VANHUSPALVELULAIN UUDISTUS

Transkriptio

1 VANHUSPALVELULAIN UUDISTUS LÄNSI- JA SISÄSUOMEN AVI JA VALVIRA VANHUSTENHUOLLON ALUETILAISUUS SATU KARPPANEN NEUVOTTELEVA VIRKAMIES, STM

2 HALLITUSOHJELMA: OIKEUDENMUKAINEN, YHDENVERTAINEN JA MUKAAN OTTAVA SUOMI Tavoite: Ikäystävällisyyden edistäminen Keinot: Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistaminen Palvelujen parantaminen 2

3 HYVINVOINNIN JA TOIMINTAKYVYN VAHVISTAMINEN Laaditaan poikkihallinnollinen ikäohjelma Kehitetään elämäntapaohjausta, neuvontaa ja tukea sekä toteutetaan kohdennettuja hyvinvointitarkastuksia ja kehitetään palveluneuvontaa Nostetaan muistisairauksien ennaltaehkäisy muiden sairauksien rinnalle Iäkkäiden hyvän ravitsemuksen tukeminen ja turvaaminen Perustetaan vanhusasiavaltuutetun tehtävä ja toimisto OM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma YM 3

4 PALVELUJEN PARANTAMINEN Kehitetään erilaisia palvelumuotoja, erityisesti välimuotoisia asumisen ja palvelun yhdistäviä konsepteja Säädetään henkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua sekä kehitetään omaishoitoa Otetaan käyttöön uusia työtapoja ja teknologiaa Kehitetään omavalvontaa ja tehostetaan viranomaisvalvontaa 4

5 HALLITUSOHJELMAN TOIMEENPANO: IÄKKÄIDEN PALVELUJEN UUDISTAMISEN TYÖRYHMÄ Työryhmältä ehdotukset: lainsäädäntöön tarvittavista muutoksista vaikutusarviointeineen suosituksen tasoisista laatutekijöistä vuosille > iäkkäiden laatusuositus väestön ikääntymiseen liittyvistä toimenpiteistä pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluja laajemmin -> ikäohjelma 5

6 IÄKKÄIDEN PALVELUJEN UUDISTAMISEN TYÖRYHMÄ Työryhmä arvioi ainakin seuraavia kokonaisuuksia: Ennaltaehkäisevä toiminta ja palvelut ikääntyvän väestön ja iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi Henkilöstön määrä, osaaminen ja kohdentaminen sekä osaajien tarve iäkkäiden palvelujen kokonaisuudessa Hoidon laadun varmistamiseen liittyvät tekijät, kuten hoidon laadun indikaattorit sekä valvontaan liittyvä sääntely Palvelutarpeen arviointi sisältäen kansallisen vertailukelpoisen palvelu- ja hoidon tarpeen arvioinnin ja seurannan mittarin Vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain yhteensovittaminen ja päällekkäisyyksien poistaminen Asumiseen ja elinympäristöihin liittyvät ratkaisut, erityisesti uudet välimuotoisen asumisen mahdollisuudet 6

7 VANHUSPALVELULAIN UUDISTAMINEN Vanhuspalvelulaki uudistetaan kahdessa vaiheessa o Henkilöstömitotus Toimintakyvyn/hoitoisuuden arvioinnin ja seurannan kansallinen mittaristo HE annetaan eduskunnalle tämän vuoden aikana o Muut tarvittavat muutokset lakiin, esim. Kotihoidon henkilöstön mitoittaminen Päällekkäisyydet sosiaalihuoltolain kanssa Mitoituksen toteutumisen seuranta 7

8 MITOITUSJAOSTO Henkilöstömitoitusta koskevan HE:n valmistelemista varten työryhmälle on asetettu mitoitusjaosto Jaoston toimikausi on Jaostossa ovat edustettuna seuraavat tahot: STM, virkamiesvalmistelu SuPer Tehy JHL KT HALI THL 8

9 PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN Vanhuspalvelulain 15 3 momentti: Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky monipuolisesti ja luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen. Toimintakykyä arvioitaessa on selvitettävä, miltä osin iäkäs henkilö pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista asuin- ja toimintaympäristössään, ja missä asioissa hän tarvitsee tukea ja apua. Arvioinnissa on otettava huomioon iäkkään henkilön fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä hänen ympäristönsä esteettömyyteen, asumisensa turvallisuuteen ja lähipalvelujensa saatavuuteen liittyvät tekijät Etunimi Sukunimi

10 KANSALLINEN TOIMINTAKYVYN/HOITOISUUDEN ARVIOINNIN MITTARISTO Palvelujen mitoittamisen lähtökohtana on aina iäkkään henkilön yksilöllinen palvelutarve. Palvelutarpeiden selvittämiselle ei ole kansallisesti vakiintunutta rakennetta ja muotoa. Asiakkaiden palvelutarpeiden vertailukelpoinen arviointi edellyttää yhtenäisen kansallisen mittariston käyttöä. Yhtenäinen palvelutarpeen arviointi turvaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Yhtenäistä mittaristoa voidaan käyttää pohjana sen arvioinnissa, milloin tarvitaan 0,7 ylittävää mitoitusta. Mittaristo tuottaa luotettavaa tietoa myös palvelujen valvontaan. Mittaristoa voidaan täydentää muilla tarvittavilla arviointivälineillä. 10

11 HENKILÖSTÖ Vanhuspalvelulain 20 Toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Jos toimintayksikön tiloissa hoidettavana olevan iäkkään henkilön toimintakyky on alentunut siten, että hän tarvitsee huolenpitoa vuorokaudenajasta riippumatta, toimintayksikössä on oltava riittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina. Satu Karppanen

12 HENKILÖSTÖ Henkilöstömitoituksen määrittely iäkkäiden laatusuosituksessa: Henkilöstön toteutunut vähimmäismitoitustaso tehostetun palveluasumisen toimintayksiköissä tulee olla vähintään 0,50. Henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvat sairaan- ja terveydenhoitajat, geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK:t, kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat ammattilaiset), toimintayksiköiden vastuuhenkilöt, kuten osastonhoitajat, seuraavin rajauksin toimintayksiköiden vastuuhenkilöt siltä osin, kun he osallistuvat välittömään asiakastyöhön fysio- ja toimintaterapeutit sillä osuudella, kun he osallistuvat välittömään asiakastyöhön toimintayksikössä; he eivät voi olla yksin työvuorossa eivätkä vastata lääkityksistä hoito- ja laitosapulaiset siltä osin, kun he osallistuvat välittömään asiakastyöhön; he eivät voi olla yksin työvuorossa eivätkä vastata lääkityksistä viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat ammattilaiset siltä osin, kun he osallistuvat välittömään asiakastyöhön toimintayksikössä; he eivät voi olla yksin työvuorossa eivätkä vastata lääkityksistä oppisopimuskoulutettavat, kun opinnoista suoritettuna 2/3 ja muut sosiaali- ja terveysalan opiskelijat (jotka ovat työsuhteessa, ei työharjoittelussa), kun opintojen kautta on riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin hoiva-avustajat eivät voi olla yksin työvuorossa eivätkä vastata lääkityksistä Etunimi Sukunimi

13 HENKILÖSTÖ Valmistelussa ratkaistavia kysymyksiä mm.: Mitä työntekijäryhmiä mitoitus koskee Miten rajataan tukipalvelut (siivous, ruuan valmistus, pyykkihuolto, kiinteistönhuolto) Miltä ajalta mitoitus lasketaan: vuorokausi, viikko, työvuorolista Mitä tarkoitetaan toimintayksiköllä Uudistuksen vaikutukset -> miten määritellään tarvittava siirtymäaika Henkilöstön saatavuus, nyt ja tulevaisuudessa Taloudelliset vaikutukset, miten turvataan rahoitus Etunimi Sukunimi

14 VOIMAANTULO 0,5 henkilöstömitoitus lain voimaantullessa THL:n seuranta alkusyksystä toteutettavassa vanhuspalvelujen tila -selvityksessä 0,7 henkilöstömitoitus siirtymäajan kuluttua kansallinen toimintakyvyn arviointi- ja seurantamittaristo samanaikaisesti 0,7 mitoituksen kanssa 14

15 MITOITUS-HE:N JATKOVALMISTELU Kuulemistilaisuus Lausuntokierros lokakuun alkupuolelta alkaen Lain valmisteluun liittyvät käsittelyt ja toimenpiteet HE annetaan eduskunnalle vuoden lopulla Eduskuntakäsittely kevään aikana Voimaan loppukeväästä/alkukesästä? 15