HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 1 (12) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Asemakaavaosasto
|
|
- Sanna-Kaisa Oksanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 1 (12) HERNESAAREN OSAYLEISKAAVALUONNOS, KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN EDELLYTTÄMÄT LISÄSELVITYKSET Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä puheenjohtaja Rauhamäen ehdotuksesta panna Hernesaaren osayleiskaavaluonnoksen pöydälle lisäselvitysten hankkimista varten noin kahdeksi kuukaudeksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan keskustelun pohjalta kaupunkisuunnitteluvirasto on kahden kuukauden aikana selvittänyt seuraavia aihekokonaisuuksia: 1 Osayleiskaavaluonnoksen ja maakuntakaavan suhde suunnitellun helikopterikentän osalta 2 Helikopterikentän muut mahdolliset sijaintivaihtoehdot ja niiden vaikutukset 3 Uuden risteilylaiturin rakentamisen taloudelliset perustelut 4 Sataman maasähkö 5 Korkeampi rakentaminen 6 Siilojen suojelu 7 Vesiurheilukeskuksen tuuliolosuhteet 1 Osayleiskaavaluonnoksen ja maakuntakaavan suhde suunnitellun helikopterikentän osalta Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) Hernesaari on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Jätkäsaaren ja Hernesaaren väli on varattu satamakäyttöön. Kaavassa on osoitettu rantaviivan suuntainen viheryhteystarve Hernesaaren eteläkärjestä Kaivopuiston kautta kohti Eteläsatamaa. Pihlajasaaren ja Hernesaaren väliin on merkitty veneväylä. Hernesaaren eteläpuolella kulkee pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeen rajaus. Suunnittelualueen itäpuoleisella merialueella on jätevesien purkutunneli. Helikopterikenttä on jätetty maakuntakaavassa ilman erillismerkintää. Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä Ilmailulaitos oli lausunnoissaan tuonut esiin Hernesaaren helikopterikentän merkitsemisen maakuntakaavaan. Uudenmaan liitto katsoi kuitenkin, ettei kentän paikan osoittamiselle ollut tarvetta eikä silloisen suunnittelutilanteen huomioon ottaen valmiuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö toi asian esiin vahvistamisvaiheessa kaavasta antamassaan lausunnossa.
2 HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 2 (12) Liikenne- ja viestintäministeriön lausunto ympäristöministeriölle Uudenmaan maakuntakaavasta: "Hernesaaren helikopterikenttä Kaavassa on jätetty vaille huomiota Helsingin Hernesaaren vilkas helikopterikenttä, jolta harjoitetaan aikataulunmukaista kansainvälistä reittiliikennettä. Maa-alueena kenttä ei ole suuri, mutta lentotoiminnan taloudelliset vaikutukset lienevät merkittävät ja vaikutukset ympäröivään maankäyttöön ovat huomattavat. Maakuntakaavasta olisi tullut ilmetä maakunnan suhtautuminen toiminnan lakkauttamiseen tai jatkumisen turvaamiseen." Uudenmaan liitto antoi ympäristöministeriölle lausunnosta pyydetyn vastineen, jossa todettiin seuraavaa: "Hernesaaren helikopterikenttä Hernesaaren helikopterikentän olemassaolo ja tärkeys on ollut tiedossa maakuntakaavaa laadittaessa. Kaavaratkaisua tehtäessä ei ole nähty perusteltuna ratkaisua, jossa toiminto olisi sidottu nykyiseen sijaintipaikkaansa. Helikopterikentän maa-alatarve on pieni ja maakuntakaava mahdollistaa hyväksytyssä muodossaan tarvittaessa muidenkin sijaintipaikkojen osoittamisen. Taajamatoimintojen alueisiin sisältyy useita muitakin taloudellisesti merkittäviä ja ympäröivään maankäyttöön vaikuttavia toimintoja, joiden sijoittuminen on tarkoituksenmukaisinta ratkaista vaikutusten arvioinnin perusteella yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa." Vahvistamispäätöksessään ympäristöministeriö toteaa asiasta: "Hernesaaren helikopterikenttä Liikenne- ja viestintäministeriön lausunnossa todetaan, ettei maakuntakaavassa ole huomioitu Helsingin Hernesaaren kansainvälisen reittiliikenteen helikopterikenttää tai otettu kantaa sen toiminnan jatkumiseen. Maakuntakaavalla ei voida suoranaisesti ottaa kantaa helikopterikentän toiminnan lakkauttamiseen tai jatkumisen. Ympäristöministeriö katsoo, että maakuntakaava on voitu laatia siten, ettei siinä ole osoitettu helikopterikenttää. Helikopterikenttä on kuitenkin maakunnallinen toiminto. Sijaintiratkaisun selkiintyessä, jos toiminnan sijaintipaikka on maakuntakaavan lentoliikenteelle osoitettujen liikennealueiden ulkopuolella, kentän sijaintiratkaisu voidaan erikseen osoittaa maakuntakaavassa." Hernesaaren osayleiskaavasta järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Aineistona viranomaisneuvottelussa oli asialistan ja kokouskutsun lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnos suunnitteluohjelmasta. Neuvottelussa Uudenmaan liiton edustaja
3 HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 3 (12) totesi muun muassa, että vaikka helikopterikenttää ei ole osoitettu maakuntakaavassa, ei sen sijoittaminen Hernesaareen ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Etelä-Suomen huoltorykmentti piti kentän osoittamista tärkeänä Malmin ratkaisujen ollessa avoimia, Rajavartiolaitos totesi kentän ja satamatoiminnon koskettavan Rajavartiolaitosta ja Ilmailuhallinto piti hyvänä kentän siirtämistä kauemmas asutuksesta. Ympäristöhallinnon viranomaiset korostivat sekä asumiseen että Pihlajasaaren virkistysarvoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tärkeyttä. Uudenmaan ympäristökeskus totesi, että alueesta on mahdollista luoda korkeatasoinen merellinen asuntoalue. Asuntoaluehanke on maakuntakaavan periaatteiden mukainen. Se totesi alueella olevan voimassa Yleiskaava 2002, jonka ratkaisuista poikkeaminen on perusteltava pidetyssä palaverissa koskien Uudenmaan maakuntakaavan ja Hernesaaren osayleiskaavan suhdetta Uudenmaan liiton edustaja toisti viranomaisneuvottelussa esittämän maakuntakaavatulkinnan. Hernesaaren helikopterikenttä ei ole osoitettu voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa eikä helikopterikysymystä ole aiheena käsitelty maakuntakaavassa. Taajamatoimintojen alueen merkinnän kuvauksessa todetaan merkinnän sisältävän muun muassa taajamien sisäiset liikenteen tarvitsemat varikko-, terminaali-, ratapiha- ja muut vastaavat alueet. Helikopterikentän osoittaminen Hernesaaren edustalle osayleiskaavaluonnoksen mukaisesti ei edellä esitetyn perusteella ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Todettiin lisäksi, että mikäli helikopterikentän sijainti voidaan selvitysten perusteella täsmentää ja osoittaa pysyvästi riittävien selvitysten perusteella Hernesaaren osayleiskaavan laatimisen yhteydessä, sen osoittamista maakuntakaavassa olisi syytä harkita. Aikataulullisesti vireillä olevan maakuntakaavan uudistamisen ja osayleiskaavan laatimisen rinnakkaisuus on mahdollista. Mahdollisten muutoksenhakuprosessien kannalta voisi ympäristöministeriön edustajan mukaan olla rationaalista, mikäli maakuntakaavan vahvistamispäätös tapahtuisi ennen osayleiskaavan hyväksymistä. 2 Helikopterikentän muut mahdolliset sijaintivaihtoehdot Helikopteritoiminto sisältyy kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymään Hernesaaren osayleiskaavan suunnitteluohjelmaan. Hernesaaren osayleiskaavaluonnosta koskevissa mielipiteissä on esitetty helikopterikentän poistamista suunnitelmasta sekä useita vaihtoehtoisia sijaintiehdotuksia Hernesaaren lisäksi. Tässä tarkastelussa on esitetty helikopterikentän mahdollisia sijaintivaihtoehtoja Hernesaares-
4 HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 4 (12) sa, Lauttasaaressa, Koivusaaressa, Malmin lentokentällä ja Vuosaaressa. Helikopterikentän saavutettavuus edellyttää sen sijoittamista kantakaupungin välittömään läheisyyteen. Lentoturvallisuus, kenttää varten tarvittavan maa- tai vesialueen laajuus ja lentotoiminnasta aiheutuva melu asettavat kuitenkin käytännössä merkittäviä rajoitteita ja vaatimuksia kentän sijainnille ja lähiympäristölle. Lentoturvallisuuteen liittyviä eritysvaatimuksia kentän lähiympäristön suhteen ovat esimerkiksi lentosektorit, joiden tulee mahdollistaa esteetön lähestyminen kentälle kahdesta vastakkaisesta ilmansuunnasta. Lentosektorien esteettömyyteen vaikuttavat esimerkiksi sektorien läheisyydessä olevat rakennukset ja laiva- ja veneväylät. Lentotoiminnan aiheuttaman melun johdosta helikopterikenttä tulee sijoittaa riittävälle etäisyydelle melulle herkästä toiminnasta kuten asumisesta ja virkistysalueista. Tämän lisäksi kentän läheisyyteen tulevien asuinkorttelien massoittelulla ja yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee varmistaa riittävä meluntorjunta. Rakennettujen alueiden osalta ei lentotoiminnan meluvaikutuksia ja meluntorjuntatarpeita pystytä juurikaan ottamaan suunnittelussa huomioon, minkä takia kentältä operoitaessa tulee välttää rakennetun kaupunkialueen yli tapahtuvaa lentoa. Lentokentän pääasialliseksi kaavailtuun lentosuuntaan nähden Hernesaaren kärki tarjoaa mahdollisimman vähän häiriötä aiheuttavan lentoreitin suoraan merialueelle. Liikelentotoiminnan lisäksi kenttä on tarpeellinen yleiselle turvallisuudelle. Helikopterikentän nykyinen sijainti Hernesaaressa ei mahdollistaisi suunnitteluohjelman mukaista asuinkerrosalatavoitetta. Asuminen rajautuisi varsin pienelle maa-alueelle osayleiskaava-alueen pohjoisosaan helikopterikentän meluvaikutusten vuoksi. Helikopteriliikenteen aiheuttamien meluvaikutusten vuoksi kenttä on osayleiskaavaluonnoksessa siirretty noin 500 metrin etäisyydelle suunnitellusta asumisesta ja virkistysalueista. Toiminta on sijoitettu noin hehtaarin kokoiselle mereen tehtävälle täyttöniemelle alueen kaakkoisosaan. Suunniteltua merialueen täyttöä on mahdollista hyödyntää sijoittamalla sen yhteyteen risteilyaluksen laituripaikka ja vesiurheilukeskus. Nykyiset laivaväylät on mahdollista säilyttää ja mereen tehtävä täyttö on sijoitettu ympäristöään matalammalle merialueelle. Kentän läheisyyteen rakennetaan melun leviämistä estäviä rakenteita ja rakennuksia, kuten terminaali-, halli- ja huoltotiloja. Kentän etäisyys keskustasta on 4 kilometriä, joka vastaa noin 13 minuutin matka-aikaa autolla. Lentokentän sijaintipaikan edellytysten ja vaikutusten kokonaisuus huomioi-
5 HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 5 (12) den helikopterikentälle Hernesaaren osayleiskaavaluonnoksessa esitetty sijainti on arvioitu parhaaksi ja toteuttamiskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi. Jätkäsaaressa on hyväksytty osayleiskaava ja ensimmäinen asemakaava. Lisäksi Jätkäsaaressa on vireillä kaksi asemakaava-aluetta. Helikopterikentän sijoittaminen Jätkäsaareen kaavaillun satama-alueen eteläkärkeen edellyttäisi uutta osayleiskaavaa alueelle. Helikopterikentän lähestymislentosektori tulisi sijoittaa laivaväylien itäpuolelle. Lentosektori risteäisi tällöin nykyisiä laivaväyliä ja edellyttäisi laivaväylien huomattavia siirtoja etelään matalille merialueille Pihlajasaaren välittömään läheisyyteen. Kentän etäisyys keskustasta olisi 3,8 kilometriä, joka vastaa noin 13 minuutin matka-aikaa autolla. Edellä mainituista syistä noin 500 metrin pituinen lisätäyttö mereen olisi sekä kallis että todennäköisesti toteuttamiskelvoton ratkaisu. Lauttasaaren eteläkärjessä arviolta Ulko-hatun luodolle ulottuva meritäyttö mahdollistaisi helikopterikentän meluvaikutusalueen riittävän etäisyyden Lauttasaaren Vattuniemen ulkoilupuistosta. Meluvaikutusalue ulottuisi kuitenkin Melkin pohjoisosiin. Katuyhteys helikopterikentälle tulisi ulottaa yleiskaavassa osaksi Helsinkipuistoa merkityn virkistysalueen läpi, joka on asemakaavoitettua puistoa. Lauttasaaren eteläkärki on lisäksi merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Kentän etäisyys keskustasta olisi 5,5 kilometriä, joka vastaa noin 16 minuutin matka-aikaa autolla. Helikopterikenttä toimintona ei olisi alueen kehitystavoitteiden mukainen. Helikopterikentän sijoittaminen Koivusaaren etelänpuoleiselle merialueelle ulottaisi kentän sijainnin Tiirasaaren läheisyyteen, jotta helikopterikentän meluvaikutusalue olisi riittävän etäällä Koivusaaren tulevasta asuinalueesta. Lisäksi Koivusaaren eteläkärki on luonnonsuojelualuetta. Käärmeluotojen virkistysaluekokonaisuus ja Tiirasaaren, Mäntysaaren ja Niittysaarten loma-asumisalueet jäisivät helikopterikentän tai lentoreitin meluvaikutusalueen piiriin. Kentän etäisyys keskustasta olisi 7 kilometriä, joka vastaa noin 15 minuutin matka-aikaa autolla. Virkistysja asumisalueita ei olisi todennäköisesti riittävissä määrin mahdollista suojata helikopterikentän meluvaikutuksilta. Malmin lentokentän toiminnan jatkumista selvitetään parhaillaan. Malmin lentokentälle ympäristöineen on tarkoitus laatia osayleiskaava. Työ on aloitettu jo vuonna Vuoden 2004 loppuun asti kaavoituksen aikataulun lähtökohtana pidettiin valtioneuvoston tekemää päätöstä yhteistoiminta-asiakirjasta valtion, pääkaupunkiseudun ja ke-
6 HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 6 (12) hyskuntien välillä. Asiakirjassa valtio ilmoitti olevansa valmis luopumaan Malmin lentokentän vuoteen 2034 ulottuvasta maanvuokraoikeudestaan alkaen, mikäli Helsingin kaupunki kaavoittaa vapautuvat alueet pääosin asuntokäyttöön ja sovitaan korvauksista sekä Malmin kenttää korvaavista järjestelyistä. Valtio ei luopunut kentän käytöstä sovittuun päivämäärään mennessä. Vuonna 2004 Kiikalan kunta ja vuonna 2009 Karkkilan kunta ovat ilmoittaneet olevansa halukkaita ottamaan vastaan Malmin lentotoiminnat. Muun muassa tällä perusteella Helsingin kaupunginhallitus päätti (58 ) ilmoittaa valtiolle, että on olemassa edellytykset päättää Malmin lentokenttää koskevat maanvuokrasopimukset. Kaupunginhallitus päätti pyytää valtiota luovuttamaan maanvuokrasopimusten mukaiset alueet kaupungille mennessä. Ilmailulaitos Finavian liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta laatima selvitys lentokenttätoimintojen kehittämismahdollisuuksista Helsingin seudulla valmistui kesällä Tämän selvityksen pohjalta liikenne- ja viestintäministeriö esitti, että selvityksessä esille nostetuista päävaihtoehdoista käynnistetään tarkentavat selvitykset ainakin kolmen vaihtoehdon osalta: lentokentän kehittäminen Malmilla uuden Helsingin seutua palvelevan lentokentän rakentaminen (Backas) Malmin lentokentän toiminnan supistaminen helikopteritukikohdaksi. Liikenne- ja viestintäministeriö määräsi Tiehallinnon vastaamaan tarkentavista selvityksistä pysyvän ratkaisun saamiseksi Malmin lentoaseman maa-alueen ja lentokentän kohtalosta. Vähintään edellä mainituista vaihtoehdoista tulisi käynnistää myös ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Tiehallinto vastaa YVA:n laatimisesta. Kaikkia tutkittavia sijaintivaihtoehtoja ei liikenne- ja viestintäministeriö ole toistaiseksi määritellyt. YVA-selvitysten laatiminen kestänee noin 1,5 vuotta, jonka jälkeen voitaisiin mahdollisesti tehdä päätös kentän siirrosta ja sen kustannusvastuista. Näiden kaikkien asioiden käsittely kestänee noin 3 4 vuotta. Kaupunginhallitus on päättänyt Malmin lentokenttäalueen rakennuskiellosta nyt neljä kertaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Voimassa oleva rakennuskielto päättyy Rakennuskieltoa on syytä edelleen jatkaa asian käsittelyn ollessa kesken. Lentokenttätoiminnot Malmilla rajoittaisivat pitkällä aikavälillä maankäytön suunnittelua laajalla alueella, sillä helikopterin lentoreitti kulkisi ra-
7 HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 7 (12) kennetun kaupunkialueen yli altistaen useita asuinalueita meluvaikutuksille. Lisäksi Malmin lentokenttä on etäällä keskustasta, 15 kilometrin etäisyys vastaa noin 20 minuutin ajoaikaa. Malmin lentokentän supistaminen helikopteritukikohdaksi tarkoittaisi ensisijaisesti toimimista rajavartiolaitoksen tukikohtana eikä ratkaisu poistaisi tarvetta osoittaa helikopterikenttä keskustan tuntumaan. Vuosaaren satamakeskuksen maankäyttö on osoitettu voimaan tulleissa asemakaavan muutoksissa. Kaavoissa ei ole varauduttu helikopterikentän sijoittamiseen. Satamakeskuksen suunnittelun yhteydessä on selvitetty Malmilla toimivan pelastushelikopterikentän sijoittamista sataman yhteyteen. Sopivaa paikkaa ei löydetty. Lisäksi helikopteriliikenteen vaikutuksia tulisi tarkemmin selvittää sataman lähialueilla sijaitsevien luonnonsuojelualueiden, virkistysalueiden ja lomaasutuksen suhteen. Vuosaaressa kentän 17 kilometrin etäisyys keskustasta vastaisi noin 25 minuutin ajoaikaa. Aivan kuten Malmi myös Vuosaaren satama helikopterikentän sijaintipaikkana on etäällä keskustasta. Kansainvälisen helikopteriliikenteen luonteen kannalta kentän saavutettavuus ei ole tyydyttävä. 3 Uuden risteilylaiturin rakentamisen taloudelliset perustelut Hernesaaren eteläkärkeen esitetyn kolmannen risteilylaiturin rakentamisen taloudellinen tarkastelu perustuu ajatukseen, että Hernesaaren eteläosan täyttöalueelle suunnitellut kolme toimintoa (helikopterikenttä, risteilylaituri ja kilpapurjehduskeskus) yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka on toiminnallisuus- ja taloudellisuustarkastelun pohjalta mahdollista toteuttaa. Jäljempänä esitetään kunkin toiminnon arvioidut investointikustannukset yhdessä ja erikseen. Osayleiskaavaluonnoksen suunnitelmien tarkkuuden ja meritäyttöjen toteuttamistavan vuoksi kustannusarvio on suuntaa-antava. Kustannusarviota tullaan tarkentamaan suunnittelun edetessä. Risteilysataman osalta esitetään arviota myös risteilysataman tuotosta. Uuden risteilylaiturin tuottoarvio perustuu Helsingin Sataman tietoihin. Hernesaaren eteläosan täyttöalueen kustannusarvio on yhteensä 36 miljoonaa euroa (alv 0 %). Kustannusten arvioidaan jakaantuvan toiminnoittain seuraavasti: Katuyhteys Risteilylaituri Helikopterikenttä 12 miljoonaa euroa 15 miljoonaa euroa 9 miljoonaa euroa
8 HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 8 (12) 4 Sataman maasähkö Arvio sisältää ruoppauksesta ja täytöstä sekä risteilylaiturirakenteista aiheutuvat kustannukset. Arvio risteilysataman tuotosta Kesäkaudella 2009 Länsisataman risteilysatamapalvelujen tuotto ilman pääomakustannuksia oli noin euroa/laituri/vuosi. Vuonna 2007 tehdyn risteilymatkustajatutkimuksen mukaan risteilymatkustaja jättää Helsingin seudulle keskimäärin 120 euroa. Tulevaisuudessa risteilymatkustamisen odotetaan muuttuvan suuntaan, jossa matkustajat vaihtuvat satamassa, jossa yhteydessä arvellaan myös yöpymisen kaupungissa lisääntyvän. Risteilyturismi tukee Helsingin kaupungin elinkeinostrategiaa ja sen arvioidaan lisäävän kaupungin elinvoimaa sekä vilkastuttavan kaupunkielämää. Vuonna 2009 Helsingissä kävi yhteensä noin risteilymatkustajaa noin 260 risteilyaluksella. Risteilymatkustajien määrä on vuodesta 2000 vuoteen 2009 kasvanut noin 2,5-kertaiseksi. Vuonna 2009 risteilymatkustajista noin henkilöä rantautui Länsisatamaan, jossa laitureita oli käytössä yhteensä kolme (Hernesaaressa 2 kpl ja Jätkäsaaressa 1 kpl). Jätkäsaaren risteilylaiturin käyttö päättyy Jätkäsaaren maankäyttösuunnitelmien toteutuessa. Hernesaaressa vierailevat risteilyalukset käyttävät satamassa ollessaan sähkön tuottamiseen alusten omia koneita, jotka tuotavat melu-, haju- ja päästövaikutuksia lähiympäristöön. Maasähköliitynnän järjestäminen satama-alueilla edellyttää jakeluverkon vahvistamista Punavuoren sähköaseman ja satama-alueiden välillä, jotta alusten tarvitsemat tehot saadaan toimitettua. Suuren matkustaja-aluksen tarvitsema sähköteho satamassa ollessa on noin 2 3,5 MW, mutta risteilyalusten tehontarve voi olla tähän verrattuna kolminkertainen. Jakeluverkon vahvistamistarve ja Punavuoren sähköaseman kapasiteetin riittävyys riippuu maasähköön liitettävien alusten määrästä ja tehotarpeesta. Kaupungin jakeluverkon vahvistamisen lisäksi satama-alueelle tulee toteuttaa laituripaikoittain tarvittavat uudet muuntoasemat, kaapeloinnit ja maasähköliitynnät. Myös laivoille tulee rakentaa valmiudet maasähköliityntään. Suurena yhteisenä ongelmana sekä varustamoiden että sataman kannalta on pitkään ollut puutteellisen maasähköstandardoinnin aiheuttama kirjavuus laivojen valmiuksissa kytkeytyä maasähkön. Lisäksi risteilyalusten sähköverkon taajuus saattaa olla 60 Hz, mikä estää suoran
9 HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 9 (12) sähkönsyötön ilman taajuusmuuttajia sataman 50 Hz verkosta. Käytännössä toimivan maasähkösyötön toteuttaminen vaatii laituripaikkakohtaisen suunnitelman siitä, mikä tai mitkä laivat tulevat ko. laituripaikkaa käyttämään. Koska risteilyalusten vierailut voivat olla hyvinkin epäsäännöllisiä, ei risteilylaituripaikoille tehtävä maasähköliitännän erikoisratkaisujen räätälöiminen laivakohtaisesti ole käytännössä mahdollista. Helsingin Sataman tavoitteena on saada lähivuosina ns. ruotsinliikenteen laivat maasähköön. Lisäksi pyritään siihen, että myös Vuosaareen liikennöivistä ns. Ropax-laivoista ainakin yksi varustettaisiin lähivuosina maasähkön vaatimilla laitteilla. Länsisataman laivoista ainoastaan M/S Norlandia yöpyy tällä hetkellä Helsingissä. Myöskään risteilyaluksia ei ole toistaiseksi yöpynyt Helsingissä. Tulevaisuudessa maasähköliityntöjä voidaan toteuttaa mahdollisesti myös Länsisataman alueelle, mikäli tarvittavat investoinnit ollaan valmiita tekemään niin sataman kuin varustamoiden puolesta. Järjestelmän toimivuuden kannalta on tällöin oleellista, että varustamot ja satamat pystyvät yhdessä suunnittelemaan järjestelmästä yhteensopivan. Vuonna 2010 tulee voimaan EU:n rikkidirektiivi, jonka mukaan satamassa yli kaksi tuntia viipyvän aluksen on joko käytettävä <0,1 % rikkiä sisältävää polttoainetta tai kytkeydyttävä maasähköön. On muistettava, että maasähkön käytöllä voidaan poistaa satama-alueella apukoneiden käytöstä aiheutuvia melu- ja pakokaasupäästöjä, mutta sillä ei ole vaikutusta muun satamatoiminnan aiheuttamaan meluhaittaan, eikä laivojen sähkökäyttöisten laitteiden, kuten ilmastointijärjestelmien puhaltimien, aiheuttamaan meluun. Maasähköliitäntä ei luonnollisesti myöskään vaikuta laivan päästöihin sen ollessa liikenteessä. 5 Korkeampi rakentaminen Hernesaaren kaupunkikuva muuttuu rakentumisen myötä kiinteäksi osaksi kantakaupunkia. Rakentuminen luo samalla uuden urbaanin merenrantajulkisivun Suomenlinnan- ja Lauttasaarenselän suuntaan. Alueen kaupunkikuvaa hallitsevat siilorakennukset ja alueen pohjoispuolella sijaitseva STX Europen telakka-alueen suuri telakkahalli. Korkeimman siilorakennuksen ylin räystäs on tasossa +48,5 ja alueen pohjoispuolella sijaitseva sininen telakkahalli nousee tasolle +44,5. Myös Jätkäsaareen on suunniteltu kaksi 16 kerrosta korkeaa tornitaloa. Lisäksi kesäkuukausina alueella vierailevat suurikokoiset risteilyalukset tuovat oman urbaanin lisänsä alueen kaupunkikuvaan. Suurten alusten korkeudet vaihtelevat noin metrin välillä.
10 HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 10 (12) 6 Siilojen suojelu Alueen rakentaminen on suunniteltu keskimäärin alueen nykyisiä purettavia halleja matalammaksi. Helsingin kantakaupungille tyypillisten 6 7 kerrosta korkeiden kerrostalojen lisäksi alueelle suunnitellaan kaupunkipientaloja ja -rivitaloja ja kerrostalon ja pientalon yhdistelmiä ja tornitaloja. Alueen pohjoisosaan suunniteltujen kuusitoistakerroksisten asuinkerrostalojen ylin taso on noin tasolla +57. Kaavailtujen tornitalojen rakentamiskorkeus täydentää kaupunkikuvallisesti lähiympäristön korkeita rakennuksia ja satamassa vierailevia risteilyaluksia. Lähiympäristöstä on teetetty perspektiivikuvia havainnollistamaan korkeampien tornitalojen vaikutusta kaupunkikuvaan. Suunnitellut tornitalot eivät muuta kaupunkikuvaa tarkastellessa aluetta pohjoisesta Ruoholahden sillalta Mechelininkadun kohdalta tai Hietalahden torilta. STX Europen telakka-alueen suuri telakkahalli peittää tornitalot taakseen. Myös Lauttasaaresta tarkasteltuna tornitalot jäävät Jätkäsaaren tulevan rakentamisen taakse. Idästä Merisatamasta ja Suomenlinnanselältä, etelästä Pihlajasaaresta ja lännestä Jätkäsaaresta Sonckin makasiinien ja satama-alueelta tarkasteltuna tornitalot täydentävät siilorakennusten, telakkahallin ja risteilyalusten suurimittakaavaista kaupunkikuvaa. Osayleiskaavatyön edistyessä ja jatkossuunnittelussa jatketaan Hernesaaren rakentamisen vaikutusten arviointia maisemaan ja kaupunkikuvaan. Laivakatu 3:ssa sijaitsevan viljasiilorakennuksen (Aili ja Niilo Pulkka, 1953) säilyttäminen on tärkeää, sillä Hernesaareen tulee jäämään jäljelle erittäin vähän vanhaa rakennuskantaa. Uuteen kaupunkirakenteeseen on syytä jättää alueen historiasta ja aiemmista käyttötarkoituksista kertovia rakennuksia. Näin syntyy ajallisesti kerroksista kaupunkia, jossa eri-ikäiset rakennukset muodostavat alueen identiteettiä. Siilorakennus on tärkeä myös harvinaisuutensa vuoksi. Hernesaaren siilo edustaa harvinaista rakennustyyppiä Helsingissä. Siilorakennus on kokonsa ja muotonsa vuoksi kaupunkikuvassa visuaalisesti vahva elementti, maamerkki ja portti alueelle saapumisen nivelkohdassa. Rakennuksen asema kaupunkikuvassa onkin sen tärkein vaalittava ominaisuus. Sen sisätiloja voidaan sen sijaan vapaastikin
11 HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 11 (12) muokata. Tämä mahdollistaa alkuperäisen käytön lakatessa monia erilaisia innovatiivisiakin käyttötarkoituksia. Ensisijaisesti tulisi tutkia käyttöä, joka ei radikaalisti muuttaisi rakennuksen luonnetta ja sen kaupunkikuvallista arvoa. Siilo voisi toimia esimerkiksi kulttuurikäytössä, erilaisten tapahtumien paikkana ehkä sakraalitilana tai pysäköintitalona. Siiloja on otettu hyvin monimuotoisesti käyttöön eri puolilla maailmaa. Esimerkkejä löytyy muun muassa siiloihin toteutetuista kulttuuri-, toimija harrastetiloista sekä asuinratkaisuista. Lähimmät esimerkit löytyvät pohjoismaista kuten Norjasta ja Tanskasta. Barcelonassa arkkitehti Ricardo Bofillin toimisto on sijoitettuna vanhoihin siiloihin (Taller de arquitectura). Ranskassa Marseillen satamassa sijaitsevaan viljasiiloon on valmistumassa esittävän taiteen näyttämösalit mukaan lukien paikkainen oopperasali. Amsterdam järjesti vuoden 2009 alussa kilpailun koskien siilojen uusiokäyttöä Zeeburgin alueella. Voittajaksi valittiin ehdotus, jossa siilot muutetaan kulttuurikeskukseksi (Annie MG Schmidt House). Kohteen arvioitu valmistuminen on Asuinkohteet on toteutettu joko siilorakenteen sisään tai rungon ulkopuolelle. Säilyttävimmissä siilon sisään toteutetuissa ratkaisuissa siilon aukotus on vertikaalinen, järjestelmällinen ja ulokkeeton siten, ettei ulkoinen olemus ole muuttanut liikaa muotoaan kuten kohteessa Grunerløkka studenthus/oslo. Toinen lähtökohta on tapauksissa, joissa siilon uusi käyttö on selkeästi ilmaistu uudella arkkitehtuurilla kuten Tanskassa Kööpenhaminan viljasiilossa (Gemini residence/islands Brygge) sekä Gentofteen toteutetussa vesitorniesimerkissä (Jægersborg Vandtårn). Muita asuinkäyttöön liittyviä toteutuksia ovat esimerkiksi loftasunnot Amsterdamissa (New-Silo) ja Buenos Airesissa (Silos de Minetti) sekä uusiokäyttö hotellina Yhdysvalloissa (The Quaker Square Inn, Akron). 7 Vesiurheilukeskuksen tuuliolosuhteet Hernesaaren vesiurheilukeskuksen yhteyteen suunnitellussa satamaaltaassa on tarkoitus järjestää pienten purjeveneluokkien, kuten esimerkiksi jollien, opetus- ja kilpailutoimintaa. Satama-altaan aallonmurtajan yhteyteen on suunniteltu risteilylaituripaikka. Tuuliasiantuntija tkt Risto Kiviluoma (WSP Finland) on laatinut lausunnon koskien Hernesaaren tuulisuutta satama-altaan purjehduskäytön osalta. Suoritetun tarkastelun mukaan Hernesaaren suunniteltu eteläinen purjevenesatama soveltuu suhteessa hyvin jollapurjehduksen opetuskäyt-
12 HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 12 (12) töön, kun vertailukohteena on viereinen Lauttasaarenselkä. Lauttasaarenselällä sopivia tuulia jollapurjehdukselle on n. 90 % purjehduskauden kestosta. Satama-altaassa riski sille, että tuuli on liian alhainen jollapurjehdukseen, on kaksinkertainen Lauttasaarenselkään verrattuna. Purjehduskautta kohden tämä tarkoittaa n. 17 vähätuulista lisävuorokautta. Riski sille, että tuuli olisi Hernesaaren edustalla liian kova jollapurjehdukselle, on suhteellisen pieni (n. 0,4 3 % purjehduskauden aikana). Kilpailujen järjestämisen kannalta tärkeämpi tekijä on siten liian alhaisten tuulien riski, johon voitaneen vaikuttaa siirtämällä kilpailu kauemmaksi rannasta satama-altaan ulkopuolelle. Kilpailutoiminnan kannalta Lauttasaarenselällä alhaisten tuulien (keskituuli <2 m/s 10 m korkeudessa) riski on n. 20 %, kun se satama-altaassa on 40 %. Jollapurjehduksessa mantereen puolelta oleva tuuli on puuskaisempaa kuin merituuli. Tässä mielessä kaukana rannasta tapahtuva purjehtiminen voi olla miellyttävämpää. Hernesaaren satama-altaan olosuhteet eivät juuri poikkea muusta lähellä rannikkoa tapahtuvasta purjehtimisesta maatuulen tapauksessa. Hernesaaren eteläisessä satama-altaassa esiintyy vähäpuuskaisia merituulia kaakon ja lounaan välistä. Nämä ovat myös vallitsevia tuulensuuntia purjehduskauden aikana. Laituriin kiinnitetty suuri risteilyalus ei oletettavasti vaikuta koulutustyyppisen jollapurjehduksen edellytyksiin satama-altaassa. Tuulen ollessa lounaasta alus aiheuttaa katveen keskituulille ja lisää tuulen puuskaisuutta pyörteiden muodostumisen johdosta. Satama-altaan koillisosasta löytyy kuitenkin tällöinkin alue, jossa tuulisuus on jollapurjehdukseen sopivaa.
HELSINGIN KAUPUNKI 1 (12) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämät kysymykset ja niiden vastaukset
HELSINGIN KAUPUNKI 1 (12) HERNESAAREN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS NRO 12099 Hankenro 0836 HEL 2011 003791(Kslk 2005-407) Kaupunkisuunnittelulautakunnan 18.9.2012 esittämät kysymykset ja niiden vastaukset Kaupunkisuunnittelulautakunta
LisätiedotHernesaaren kaavoitus Lausunto tuulisuudesta. TkT Risto Kiviluoma
Hernesaaren kaavoitus Lausunto tuulisuudesta Kirjoittaja WSP Finland Oy TkT Risto Kiviluoma Versio 12.11.2009 Aikaisemmat versiot 11.11.2009 Hernesaaren kaavoitus Lausunto tuulisuudesta Tilaaja Kaupunkisuunnitteluvirasto,
LisätiedotHernesataman kaavoitus, tuulisuus
Hernesataman kaavoitus, tuulisuus tulokset WSP Finland Oy TkT Risto Kiviluoma 31.10.2011 Johdanto Hernesaareen osayleiskaavan viitesuunnitelmalle on tehty tuulisuuskartoitus tuulitunnelikokeen ja tuulitilaston
LisätiedotHakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava
Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 24.10.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä.
Lisätiedot1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu
Lisätiedot1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 4.6.2015 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen sijainti osoitettu punaisella ympyrällä.
LisätiedotKASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN
KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN
LisätiedotHYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi
HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.1.2019 AK 263 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 Ilmakuva lännestä. Asemakaavamuutosalueen likimääräinen
LisätiedotPOIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotNUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251
NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.6.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman
LisätiedotTALSOILA I B ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TALSOILA I B ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS Kaavoitus kohde OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)
Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 12.10.2018 ehdotus Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : 24.8.2017-7.9.2017 Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-
LisätiedotKURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue
LisätiedotKAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
Lisätiedot1 (5) Ksv:n hankenro 0740_44 HEL Oas /16 HAAGA, KAUPPALANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS
1 (5) Ksv:n hankenro 0740_44 HEL 2015-011519 13.4.2016 Oas 1241-00/16 HAAGA, KAUPPALANTIE 27 29 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja alue Osallistuminen ja
LisätiedotFCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376
FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue
LisätiedotHAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 3.11.2015 / HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.11.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2015 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotTässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.
ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi
Lisätiedotkortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23
Rovaniemen kaupunki Yleiskaavan muutos kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.04.2013 ROVANIEMEN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ 2013 2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee
LisätiedotLIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) , tark , tark Suunnittelualue
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.2014, tark. 26.11.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ÄÄNENIEMEN KOILLISRANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Suunnittelualue Suunnittelualue
LisätiedotKAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS HML/1617/ /2017 ASEMAKAAVA (4)
KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS HML/1617/10.02.03.00/2017 ASEMAKAAVA 2557 10.10.2018 30.4.2019 1(4) KANAKOULUNTIE 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 30.4.2019 muutos: suunnittelualueen rajaus muuttunut, saman korttelin
LisätiedotRAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: päivitetty:..2018..2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään
LisätiedotLIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016
HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA MARINKAISTEN LANKILAN PIENTALOALUE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA MARINKAISTEN LANKILAN PIENTALOALUE BlomDesktop 2011 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 ALOITE TAI ASEMAKAAVAN VIREILLETULON SYY
LisätiedotLiite _ RAHKOLAN KAUPUNGINOSA (3), KORTTELI 19 IKATAN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Liite _ RAHKOLAN KAUPUNGINOSA (3), KORTTELI 19 IKATAN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.2.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotSELOSTUS, kaavaehdotus
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS, kaavaehdotus 28.6.2017 Ote rantayleiskaavakartasta, kaava-alueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotRantaosayleiskaavamuutoksen selostus
Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Nurmesniemi I) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS
KUUSAMON KAUPUNKI 1 Dnr:o 714/2018 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Selostus liittyy 25.10.2018 päivättyyn kaavakarttaan Rukan asemakaavan vähäisen osan kumoamisessa käsitellään Moisasensuontien ja Huttulammentien
LisätiedotDnro:592/14.05.01.00/2013 Kunnanhallituksen päätös 22.9.2014 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan Ely-keskukselle Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA-selostus)
LisätiedotBåssastranden asemakaava
Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.
LisätiedotLiite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Liite 4 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄNTIEN LIIKENNEYMPYRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 17.2.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄNTIEN LIIKENNEYMPYRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotPOLVIJÄRVI LAMPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SELOSTUS
POLVIJÄRVI LAMPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SELOSTUS 30.11.2017 Lamminniemi Maanmittauslaitos 2017 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan nimi... 1 2 RANTA-ASEMAKAAVA-ALUEEN SIJAINTI...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS VIISTOKUVA ALUEELTA vuodelta 2009 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavamuutoksen tarkoitus Maakuntakaava Asemakaavan muutos Dnro: Linikkala IV: Linikkalan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008
KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600
LisätiedotHANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL
LisätiedotLohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS
Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen
LisätiedotKAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS HML/1617/ /2017 ASEMAKAAVA (4) KANAKOULUNTIE 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS
KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS HML/1617/10.02.03.00/2017 ASEMAKAAVA 2557 10.10.2018 1(4) KANAKOULUNTIE 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kankaantaustan (kaupunginosa 20) korttelin
LisätiedotJätkäsaaren infokeskus ja kirjasto Huutokonttori verkkosivuilla
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Oas 1274-00/16 Hankenro 0841_3 HEL 2016-005298 19.12.2016 1 (5) TELAKKARANTA, KONEPAJA JA TELAKKA-ALLAS, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotSUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat
1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131 Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelualue
LisätiedotSuunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotSIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos
SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön
LisätiedotALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013
Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Oas /17 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0790_19 HEL
HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1175-01/17 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0790_19 HEL 2013-008261 23.2.2017 SÄRKINIEMENTIE 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 205. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA JA OSIA KORTTELEISTA 1, 2, 3, 7, 8, 9, 11 JA 12 SEKÄ NIIHIN
Lisätiedot20. kaupunginosa (Länsisatama) Munkkisaaren osa-alue.
Kolehmainen Ritva Lähettäjä: Pasanen Harri Lähetetty: 28. joulukuuta 2015 11:17 Vastaanottaja: Kirjaamo Helsinki Aihe: VL: Helikopterikentän ympäristölupahakemus - kaavoittajan kannanotto alueenkaavoituksesta
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 27.2.2018 ASEMAKAAVA KESKUSPUISTON ASEMAKAAVA Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosaa (Keskus), kortteleita 20, 21, 26 ja katualuetta
LisätiedotLENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen
LisätiedotAsemakaava tullaan laatimaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti.
SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa
LisätiedotAsemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-
LisätiedotASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat
LisätiedotAk 231 TEINIKUJA 2 Asemakaavan muutos 4. kaupunginosan korttelin 47 tontti 3 sekä puistoalueet (Teinikuja 2)
Ak 231 TEINIKUJA 2 Asemakaavan muutos 4. kaupunginosan korttelin 47 tontti 3 sekä puistoalueet (Teinikuja 2) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.4.2019, päivitetty 29.4.2019 Valmistelija / lisätiedot:
LisätiedotKYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS
KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS Vireilletulo: Kaavoituskatsaus 2014 Kaavaluonnos: 16.12.2014 Kaavaehdotus: 3.3.2015 Kaupunginhallitus: 31.8.2015, 116 IKAALISTEN KAUPUNKI
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,
LisätiedotMEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen
LisätiedotHyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä MRL 65 ja MRA 19 : Hyväksytty
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIEREMÄ OSAYLEISKAAVA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVA-ALUEEN RAJAUS (sininen paksu) ja voimassa olevat asemakaavat. ALLA ILMAKUVA 1 Kohde Osayleiskaavamuutoksen tarkoitus Kaavoitus tilanne Vieremä osayleiskaava:
LisätiedotTOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi
LisätiedotLÄHTEENKATU 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LÄHTEENKATU 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 32. KAUPUNGINOSA HELILÄ, KORTTELI 28, TONTTI 2 VALMISTELIJA: PATRICIA BROAS, KAAVOITUSARKKITEHTI, PUH. 040 647 1539 KAAVA NRO 0417
LisätiedotLaitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos
1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS
1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-22-46 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 30.5.2018
LisätiedotKANKURINKATU O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A. A s e m a k a a v a n m u u t o s ( )
16.2.2012 päivitetty 7.5.2018 KANKURINKATU O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A A s e m a k a a v a n m u u t o s ( 2 2 7 5 ) Asemakaavan muutos koskee 2. Kiltan kaupunginosan
LisätiedotJOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO
1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON
LisätiedotKIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotHAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotJÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA
JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 30.9.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin lentokentän konesäilytys ja majoitus asemakaava. 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue
LisätiedotHyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0890_6 HEL
HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1252-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0890_6 HEL 2016 004230 19.5.2016 SÄÄTALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0567_7 HEL
HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1245-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0567_7 HEL 2015-010879 9.5.2016 PITÄJÄNMÄKI, STRÖMBERGINTIE 4, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun
Lisätiedot1 (5) Ksv:n hankenro 1541_8 HEL Oas /16 TÄHTITORNINKATU 16 18, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
TÄHTITORNINKATU 16 18, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja alue 1 (5) Ksv:n hankenro 1541_8 HEL 2015-010121 9.2.2016 Oas 1232-00/16 Suomen Lähetysseuran
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakuntakaavojen yhdistelmä Asemakaavan muutos Korkeavaha I B Aloite: Kupungin
Lisätiedot