Miten kunnissa on varauduttu vanhuspalvelulain toimeenpanoon?

Transkriptio

1 Miten kunnissa on varauduttu vanhuspalvelulain toimeenpanoon? Anja Noro, THT, gerontologian dosentti, Tutkimuspäällikkö, Ikäihmisten palvelut yksikkö, THL KASTE-seminaari

2 Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantatutkimus Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki ( astui voimaan Vanhuspalvelulain toimeenpanon seuranta toteutetaan Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Seurantatutkimuksen tavoitteena on selvittää ikäihmisten palveluiden tila ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa ja voimaantulon jälkeen 1. Ennen - jälkeen asetelma: Uudet tiedonkeruut (THL ja Valvira) 2013 ja Kuntakysely/Kuntayhtymä/yhteistoiminta-alue 2. Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt (ml. henkilöstömitoitukset) 3. Kotihoidon toimintayksiköt 2. Ikääntyneen väestön hyvinvointi, toimintakyky ja palvelutarve (THL) 3. Vanhuspalvelulain toimeenpanon kustannukset (THL) 2

3 I Kuntakyselyn 2013 toteutus ja julkistus Tiedonkeruut 05/2013 (sähköisenä kyselynä) yhteistyössä THL ja Valvira Kysely lähetettiin kuntiin/kuntayhtymiin/yhteistoiminta-alueille vanhuspalveluista vastaaville viranhaltijoille Vastausprosentti yli 85 ja väestöpeittävyys yli 92 % Tulokset ja yhteenveto: Julkinen raportointi Tunnusluvut laskettu Aluehallintovirastojen toimialueittain Kunnittaiset tiedot on sijoitettu Aluehallintovirastojen toimialueittain Yhteenveto ja tulkinta tuloksista 3

4 Kuntakysely 2013: Tulokset Osa kunnista kuului yhteistoiminta-alueisiin tai kuntayhtymiin, mutta ikääntyneiden palvelut kuitenkin järjestettiin yksittäisten kuntien toimintana eikä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien yhteisenä toimintana. Vanhuspalvelulaissa säädetään kunnan yleisistä velvollisuuksista mm. yhteistyöstä (4 ) Yhteistyötä raportoitiin tehtävän kunnan eri toimialojen kanssa, mutta harvemmin talouselämän edustajien kanssa 4

5 Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi (5, ) 58 %:lla (n=106) vastanneista kunnista oli olemassa suunnitelma Jos suunnitelma laadittu, se perustui noin kolmanneksella julkisiin tilastotietoihin tai erillisiin kyselyihin ja noin puolessa erillisiin selvityksiin siihen pääsääntöisesti kirjattiin tavoitteet ja toimenpiteet (noin 90 %), mutta harvemmin tarvittavat voimavarat, vastuutahot tai tarvittava yhteistyö 5

6 Jos suunnitelma on laadittu (n=106), mihin tietoihin perustuu? 6

7 Jos suunnitelma on laadittu (n=106), mitä suunnitelmaan kirjataan? Anja Noro 7

8 Palvelujen riittävyyden ja laadun arviointi (6, ) Tietoa säännöllisesti kokosi asiakkailta ja omaisilta noin 40 % alueista henkilökunnalta 27 % alueista jossain määrin seurantaa oli suorittanut yli 40 % alueista oli myös alueita, joilla seurantaa, jota vanhuspalvelulaki edellyttää, ei ollut vielä aloitettu Seurannassa ei vielä systematiikkaa eikä vertailukelpoista tietoa tuottavia mittaamismenetelmiä 8

9 Kootaanko tietoa säännöllisesti iäkkäiden henkilöiden palveluihin käytetyistä voimavaroista (6 )? 86 % kyllä 9

10 Onko kunnassa käytettävissä ikääntyneiden palvelutarpeiden vaatimaa erityisosaamista (10 )? Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisestä Gerontologisesta hoitotyöstä Gerontologisesta sosiaalityöstä Geriatriasta Lääkehoidosta Ravitsemuksesta Monialaisesta kuntoutuksesta Suun terveydenhuollosta Muusta Anja Noro: Vanhuspalvelulain seuranta - Kuntakysely

11 Vanhusneuvosto (11, ) 91 % kunnista oli asettanut vanhusneuvoston Kunnissa, joissa oli vanhusneuvosto (n=166), vanhusneuvosto osallistui suunnitelman ikääntyneen väestön tukemisesta valmisteluun ja sen toteutumisen arviointiin. ikääntyneen väestön asemaan ja toimintamahdollisuuksiin vaikuttavan toiminnan suunnitteluun vanhusneuvostojen toimintaa tuettiin järjestämällä kokoustiloja ja -tarvikkeita ja tukea virkamiehiltä Vaikka vanhusneuvostot näyttävät toimivan aktiivisesti, niiden tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon on vielä parannettava 11

12 Hyvinvointia edistävät palvelut (12 ) Useimmat (80 %) vastanneista kunnista ilmoittivat järjestävänsä hyvinvointia ja terveyttä tukevia neuvontapalveluja. Suurin osa vastanneista kunnista (87 %) järjesti ikääntyneen väestön hyvinvointia ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia tai kotikäyntejä Kunnissa tunnistettuja riskiryhmiä omaishoitajat, muistisairaat (noin 60 %) vanhimmat ikäluokat (75+, 85+) (86 %) Vähiten hyvinvointia edistäviä palveluja kohdennettiin päihdeongelmaisille (26 %), mielenterveysasiakkaille (33 %), vähävaraisille (19 %), päivystyspoliklinikan suurkäyttäjille (11 %), äskettäin leskeksi jääneille (13 %) Riskiryhmien tunnistamisen välineitä edelleen kehitettävä 12

13 Onko kunnassanne riittävästi erityisesti ikääntyneille suunnattua palvelua? (13 ) Riittävästi Melko riittävästi Kohtuullisesti Riittämättömästi Liikaa Ei tarvetta Terveyskeskuksen vuodeosastohoito lyhytaikaisena hoitona Terveyskeskuksen vuodeosastohoito pitkäaikaisena hoitona Vanhainkotihoitona Ikäihmisten tehostettuna palveluasumisena Ikäihmisten tavallisena palveluasumisena Erityisesti ikäihmisille kohdennettuina päihdepalveluina Erityisesti ikäihmisille kohdennettuina mielenterveyspalveluina Kotihoitona (kotipalveluna ja/tai kotisairaanhoitona)

14 Palvelujen tarjoamisen periaatteista (14 ) Yksityiskoti tai muu kodinomaiseen asuinpaikka useimmiten Kotihoidon päivittäisen avun tarjoamisessa raja erottuu kolme vs. neljä päivittäistä käyntiä viikonloppuina ja yöllä tapahtuvat käynnit Omaishoitajan lakisääteisen loman tai sairastumisen ajalle pystytään tarjoamaan lisäapua Iäkkäiden aviopuolisoiden mahdollisuus asua yhdessä pitkäaikaishoitoon siirryttäessä toteutuu aina noin kolmanneksessa useimmiten puolella joka kymmenes ei pysty takaamaan yhteisen asumisen mahdollisuutta 14

15 Pääsy palvelutarpeen arviointiin(15 ) Iäkkään mahdollisuus päästä kiireellisissä tapauksissa palvelutarpeen arviointiin samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä toteutui vastanneiden kunnissa 58 %:lla aina 42 %:lla useimmiten Palvelutarpeen arviointiin pääseminen ei-kiireellisissä tapauksissa viimeistään 7 arkipäivän aikana toteutui aina noin puolella (51 %, vaihteluväli 38-64) useimmiten 40 %:lla hyvin harvoin arvioitiin palvelutarpeen arviointiin pääsyn kestävän yli 14 päivää 15

16 Iäkkään mahdollisuus päästä kiireellisissä tapauksissa palvelutarpeen arviointiin samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % (3) Joskus (2) Useimmiten (1) Aina Anja Noro: Vanhuspalvelulain seuranta - Kuntakysely

17 Aika, jossa iäkäs saa kiireellisesti tarvitsemansa sosiaalipalvelut 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % (4) Kestää yli % (3) Viikon sisällä % (2) Viimeistään % (1) Samana päivänä % Anja Noro: Vanhuspalvelulain seuranta - Kuntakysely

18 Palvelutarpeen arviointiin pääseminen eikiireellisissä tapauksissa: Viimeistään 7 arkipäivän aikana 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % (4-5) Harvoin/ei koskaan % (3)Joskus % (2) Useimmiten % (1) Aina % Anja Noro: Vanhuspalvelulain seuranta - Kuntakysely

19 Aika, jossa tehdään päätös iäkkään eikiireellisesti tarvitsemista sosiaalipalveluista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % (4) Kolmen kuukauden kuluessa palvelutarpeen arvioinnista (3) 1-2 kuukaudenkluttua palvelutarpeen arvioinnista (2) Yli viikko - alle kuukausi (1) Viikon kuluessa Anja Noro: Vanhuspalvelulain seuranta - Kuntakysely

20 Aika, jossa iäkäs saa hänelle myönnetyt eikiireelliset sosiaalipalvelut 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % (5) Yli kolmen kuukauden kuluttua päätöksestä (4) Kolmen kuukauden kuluessa (3) 1-2 kuukauden kuluttua (2) Yli viikko - alle kuukaudessa (1) Viikon kuluessa Anja Noro: Vanhuspalvelulain seuranta - Kuntakysely

21 Odotusajat ja viiveet sosiaalipalveluihin (26 ) Odotusajat 59 % ei seurannut sosiaalipalveluihin pääsyn odotusaikoja 88 % ei julkistanut odotusaikoja Viiveitä ja odotusaikoja kunnan tietojärjestelmien tai kirjaamiskäytäntöjen seurasi 30% kunnista 21

22 Hyvää kuntakyselyn perusteella Kyselyyn vastatattiin reippaasti Kunnissa jo aloitettu toimintoja, jotka ovat vanhuspalvelulain hengen mukaisia Suunnitelmat, vanhusneuvostot, asiantuntemuksen hankkiminen, hyvinvointia edistävä toiminta, seurantoja aloitettu, omavalvontaa aloitettu Kunnissa hyviä valmiuksia vanhuspalvelulain toimeenpanoon 22

23 Haasteita kuntakyselyn perusteella Ajantasaiset tietojärjestelmät, joilla voidaan seurata hallinnollisia prosesseja ja palvelun toteutumista Asiakkaiden, omaisten ja henkilöstön näkemysten mittaaminen ja seuranta Toimintakyvyn ja palvelutarpeen mittaaminen ja seuranta Jatkuva kustannusten, henkilöstön ja käytettävissä olevan asiantuntemuksen seuranta Mittaus- ja arviointimenetelmät, tiedon vertailukelpoisuus ja hyödynnettävyys 23

24 Jatkoa seuraa Ikääntyneen väestön hyvinvointi, toimintakyky ja palvelutarve tuottaa lisätietoa vuoden 2014 aikana Toimintayksikkökyselyn tulokset julkinen ja yksityinen ml. suunniteltu ja toteutunut henkilöstömitoitus Ympärivuorokautinen hoito 12/2013 Kotihoito 02/2014 Kustannusten seuranta myöhemmin Raportti Vanhuspalvelujen tila /2014 Kaikki kyselyt uusitaan 2014 lopulla tulosten julkinen raportointi

25 KiiTos! 25