Lausunto Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleista 2035 / Utlåtande om strukturmodeller för Nyland och Östra Nyland 2035

Transkriptio

1 Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Lausunto Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleista 2035 / Utlåtande om strukturmodeller för Nyland och Östra Nyland / /2010 KAAVJAOS 199 Kaavoitusjaosto / Planläggningssektionen Valmistelija/Beredare: aluekehitysarkkitehti / distriktsutvecklingsarkitekt Sirkku Huisko, sirkku.huisko (at) sipoo.fi, maakäyttöpäällikkö / markanvändningschef Matti Kanerva, matti.kanerva (at) sipoo.fi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliitot ovat pyytäneet Sipoon kunnalta ja useilta muilta tahoilta lausuntoa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleista Rakennemalleista on järjestetty useita esittelytilaisuuksia lausunnonantajille. Uudistettavan maakuntakaavan pohjaksi tulevaa Helsingin metropolialueen rakenteen ratkaisua haetaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liiton laatimilla rakennemalleilla. Mallit ovat kuntien ja muiden alueen toimijoiden arvioitavina elokuun loppuun kestävällä lausuntokierroksella. Myös kuntalaiset voivat kertoa mielipiteensä malleista. Rakennemallit ja niiden vaikutusten arviointi on julkaistu verkossa Uudenmaan liiton sivuilla. Rakennemallien avulla on tutkittu toisistaan eroavien maankäyttö- ja raideliikenneratkaisujen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, liikenneverkkoon ja kulkumuotoihin, ilmastoon, talouteen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Rakennemallit ovat teoreettisia tarkasteluja, joilla on haettu toisistaan merkittävästi poikkeavia, kärjistäviäkin maankäyttövaihtoehtoja. Rakennemallit eivät siis ole suunnitelmia. Rakennemalleista saadut lausunnot ovat keskeistä aineistoa, kun liittojen hallitukset päättävät vuoden 2010 lopulla maakuntakaavan pohjaksi tulevasta alue- ja yhdyskuntarakenteen perusrakenteesta ja periaatteista Rakennemallityön taustaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistyvät Tämä mahdollistaa alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelun yhtenä kokonaisuutena molempien liittojen alueelle eli koko Uudellemaalle. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitoissa vireillä olevat vaihemaakun-takaavojen laatimistyöt yhdistetään vuoden 2011 alussa yhdeksi vai-hemaakuntakaavatyöksi. Kaavatyön sisällöllisen merkittävyyden vuoksi työtä kutsutaan maakuntakaavan uudistamiseksi. Tavoitteena on, että ensimmäinen yhteinen koko Uudenmaan vaihemaakuntakaava voitaisiin hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2012 loppuun mennessä.

2 Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan maakuntasuunnitelman ja Itä-Uudenmaan maakuntavaltuusto Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelman. Maakuntasuunnitelmissa on määritelty strategiset tavoitteet, joista ohessa ne joiden on katsottu erityisesti ohjaavan maakuntakaavan laadintaa: - Uudenmaan ja sen osien roolit on tunnistettu. Maakunnan eri osien erilaisia vahvuuksia hyödynnetään ja siten luodaan edel-lytykset koko maakunnan väestön hyvälle elämälle - Uudenmaan yhdyskuntarakenne on toimiva ja tehokas, energian käyttöä ja liikkumistarvetta vähentävä sekä hyvinvointia edistävä. - Uusimaa on Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja il-mastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä. - Itä-Uusimaa on ympäristöltään ja kulttuuriltaan ainutlaatuinen, energinen ja uudistuva rannikkoalue, jossa asukkaalle luodaan hyvän elämän edellytykset. Liitot ovat laatineet yhteistyössä kaavatyön pohjaksi kummankin maakunnan kattavan rakennemalliselvityksen. Rakennemallityön tiivistelmä Rakennemallityön tarkoituksena on vaihtoehtoisten rakennemallien avulla hakea toimivin ja ekotehokkain tulevaisuuden, noin vuoteen 2035 tähtäävä alue- ja yhdyskuntarakenne uudistettavan maakunta-kaavan maankäyttöratkaisun pohjaksi Uudellemaalle ja Itä-Uudelle-maalle. Rakennetarkastelu kattaa Helsingin seudun työssäkäyntialueen 28 kuntaa eli nykyisellään 1,5 miljoonan asukkaan alueen. Malleissa varaudutaan noin asukkaan ja työpaikan kasvuun vuoteen 2035 mennessä. Päämallit ovat nimeltään Monikeskus-, Sormi- ja Silmukkamalli. Monikeskusmallista on tehty hajarakentamisen sijoittumisen suhteen kaksi alavaihtoehtoa: "kylä ja haja". Sormimallit ja Silmukkamalli perustuvat nykyisiin ja uusiin ratoihin sekä niiden asemanseutujen hyödyntämiseen. Sormimalleissa asemanseuduista muodostuu "suuria helmiä" ja Silmukkamallissa "pieniä helmiä". Sormimallista on laadittu viisi alavaihtoehtoa: A - nykyradat, B1 - Itärata, B2 - Pohjoisrata, B3 - Länsirata ja C - Lyhyet radat. Mallien pääperiaatteena on, että nykyistä rakennetta tiivistetään ja täydennetään ensin ja vasta tämän jälkeen avataan uusia ratakäytäviä tai merkittäviä laajennusalueita. Työssä on myös selvitetty, kuinka paljon nykyiset asemakaavat sisältävät vielä toteutumatonta kaavavarantoa ja kuinka paljon kunnat arvioivat asemakaavoja valmistuvan vuoteen 2035 mennessä. Työssä oletetaan, että jo päätetyt Länsi-metro Espooseen ja Kehärata Vantaalla, Espoon kaupunkirata, lisäraiteet Pääradalle, Rantaradan

3 lisäraidejärjestelyt sekä ns. Pisara-rata toteutuvat. Monikeskusmallissa kasvu on osoitettu nykyisiin keskuksiin kunta-kohtaisten kasvuennusteiden mukaan. Sormi- ja Silmukkamalli ovat ns. ratamalleja ja niillä tutkitaan nykyisten asemanseutujen ja uusien asemien hyödyntämistä nykyisillä radoilla sekä uusien ratakäytävien avaamista. Sormimallin ja Monikeskusmallin varaukset perustuvat suurelta osin asemakaavavarantojen hyödyntämiseen. Silmukkamallin mitoitus perustuu tavoitteelliseen aluetehokkuuteen. Uusia seudullisia ratakäytäviä ovat Länsirata Lohjan suuntaan, Pohjoisrata Hyvinkään suuntaan ja Itärata Porvoon suuntaan. Rakennemallien arvioinnissa painottuvat alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja talouteen kohdistuvat näkökulmat. Arviointi osoittaa odotetusti, että kaikissa malleissa on sekä hyviä ja huonoja ominaisuuksia. Kaikkien mallien liikenneinvestointien kustannuksiksi on arvioitu noin 4 miljardia euroa. Mallien välille syntyy huomattavia eroja arvioitaessa kunkin mallin tarvitsemien lisäinvestointien määrää, joka on 0.5-4,0 miljardia euroa mallista riippuen. Kaikki mallit tarjoavat monipuolisia uusia asumisen mahdollisuuksia. Sormimalli A (Nykyradat) on malleista kaupunkimaisin ja siinä asutus tiivistyy. Silmukkamalli on luonteeltaan pieniä maaseutumaisempia keskuksia ylläpitävä ja synnyttävä. Sormimalli A (Nykyradat) on arvioitu liikkumisen ja liikenteen kannalta parhaaksi. Sormimallissa C (Lyhyet radat) syntyy uusia asemayhdyskuntia lähelle rakenteen ydintä, jolloin myös tämän mallin vaikutukset liikenteeseen ovat myönteiset. Silmukkamalli painottaa eniten raideliikenteeseen tukeutuvaa joukkoliikennejärjestelmää. Monikeskusmallissa ovat liikenneverkon investointikustannukset pienemmät kuin muissa malleissa, mutta ratkaisu toisaalta hajauttaa rakennetta ja lisää henkilöauton käyttöä. Mallitarkastelun ja niitä koskeneiden vaikutusarviointien tuloksena voidaan voimassa olevissa maakunta-kaavoissa esitettyä alue- ja yhdyskuntarakennetta pitää toimivana lähtökohtana tulevalle kehitykselle. Tällöin on kuitenkin huomioitava idän suunnan suunniteltu kehitys, joka on maakuntakaavojen yhdistelmässä ristiriidassa sekä Sipoon Yleiskaava 2025 (KHO-käsittelyssä), että Helsingin Östersundomin aluetta koskevien suunnitelmien kanssa. Uuden asuntotuotannon, muiden toimintojen sekä kasvavan liikennesuoritteen asettamiin haasteisiin vastaaminen edellyttää maakuntakaavan uudistamista ja erityisesti kaavan ohjaavuuden lisäämistä. Myönteisten vaikutusten voimistaminen ja kielteisten vaikutusten minimointi edellyttää erityisesti kannanottoja rakentamisen mitoitukseen ja kaavassa esitettävien hankkeiden toteuttamisjärjestykseen. Kehitysjohtajan ehdotus Kaavoitusjaosto ehdottaa kunnanhallitukselle, että se antaa asiasta liitteen 1/ 199 mukaisen lausunnon.

4 Utvecklingsdirektörens förslag Planläggningssektionen föreslår för kommunstyrelsen att den ger utlåtande i ärendet enligt bilaga 1/ 199. Kaavoitusjaosto keskusteli asiasta. Kehitysjohtaja muutti keskustelun pohjalta lausuntoehdotustaan. Planläggningssektionen diskuterade ärendet och utvecklingsdirektören ändrade sitt förslag till utlåtandet på basen av diskussionen. Kehitysjohtajan muutettu ehdotus Kaavoitusjaosto ehdottaa kunnanhallitukselle, että se antaa asiasta liitteen 2/ 199 mukaisen lausunnon. Utvecklingsdirektörens ändrade förslag Planläggningssektionen föreslår för kommunstyrelsen att den ger utlåtande i ärendet enligt bilaga 2/ 199. Christel Liljeström esitti uuden ehdotuksen toiseksi viimeisen kappaleen viimeiseen lauseeseen (Stefan Sandström kannatti): "...kilpailuhanke, jonka pitkän tähtäimen tavoite on mahdollistaa Sipoon yleiskaava 2025 toteuttamista". Puheenjohtaja totesi, että äänestys oli tarpeen. Puheenjohtaja ehdotti, että se, joka kannattaa kehitysjohtajan ehdotusta äänestää JAA, ja se, joka kannattaa Christel Liljeströmin ehdotuksen äänestää EI. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin 4 JAA-ääntä (Juhani Rantala, Hanne Aho, Jari Hursti, Petri Haikonen) ja 2 EI-ääntä (Christel Liljeström, Stefan Sandström) Kaavoitusjaosto hyväksyi äänestyksen jälkeen kehitysjohtajan ehdotuksen äänellä 4-2. Christel Liljeström föreslog att följande ändring skulle göras i nästsista stycket sista meningen (Stefan Sandström understödde förslaget): "...kilpailuhanke, jonka pitkän tähtäimen tavoite on mahdollistaa Sipoon yleiskaava 2025 toteuttamista". Ordförande konstaterade att omröstning var påkallad. Ordförande föreslog följande omröstningsförfarande: de som stöder utvecklingsdirektörens förslag röstar JA och de som understöder Christel Liljeströms förslag röstar NEJ. Förslaget godkändes enhälligt. Vid omröstning genom handuppräckning gavs 4 JA-röster (Juhani Rantala, Hanne Aho, Jari Hursti, Petri Haikonen) och 2 NEJ- röster (Christel Liljeström, Stefan Sandström).

5 Planläggningssektionen godkände efter omröstning utvecklingsdirektörens förslag med rösterna 4-2. Liitteet: - Esityslistan lausunto: Sipoon kunnan lausunto Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleista 2035, liite 1/ Sipoon kunnan lausunto Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleista 2035, liite 2/ Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit 2035, liite 3/ Strukturmodeller för Nyland och Östra Nyland 2035, liite 4/ 199 Päätös Ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Beslut Förslaget godkändes efter omröstning. Paragrafen justerades omedelbart. KH 249 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vt. talous- ja hallintojohtajan ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy kaavoitusjaoston ehdotuksen. Tf. ekonomi- och förvaltningsdirektörens förslag Kommunstyrelsen godkänner planläggningssektionens förslag. Sini-Pilvi Saarnio ehdotti, että lausuntoehdotusta täydennetään seuraavalla virkkeellä: "Metropolialueen laajentumisessa itään on huomioitava pääkaupunkiseudun viherkehän säilyttäminen." Virke liitetään lausunnon kuudennen luetelmaviivan kohdalle. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Saarnion ehdotuksen. Kaj Lindqvist ehdotti, että toiseksi viimeisen kappaleen ensimmäinen virke muutetaan muotoon: "HEPO-työssä yhteisesti määriteltyjä tavoitteita toteuttaa Etelä-Sipoossa käynnistyvä kestävän yhdyskunnan kilpailuhanke, jonka pitkän tähtäimen tavoite on mahdollistaa Sipoon yleiskaava 2025 toteuttamista." Bengt Wiik kannatti Lindqvistin ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Kaj Lindqvistin ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin 7 "jaa"-ääntä (Seppänen, Hallikainen, Ahti-Hallberg, Vestman, Saarnio, Kuntsi ja Blomberg) ja 3 "ei"-ääntä (Lindqvist K., Wiik ja Sundbäck).

6 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus oli äänin 7-3 päättänyt hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Sini-Pilvi Saarnio föreslog att förslaget till utlåtande kompletteras med följande mening: "Metropolialueen laajentumisessa itään on huomioitava pääkaupunkiseudun viherkehän säilyttäminen." Meningen fogas till det sjätte franska strecket i utlåtandet. Kommunstyrelsen godkände enhälligt Saarnios förslag. Kaj Lindqvist föreslog att nästsista styckets första mening formuleras på följande sätt: "HEPO-työssä yhteisesti määriteltyjä tavoitteita toteuttaa Etelä-Sipoossa käynnistyvä kestävän yhdyskunnan kilpailuhanke, jonka pitkän tähtäimen tavoite on mahdollistaa Sipoon yleiskaava 2025 toteuttamista." Bengt Wiik understödde Lindqvists förslag. Ordföranden konstaterade att två förslag förelåg och att omröstning därför var påkallad. Han föreslog följande omröstningsförfarande: "ja" röstar de som understöder föredragandens förslag och "nej" de som understöder Kaj Lindqvists förslag. Förslaget godkändes enhälligt. Vid omröstning genom handuppräckning gavs 7 "ja"-röster (Seppänen, Hallikainen, Ahti-Hallberg, Vestman, Saarnio, Kuntsi, Blomberg) och 3 "nej"-röster (Lindqvist K., Wiik, Sundbäck). Ordföranden konstaterade att kommunstyrelsen med rösterna 7 mot 3 beslutat godkänna föredragandens förslag. Päätös Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 7-3 antaa liitteen mukaisen lausunnon. Beslut Kommunstyrelsen beslutade efter omröstning med rösterna 7 mot 3 ge utlåtande enligt bilagan. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Paragrafen justerades omedelbart. Liite/Bilaga 1/ 249