Kuntoarvio. Hindsbyn koulu. Projekti

Transkriptio

1 Kuntoarvio Hindsbyn koulu Projekti

2 Sisältö Sisältö... 2 Johdanto Yhteenveto Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja toimenpide-ehdotuksista Kuntoarvion lähtötiedot Kiinteistön perustiedot Korjaushistoria Asiakirjatilanne Kuntoarvion toteutus Käyttäjäkyselyn palaute Kuntoarvion tulokset Aluerakenteet F Rakennustekniikka G LVI Järjestelmät G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G3 Ilmastointijärjestelmät G4 Kylmätekniset järjestelmät G7 Palontorjuntajärjestelmät H Sähkö- ja tietojärjestelmät H1 Aluesähköistys H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset H3 Johtotiet H4 Johdot ja niiden varusteet H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet J Tietojärjestelmät J21 Antennijärjestelmä J66 Rakennusautomaatiolaitteet Energiatalouden arviointi Yhteenveto LIITTEET PTS-ehdotus, liite 1 2/ Hindsbyn koulu

3 Johdanto Tässä kuntoarvioraportissa tarkastellaan kiinteistön nykytilannetta, kuntoa ja käyttöä. Raportissa esitetään ja ehdotetaan kunnossapitotoimenpiteitä ja käydään läpi uusimistarpeet sekä ehdotetaan lisätutkimuksia, mikäli niihin on tarvetta. Kuntoarvion lähtötietoina on käytetty tilaajalta saatujen tietojen lisäksi kiinteistön käyttäjiä sekä huoltohenkilökuntaa haastattelemalla saatuja tietoja. Tässä kuntoarvioraportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset kustannusarvioineen (PTSehdotus) on laadittu 10 vuoden jaksolle, pääpainon ollessa viiden vuoden aikana toteutettaviksi ehdotetuissa toimenpiteissä. Toimenpide-ehdotuksiin ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä muutoin kuin niissä tapauksissa, joissa on huomattu merkittäviä turvallisuuteen tai viranomaismääräysten laiminlyönteihin liittyviä puutteita. Kustannusarvioiden laadinnassa on käytetty soveltuvin osin Haahtela-kehitys Oy:n ja Rakennustieto Oy:n julkaisemia rakentamisen kustannustietoja. Esitetyt kustannusarviot ovat raportointiajankohdan kustannustason mukaisia ja sisältävät arvonlisäveron 23 %. Tässä kuntoarvioraportissa on esitetty kunkin pääjärjestelmänimikkeen kuntoluokka. Luokittelu on kuntoarvioijan näkemys rakennusosan yleisestä kunnosta. Käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 1 = heikko, uusitaan 1-5 vuoden kuluessa 2 = välttävä, peruskorjaus 1-5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6-10 vuoden kuluessa 3 = tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1-5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6-10 vuoden kuluessa 4 = hyvä, kevyt huoltokorjaus 6-10 vuoden kuluessa 5 = uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana Kuntoarvion tulosten esittely Kuntoarvioraportin otsikoissa olevat tunnukset viittaavat osajärjestelmänimikkeen (esim. G3 Ilmastointijärjestelmät) kuvauksessa annettuun ehdotukseen ja ne noudattavat seuraavaa esitysjärjestystä: 1. Kuvataan lyhyesti järjestelmän perustiedot ja ominaisuudet. 2. Käsitellään nykytilanne ja todetaan kohteessa tehdyt havainnot. 3. Annetaan kunnossapito- ja korjaustoimenpide-ehdotukset. Kuntoarvion suorittivat Rakennustekniikka: Pekka Kiviranta LVIK- ja automaatiojärjestelmät: Aki Sjöman Sähkö- ja tietojärjestelmät: Paul Metsälä Kuntoarvion kiinteistökatselmoinnit suoritettiin Tampereella WSP FINLAND OY Pekka Kiviranta Aki Sjöman Lvi.tekn Paul Metsälä Rkm, (PKA) Projektipäällikkö FISE (PKA) Ins. (PKA) Rak. tekn. LVIA tekniikka Sähkötekniikka 3/ Hindsbyn koulu

4 1. Yhteenveto 1.1 Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja toimenpide-ehdotuksista Rakennustekniikka Rakennus, jossa on kellaritila, yksi ylempi kerros ja ullakkotila, sijoittuu lähes mäen päälle. Mäen laki on rakennuksen länsipuolella, muilla sivuilla mäenrinne laskeutuu rakennuksesta poispäin, alamäkeen. Pääsisäänkäynnin kuisti on rakennuksen kaakkoissivulla. Rakennuksen korjauksissa tulee ottaa huomioon rakennusta ja ympäristöä koskevat suojelupäätökset ja -määräykset. Pihan viherrakenteet ovat olleet vähäisellä hoidolla. Seinän vieressä olevat, rakenteita haittaavat kasvit tulee poistaa. Mahdollisia vaarallisia vanhoja puita tai niiden katkeavia oksia tulee tarkkailla vahinkojen välttämiseksi. Sorapäällysteisten kulkuteiden pintoja ei voitu arvioida lumi- ja jääpeitteestä johtuen. Koska salaojitusjärjestelmää ei tiettävästi ole, tulee pinta- ja kattovesien ohjaukseen etäälle perusmuurirakenteista kiinnittää eritystä huomiota. Perustukset ovat kivistä ladottuja ja osin niin korkeita, että olemassa on nurjahtamisen vaara. Graniittikivistä ladottu perusmuuri on osin kohtalaisen hyväkuntoinen. Luoteissivulla kiviladonta on kaatunut ja tulee korjata. Alapohjan puurungon puutavara näyttää melko hyväkuntoiselta. Koska kuntoarviointimenetelmin ei saada kovin selkeää tietoa perustus-, perusmuuri- ja alapohjarakenteista, suositellaan niiden osilta tehtäväksi kuntotutkimus, jotta korjaustarve voidaan selvittää. Rakennusrunko on paikoitellen todennäköisesti painunut, sillä vesikaton harja painuu katon lounaispäässä. Ulkoseinä on pullistunut ulospäin ainakin luoteissivun koillispäässä, edellä mainitusta ei ole välitöntä haittaa rakennuksen käytölle. Julkisivujen pintakäsitelty lomalautaverhous on pinnaltaan kirjavaa ja paikoitellen verhousta on korjattu. Perusmuurin yläpuolella ja ikkuna- ja oviaukkojen vierillä havaittiin paikoitellen tummuneita ja lahovaurioituneita kohtia, jotka tulee korjata. Edellä mainittuun kuntotarkastukseen suositellaan liitettäväksi myös ulkoseinien osittainen kuntotutkimus. Koillispäädyn parveke ja siihen liittyvä luiska on puurakenteiltaan osin lahovaurioitunut. Lounaispuolella olevan, ullakkotiloihin johtavan kulkutien puurakenteiset tikkaat ja kulkusilta näyttävät osin lahovaurioituneilta ja ränsistyneiltä. Parveke ja ullakon kulkutie tulee korjata ja varapoistumistiekäytön osalta tarkastaa pelastus- ja paloviranomaisten toimesta. Ikkunat ja ulko-ovet vaativat jonkin verran kunnostusta. 4/ Hindsbyn koulu

5 Vesikaton puurakenteiset kannattimet näyttävät olevan kunnossa, tarvittaessa puurakenteita tulee uusia. Vesikate näyttää levykiinnitysten ja pintojen osalta melko hyväkuntoiselta. Savupiippujen pellitykset ja lumieste ovat kunnossa. Lapetikkaat ja asennuksestaan irronnut kulkusilta tulee uusia kiireellisenä toimenpiteenä. Kattovesien poistojärjestelmän räystäskourut tulee puhdistaa ja niiden kallistukset korjata. Syöksytorvien maalipinnat tulee maalata ja niiden perusmuurin yläpään tasalle päättyvät alapäät tulee jatkaa. Kattovesien poistojärjestelmän alapään vedenohjauksia tulee korjata niin, että pintavedet ohjautuvat etäälle perusmuurirakenteista. Sisätilojen pinnat vaativat paikoitellen maalaus- ja muita pintakorjauksia. Koska tilojen käyttöasteista ei ole tietoa, on PTS-ehdotuksessa varattu pintakorjauksiin tasasummia muutaman vuoden välein. Kiireelliset toimenpiteet Vesikaton lapetikkaiden ja kulkusillan uusiminen Toimenpiteet 5 vuoden aikana Rakennuksen viereisten pensaiden ja muun kasvillisuuden poistaminen Julkisivujen lomalautaverhouksen lahovaurioiden ja pintakäsittelyn korjaukset Ikkunoiden ja ulko-ovien pintakäsittelyt ja kunnostukset Koillispäädyn varapoistumistien korjaus ja viranomaistarkastus Lounaispäädyn ullakolle johtavan kulkutien korjaukset Talotikkaiden korjaus / uusiminen Kattovesien poistojärjestelmän korjaukset Sisätilojen pintakorjaukset Toimenpiteet 10 vuoden aikana Julkisivujen lomalautaverhouksen lahovaurioiden ja pintakäsittelyn korjaukset Sisätilojen pintakorjaukset Lisäselvitykset Perustusten, perusmuurien ja alapohjan kuntotutkimus Ulkoseinien pullistumien ja lahovaurioituneiden kohtien kuntotutkimus 5/ Hindsbyn koulu

6 1.1.2 LVI - järjestelmät Rakennuksen lämmöntuotto on toteutettu vesikeskuslämmityksellä omalla kattilalaitoksella, jonka polttoaineena on kevyt polttoöljy. Kattilalaitos on merkiltään Jämä, jonka asennusvuosi on Kattilalaitoksen teho on 40 kw. Öljypoltin on Oilon Oy:n valmistama painepoltin. Lämmin käyttövesi tuotetaan öljykattilan vesitilaan asennetulla varaajalla. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin, että öljykattilalaitos on tullut teknisen ja taloudellisen käyttöikänsä päähän. Kiinteistössä on suositeltavaa varautua lähivuosina vaihtoehtoisen energiamuodon käyttöönottamiseksi kiinteistön ensisijaisena lämmöntuotantomuotona energiatalous huomioiden. Lämpöjohtoverkosto on rakennusten sisäpuolisilta osilta teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Rakennusten sisäpuoliset teräsputkiasennukset ovat asennettu vuonna 1973 tehtyjen korjausten yhteydessä. Lämpöjohtoverkoston linjasäätö- ja sulkuventtiilit ovat välttävässä kunnossa olevia vinoistukkaventtiilejä. Patterit ovat pääosin vuonna 1973 uusittuja teräslevypattereita. Patteriventtiilit on uusittu pääosin vuonna 1973 lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä. Myös yksittäisiä myöhemmin asennettuja patteriventtiilejä havaittiin kiinteistötarkastuksen yhteydessä. Patteriventtiilit ovat Danfoss Oy:n termostaattisia malleja. Termostaattiset patteriventtiilit tulevat käyttöikänsä päähän viimeistään tarkastelujakson (10v.) lopussa, jolloin ne on suositeltavaa uusia. Patteriventtiilien uusimisen yhteydessä on suositeltavaa suorittaa myös verkoston perussäätö. Kiinteistö on liitetty kunnalliseen käyttövesiverkostoon. Kiinteistön käyttövesiverkosto on tehty kupariputkista. Vesijohtoverkosto on uusittu vuonna 1973 tehtyjen korjausten yhteydessä. Vesikalusteet ovat perustasoisia malleja. Vesikalusteet on uusittu pääosin vuoden 1973 korjausten yhteydessä. Tilojen peruskalusteina ovat 1-toimiset WC-istuimet WC:ssä, Oraksen 1-otehanat WC:ssä. Käyttövesiverkoston venttiilit ovat osittain uusittuja palloventtiilejä, mutta vanhoja vinoistukkaventtiilejäkin on vielä käytössä. Saadun tiedon mukaan vesijohtoverkostossa ei ole raportoitu vesivuotoja Ehdotamme käyttövesiputkistolle kuntotutkimusta putkiston elinkaari huomioiden (42v.) Jätevedet ohjautuvat rakennuksen etusivulla olevaan betonirengas sakokaivoon, joka tyhjennetään säännöllisesti kiinteistönhoitohenkilöstön pyynnöstä. Kuntoarviota tehdessä ei ollut käytössä piirustuksia, joista olisi selvinnyt viemäriverkoston eri osien asennusajankohtia. 6/ Hindsbyn koulu

7 Kiinteistössä on käytössä painovoimainen poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtokanavat ovat alkuperäisiä rakenneaineisia hormeja. Pääte-elimet ovat painovoimaisen poistoilmanvaihtojärjestelmän ritiläventtiilejä. Korvausilma saadaan ikkunaraoista. Kiinteistössä on lähivuosina suositeltavaa harkita koneellisen tulo-ja poistoilmanvaihdon sekä lämmöntalteenoton käyttöönottoa energiasäästö ja sisäilman laatu huomioiden. Kiireelliset toimenpiteet Ei kiireellisiä toimenpiteitä Toimenpiteet 10 vuoden aikana Kiinteistössä on suositeltavaa varautua lähivuosina vaihtoehtoisen energiamuodon käyttöönottamiseksi kiinteistön ensisijaisena lämmöntuotantomuotona energiatalous huomioiden. Lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilien uusiminen. Termostaattisten patteriventtiilien uusiminen ja lämmitysverkoston tasapainotus Käyttövesiverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilien uusiminen Vesikalusteiden uusiminen Kiinteistössä on lähivuosina suositeltavaa harkita koneellisen tulo-ja poistoilmanvaihdon sekä lämmöntalteenoton käyttöönottoa energiasäästö ja sisäilman laatu huomioiden. Suositeltavat lisätutkimukset kuntotutkimus käyttövesiputkiston vuonna 1973 asennetulle osuudelle. 7/ Hindsbyn koulu

8 1.1.3 Sähkö- ja tietojärjestelmät Sähkötekniikkaa on osittain kunnostettu v Muu sähkötekniikka on vanhempaa. Käytännössä kaikki sähköistys on vanhentunutta ja elinkaariremontti tulisi käynnistää. Päiväkerhokäytössä olevaan tilaan ei ollut pääsyä. Kunnostuksia ei voi tässä tilanteessa eritellä järkevästi. Kokonaisuus tulisi suunnitella ja toteuttaa kerralla kuntoon. Tuleva käyttö ratkaisee millainen sähköistys tarvitaan. Kylätupakäytössä voitaisiin aivan hyvin uusia olevat johdot ja varusteet entisiin sijainteihin käyttäen nykyistä asennustapaa. Tämä olisi edullistakin. PTS-arvioon on merkitty tämä toteutustapa. Kursivoidut toimenpiteet ovat huolto- tms. luontoisia eikä niitä ole viety PTS-taulukkoon. Kiireelliset toimenpiteet Huolletaan valaisinkuvut (pari havaintoa). Huolletaan murtuneet pistorasiat (1 havainto) Toimenpiteet 5 vuoden aikana Ajantasainen sähköpiirustusaineisto kartoittamalla. Uusitaan yleissähköistys. Toimenpiteet 10 vuoden aikana Ei toimenpiteitä Turvallisuus ja ympäristöriskit Pelastussuunnitelma Kiinteistölle on laadittu pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman tekemisestä on säädetty pelastuslaissa 468/2003 ja asetuksessa 787/2003. Kiinteistön pelastussuunnitelmassa varaudutaan ennalta arvaamattomiin, kiinteistöä ja kiinteistön käyttäjiä kohtaaviin vaaratilanteisiin normaali- ja poikkeustilanteissa. Pelastussuunnitelmassa määritellään mm. alkusammutuskalusto, palontorjunta ja väestönsuojelutilojen käyttö, laitteet ja tilan varusteet. Väestönsuojelu Kiinteistössä ei ole väestönsuojaa Palontorjunta Kiinteistössä on alkusammutuskalustona jauhesammuttimia. 8/ Hindsbyn koulu

9 Asbesti- ja haitta-aineet, jäähdytyslaitteiden kylmäaineet Kiinteistö on valmistunut vuonna 1903 ja peruskorjattu osittain vuonna Arvion perusteella rakennuksessa voi olla yhä käytössä vanhoja materiaaleja, jotka sisältävät asbestia ja muita haitallisia aineita. Tarkastuksissa ei todettu muuta merkittäviä turvallisuuteen, terveellisyyteen tai ympäristöön liittyviä haittatekijöitä. Toimenpiteet: Haitta-ainekartoitus ennen vanhojen materiaalien purkutoimenpiteisiin ryhtymistä Energiatalouden arviointi Kiinteistön lämpöenergian ominaiskulutus on ollut samantyyppisten rakennusten keskiarvokulutustasoa (n. 46 kwh/r-m³a) korkeampaa. Lämpöjohtoverkostoon tehtävä perussäätö vähentää lämpöenergian kulutusta Kiinteistön veden kulutustaso on ollut vuonna 2013 rakennustyypin keskiarvotasoa vähäisempää. Sähkönkulutus on varsin vähäistä rakennuksen nimellisen käytön takia. Kuntoarviossa on esitetty toimenpiteitä, joilla on energian säästöön liittyvää vaikutusta. Tarkemmat energiatalouteen liittyvät tiedot sekä toimenpide-ehdotukset ovat raportin kohdassa 5 Energiatalouden arviointi. 9/ Hindsbyn koulu

10 2. Kuntoarvion lähtötiedot 1.2 Kiinteistön perustiedot Tilaaja Sipoon kunta/ Toimitilat Tilaajan yhteyshenkilö Rainer Långsjö Kohde Hindsbyn ent. koulu Hindsbyntie 301, Sipoo Rakennusvuosi 1903 korjausvuosi 1973 Kerroksia 1+2 Kerrosala 249 m2 Huoneistoala 227 m2 Tilavuus 1080 m³ 1.3 Korjaushistoria Korjaustoimenpiteitä Asiakirjatilanne Kiinteistöstä oli saatavilla ja käytössä seuraavat asiakirjat: Perustiedot Energian ja veden kulutustiedot kolmelta viimeiseltä vuodelta 1.5 Kuntoarvion toteutus Kuntoarvioraportissa on noudatettu pääpiirteissään liike ja palvelurakennusten suoritusohjeiden RT ja kuntoluokitus RT mukaisia nimikkeistöjä ja suoritusohjeita ja energiatalouden tarkastelu suoritusohjeiden LVI , KH mukaisesti. Kiinteistöjen energiatalouden selvitykseen sisältyvät kulutusvertailut ja niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset sekä ehdotettujen toimenpiteiden arvioitu energiansäästöpotentiaali. Perusteellisesti energiansäästöpotentiaali voidaan selvittää ainoastaan erillisellä energiakatselmuksella muun muassa lämpötila- ja tehomittauksineen. Kiinteistökatselmoinnin yhteydessä tarkastettiin kaikki yleiset tilat. 1.6 Käyttäjäkyselyn palaute Kuntoarvioon ei sisältynyt käyttäjäkyselyn tekeminen. 10/ Hindsbyn koulu

11 3. Kuntoarvion tulokset 3.1. Aluerakenteet D6, D7, D8, D9 Viher- ja päällysrakenteet sekä aluevarusteet ja -rakenteet Rakennus, jossa on kellaritila, yksi ylempi kerros ja ullakkotila, sijoittuu lähes mäen päälle. Mäen laki on rakennuksen länsipuolella, muilla sivuilla mäenrinne laskeutuu rakennuksesta poispäin, alamäkeen. Pääsisäänkäynnin kuisti on rakennuksen kaakkoissivulla. Viherrakenteita ovat metsän puut sekä pihan pensaat, istutukset ja nurmikkoalueet. Viherrakenteet ovat olleet vähäisellä hoidolla. Paikoin ulkoseinien vierustojen viherrakenteet aiheuttavat haittoja rakenteille. Lumi- ja jääpeite haittasi osaltaan viherrakenteiden kunnon arviointia. Vanhoja puita ja niiden oksia tulee tarkkailla, jotta katkeavat puut tai niiden oksat eivät aiheuta vaaratilanteita. Pihan kulkutiet ovat päällystetyt tiettävästi soralla. Pintavedet ovat ohjatut päällystepintojen kallistuksin alueen maanimeytykseen. Sorapäällysteet ovat pääosin lumi- ja jääpeitteen alla, joten pintoja ei pystynyt arvioimaan. Leikkikenttävarusteita on rakennuksen länsipuolella. Leikkikenttävarusteita ei arvioitu ne olivat osin lumipeitteen alla. Leikkikenttävarusteet tulee pitää kunnossa EUmääräysten mukaisesti. Leikkikentän varusteiden tarkastus- ja huoltotoiminta tulee järjestää noudattaen SFS-EN standardin ohjeita. Jätehuoltovarusteista oli näkyvissä jätesäiliöt koillispään rappusten / luiskan alla ja tien vierellä. Jätehuolto tulee järjestää sopien alueellisesta jätehuollosta, joka on riippuvainen rakennuksen käyttötarkoituksesta. Kunto: 3 Tyydyttävä Toimenpiteet: Rakennuksen ulkoseinien vierellä olevien pensaiden ja muun kasvillisuuden poistaminen. Pääsisäänkäynnin eli kaakkoispuolen ja koillispuolen julkisivuja sekä maanpinnan muotoja. Luoteispuolen julkisivuja ja maanpinnan muotoja. 11/ Hindsbyn koulu

12 Rakennuksen lounaispääty ja 1. kerroksen ja ullakon sisäänkäynnit. Rakennuksen länsipuolella olevia leikkikenttä- ja talovarusteita F Rakennustekniikka Pohjarakenteet Salaojitusjärjestelmää ei todennäköisesti ole. Maaperä on tiettävästi imukykyistä, ja suurempia viitteitä maaperästä tulevasta kosteudesta ei pohjoispään kellaritilassa havaittu. Koska salaojitusjärjestelmän tekeminen olisi kohteessa varsin vaikeaa, ja niitä tuskin päätetään tehdä, tulee rakennuksen vierustan pinta- ja kattovesien ohjaukseen etäälle perusmuurirakenteista kiinnittää erityistä huomiota. Toimenpiteet: Ei toimenpide-ehdotuksia F1 Perustukset Rakennuksesta ei ollut käytettävissä rakennepiirustuksia, joista olisi voitu todeta perustamistapa. Oletettavasti rakennus on perustettu ulko- ja väliseinien kohdilla olevien kiviladontaanturoiden varaan. Perusmuurit ovat graniittikiviladontaa, kaakkoispuolen sisäänkäynnin portaikon kohdalla rapattuja ja betonipintoja. Koillispäässä on näkyvissä maapohjaista kellaritilaa, johon on varastoitu sekalaista tavaraa. Tuulettuvan alapohjan runkopuut ovat hirttä, lämmöneristeen laadusta ei ole tietoa. Kellaritilassa on myös jälkikäteen tehty betoni- ja kalkkihiekkatiilirakenteinen öljysäiliötila. Kiviladonnat ulkoseinien ja alapohjan runkopuiden kohdilla ovat paikoin melko korkeita, mikä saattaa aiheuttaa rakenteen nurjahduksen. Perusmuurin kiviladonta on paikoitellen (esim. luoteissivun lounaispäässä) kaatunut, ja samalla kohdalla julkisivun lomalautapinnalla on havaittavissa lahovaurioitumista. Pohjoispään kellaritilassa ja kaakkoissivun tuuletusaukon luukusta kuvattuna puiset tukirakenteet näyttävät silmämääräisesti tarkastettuina melko hyväkuntoisilta. Putkistoja on eristetty ja niitä on asennettu alapohjan puurakenteisiin koururakennelmiin. 12/ Hindsbyn koulu

13 Kaakkoissivun kuistin perusmuurit näyttävät melko hyväkuntoisilta. Perustusten, perusmuurien ja alapohjan osalta suositellaan tehtäväksi kuntotutkimus, jotta rakenteiden korjaustarve voidaan selvittää. Kunto: 2 Välttävä 3 Tyydyttävä Toimenpiteet: Perustusten, perusmuurien ja alapohjan kuntotutkimus F2 Rakennusrunko Rakennusrunko muodostuu 1. kerroksen osalla hirsikehikkorungosta. Vesikaton kannattimet ovat puurakenteisia. Ala- ja välipohjat ovat oletettavasti kellaritilan ja 1. kerroksen välillä pääosin puurakenteisia. 1. kerroksen ja ullakon välillä on puurunkoinen välipohja. Luoteissivulla havaittiin seinän koillispäässä ulkoseinän pullistumaa ulospäin. Kivistä ladotun perusmuurin päällä oleva hirsirungon alaosa on mahdollisesti paikoitellen lahovaurioitunut, koska lomalautaverhouskin on tummunut ja vaurioitunut. Edellisessä kohdassa suositeltu kuntotutkimus kannattaa ulottaa koskemaan myös pullistuman ja lahovaurioiden kohtia. Kunto: 2 Välttävä. Toimenpiteet: Ulkoseinien pullistumien ja lahovaurioituneiden kohtien kuntotutkimus..alapohjan puukannattimia ja putkistokouru. Luoteissivun kaatunut perusmuurin kiviladonta. 13/ Hindsbyn koulu

14 Kellaritilaa, kiviladontaperustuksia ja alapohjaa Alapohjan tuuletustilaa ja öljysäiliötilan nurkkaa F3 Julkisivu Julkisivut Rakennuksen julkisivut ovat 1. kerroksen ja ullakkotilan osilla pintakäsiteltyä lomalautaverhousta. Perusmuurit ovat graniittikivipintaisia. Julkisivujen pintakäsittely on osittain kirjavaa johtuen paikkauksista ja korjauksista. Paikoitellen, kuten perusmuurin yläpuolella ja sisäänkäyntien sekä ikkunoiden vierustoilla havaittiin lautaverhouksen lahovaurioitumista. Toisin paikoin lautaverhousta on korjattu alaosaltaan pellittämällä sekä uusimalla osittain verhouksia eri julkisivuilla. Graniittikivistä ladotut perusmuurit ovat silmämääräisesti tarkastettuina, niiltä osin kuin kiveys on pystyssä, kohtalaisen hyväkuntoisia. Paikoitellen kiviladontaa on korjattu laastisaumoin. Kuntotutkimus on suositeltu tehtäväksi pullistuneiden ulkoseinien ja perusmuurin yläpuolisilta osilta kohdassa F2 Rakennusrunko. Kunto: 2 Välttävä 3 Tyydyttävä. Toimenpiteet: Julkisivujen lomalautaverhouksen lahovaurioiden ja pintakäsittelyn korjaukset. Kuntotutkimuksen tekeminen ongelmakohtien osilta. Korjattua lomalautajulkisivua perusmuurin yläpuolella, kaakkoissivulla. lomalautajulkisivua ja niiden ikkunaliittymiä. 14/ Hindsbyn koulu

15 Ikkunat ja ulko- ovet Ikkunat ovat pääosin 2-lasisia, maalattuja puuikkunoita. Osa ikkunoista, kuten kuistin ja ullakkotilan ikkunat ovat 1-lasisia, maalattuja puuikkunoita. Ikkunoiden maalipinnat ja lasikittaukset ovat kuluneita, ja ikkunat ovat osin vetoisia. Ikkunat vaativat maalauskorjausta, lasikittausta, toimivuuden tarkistusta ja tiivistyksen tarkistusta eli tarvittavin osin kunnostuksen. Pääsisäänkäynnin eli kaakkoisjulkisivun kuistin ulko-ovi on puurakenteinen, pintakäsitelty umpiovi. Kuistin sisäänkäynnillä on metallikaitein varustettu betoniportaikko. Kuistin perusmuurissa on umpinainen, maalattu puuovi. Lounaispäädyn kuistin ulko-ovi on puurakenteinen, pintakäsitelty umpiovi. Sisäänkäynnillä on osin betonirakenteinen, metallikaitein varustettu portaikko. Koillissivun perusmuurissa on kellaritiloihin johtava umpinainen puuovi. Sisäänkäyntien ulko-ovet ovat pinnoiltaan kuluneita ja käynneiltään sovittamisen tarpeessa. Lounaispäädyn oven lukkoa ei saatu auki. Pintakäsittelyt vaativat korjausta ja ovet sovitusta. Kunnostustyöt kannattaa tehdä samaan aikaan ikkunoiden kunnostuksen kanssa. Koillispäädyssä on varapoistumistie, jossa on kulku ikkunasta puurakenteiselle parvekkeelle, johon liittyy jonkinlainen puurakenteinen poistumisluiska. Parveke ja luiska ovat puurakenteiltaan pahoin laho- ja pintavaurioituneet ja ne tulee uusia. Varapoistumistien määräystenmukaisuus tulee tarkastuttaa pelastus- ja paloviranomaisen toimesta. Lounaispäädystä on kulku ullakolle talotikkaiden, kulkusillan ja päätyikkunan kautta. Kulku ullakkotilaan ei ole turvallinen. Puiset tikkaat ja kulkusilta ovat osin lahovaurioituneet sekä ränsistyneet ja/tai huonosti toisiinsa nähden kohdennetut. Tikkaat ja kulkusilta tulee korjata. Ullakkotilaan, ikkunan sisäpuolelle, tulee tehdä portaikko. Kunto: 2 Välttävä 3 Tyydyttävä. Toimenpiteet: Ikkunoiden ja ulko-ovien pintakäsittelyt ja kunnostukset. Koillispäädyn varapoistumistien korjaus ja viranomaistarkastus. Lounaispäädyn ullakolle johtavan kulkutien korjaukset. 2-lasisen puuikkunan maalipintoja ja vaurioituneita lasikittauksia. Ikkuna heloituksineen sisäpuolelta kuvattuna. 15/ Hindsbyn koulu

16 Kaakkoissivun kuistin sisäänkäynti ja betoniportaikko. Koillispäädyn puurakenteinen parveke ja luiska. Koillispään parveke ja luoteissivun vinot talotikkaat. Lounaispään ränsistynyt kulkutie ullakolle. Julkisivun täydennysosat Rakennuksen luoteissivulla on metalliset, katolle johtavat talotikkaat, jotka taittuvat räystään kohdalla ulospäin niin, ettei suora kiipeäminen ole mahdollista. Talotikkaat tulee korjata pystysuoriksi myös räystään kohdalla tai uusia. Kunto: 2 Välttävä 3 Tyydyttävä. Toimenpiteet: Talotikkaiden korjaus/uusiminen. 16/ Hindsbyn koulu

17 F4 Yläpohjarakenteet Yläpohja ja vesikatto Yläpohjarakenteita pääsi arvioimaan ullakkotilasta, johon on kulku lounaispään ikkunasta. Vesikatto tarkastettiin maanpinnalta tähystämällä, koska talotikkaat eivät ole turvalliset. Vesikaton puiset kattokannattimet näyttävät silmämääräisesti tarkastettuna olevan pääosin kunnossa. Yhden savupiipun rappauspinnoilla on tummaa valumaa, joka on todennäköisesti johtunut juuripeltien vuodoista ennen nykyistä vesikatetta. Lahovaurioituneet puurakenteet tulee tarvittaessa korvata uusilla. Ulkoseinän yläosan ja katon puurakenteita. Vesikaton puurakenteita ja savupiipun rappaus. Vesikaton puurakenteita ja savupiipun vaurioitunut rappaus. Vesikate, savupiippu, lumieste ja painunut räystäskouru. 17/ Hindsbyn koulu

18 Vesikaton katteena on maalattu sementtikuitulevy (kuten Vartti-kate). Aluskatteena on ainakin tarkastetuilla osin kartonkikate. Vesikate levykiinnityksineen näyttää melko hyväkuntoiselta. Savupiippujen pellitykset näyttävät olevan toimivassa kunnossa. Lumiesteet näyttävät hyväkuntoisilta. Puurakenteiset lapetikkaat ja kulkusilta ovat käyttöikänsä lopussa. Kulkusilta on irronnut asennuksestaan. Lapetikkaat ja kulkusilta tulee uusia kiireellisenä toimenpiteenä. Kulkusilta saattaa pudota katolta tuulenpuuskasta tai muusta ulkoisesta syystä. Kattovesien poistojärjestelmänä toimivat räystäskourut ja syöksytorvet. Räystäskourut näyttävät silmämääräisesti, maanpinnalta arvioiden, olevan puhdistamattomat ja niiden kallistukset ovat osin puutteelliset, ja kourut roikkuvat keskiosiltaan. Syöksytorvien maalipinnat hilseilevät ja syöksytorvien alapäät jäävät paikoin perusmuurin yläosan tasolle. Räystäskourut tulee puhdistaa ja niiden kallistukset korjata. Syöksytorvien maalipinnat tulee maalata ja syöksytorvien alapäitä tulee jatkaa. Maanpinnalla ei ole muuta vedenohjausta kuin maanpinnan kallistukset. Syöksytorvien alle tulee asentaa vedenohjauskourut, jotka ohjaavat kattovedet etäälle perusmuurirakenteista. Kunto: 3 Tyydyttävä Toimenpiteet: Vesikaton lapetikkaiden ja kulkusillan uusiminen (kiireellinen toimenpide). Kattovesien poistojärjestelmän korjaukset. Vesikate, lapetikkaat, savupiippu ja kulkusilta. Kulkusilta, savupiippu ja läpivienti vesikatolla. 18/ Hindsbyn koulu

19 F5, F6, F7 Sisätilojen pintamateriaalit, rakenteet ja kiinteät kalusteet Rakennuksen 1. kerroksessa on tyhjillään olevia ja varastointikäytössä olevia tiloja sekä lounaispäädyssä tiettävästi päiväkotikäytössä olevia tiloja, joihin ei ollut arviointikäyntien aikana sisäänpääsyä. Kellari- ja ullakkotiloissa on varastointitiloja sekä kellarin öljysäiliötila. Arvioidut tilat ovat yleisesti pinnoiltaan kuluneita ja vanhentuneita. Paikoitellen maalipinnat ovat kuluneita ja irronneet alustoistaan. Koska tilojen käytöstä tai käyttöasteista ei ole tietoa, on PTS-ehdotuksessa varattu tasasummia muutaman vuoden välein käytettäväksi pintakorjauksiin. Huonetilat Huonetilojen seinäpintojen maalipinnoilla on havaittavissa paikoitellen kulumista ja maalin hilseilyä. Luoteispuolen koillispäässä olevan huoneen ulkoseinä on pullistunut ulospäin. Wc-tilat Wc-tiloissa ei havaittu silmämääräisesti tarkastaen viitteitä kosteudesta. Arviointia vaikeutti wc-tiloihin varastoidut tavarat. Lämmönjakohuone Lämmönjakohuone on pinnoiltaan käyttötarkoituksensa mukaisessa kunnossa. Kunto: 2 Välttävä 3 Tyydyttävä Toimenpiteet: Sisätilojen pintakorjaukset. Luoteissivun ulkoseinä pullistuu ulospäin. Lämmönjakohuoneen pintoja ja laitteistoa. 19/ Hindsbyn koulu

20 3.3. G LVI Järjestelmät 3.4. G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Rakennuksen lämpöenergian tuotanto on toteutettu vesikeskuslämmityksellä omalla kattilalaitoksella, jonka polttoaineena on kevyt polttoöljy G11 Lämmöntuotanto Kattilalaitos on Jämä Oy:n valmistama vuodelta Kattilalaitoksen teho on 40 kw. Öljypoltin on Oilon Oy:n valmistama painepoltin. Öljypolttimen valmistusvuodesta ei saatu tietoa. Lämmin käyttövesi tuotetaan kattilan vesitilaan asennetulla varaajalla. Lämmityksen säätö on käsikäyttöinen. Käyttöveden- ja lämmityksen venttiilit ja toimilaitteet ovat Satchwellin valmistamia. Toimilaitteiden ja venttiilien kunto on heikko. Lämmönjakokeskuksen kiertovesipumput ovat Kolmeksin valmistamia pumppuja. Pumput ovat tyydyttävässä kunnossa. Pumppujen käyntiääni oli normaali ja vuotoja ei havaittu. Tarkastuksen yhteydessä todettiin, että öljykattilalaitos on tullut teknisen ja taloudellisen käyttöikänsä päähän. Kunto: Kattilalaitos varusteineen:2 Välttävä, Säätölaitteet:1 Heikko, Kiertopumput: 3 Tyydyttävä, Säätöventtiilit: 1 Heikko Toimenpiteet: Säätöventtiilien ja toimilaitteiden uusiminen Suosittelemme lähivuosina vaihtoehtoisen energiamuodon käyttöönottamiseksi kiinteistön ensisijaisena lämmöntuotantomuotona. Öljykattila Jämä vuodelta 1972 Öljypoltin Oilon 20/ Hindsbyn koulu

21 G12, G13, G14 Lämmönjakelu ja lämmitysverkostot varusteineen Lämpöjohtoverkosto on rakennusten sisäpuolisilta osilta teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Rakennusten sisäpuoliset teräsputkiasennukset ovat asennettu vuonna Lämpöjohtoverkoston linjasäätö- ja sulkuventtiilit ovat heikossa kunnossa olevia vinoistukkaventtiilejä. Patterit ovat pääosin vuonna 1973 uusittuja teräslevypattereita. Patteriventtiilit on uusittu vuonna 1973 lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä. Myös yksittäisiä myöhemmin asennettuja patteriventtiilejä havaittiin kiinteistötarkastuksen yhteydessä. Patteriventtiilit ovat Danfoss Oy:n termostaattisia malleja. Termostaattiset patteriventtiilit tulevat käyttöikänsä päähän viimeistään tarkastelujakson (10v.) lopussa, jolloin ne on suositeltavaa uusia. Patteriventtiilien uusimisen yhteydessä on suositeltavaa suorittaa myös verkoston perussäätö. Kunto: Lämpöjohdot ja patterit: 3. Tyydyttävä, Linjasäätö- ja sulkuventtiilit: 1. Heikko, Eristeet: 2. Välttävä Patteriventtiilit: 3. Tyydyttävä Toimenpiteet: Lämpöjohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilien uusiminen Termostaattiventtiilien uusiminen, sekä lämpöjohtoverkoston perussäätö 10- vuotisjakson lopussa. Patteritermostaatti Danfoss 21/ Hindsbyn koulu

22 3.5. G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistö on liitetty kunnalliseen käyttövesiverkostoon G22 Vesijohtoverkosto Kiinteistön käyttövesiverkosto on tehty kupariputkista. Vesijohtoverkosto on uusittu vuonna Saadun tiedon mukaan vesijohtoverkostossa ei ole raportoitu vesivuotoja. Käyttövesiverkoston venttiilit ovat osittain uusittuja palloventtiilejä, mutta vanhoja vinoistukkaventtiilejäkin on vielä käytössä. Vesikalusteet ovat perustasoisia malleja. Vesikalusteet on uusittu pääosin vuoden 1973 korjausten yhteydessä. Tilojen peruskalusteina ovat 1-toimiset WC-istuimet WC:ssä, Oraksen 1-otehanat WC:ssä. Vesijohtoverkostoa ei ole varustettu paineenalennusventtiilillä. Verkoston painetasoa tarkasteltiin mittaamalla kalustevirtaamia eri puolilla verkostoa. Painetaso on mittausten perusteella Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 määräysten mukainen (kalustekohtaiset vesivirrat % normivirtaamasta). Ehdotamme käyttövesiputkistolle kuntotutkimusta putkiston elinkaari huomioiden (42v.) Kunto: Vesijohdot: 3. Tyydyttävä, Venttiilit: 1. Heikko, Vesi- ja viemärikalusteet: 2. Välttävä. Toimenpiteet: Käyttövesiputkiston kuntotutkimus G25 Jätevesiviemärit Jätevedet ohjautuvat rakennuksen etusivulla olevaan betonirengas sakokaivoon, joka tyhjennetään säännöllisesti kiinteistönhoitohenkilöstön pyynnöstä. Kuntoarviota tehdessä ei ollut käytössä piirustuksia, joista olisi selvinnyt viemäriverkoston eri osien asennusajankohtia. Kunto: Jätevesiviemärit: 3. Tyydyttävä, Kaivot: 3. Tyydyttävä. Toimenpiteet: Jätevesiviemäreiden huuhtelu tarvittaessa E4 Sadevesiviemärit Rakennuksessa ei ole sadevesiviemäreitä. Vesikattojen vedenpoisto on toteutettu ulkopuolisin syöksytorvien välityksellä maastoimeytykseen. 22/ Hindsbyn koulu

23 3.6. G3 Ilmastointijärjestelmät Kiinteistössä on käytössä painovoimainen poistoilmanvaihtojärjestelmä. Kiinteistössä on lähivuosina suositeltavaa harkita koneellisen tulo-ja poistoilmanvaihdon sekä lämmöntalteenoton käyttöönottoa energiasäästö ja sisäilman laatu huomioiden. Kunto: 2. Välttävä. Toimenpiteet: Suosittelemme IV- järjestelmän uusimista koneelliseksi tuloja poistoilmanvaihdoksi IV-kone varustetaan lämmöntalteenotolla energiatalous huomioiden G33, G34 Kanavistot ja pääte-elimet Ilmanvaihtokanavat ovat alkuperäisiä rakenneaineisia hormeja. Pääte-elimet ovat painovoimaisen poistoilmanvaihtojärjestelmän ritiläventtiilejä. Korvausilma saadaan ikkunaraoista. Kiinteistössä on lähivuosina suositeltavaa harkita koneellisen tulo-ja poistoilmanvaihdon sekä lämmöntalteenoton käyttöönottoa energiasäästön ja sisäilman laatu huomioiden. Kunto: 2. Välttävä Toimenpiteet: Mahdollisessa ilmanvaihdon uudistuksessa kanavien- ja päätelaitteiden uusiminen. Painovoimaisen poistoilmanvaihdon ritiläventtiili. 23/ Hindsbyn koulu

24 G35 Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteet Rakennuksessa ei ole väestönsuojaa 3.7. G4 Kylmätekniset järjestelmät Rakennuksessa ei ole kylmäteknisiä järjestelmiä 3.8. G7 Palontorjuntajärjestelmät G71 Alkusammutuskalusto Käsisammuttimet Kiinteistössä on alkusammutuskalustona jauhesammuttimia. Toimenpiteet: Säännölliset tarkastukset G72 Sammutusvesilaitteet Sisä- ja ulkopalopostit Kiinteistössä ei ole paloposteja Alkusammutuskalustona ovat jauhesammuttimet 24/ Hindsbyn koulu

25 3.9. H Sähkö- ja tietojärjestelmät H1 Aluesähköistys H11.1 Piha- ja aluevalaisimet Piha on valaistu neljällä ulkoseinän valaisimella. Pääsisäänkäynnin lautasvalaisin on ilmeisesti 40-luvulta. Lisäksi on asennettu valonheitin, liiketunnistinvalaisin ja päädyn sisäänkäyntiin posliinirunkoinen valaisin. Lautasvalaisin on heikkokuntoinen. Muut valaisimet ovat käyttökuntoisia, mutta varsin heikkotehoisia. Kunto: Heikko-tyydyttävä 1 3 Toimenpiteet: Pihavalaistuksen uusinta Heikkokuntoinen lautasvalaisin 40-luvulta H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset Pääkeskus on vuoden 1960-luvun lopun mallia. Keskuksen rakenne on kosketussuojainen. Keskus on päällisin puolin tyydyttävässä kunnossa. Elinkaarimallin mukaan keskus on vanhentunut uusittavaksi. Varokekeskukset ovat hyvissä olosuhteissa pidettävissä yllä pidempään ja havaintojen mukaan näin on tässäkin tapauksessa. Muuta sähköistystä uusittaessa on keskus kuitenkin uusittava vikavirtasuojauksen takia. Lukitulla puolella olevaa alakeskusta ei päästy näkemään. Kunto: 3 Tyydyttävä Toimenpiteet: Uusitaan pääkeskus muuta sähköistystä uusittaessa. 25/ Hindsbyn koulu

26 Pääkeskus H3 Johtotiet Varsinaisia johtoteitä ei ole asennettu. Asennukset ovat pääosin pinta-asennuksia H4 Johdot ja niiden varusteet H41 Liittymisjohdot Liittymisjohtona on AMKA25-ilmajohto. Keskukselle on jatkettu ullakon rakenteisiin kiinnitetyllä MMJ-johdolla. Kaapeleista ei havaittu huomautettavaa. Kunto: 4. Hyvä H42 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset Minkäänlaista maadoitusjärjestelmää ei ole. Kuluttajamaadoituksena toimii näin ollen ilmajohdon lähin maadoitus. Tällaiseen maadoitukseen ei saa olla matkaa 200 m enempää. Ilmajohdon maadoituksia ei tutkittu (verkkoyhtiön johto). Tulevissa sähkökunnostuksissa on maadoitusjärjestelmä rakennettava kuluttajamaadoituksineen. Kunto: Ei luokittelua Toimenpiteet: Sähkökunnostuksessa rakennetaan maadoitusjärjestelmä. 26/ Hindsbyn koulu

27 H44 Voimaryhmäjohdot Voimaryhmäjohdot tarkoittavat talotekniikan voima- ja ohjausjohtoja. Kohteessa näitä ovat lämpökeskuksen johdotukset ja lieden johdotus 1970-luvun alkupuolelta. Voimaryhmäjohdotukset uusiutuvat tekniikkasaneerauksessa. Lieden johdotus on tehty luovasti lattiaan. Lieden vaihdossa liitosrasia on jäänyt lattiapintaan. Asennusta ei voi pitää hyväksyttävänä. Ulkoseinässä on vanhentunutta mallia voimapistorasia. Se tulisi purkaa johtoineen. Kunto: 3. Tyydyttävä Toimenpiteet: Muutetaan lieden liitos hyväksyttäväksi. Poistetaan ulkoseinän voimapistorasia. Uusitaan voimaryhmäjohdot tekniikkasaneerauksessa. Ei-hyväksyttävä liitostapa lieden johdolla. H45 Valaistusryhmäjohdot Valaistusryhmäjohdot tarkoittavat valaistuksen johtoja ja rasiakojeita. Johdotukset ja rasiakojeet vaikuttavat olevan suurimmalta osin vanhempia kuin 1973-vuoden kunnostuksesta. Ilmeisesti aikakaudelta Johdot ovat pääosin putkilankaa. Rasiakojeet ovat suurimmalta osin heikkokuntoisia ja ainakin yksi vioittunut koje havaittiin. Elinkaarimallissa yleissähköistyksen pistorasioitten ja kytkimien vaihtoväli on 45 vuoden luokkaa. Putkilankajohdotukset ovat ikääntyneet niin ikään uusittavaksi. Kunto: 1. Välttävä Toimenpiteet: Huolletaan vioittunut koje (1 havainto). Uusitaan valaistusryhmäjohdot ja varusteet. 27/ Hindsbyn koulu

28 Vaurioitunut pistorasia. H5 Valaisimet Valaisimina on posliinirunkoisia perusvalaisimia ja peltirunkoisia laatikkovalaisimia. Laatikkovalaisimet ovat vuodelta Muut valaisimet ovat osittain vanhempiakin ja osittain 1950-luvun puolelta. Valaisinvarustelu on välttävässä kunnossa (elinkaari, valaistustulos). Kupuja havaittiin puuttuvan useita. Kunto: 2. Välttävä. Toimenpiteet: Huolletaan valaisimien kuvut (useita havaintoja). Uusitaan valaistustekniikka H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H61 Lämmittimet H61.4 Saattolämmitykset Tulevalla vesijohdolla on saattolämmitys. Lämmitys on ilmeisesti itsesäätyvällä kaapelilla. Mitään ohjausta sille ei havaittu. Myös itse säätyvä kaapeli tuhlaa energiaa. Se tulisi kytkeä pois roudattomana aikana. Tarpeeton lämmitys kesäaikana lisää myös veden pilaantumista. Kunto: 4. Hyvä. Käytettävyys välttävä 2. Toimepiteet: Järjestetään saattolämmityskaapeliin jokin energiatehokas ohjaus. 28/ Hindsbyn koulu

29 3.15. J Tietojärjestelmät J21 Antennijärjestelmä Antennimastossa ovat antennit UHF- ja VHF- lähetteille. ULA-antenni puuttuu. Antennipiste on ilmeisesti päiväkotitilan puolella, jonne ei ollut pääsyä. Maston hyväkuntoisilla antenneilla voidaan ohjata yhtä tai kahta antennipistettä suoraan ilman vahvistinta. Järjestelmän rakenteesta ei voi muuta mainita järjestelmäkaaviota näkemättä. (Kunto: Epäselvä. Toimepiteet: Järjestetään kiinteistöön antennijärjestelmän kaavio.) Käyttökelpoisia antenneja J66 Rakennusautomaatiolaitteet Varsinaista rakennusautomaatiota ei ole. Lämmitysvesi säädetään käsin menovesitermostaatilla. Katselmuksessa tarkkailtiin vähäisten säätö- ja ohjauslaitteiden johdotusta, kosketussuojausta ja kiinnityksiä. Mitään mainittavaa ei havaittu. Kunto: 3. Tyydyttävä. 29/ Hindsbyn koulu

30 4. Energiatalouden arviointi Kohdetiedot Kiinteistön perustiedot ovat raportin kohdasta 2.1 Kiinteistön perustiedot. Kulutustiedot Veden ja sähköenergian toteutuneita kulutustietoja saatiin tilaajalta käyttöön v Vertailutiedot ovat julkaisuista Rakennuksen energiamenekin seuranta, KH , Asuinkiinteistöjen kuntoarvio, laajennettu energiatalouden selvitys RT sekä Kaukolämmön käyttöraportit Suositus M1/2010, Energiateollisuus ry. Lämpöenergian ominaiskulutukset sekä kulutusjakauma on laskettu huomioiden vuotuiset lämmitystarveluvut sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen osuus kokonaiskulutuksesta. Oletuksena on, että lämpimän käyttöveden osuus kokonaisvedenkulutuksesta on n. 30 %. Sääkorjattu kulutus on normeerattu Jyväskylän kulutustasolle. Taulukko 1 lämpöenergian kulutus Lämpöenergian kulutus Mitattu kulutus (MWh/a) Sääkorjattu kulutus (MWh/a) Ominaiskulutus (kwh/r-m³,a) Ero vertailuarvoon ( 46kWh/r-m³,a) Ero vertailuarvoon (%) % 26 % 34 % Kiinteistön ominaiskulutus on ollut vuosina samantyyppisten rakennusten keskiarvokulutustasoa (n. 46 kwh/r-m³a) korkeampaa. Kiinteistön lämpöenergian arvioitu kulutusjakauma on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2 lämpöenergian kulutusjakauma Lämpöenergian kulutusjakauma Kulutustaso 2013 MWh/a % Lämmitys % Ilmanvaihto % Lämmin käyttövesi % Yhteensä % 30/ Hindsbyn koulu

31 Taulukko 3 vedenkulutus Kiinteistön vedenkulutus Vedenkulutus (m³/a) 12,0 20,4 19,4 Ominaiskulutus (dm³/hlö/vrk) Ero vertailutasoon (150 dm³/hlö/vrk) -67 % -45 % -47 % Ero vertailutasoon (%) 12,0 20,4 19,4 Kiinteistön veden kulutustaso on ollut vuonna 2013 rakennustyypin keskiarvotasoa vähäisempää. Taulukko 4 Kiinteistösähkön kulutus B Kiinteistösähkön kulutus Yksikkö Kiinteistösähkön toteutunut kokonaiskulutus kwh/a Kiinteistösähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 a 2,3 2,9 2,9 Kulutuksen muutos-%, kun vertailuvuosi ,0 26,4 26,5 Ominaiskulutuksen vertailuarvo tilastoista kwh/rm 3 a 24,0 24,0 24,0 Ero vertailuarvoon kwh/rm 3 a -21,7-21,1-21,1 Ero vertailuarvoon % Kiinteistö on ollut varsin vähäisellä käytöllä vuosikausia. Sähkönkulutus on muodostunut lähinnä lämpökeskuksen laitteista. Mitään kustannusvastaavaa toimenpidettä ei ole esitettäväksi tässä tilanteessa. 31/ Hindsbyn koulu

32 1.7 Yhteenveto Kiinteistön lämpöenergian kulutustaso on ollut rakennustyypin keskiarvotasoa korkeampaa. Vedenkulutus on ollut vuonna 2013 vertailutasoa alempaa. Lämpöjohtoverkostoon tehtävä perussäätö vähentää lämpöenergian kulutusta. Kiinteistösähkössä ei ole näkyvissä kustannusvastaavaa säästöpotentiaalia. Tarkempien energiansäästötoimenpiteiden säästövaikutukset ja energiankäytön säästöpotentiaali voidaan selvittää erillisellä energiakatselmuksella. 32/ Hindsbyn koulu

33 LIITE 1 1 (4) KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS YHTEENVETO Kiinteistö Hindsbyn koulu Kerrosala 249 m2 Rakenteet, LVIS Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi Yhteensä Rakenne LVI Sähkö 1, YHT. x , / hm2 197,6 148,6 156,6 16,1 32,1 0,0 0,0 0,0 72,3 0,0 623,3 / hm2/kk 16,47 12,38 13,05 1,34 2,68 0,00 0,00 0,00 6,02 0,00 51,9 PTS yhteenveto x vuosi Rakenne LVI Sähkö

34 LIITE 1 2 (4) Hindsbyn koulu RAKENNUSTEKNIIKAN PTS-EHDOTUS RaportinToimenpide-ehdotukset Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi viite Määrä-arvio yht. D6 F3 F3 F3 Vesikaton lapetikkaiden ja kulkusillan uusiminen Rakennuksen viereisten viherkasvien poistaminen Julkisivujen lomalautaverhouksen lahovaurioioiden ja pintakäsittelyn korjaukset Ikkunoiden ja ulko-ovien pintakäsittelyt ja kuunostukset Koillispäädyn varapoistumistien korjaus ja viranomais-tarkastus F3 Lounaispään ullakolle johtavan kulkutien korjaus F4 Kattovesien poistojärjestelmän korjaukset F5 Sisätilojen pintakorjaukset Perustusten, perusmuurien ja aalapohjan F1, F2 kuntotutkimus F3 Ulkoseinien pullistumien ja lahovaurioituneiden kohtien kuntotutkimus Kartoitusajankohdan kustannustaso. Hintoihin sisältyy alv 24% Suositeltava toteutusajanjakso Ensisijainen toteutusvuosi

35 LIITE 1 3 (4) Hindsbyn koulu LVI-TEKNIIKAN PTS-EHDOTUS RaportinToimenpide-ehdotukset Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi viite Määrä-arvio yht. Ehdotus suunnittelulle vaihtoehtoisen energiamuodon käyttöönottamiseksi kiinteistön G11 ensisijaisena lämmitysmuotona G13 Lämmitysverkoston sulku-ja linjasäätöventtiilien uusiminen G14 Termostaattisten patteriventtiilien uusiminen ja verkoston tasapainotus Käyttövesiverkoston sulku-ja säätöventtiilien G 22 uusiminen G 22 vesikalusteiden uusiminen Ehdotus suunnittelulle IV-järjestelmän uusimiseksi G3 LTO:lla varustetuilla laitteilla Yhteensä LVI-järjestelmät Kartoitusajankohdan kustannustaso. Hintoihin sisältyy alv 24 % X toteutus tarjousten perusteella Suositeltava toteutusajanjakso Ensisijainen toteutusvuosi X toteutus tarjousten perusteella

36 LIITE 1 4 (4) Hindsbyn koulu SÄHKÖTEKNINEN PTS-EHDOTUS RaportinToimenpide-ehdotukset Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi viite Määrä-arvio yht Ajantasaiset sähköpiirustukset kartoittamalla 1,2 1,2 H,J Yleissähköistyksen uusinta kylätupakäyttöön huoltoluontoisia toimenpiteitä raportissa x lisäselvitystarpeita raportissa 0 Yhteensä Sähkö- ja tietojärjestelmät 1,2 2,0 25,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 28,2 Kartoitusajankohdan kustannustaso. Hintoihin sisältyy alv 24 % Suositeltava toteutusajanjakso Ensisijainen toteutusvuosi