen toiminnan työnjaossa ja yhteistyössä on kaventunut ja muuttunut epäselväksi. Erityisesti järjestöjen toiminta on joutunut paikoin ahtaalle ja vaarantanut joidenkin erityispalvelujen saatavuuden (Raunio 2012, Särkelä 2013, STM 2011)

20 Kansalliset säätelyjärjestelmät: Lainsäädännön muutokset Suomessa Informaatio-ohjauksesta normiohjaukseen Lainsaäädäntöhankkeet Ns. Ikälaki: Kotona asuminen Varhainen tuki Neuvonta ja ohjaus Arviointi Suunnitelma Vastuutyöntekijä Seuranta Ilmoitusvelvollisuus

21 Ikälain 15 : ( ) Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. ( ) Arvioinnissa on otettava huomioon iäkkään henkilön fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä hänen ympäristönsä esteettömyyteen, asumisen turvallisuuteen ja lähipalvelujen saatavuuteen liittyvät tekijät. Arvioinnin suuri merkitys, myös sosiaalinen toimintakyky huomioitava

22 THL:n kuntakysely 2013 Asiantuntemusta (10 ) melko hyvin saatavissa, paitsi gerontologisen sosiaalityön osalta (51 %) Hyvinvointia edistävien palvelujen yhteydessä puolet vastaajista (49 %) antaa aina myös sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevaa ohjausta Koulutettua työvoimaa riittävästi joka kymmenennessä kunnassa Yhteistyö toimialojen kesken kunnan sisällä toimii melko hyvin

23 Kunta- ja palvelurakennemuutokset Kuntaliitokset Tilaaja-tuottaja-mallit ym. Palvelujen järjestämistä varten perustetut yhteenliittymät Tuottamisvastuun hajaantuminen Muutokset palvelujen myöntämisen kriteereissä Sote-uudistus?

24 Niukkenevat resurssit Arvioinnin merkityksen korostuminen Teknologian merkityksen korostuminen Keskustelu henkilöstön määrästä

25 POHJOISMAISEN HYVINVOINTIVALTIOMALLIN MUUTOS

26 Muuttuvat ajatusmallit palvelujen järjestämisessä Universalismin ja vahvan julkisen vastuun korostamisen väheneminen New public management (NPM) New governance (NG) Nudge-politiikka (ks. Rauhala 2013) Osallisuuden ja yhteisöllisyyden korostaminen Kotona asumisen (ageing in place) politiikka

27 Henkilökohtaistaminen Nähty uudenlaisena ratkaisuna eri palvelun käyttäjien tarpeisiin kuten ikääntyneet ja vammaiset ihmiset Taustalla ajatus palvelun tarvitsijan itsenäisyyden ja valinnanvapauden sekä päätösvallan tukeminen sekä vapaiden markkinoiden toiminnan edistäminen. Lisäksi ajatus palvelujen käyttäjien osallisuudesta palvelujen hankintaan ja suunnitteluun Esim. Palveluseteli, henkilökohtainen budjetti

28 IKÄÄNTYNEIDEN SOSIAALISET ONGELMAT / VAIKEAT ELÄMÄNTILANTEET

29 PALVELUKAPEIKOT

30 Palvelukapeikot ja asumisen kysymykset Puuttuvat tiedot Asianajajan tarve Palvelujen saatavuuden ongelmat Palvelujen yhteensovittamisen ongelmat Puutteelliset asumisolosuhteet Näkemyserot palvelujen tarpeesta ja tarpeellisista palveluista Piilossa oleva tarve

31 PSYKOSOSIAALISET KYSYMYKSET

32 Psykososiaaliset/eksistentiaaliset kysymykset Yksinäisyys Masennus Ahdistus Eristyneisyys

33

34 Mielenterveyskysymykset Persoonallisuus ja ikääntyminen: persoonallisuuteen voi liittyviä seikkoja, jotka haittaavat sopeutumista ikääntymismuutoksiin (joustamattomuus, ulkoisten tekijöiden varaan rakentuva itsetunto, jne.) Persoonallisuushäiriöt: pysyviä, usein jo nuoruusiällä vakiintuneita piirteitä, jotka ilmenevät ongelmina kanssakäymisessä muiden kanssa ja tunne-elämän ongelmina (esim. paranoidia, eristäytyminen, riippuvaisuus)

35 Masennus Usein vaikea tunnistaa Altistavia tekijöitä: Aikaisempiin elämänvaiheisiin liittyvät traumat Aikaisempi masennushistoria Biologiset tekijät Fyysiset sairaudet Menetykset Ajankohtainen stressi Yksinäisyys Kaltoin kohtelu Eksistentiaaliset tekijät

36 Masennuksen seurauksia Ongelmia ravitsemuksessa Puutteita sairauksien hoidossa Alkoholin liikakäyttöä Itsemurhariskin lisääntymistä Terveyspalvelujen liikakäyttöä Ym. (Saarenheimo 2010; Saarenheimo & Pietilä 2011)

37 PERHEESEEN LIITTYVÄT ONGELMAT

38 Elämänalueiden merkitys hyvinvoinnille

39 Perhetilanteeseen liittyvät ongelmat Hyvinvointia suuresti vähentävä tekijä Perheenjäsenten menetykset Parisuhdekriisit Sukupolvien väliset konfliktit, Hoivakysymysten kriisiytyminen Kaltoinkohtelu Hyväksikäyttö Vanheneminen ilman perhettä

40 Kaltoinkohtelu Vaikeasti hahmotettava ilmiö; liittyy fyysiseen ja psyykkiseen väkivaltaan, hoidon laiminlyöntiin, oikeuksien rajoittamiseen ja seksuaaliseen ja taloudelliseen hyväksikäyttöön Riskiryhminä muistisairaat ja masentuneet Sosiaalityön haasteena kaltoinkohtelun tunnistaminen (ks. Esim. Yinen & Rissanen 2005; Tenkanen 2007)

41 PÄIHDEONGELMAT

42 Päihteet Eläkeikäisten alkoholin käyttö lisääntynyt ja arkipäiväistynyt Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä huoli ikääntyvien päihdeongelmasta kasvanut Vanhukset päihdepalveluille uusi asiakasryhmä Päihteiden vaikutus ikääntyneen elimistölle erilainen kuin nuoremmilla Sosiaalityön haasteena tavoittaminen, hoidon piiriin saaminen, yhteistyö ja kokonaistilanteen hahmottaminen (ks. Esim. Karlsson 2009; Suhonen 2005; Haarni & Hautamäki 2008)

43 KÖYHYYS

44 Köyhyys Historiallisesti vanhusten taloudellinen asema parantunut Äärimmäinen köyhyys vanhuksilla harvinaista Köyhyysriski suurin yli 75 -vuotiailla naisilla Paljon pienituloisia eläkeikäisiä Pienituloisten haavoittuvuus (äkilliset menot, taloudellinen hyväksikäyttö, kykenemättömyys taloudellisten asioiden hoitamiseen) Kohtuuttomat tilanteet palvelumaksuista johtuen Asumiskulut, terveysmenot ja varallisuus tärkeitä köyhyyskokemusta selittäviä tekijöitä Toimeentulotuen alikäyttö (Haapola, Karisto & Seppänen 2012)

45 Suhteellinen köyhyys Suomessa viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan

46 Joskus Edellä mainitut kysymykset sekä erilaiset fyysisen toimintakyvyn ongelmat yhdessä kehittyvät pitkälle kenenkään huomaamatta ja muodostavat kriisiytyvän elämäntilanteen, joka tulee näkyviin esimerkiksi raivaussiivouksen tarpeena

47 THL:n kuntakysely Vain 3 % vastanneista: riittävästi erityisesti ikäihmisille kohdennettuja mielenterveyspalveluita Vain 3 % vastanneista: riittävästi erityisesti ikäihmisille kohdennettuja päihdepalveluja 26 % riittävästi tehostettua palveluasumista Johtopäätökset: Katvealueeseen jääneet palvelujen suurkäyttäjät, päivystyspoliklinikoilla paljon käyvät, äskettäin leskeksi jääneet sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaiset

48 Miksi? Saavutettavuus Havaitseminen Arvioinnin keinot Palvelupolut Koordinointi

49 GERONTOLGINEN SOSIAALITYÖ

50 Gerontologisen sosiaalityön määritelmä Gerontologisella sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän yliopistokoulutuksen saaneen ammattihenkilön toimintaa, joka perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon, ammatillis-tieteelliseen osaamiseen ja sosiaalityön eettisiin periaatteisiin. Gerontologisen sosiaalityön tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuutta ja vanhusten toimintakykyisyyttä. Gerontologinen sosiaalityö on luonteeltaan muutostyötä, joka perustuu yksilöjen, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen sosiaalisten ongelmien tilannearviointiin ja ratkaisuprosesseihin. (vrt. SosNetin määritelmä)

51 Gerontologisen sosiaalityön tehtävänä on: Saada aikaan muutoksia ikääntyneen ja hänen ympäristönsä välisessä suhteessa Varmistaa, että ikääntyneen asiakkaan eläke- ja muut sosiaaliturvaetuudet ovat kunnossa, hänellä on tyydyttävä asunto ja hänen perushoitonsa ja tarvitsemansa palvelut on turvattu ja hänellä on riittävästi tietoa hoito-, kuntoutusja palvelumahdollisuuksista Vahvistaa ikääntyneen asiakkaan kompetenssia, suoriutumista ja sosiaalista toimintakykyä sekä toimijuutta (Koskinen & Seppänen 2013)

52 Vanhussosiaalityöntekijän tehtävät: neuvonta ja ohjaus tilannearviointi laaja-alainen palvelutarpeen arviointi selvittelytyö tukeminen, psykososiaalinen työ palveluohjaus kriisitilanteessa auttaminen lausunnot (Liisa Viljaranta & Johanna Koli)

53 Gerontologisen sosiaalityön paikka kuntien organisaatiossa Sosiaalihuollon avo- ja laitospalvelut Vanhusten avopalvelut (esim. oma yksikkö, kotihoidon yhteydessä) Vanhusten pitkäaikaishoiva (vanhainkodit) Aikuissosiaalityö (sosiaalitoimistot) Uudenlaiset neuvonta/ohjausyksiköt Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sosiaalityö (avo- ja laitospalvelut) Parhaiten gerontologisen sosiaalityön palveluja on saatavilla suuremmissa kunnissa (Pajunen, Seppänen & Kuusinen-James 2009) Palveluasumisen kasvaessa: miten turvataan sosiaalityön palvelut?

54 PALVELUOHJAUS VANHUSTYÖSSÄ

55 Palveluohjaus ymmärretään monella tavalla Käsitteenä viitataan i) yksilötason menetelmään sekä ii) palvelujen yhteensovittamiseen organisaation tasolla. Suomessa vakiintunut tarkoittamaan yksilökohtaista palveluohjausta Tarkoituksena määrittää ihmisten yksilölliset palvelutarpeet ja löytää niiden kanssa yhteensopivat palvelut (Ala-Nikkola & Sipilä 2010) Keskeistä palvelujen koordinointi Taustalla siirtymä instituutio- ja tarjontakeskeisistä palveluista käyttäjä- ja kysyntäkeskeisiin palveluihin

56 Yhteisiä elementtejä määritelmissä Asiakaskeskeisyys Arviointi Ohjaus Neuvonta Koordinointi

57 Palveluohjaus uudessa laatusuosituksessa: Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asiakkaan etua korostava työtapa. Sillä tarkoitetaan sekä asiakastyön menetelmää (case management) että palvelujen yhteensovittamista organisaation tasolla (service co-ordination). Palveluohjaus on työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän hajanaisuuden haittoja. Palveluohjauksen tavoitteena on tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää asiakkaalle hänen tarvitsemansa palvelut ja tuki. Yksilökohtaisen palveluohjaksen keskeiseen sisältöön kuuluu neuvonta, koordinointi ja asiakkaan asioiden hoitaminen tai siinä avustaminen. Näihin liittyvät kiinteästi palvelujen tarpeen arviointi, suunnittelu ja voimavarat (STM ja Kuntaliitto 2013, 67)

58 Palveluohjaus Sosiaalityö Muut palvelut

59 Painotuksia Sosiaalityö Tilannearviointi: elämäntilanne Pitkä aikajänne Muutos Asianajo Työskentely asiakkaan kanssa ja lisäpalvelut Seuranta, muutoksen arviointi Rakenteellinen sosiaalityö Palveluohjaus Tilannearviointi: palvelutarve Nykyhetki Palvelujen piiriin pääsy Neuvonta Asiakkaan auttaminen palvelujen piiriin

60 Palveluohjaus ja sosiaalityö Palveluohjaus voidaan suhteessa sosiaalityöhön Erillisiksi toiminnoiksi (erillinen nimike, koulutus ja työnkuva) Sosiaalityön menetelmäksi Itse ymmärrän palveluohjauksen molemmilla tavoilla, toisaalta se on oma toimintansa, mutta toisaalta sosiaalityön sekä muihin tehtäviin (terveydenhuollon tehtävät) sisältyy neuvonnan, ohjauksen ja koordinoinnin sekä asiakaslähtöisyyden elementtejä Se, milloin asiakas ohjataan esim. palveluohjaajalta sosiaalityöntekijälle, on tärkeä organisaation sisällä määritellä ja sopia yhdessä (> erikoistuminen, asiantuntemus)

61 Vastuutyöntekijä: THL:n kysely: nimetään aina kotona yksin asuvalla hauraalle iäkkäälle henkilölle (66%, vaihtelu suurta), aina henkilölle, jonka arvioidaan tarvitsevan apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen (50 %) Laatusuositus: vastuutyöntekijä nimettävä niille moni- ja/tai pitkäaikaissairaille iäkkäille ja omaishoitoperheille, jotka tarvitsevat paljon eri ammattiryhmien ja/tai eri palveluntuottajien palveluja niille iäkkäille, jotka käyvät paljon sairaaloiden päivystyksessä etenkin, jos muuta palvelua ei vielä ole haettu tai myönnetty, niille iäkkäille, jotka ovat kotiutumassa sairaalasta palvelujen yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa.

62 Vastuutyöntekijä: Tehtävänä tukea iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien hakemiseen liittyvissä asioissa, seurata, että asiakkaan palvelut toteutuvat laadukkaasti ja hänen tarpeisiinsa nähden riittävinä ja oikeaaikaisina, seurata, että asiakkaan palvelusuunnitelma ja siihen liittyvät päätökset ovat ajantasaisia ja että palvelusuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti, olla yhteydessä ja mahdollisuuksien mukaan koordinoida eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden palveluja, jotta asiakas saa tarvitsemansa tuen ja palvelut, varmistaa, että asiakasta koskeva tieto kulkee eri tahojen välillä ja että iäkäs asiakas saa palvelua ja tukea silloin, kun tarvitsee.

63 Lopuksi Sosiaaliselle osaamiselle on tarve ja paikka juuri nyt (käynnissä olevat uudistukset) Tällä hetkellä sosiaalisen osaamisen paikka ja saatavuus vaihtelee suuresti kunnittain (osittain selityksenä kunnan koko) Nykyistä laajempaa orientaatiota tarvitaan myös sosiaalisen ymmärtämisessä > psykososiaalisten kysymysten huomioiminen keskeistä Mitä sosiaalinen osaaminen on? Palveluohjauksen ja sosiaalityön organisointi: tarvitaanko yhtenäisyyttä i) määrittelyssä ii) organisointimalleissa iii) tehtävärakenteen kehittämisessä?