PAKASTE/Poske Marjaana Seppänen.
|
|
- Juho-Matti Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Gerontologinen sosiaalityö Alustus PAKASTE/Poske Marjaana Seppänen Lapin yliopisto
2 Mistä puhumme? Gerontologinen sosiaalityö, y, vanhussosiaalityö, y, sosiaalityö vanhusten tai ikäihmisten kanssa vai vanhustenhuollon sosiaalityö? Vanhus, seniori, ikääntyvä, ikääntynyt, ikäihminen vai? Kolmasikäläinen, neljäsikäläinen?
3 Käsitteet ikälaissa Ikääntynyt= vanhuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä oleva henkilö Iäkäs= henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan k ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. 3
4 Väestö 1910 ja 2050
5
6 Syntyvyys (Tilastokeskus 2012)
7 Väestöllinen huoltosuhde Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ].
8 Gerontologisen sosiaalityön määritelmä Gerontologisella sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän yliopistokoulutuksen l t ksen saaneen ammattihenkilön toimintaa, joka perustuu tieteellisesti tutkittuuntietoon, tietoon, ammatillis tieteelliseen tieteelliseen osaamiseen ja sosiaalityön eettisiin periaatteisiin. Gerontologisen sosiaalityön tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuutta ja vanhusten toimintakykyisyyttä. i t k i ttä Gerontologinen sosiaalityö on luonteeltaan muutostyötä, joka perustuu yksilöjen, perheiden, ryhmienjayhteisöjen yhteisöjen sosiaalisten ongelmien tilannearviointiin ja ratkaisuprosesseihin. (vrt. SosNetin määritelmä)
9 Kysymyspatteri hyvinvoinnista (Ikihyvä P H tutkimus) Suhteet perheenjäseniin Suhteet sukulaisiin Suhteet naapureihin Luottamukselliset ihmissuhteet Kuuluminen johonkin yhteisöön Fyysinen kunto Ulkonäkö Terveys Hyvä sukupuolielämä Varallisuus Tulot ja kulutusmahdollisuudet Itsensä tunteminen rakastetuksi Uskonnollisuus Mahdollisuus matkustella Mahdollisuus harrastaa liikuntaa Mahdollisuus opiskella ja oppia uusia asioita Kulttuuriharrastukset Osallistuminen järjestö tai asukastoimintaan Auttaminen ja vapaaehtoistoiminta Muiden osoittama arvostus Mahdollisuus vaikuttaa asuinalueen tai asuinseudun asioihin Asunnon koko Asunnon laatu ja varustustaso Asuinympäristön kauneus Luonto ja mahdollisuus liikkua luonnossa Viihde ja hauskanpito Elinympäristön puhtaus Palvelujen läheisyys Mielihyvää tuottavat arkiset asiat Mahdollisuus elää ympäristössä, jossa tuntee olevansa kotonaan
10 Elämänalueiden merkitys hyvinvoinnille
11 Hyvinvoinnin peruspilareita ovat ikääntyneiden itsensä mukaan Läheiset ihmissuhteet Terveys Koti ja ympäristö Palvelut (Ikihyvä Päijät Häme tutkimusaineisto)
12 Gerontologisen sosiaalityön paikka kuntien organisaatiossa Sosiaalihuollon avo ja laitospalvelut Vanhusten avopalvelut (esim. oma yksikkö, kotihoidon yhteydessä) y Vanhusten pitkäaikaishoiva (vanhainkodit) Aikuissosiaalityö (sosiaalitoimistot) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sosiaalityö (avo ja laitospalvelut) Tällä hetkellä parhaiten gerontologisen sosiaalityön palveluja on saatavilla erityisesti suuremmissa kunnissa (erikoistuneet työntekjät) Pienissä kunnissa osana muuta sosiaalityötä (Pajunen, Seppänen & Kuusinen James 2009)
13 Tulevina vuosina gerontologisen g sosiaalityön paikkaa määrittävät Ikäpolitiikan painopisteet i t Kotona asumisen tukeminen Hyvinvoinnin i i ja terveyden edistämien i Yhteiskunnallinen konteksti laajemminkin Demografiset muutokset Kunta ja palvelurakenteen muutokset Hyvinvointivaltion uudelleen muotoutuminen Vastuiden uudelleen määrittely NG NPM
14 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ KÄYTÄNNÖSSÄ
15 Gerontologisen sosiaalityön tietopohja Tulkitsemme tietoa ja perustamme interventiomme tietoisesti tai tiedostamatta johonkin selitysmalliin/tapaan ymmärtää ilmiö Teoriat toimivat viitekehyksenä sosiaaligerontologisille interventioille ja tutkimukselle Gerontologisen sosiaalityön tietoperusta pohjautuu sosiaalityön yleisiin teorioihin sekä sosiaaligerontologiseen tietoon (+ geriatrisen tiedon merkitys)
16 Kehittämishankkeita Pääkaupunkiseudun Gero hanke Tampereen kehittämishanke Kaakkois Suomen kehittämishanke
17 Tampereen hankkeen tavoitteet Gerontologisen sosiaalityön paikan määrittäminen i vanhustyön moniammatillisessa ja monitoimijaisessa palveluketjussa Asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen monipuolistamalla kotiin ja kotihoidon tueksi tuotettavien palvelujen kokonaisuutta Työn eettisen pohjan jatkuva arviointi ja työn arviointimenetelmien kehittäminen. Vanhustyön uusien painopisteiden, osa-alueiden ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen sekä sosiaalityön ja kotihoidon yhteisten työmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto. Palvelujärjestelmien ja niiden välisten suhteiden, toimintatapojen ja kustannusvaikutusten tuntemuksen lisääminen. Palvelujen ja niiden toiminta- ja tuotantotapojen kehittäminen ja jatkuva arviointi. Herättää mielenkiintoa vanhus- ja sosiaalityöhön sekä työskentelyyn vanhusten parissa yleisemminkin.
18 Pääkaupunkiseudun hankeen tavoitteet Tavoitteena oli selkeyttää gerontologisen sosiaalityön sisältöä, tehtäviä, työnjakoa ja yhteistyötä vanhuspalveluissa pääkaupunkiseudulla. Hankkeen avulla haluttiin lisätä gerontologisen sosiaalityön osaamista ja tiedon hyödyntämistä käytännön työssä Lisäksi tavoitteena oli menetelmien kehittäminen jaennalta ehkäisevän työn lisääminen
19 Toimenpiteet Gero hankkeessa 1. Käynnistetään gerontologisen sosiaalityön opintopiirit 2. Käynnistetään kehittämisryhmät ja määritellään niille tavoitteet t 3. Organisoidaan tutor toiminta ryhmien tueksi 4. Kootaan gerontologisen sosiaalityön malleja 5. Järjestetään koulutusta tukemaan kehittämistä 6. Kokeillaan uusia yhteistyötapoja sosiaalityöntekijöiden ja lähityöntekijöiden kesken 7. Kehitetään tää tiedontuotannon t t apuvälineitä itä 8. Tuotetaan tietoa valtakunnalliseen käyttöön
20 Gerontologisen sosiaalityön ulottuvuuksia sosiaalityöntekijöiden määrittäminä yksilö ja perhekohtainen työ yhteisöllinen työ: esim. ryhmät rakenteellinen työ: vaikuttaminen oman työnkehittäminen jatutkiminen yhteistyö (Liisa Viljaranta & Johanna Koli)
21 Yhteydenottaja vanhussosiaalityöntekijään vanhus itse omainen, sukulainen naapuri, isännöitsijä kotihoidon työntekijä, lääkäri sosiaalipäivystys sairaala, poliisi, edunvalvoja tms.
22 Kotihoidon rooli Keskeinen ongelmien havaitsemisessa niiden vanhusten kohdalla, jotka ovat kotihoidon asiakkaita Tärkeä myös työprosessissa sosiaalisten ongelmien lieventämiseksi Tärkeää uskaltaa nähdä ja ottaa puheeksi
23 Minkälaisia kysymyksiä kohdataan asiakastyössä? Eil Erilaiset i sairauksiin ii ja toimintakykyyn i k liittyvät ongelmat (mm. muistisairauden aiheuttamat) Köyhyys Päihdeongelmat Mielenterveysongelmat; mm. masennus Yksinäisyys ja turvattomuus Erilaiset perheiden ongelmat ja kriisitilanteet Kaltoin kohtelu Puutteellinen asuminen
24
25 Yksinäisyys Yksinäisyyttä on tutkittu varsin paljon kansainvälisesti, pääasiassa kvantitatiivisinmenetelmin Suomessa 2000 luvulla on ilmestynyt useita ikääntyneiden yksinäisyyteen liittyviä tutkimuksia, mm. kaksi väitöskirjaa (Tiikkainen 2006 ja Savikko 2008) Yksinäisyys liittyy myös erilaisiin tilannetekijöihin kuten terveyden ja toimintakyvyn muutokset sekä ihmissuhteiden menetykset, mm. leskeytyminen (Tiikkainen ym. 2004, Tiikkainen 2006; Victor ym. 2005) Yksinäisyys voi olla pitkäaikaista tai tilapäistä Yksinäisyydellä on tilastollinen yhteys kuolleisuuteen
26 Mittaaminen haasteellista, tulokset riippuvat paljon käytetyistä asteikoista Erilaisia esiintymisosuuksia eritutkimuksissa, karkeasti ottaen: 2 6 % kärsii jatkuvasti yksinäisyydestä ki ä noin kymmenesosa kärsii yksinäisyydestä usein noin kolmasosa kärsii yksinäisyydestä joskus reilu puolet ei kärsi juuri koskaan yksinäisyydestä (huomioi kulttuurisen kontekstin vaikutukset (vrt. Jylhä & Jokela 1990) Tutkimuksen perusteella tunnetaan yksinäisyyteen yhteydessä oleviatekijöitä tekijöitä, joskinhavainnot ovat joiltakinosin osin myös ristiriitaisia (ks. esim. Routasalo ym.2003, Tiikkainen 2006)
27 Kaltoinkohtelu Vaikeasti hahmotettava ilmiö; liittyy fyysiseen ja psyykkiseen väkivaltaan, hoidon li laiminlyöntiin, ilö ii oikeuksien k i rajoittamiseen i ja seksuaaliseen ja taloudelliseen hyväksikäyttöön Riskiryhminä muistisairaat ja masentuneet Sosiaalityön haasteena kaltoinkohtelun tunnistaminen (ks. Esim. Yinen & Rissanen 2005; Tenkanen 2007)
28 Päihteet Eläkeikäisten alkoholin käyttö lisääntynyt ja arkipäiväistynyt Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä huoli ikääntyvien päihdeongelmasta kasvanut Vanhukset päihdepalveluille uusi asiakasryhmä Päihteiden vaikutus ikääntyneen elimistölle erilainen kuin nuoremmilla Sosiaalityön haasteena tavoittaminen, hoidon piiriin saaminen, yhteistyö ja kokonaistilanteen hahmottaminen (ks. Esim. Karlsson 2009; Suhonen 2005; Haarni & ( ; ; Hautamäki 2008)
29 Perhetilanteeseen liittyvät ongelmat Hyvinvointia suuresti vähentävä tekijä Parisuhdekriisit, sukupolvien väliset konfliktit, hoivakysymysten kriisiytyminen, perhesuhteiden monimuotoistuminen Toistaiseksi sosiaalityön katvealue (ns. hallinnollisten toimenpiteiden perinne) Sosiaalityön haasteena tunnistaminen ja puuttuminen
30 Mielenterveyskysymykset Persoonallisuus ja ikääntyminen: persoonallisuuteen voi liittyviä seikkoja, jotka haittaavat sopeutumista ikääntymismuutoksiin (joustamattomuus, ulkoisten tekijöiden varaan rakentuva itsetunto, jne.) Persoonallisuushäiriöt: pysyviä, usein jonuoruusiällä vakiintuneita piirteitä, jotka ilmenevät ongelmina kanssakäymisessämuiden muiden kanssa ja tunne elämänelämän ongelmina (esim. paranoidia, eristäytyminen, riippuvaisuus)
31 Masennus Usein vaikea tunnistaa Altistavia tekijöitä: Aikaisempiin elämänvaiheisiin liittyvät traumat Aikaisempi masennushistoria Biologiset tekijät Fyysiset sairaudet Menetykset Ajankohtainen stressi Yksinäisyys Kaltoin kohtelu Eksistentiaaliset tekijät
32 Masennuksen seurauksia Ongelmia ravitsemuksessa Puutteita sairauksien hoidossa Alkoholin liikakäyttöä Itsemurhariskin lisääntymistä Terveyspalvelujen liikakäyttöä Ym. (Saarenheimo 2010; Saarenheimo & Pietilä 2011)
33 Köyhyys Historiallisesti vanhusten taloudellinen asema parantunut Äärimmäinen äi köyhyys vanhuksilla harvinaista i Köyhyysriski suurin yli 75 vuotiailla naisilla Paljon pienituloisia eläkeikäisiä lk k Pienituloisten haavoittuvuus (äkilliset menot, taloudellinen hyväksikäyttö, kk kykenemättömyys taloudellisten lli t asioiden id hoitamiseen) Kohtuuttomat tilanteet palvelumaksuista johtuen Asumiskulut, terveysmenot ja varallisuus tärkeitä köyhyyskokemusta selittäviä tekijöitä Toimeentulotuen alikäyttö (Haapola, Karisto & Seppänen 2012)
34 Vanhussosiaalityöntekijän tehtävät: neuvonta ja ohjaus tilannearviointi laaja alainen palvelutarpeen arviointi selvittelytyö tukeminen, psykososiaalinen työ palveluohjaus kriisitilanteessa auttaminen lausunnot (Viljaranta & Koli)
35 Arviointi Nousemassa keskeiseksi sosiaalityön tehtäväksi palvelujärjestelmän ideologisten ja rakenteellisten muutosten myötä Teknisestä mittaamisesta kokonaisvaltaiseen arviointiin Asiakkaan osallisuus Käytettävät menetelmät Toimintakyvyn moniulotteisuus Elämäntilanteen kokonaisuus Uusi ikälaki: toimintakyvyn kaikkia osa alueita arvioitava!
36 Sosiaalinen toimintakyky Yksi toimintakyvyn osa alue Ulottuvuus, joka on usein näkymätön ätö (Engström 2009) Vaikea määritellä tarkasti Kietoutuu yhteen toimintakyvyn muiden ulottuvuuksien kanssa Ei ole olemassa laajasti käytettyjä arviointivälineitä
37 Sosiaalinen toimintakyky: kyky ja taito toimia ja selviytyä menestyksellisesti arjen sosiaalisissa tilanteissa ylläpitää ja kehittää sosiaalisia suhteita toisiin ihmisiin ylläpitää ja rakentaa osallisuutta ja läsnäoloa koko yhteiskunnassa vaikuttaa jasaada aikaan haluamiansa seurauksia (Jyrkämä 2008) 37
38 Sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnissa tavoitteena 1) Sosiaalisen tuen tarpeen identifiointi > tarpeen huomioiminen työssä, asiakkaan ohjaaminen tuen piiriin (ammattihenkilö, jonka työn pääasiallinen tavoite ei ole sosiaaliseen tukeen liittyvä) 2) Puheeksi ottaminen > syvällinen perehtyminen, työntekijäntuki tuki, tarvittaessa ohjaamineneteenpäin eteenpäin (ammattihenkilö, jonka toimenkuvaan kuuluu sosiaalisen tuen kysymysten käsitteleminen) (Seppänen ym.2009)
39 Sosiaalisen toimintakyvyn arviointilomake Kysymykset: Sosiaalisten suhteiden kartoitus (1) Tapaamistoiveiden toteutuminen (2) Tuen saanti (3) Yhteisöön kuuluminen (4) Yhteydenpidon useus ja tavat (5 6) Tyytyväisyys tukeen (7) Ristiriitatilanteet (8) Turvattomuuden tunne (9) Kyky ilmaista itseä läheisille ja vieraille (10) Yksinäisyys (11 12) Kauppa asioiden id hoitaminen i (13) Kotona asumisen todennäköisyys (14) Lisäavun tarve (15) (
40 Vastuutyöntekijä Uudessa, voimaantulevassa laissa keskeinen rooli Koulutuksesta/osaamisesta ei säädetä Merkittävä tehtävä myös vanhussosiaalityön kannalta Sosiaalityön tärkeä tehtävä on tarkastella ikääntyneen elämäntilannetta kokonaisuutena sekä hahmottaa yksilötason ja yhteiskunnallisen tason dynamiikkaa
41 Gerontologisen sosiaalityön menetelmien kehittämistä Gero hankkeessa Gerossa kokeiltuja menetelmiä ja työvälineitä voimavara ja huolikartta kuvastin malli ehkäisevät kotikäynnit biograafinen haastattelu toiminnalliset ryhmät muistelutyö asiakasneuvonpito palveluohjaus (Liikanen ym. 2007)
42 Vanhussosiaalityön haasteita tänään Vanhussosiaalityön palvelujen saatavuus vaihtelee kunnittain, ei aina kiinni kunnan koosta Keskittyminen arviointiin japalvelujen koordinointiin, sosiaalisten ongelmien havaitseminen ja työskenteleminen niiden ratkaisemiseksi usein vähäistä tai puuttuu Aikuissosiaalityö ei tunne omakseen ikääntyneiden kysymyksiä
43 Vanhussosiaalityön tulevaisuuden näkymiä 1 Asiakaskunnassa tapahtuvat muutokset uudet vanhussukupolvet vanhusväestön heterogeenistyminen maahanmuuttajavanhusten tilanne, monikulttuurinen vanhustyö miesten osuuden ja pariskuntien ik osuuden lisääntyminen vanhusväestössä omaishoitajuuden lisääntyminen Palvelurakenteen muutokset: laitoshoidosta palveluasumiseen, kotona hoitamisen vahvistaminen Vuonna 2013 voimaan tulevan lain vaikutukset
44 Vanhussosiaalityön tulevaisuuden näkymiä 2 edelleenkin gerontologisen sosiaalityön näkyväksi tekemistä sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön suhde työn tuloksellisuus ja vaikuttavuus pohdinnat asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hyvinvointia tukevien palvelujen kehittäminen (esim. hyvinvointia tukevat kotikäynnit)
45 Vanhussosiaalityön rooli ennaltaehkäisevässä työssä? Hyvinvoinnin tukeminen Yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa, sosiaalisen näkökulman asiantuntijuus Neuvontapalveluissa, terveystarkastuksissa ja hyvinvointia tukevissa kotikäynneissä yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa, sosiaalisen näkökulman tuominen, sosiaalisen toimintakyvyn asiantuntijuus
46 Lue lisää vanhussosiaalityöstä Andersson (red.) Socialgerontologi. Studentlitteratur; Lund 2002 Kananoja, Aulikki ym. (toim.)(2011) Sosiaalityön käsikirja. Art House. Koskinen, Simo (1993) Sosiaalityö vanhusten parissa. Rovaniemi: Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. B. Tutkimusraporttejaja selvityksiä 17. Koskinen, Simo (1994) Gerontologinen sosiaalityö vanhuspolitiikan mikrorakenteena. Rovaniemi: Acta universitatis lapponiensis 3, Lapin yliopisto. Koskinen, Simo (2008) Gerontologinen sosiaalityö. Teoksessa Heikkinen, Eino & Rantanen, Taina (toim.) Gerontologia. Tampere: Duodecim. Liikanen, Hanna Liisa & Susanna Kaisla & Liisa Viljaranta (2007) Gerontologisen sosiaalityön pioneerit kentällä. Soccan ja Heikki Waris instituutin julkaisusarja nro 12 Lymbery, Mark (2007) Social Work with Older People. Sage. Marin, Marjatta & Hakonen, Sinikka (2003) (toim.) Seniorityö arjen kulttuurissa. Juva: PS kustannus. Ray, Mo & Phillips, Judith (2012) Social Work with Older People. Palgarve Macmillan. Salonen, Kari (2002) Vanhussosiaalityö ammattina. Turku: Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 2. Seppänen, Marjaana (2006) Gerontologinen sosiaalityö. Helsinki: Yliopistopaino Seppänen, Marjaana & Antti Karisto & Teppo Kröger (2007) (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö. PS kustannus. Ylinen, Satu (2008) Gerontologinen sosiaalityö tiedonmuodostus ja asiantuntijuus. Kuopion yliopisto.
Gerontologinen sosiaalityö
Gerontologinen sosiaalityö 16.1.2014 Marjaana Seppänen Lapin yliopisto Marjaana.seppanen@ulapland.fi Koulutuksessa pohdimme näitä: Kohtaavatko palvelut ikäihmisten sosiaaliset ongelmat? (5.12.2013) Sosiaalista
LisätiedotGerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta
Tiedosta hyvinvointia 1 Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Rakenteet muuttuvat - kehittyykö kotihoito? TERVE-SOS 21.5.2008 Marjaana Seppänen Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Gerontologisen sosiaalityön
LisätiedotIkääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin
Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa
LisätiedotGerontologista sosiaalityötä paikantamassa
Gerontologista sosiaalityötä paikantamassa Maarit Kairala 31.3.2009 Kemijärvi maarit.kairala (at) poskelappi.fi 1 Gerontologisen sosiaalityön paikantaminen haasteena: Gerontologisen sosiaalityön n asema
LisätiedotVanhusten palvelut Helsinki
Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta
LisätiedotSOSIAALISEN OSAAMISEN PAIKKA VANHUSPALVELUISSA
SOSIAALISEN OSAAMISEN PAIKKA VANHUSPALVELUISSA Näkökulmia ikääntyneiden ihmisten palvelutarpeisiin vastaamisesta gerontologista sosiaalityötä ja palveluohjausta kehittämällä Talentian kohti vanhustyön
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus
Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen
LisätiedotSote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
LisätiedotGERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ ASIAKASOHJAUKSESSA
GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ ASIAKASOHJAUKSESSA Asiakasohjaus ikääntyneiden palveluissa -seminaari Kokkola 11.10.2018 Marjaana Seppänen Helsingin yliopisto Marjaana.seppanen@helsinki.fi Esityksen sisältö
LisätiedotSeniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa
1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,
LisätiedotJohdatus gerontologisen sosiaalityön käytäntöihin ja osaamiseen
Johdatus gerontologisen sosiaalityön käytäntöihin ja osaamiseen Eeva Rossi YTL, Yliopisto-opettaja(ma) 17.6.2015 Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Taustaksi ja rakenne 1. Edellisen kerran luennot: 1. organisointi,
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotIkääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto
Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013
SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen
LisätiedotRakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen
Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotKotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen
Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali
LisätiedotTunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012
Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012 Eija Jumisko, FT, TtM Lehtori, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö,
LisätiedotVanhustyön ajankohtaispäivät
Vanhustyön ajankohtaispäivät 4-5.3.2008 Kotka ja Lappeenranta VTT Assi Liikanen SOCCA 1 GERO = Gerontologisen sosiaalityön kehittämishanke pääkaupunkiseudulla, 2005-2007, 2008 Espoo, Helsinki, Kauniainen,
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotVANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO
VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?
LisätiedotLeila Mukkala projektipäällikkö
SenioriKaste-hanke Leila Mukkala projektipäällikkö p Tavoitteet Toimintalinja 1. Kotona asumisen tukeminen Toimintalinja 2. Ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen Toimintalinja 3. Kuntouttavan
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotSAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU
SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävät- kehittämishanke Kristiina Magga 11.10.2017 Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotRAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.
RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja
LisätiedotSAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU
SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävätkehittämishanke Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017 Inari, työpaja, Sajos Tästä
LisätiedotOsa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys
Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto
IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto ASUMISNEUVONTA Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011 V. 2009-2012
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotAVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA
AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA 010851 TYÖHYVINVOINTI 5 op Salo 5.4.-1.6., 12 oppituntia AMK D113, Ylhäistentie 2 KTM Tiina Rantanen Kurssimaksu 62 sekä avoimen yliopiston maksu 50. Erikoiskurssi.
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotAlueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI
Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotVanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotKOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT
Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden tarpeet ja ennakointi Strategia, arvot ja visio PALVELUOHJAUS Elämän alkupolku Opin polku Toiminnan seuranta ja arviointi Tyytyväiset asiakkaat ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn
Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotHyvästä parempaan RAI muutoksen tukena
Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena RAI - seminaari 10.3.2010 Kirsi Kiviniemi, kehittämispäällikkö 11.3.2010 1 Hyvästä parempaan - missä olemme nyt? Muutoksella kohti parempaa Ikäihmisten palveluiden
LisätiedotVANHUSSOSIAALITYÖN TYÖTEHTÄVIEN KUVAUS SENIORIKASTE-HANKKEESSA
VANHUSSOSIAALITYÖN TYÖTEHTÄVIEN KUVAUS SENIORIKASTE-HANKKEESSA Tuula Anunti, kehittäjäsosiaalityöntekijä SenioriKaste-hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotRYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen
RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen 4.10.2019 pj. Ritva Kangassalo, Satakunnan vanhustuki ry., Satakunnan vanhusneuvosto Anttila Carita, Pomarkun vanhusneuvosto / seurakunta Harju Pertti, Porin vanhusneuvosto
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotKunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
LisätiedotLastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi
Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
Lisätiedotikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto
Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään
LisätiedotTÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö
TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi
LisätiedotMielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon. Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistuksesta. toimialaseminaari. Reijo Väärälä
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta ja Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistuksesta Sosiaalipalvelujen toimialaseminaari 20.11.2012 2012 Reijo Väärälä Apulaisosastopäällikkö Valtion
LisätiedotKOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI
KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016
Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat
LisätiedotPäihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013
Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotSirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.
Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan
LisätiedotEP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen
EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotKulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset
Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotVarhainen tuki ja moniammatillisuus
Varhainen tuki ja moniammatillisuus, ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Käsitemäärittelyä Lasten
LisätiedotKotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi
Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta
Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,
LisätiedotLÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN
LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA
LisätiedotSaamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät
Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti
LisätiedotLänsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset
LisätiedotPerheiden palvelujen asiakasprosessi. 27.5.2016 Ritva Olsén
Perheiden palvelujen asiakasprosessi 27.5.2016 Ritva Olsén PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen integraatio Yhteinen neuvonnan
LisätiedotSosiaalijohdon neuvottelupäivä
Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotIKÄÄNTYVIEN PALVELUISSA
SOSIAALITYÖN TARVE IKÄÄNTYVIEN PALVELUISSA Kysely vanhuspalvelujen työntekijöille Posiolla Hanketyöntekijä Liisa Kalliainen Kyselyn taustaa 3 kk:n työskentelyjakso / PaKaste 2 Aiheena ikäihmisten palveluiden
LisätiedotSenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja
LisätiedotVanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)
1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen
LisätiedotIKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014
IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 KOLME KYSYMYSTÄ Miksi ikäpuhetta? Mitä ikäosaamisella tarkoitamme? Ikäosaamisella tulevaisuuteen?
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotGlobaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.
Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki
LisätiedotMUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012
MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011
Lisätiedot