Koko Uudenmaan rakennemallit 2035
|
|
- Marjatta Mattila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Koko Uudenmaan rakennemallit 2035 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakenteen vaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi
2 Uudenmaan maakuntakaava Vahvistettu
3 3 1. vaihemaa- kuntakaava Vahvistettavana
4 Maakuntakaavan uudistaminen käynnissä 4 Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan uudelleen tarkastelu Valmistellaan valtuustokaudella Tavoitteena yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ohjaavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen i kuntakaavoitukseen kuntien yhteisen tahtotilan muodostaminen Keskeisin teema alue- ja yhdyskuntarakenteen kysymykset Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset arvioidaan rakennemallitarkastelussa
5 Kaavan suunnittelualue
6 6
7 Maakuntakaavan uudistamisen keskeisiä lähtökohtia 7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Tarkistukset voimaan maaliskuussa 2009 Kaupunkiseutusuunnitelmien ja kuntakaavoituksen tarpeet Metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää yhtenäistä tä rakennetta ja tahtotilaa til Maakuntasuunnitelma 2033
8 Maakuntakaavan uudistamisen keskeisiä lähtökohtia hti maakuntasuunnitelmasta t 8 Alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitettäessä hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluverkostoa. METKA-mallin mukaan 1) tiivistetään 2) täydennetään 3) pitäydytään ja 4) valitaan. Maakuntakaavan ohjaavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen koskien yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän pääperiaatteita, kaavan toteuttamisen ajoitusta ja toteuttamisjärjestystä sekä rakenteen mitoitusta. Uusimaa on Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä.
9 Rakennemallit maakuntakaavoituksen alkuvaihe Aluerakenteen vaihtoehtotarkastelut rakennemalleilla: - Erilaisia maankäytön, liikennejärjestelmän ja mitoituksen vaihtoehtoja - Malleilla tietoa erilaisten ratkaisujen vaikutuksista ilmastoon, liikenteeseen ja yhdyskuntatalouteen vaikutusten arviointi 9 Ei suunnitelmia, vaan malleja aluerakenteen kehittämisen vaihtoehdoista. Maakuntakaavaluonnoksen perusrakenteeksi yhdistelmä eri mallien hyvistä ominaisuuksista.
10 Rakennemallityöllä vastauksia 10 Onko kasvu mahdollista ohjataan nykyiseen rakenteeseen ilman uusien ratojen rakentamista? Kuinka kauan nykyistä y rakennetta voidaan kehittää? Mihin ohjataan uusi rakentaminen kun nykyistä rakennetta on tiivistetty? Milloin ja miten? Missä ja miten raideverkkoa kehitetään? Harvakseltaan suuria ja toiminnoiltaan monipuolisia asemanseutuja vai tiheästi pieniä asemanseutuja? Millaisia vaikutuksia rakenneratkaisuilla on? taloudelliset, ympäristöön, liikenteeseen sekä seudun kehitykseen ja kilpailukykyyn liittyvät?
11 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Rakennemallien aikataulu Rakennemallit hallituksissa i (UML 19.4, IUML 3.5) Rakennemallit lausunnoille (toukokuu - elokuu) Lausuntopalaute ja perusrakenteen linjausvaihtoehdot Ohjaustoimikunnassa ja hallituksissa (syyskuu) Kuntaseminaareissa (lokakuu) Maakuntavaltuustojen yhteisseminaarissa (lokakuu) Perusrakenteen valinta maakuntien hallituksissa (joulukuu) 2011 Kaavaluonnoksen valmistelu
12 Nykytilanne y rakennemallien pohjana 12 Nykyinen väestö noin 1,5 miljoonaa asukasta ja noin 0,7 miljoonaa työpaikkaa Rakennemalleissa uutta asukasta ja uutta työpaikkaa v. 2035
13 13 Kuntien kaavat ja suunnitelmat kattavat suuren osan uudesta asumisen mitoituksesta Asumisen kaavavaranto ja suunnitelmien määrä vuoteen 2035 yht. 36 milj. k-m 2 Nykyisten asemakaavojen asumisen kaavavaranto, milj. k m2 Tulevien suunnitelmien asumisen määrä milj k m2
14 Kuntien kaavat ja suunnitelmat kattavat suuren osan työpaikkojen mitoituksesta Työpaikkojen kaavavaranto ja suunnitelmien arvioitu määrä vuoteen 2035 yht. 35 milj. k-m 2 Nykyisten asemakaavojen työpaikkakaavavaranto, milj. k m2 Tulevien suunnitelmien työpaikkamäärä milj.k m2
15 Rakennemallit 15 Monikeskusmalli Kasvu nykyisiin keskuksiin ja A) Kyliin B) Haja-asutusalueille Sormimalli Kasvu suuriin radanvarsikeskuksiin A) Nykyisiin ratoihin B1) Nykyisiin ratoihin ja uuteen Itärataan B2) Nykyisiin ratoihin ja uuteen Pohjoisrataan B3) Nykyisiin ratoihin ja uuteen Länsirataan C) Nykyisiin ratoihin ja useimpiin uusiin lyhyihin ratoihin Silmukkamalli Kasvu pieniin radanvarsikeskuksiin muodostaen ratasilmukoita
16 Kaikissa malleissa mukana 16 Nykyisten ratojen taajamaliikenteen kehittäminen Pääradan lisäraiteet Keravalta pohjoiseen Espoon kaupunkirata Rantaradan lisäraidejärjestelyt Kirkkonummi- Siuntio (-Karjaa) Uudet radat Länsimetro Helsingin Ruoholahti- Espoon Matinkylä Kehärata Vantaalla Pisara-rata Hyväksyttyjen liikennejärjestelmäsuunnitelmien hankkeet.
17 Monikeskusmalli vuonna 2035 Kasvu kuntakaavoitukseen k k perustuen nykyisiin ii keskuksiin k k ja kyliin 17 Mallissa tutkitaan nykyisten keskusten ja taajamien hyödyntämistä vaihtoehtona uusien ratojen kasvukäytäville tai taajamille. Kasvu on osoitettu nykyisiä asemakaavaalueita tiivistäen ja laajentaen. Kasvua on rataverkon ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella enemmän kuin muissa malleissa. Useita monipuolisia keskuksia. Kyläalueet, joihin osoitettu asukasta Nykyisiin keskuksiiin osoitettu kasvu Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Mallissa tutkitaan kylärakentamisen vaikutuksia.
18 18
19 Monikeskusmalli vuonna 2035 Kasvu kuntakaavoitukseen perustuen nykyisiin keskuksiin ja haja-asutusalueille 19 Mallissa tutkitaan nykyisten keskusten ja taajamien hyödyntämistä vaihtoehtona uusien ratojen kasvukäytäville tai taajamille. Kasvu on osoitettu nykyisiä asemakaava-alueita tiivistäen ja laajentaen. Kasvua on rataverkon ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella enemmän kuin muissa malleissa. Useita monipuolisia keskuksia. Haja-asutusalueelle osoitettu kasvu asukasta Nykyisiin keskuksiin osoitettu kasvu Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Mallissa tutkitaan hajarakentamisen vaikutuksia.
20 20
21 Silmukkamalli Pienten asemanseutujen ratasilmukoita 21 Silmukkamalli perustuu, kuten Sormimalli, uusien ratakäytävien kehittämiseen. Mallilla selvitetään useiden pienempien asemanseutujen kasvun vaikutuksia vaihtoehtona Sormimallin suurempien asemanseutujen kehittämiselle. Uusilla asemanseuduilla on noin 9000 asukasta tai työpaikkaa 1 km säteellä. Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue
22 22
23 Sormimalli A - Nykyradat Suuria radanvarsikeskuksia k k i harvassa Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Sormimalli A:lla selvitetään nykyisten yy ratakäytävien ja niihin tukeutuvien suurten ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. 23
24 24
25 Sormimalli B1 - Itärata Suuria radanvarsikeskuksia harvassa 25 Sormimalli B1:llä selvitetään sekä nykyisten että uudenratakäytävän (Itärata) ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on toisena uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus.
26 26
27 Sormimalli B2 - Pohjoisrata Suuria radanvarsikeskuksia harvassa Sormimalli B2:llä selvitetään sekä nykyisten että uuden ratakäytävän (Pohjoisrata) ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on toisena uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. 27 Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus.
28 28
29 Sormimalli B3 - Länsirata Suuria radanvarsikeskuksia harvassa 29 Sormimalli B3:llä selvitetään sekä nykyisten että uuden ratakäytävän (Länsirata) ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on toisena uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus.
30 30
31 Sormimalli C Lyhyet y radat Suuria radanvarsikeskuksia harvassa Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Sormimalli C:llä selvitetään sekä nykyisten y että uusien lyhyiden y ratakäytävien ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Nämä lyhyet radat ovat Kerava-Nikkilä rata, Länsimetron jatke Matinkylästä Sundsbergiin, Itämetro Östersundomiin, rata Klaukkalaan ja Länsirata Histaan. Mallissa on uutena ratayhteytenä myös ns. Lentorata. Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus. 31
32 32
33 Väestönlisäykset malleittain PKS KUUMA JA NELOSET LÄNSI UUSIMAA ITÄ UUSIMAA
34 Yhdyskuntarakenne Silmukkamallin Sil kk lli vertailuesimerkkinä t il i kki ä Kilo, Kil jossa j 1 km:n k säteellä ät llä 6700 asukasta ja 700 työpaikkaa, aluetehokkuus = 0.10
35 Yhdyskuntarakenne Sormimallin vertailuesimerkkinä i Hyvinkää, jossa 2,5 km:n säteellä asukasta ja työpaikkaa, aluetehokkuus e =
36 Kulkutapajakaumat Matkojen lisäyksen ( ) kulkutapajakauma 50.0 % 45.0 % 40.0 % 35.0 % 30.0 % 25.0 % 20.0 % 15.0 % 10.0 % 5.0 % 0.0 % Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus JL osuus lisämatkoista 20.9 % 25.5 % 23.5 % 23.9 % 23.6 % 22.5 % 21.1 % 19.0 % KL osuus lisämatkoista 32.1 % 39.5 % 36.5 % 37.3 % 36.7 % 34.9 % 34.7 % 32.3 % HA osuus lisämatkoista 47.0 % 35.0 % 40.0 % 38.8 % 39.6 % 42.5 % 44.3 % 48.6 %
37 Henkilöauton käyttö Henkilöauton käyttö asukasta kohti (km/vrk) k m Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus Henkilöautosuorite asukasta kohti HA suoritelisäys/uusi asukas
38 Joukkoliikenteen matkustussuoritteet Joukkoliikenteen matkustussuoritteet k m / v r k Nk Nyky Sormi ia Sormi ib1 Sormi ib2 Sormi ib3 Sormi ic Silmukka Monikeskus k Bussien ja muun joukkoliikenteen matkustussuorite Junien ja metron matkustussuorite
39 Tieverkon kuormittuminen, nykytilanne
40 Tieverkon kuormittuminen, Sormimalli A
41 Tieverkon kuormittuminen, Sormimalli B1
42 Tieverkon kuormittuminen, Sormimalli B2
43 Tieverkon kuormittuminen, Sormimalli B3
44 Tieverkon kuormittuminen, Sormimalli C
45 Tieverkon kuormittuminen, Silmukkamalli STRAFICA
46 Tieverkon kuormittuminen Monikeskusmalli
47 Kriittisesti kuormittuvan tieverkon e pituus Kriittisesti kuormittuvan tieverkon pituus k m Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus Voimakkaasti kuormittuva (kuorm.aste 90 % 100 %) Ylikuormittuva (kuorm.aste yli 100 %)
48 Liikenteen kasvihuonepäästöt Liikenteen CO2 päästöt t / v Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus CO2 päästöt, kuorma ja pakettiautot (t/v) CO2 päästöt, linja autot (t/v) CO2 päästöt, junat (t/v) CO2 päästöt, henkilöautot (t/v) 1.20 Liikenteen CO2 päästöt asukasta kohti t / v Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus CO2 päästöt/asukas (t/v) CO2 päästömuutos/asukasmuutos (t/v)
49 Liikenteen operoinnin kustannukset 2500 Liikenteen operointikustannukset 2000 M e u r / v Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus Tieliikenteenkm riippuvaisetverot(meur) km verot HA liikenteen veroton ajon.kust. (Meur/v) Juna ja metroliikenteen operointi (Meur/v) KA japa liikenteenveroton ajon.kust. (Meur/v) Muun joukkoliikenteen operointi (Meur/v) 1600 Liikenteen operointi asukasta kohti (eur/v) e u r Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus Operointikustannukset asukasta kohti (eur/as/v) Operointikustannusmuutos/asukasmuutos (eur/as.v)
50 Liikenteen investoinnit ja diskontatut operointikustannukset t k t Liikenteen investoinnit ja operointi 30 vuodelta diskontattuna M e u r Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikesku s Tieverkon investointitarve i tit (Meur) Raideliikenteen investoinnit (Meur) Yhteiset raide ja tieverkkoinvestoinnit (Meur) Tieliikenteen operointi 30 vuodelta diskontattuna Joukkoliikenteen operointi 30 vuodelta diskontattuna
51 Kokonaiskustannusten erot Sormimalliin A verrattuna STRAFICA Meur Liikenteen investointien ja 30 vuodelta diskontattujen operointikustannusten ero edullisimpaan verrattuna Uudenmaan 0 liitto Nylands förbund Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus
52 Vuoden 2005 ja vuoden 2035 rakennemallien CO2 päästöt (g/as/arkivrk) koko k väestön ja väestön lisäyksen suhteessa CO2/asukas CO2 lisäys/väestön lisäys Nykytila Silmukka Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Monikeskus
53 Rakennemallien arviointi 53 Asuminen ja elinympäristö Liikenne ja liikkuminen Elinkeinoelämä ja seudun kehitys Ympäristö, ilmasto ja ekotehokkuus Taloudellisuus ja toteutettavuus Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Julkis- ja yksityistaloudelliset vaikutukset Palveluverkko Mallien toteutettavuus Rakentamisen Liikenneverkko Palvelujen sijoittuminen, Verkon kuormitus saavutettavuus ja intensiteetti it tti ja luonne Liikkumismuodoti laatu käyttö Asuinympäristön laatu Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Metropolialueen kilpailukyky k k Hiilidioksidipäästöt Luonnonvarojen Suhde luontoarvoihin Energian kulutus Suuret infrahankkeet Hajarakentamisen vaikutus Tavoitteena ihmisten hyvinvointi, arjen sujuvuus, kestävä kehitys
54 Rakennemallien arviointi Kaikki mallit tarjoavat monipuolisia uusia asumisen mahdollisuuksia. Asuminen ja elinympäristö Sormimalli A -Nykyradat on urbaanein, jossa asutus tiivistyy eniten. Muut Sormimallit ja Monikeskusmallit muodostavat kauemmas seudun ytimestä sijoittuvaa rakennetta. Silmukkamalli on luonteeltaan pieniä maaseutumaisia keskuksia luova. Kaikissa malleissa nykyisten taajamien muiden osien asukas- ja työpaikkamäärät oletetaan pysyvän ennallaan, jolloin nykyisten taajamien elinvoiman säilyy.
55 Rakennemallien arviointi Liikenne ja liikkuminen Sormimalli A Nykyradat on liikkumisen ja liikenteen kannalta paras malli. Sormimalli C Lyhyet radat mallissa myönteistä on liikkumisen ja liikenteen kannalta, että uudet asemayhdyskunnat syntyvät lähelle rakenteen ydintä. Silmukkamalli mahdollistaa raideliikennepainotteisemman joukkoliikenne- järjestelmän. Asemanseudut jäävät vaille hyviä palveluja pienen kokonsa vuoksi. Rakenteen väljyys ja hajanaisuus pidentävät ja lisäävät matkoja Monikeskusmalleissa on pienemmät liikenneverkon investointikustannukset muihin verrattuna. Maankäytön lisäys taajamien ulkopuolella kuitenkin hajauttaa rakennetta ja lisää henkilöauton käyttöä.
56 Rakennemallien arviointi Elinkeinoelämä ja seudun kehitys Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Palveluverkko Sormimallit A - Nykyradat, B1- Itärata, B3-Länsirata, C- Lyhyet radat ja Silmukkamalli parantavat parhaiten Uudenmaan sisäistä saavutettavuutta ja luovat edellytyksiä yritystoiminnalle. Sormimalleista B1- Itärata ja B3-Länsirata ovat yritystoiminnan savutettavuuden kannalta parhaimpina. Ne parantavat Lohjan tai Porvoon ja pääkaupunkiseudun yrityskeskittymien yhteyttä. Sormimalli A Nykyradat vahvistaa nykyisten keskittymien roolia ja edistää yritystoiminnan keskittymistä. Monikeskusmallit heikentävät alueen sisäistä saavutettavuutta. Malli voi tarjota hyviä toimintaympäristöjä tietyn tyyppisille pienyrityksille, joille luonteva toimintaympäristö on pienissä yhdyskunnissa. Muiden elinkeinoelämän toimintaedellytysten kuin saavutettavuuden tai keskittymisen suhteen vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja.
57 Rakennemallien arviointi Ympäristö, ilmasto ja ekotehokkuus Sormimalli A -Nykyradat y on yhtenäisten luontoalueiden ja ekologisten yhteyksien säilymisen ja ylläpidon kannalta myönteisin. Monikeskusmalleissa luonnonvaroja kuluu eniten, rakentamiskäyttöön otetaan muita enemmän maata ja yhtenäiset luonnonalueet voivat pirstoutua. Monikeskusmalleista luonnon, virkistyksen ja kulttuurimaisemien kannalta ehdottomasti kannattavampi vaihtoehto on kyliin keskittävä malli. Ilmastovaikutuksiltaan huonoimmassa mallissa (Monikeskusmalli) on lähes 50 % enemmän CO 2 päästöjä uutta asukasta kohden parhaimpaan (Sormimalli A Nykyradat) verrattuna. Parhaimman ja huonoimman ratamallin ero on yli 20 %.
58 Rakennemallien arviointi Taloudellisuus ja toteutettavuus Julkis- ja yksityistaloudelliset kititl dlli t vaikutukset Mallien toteutettavuus Mallien yhteisten hankkeiden (Kehärata, metro Matinkylään, Espoon kaupunkirata, Pisara, Pääradan lisäraiteet) kustannusarvio on noin 1,9 miljardia.) ja liikennejärjestelmäsuunnitelmien (tie- ja katuhankkeiden kustannusarvio on noin 2 miljardia) kustannukset yhteensä noin 4 miljardia euroa. Lisäinvestoinnit ovat 0,5 4,0 miljardia mallista riippuen. Monikeskusmalli ilman hajarakentamista on kynnysinvestointien suhteen riskittömin ja jonkin verran muita rakennemalleja edullisempi ratkaisu. Hajarakentamisen kanssa taas jonkin verran muita rakennemalleja epäedullisempi. i Kylävaihtoehto on edullisempi i kuin hajavaihtoehto. Sormimalli on keskittämisen ja suuruuden ekonomian vuoksi silmukkamallia edullisempi, mutta alueiden toteuttamisen kannalta silmukkamallia haastavampi ratkaisu.
59 Päätelmiä 59 Yleisesti Kaikissa malleissa on hyviä ja huonoja ominaisuuksia, joita voi hyödyntää jatkotyössä. Ihmisten hyvinvointi, arjen sujuvuus, elämän laatu Malleilla on luonne-eroja, mutta kaikki mallit mahdollistavat sekä hyvän että huonon toteutuksen. Kaikki mallit mahdollistavat monipuolisia uusia asumisen mahdollisuuksia. Ilmastovaikutukset Ilmastovaikutuksiltaan huonoimmassa mallissa (Monikeskusmalli) on lähes 50 % enemmän CO 2 päästöjä uutta asukasta kohden parhaimpaan (Sormimalli A) verrattuna. Parhaimman ja huonoimman ratamallin ero on yli 20 %.
60 60 Päätelmiä Nykyrakenteen ja kaikkien mallien toimivuus edellyttää 4 miljardin euron raide- ja liikenneinvestointeja. Kustannusarvio mallien yhteisille hankkeille noin 1,9 miljardia euroa: Kehärata, metro Matinkylään, Espoon kaupunkirata, Pisara, Pääradan lisäraiteet. Malleihin sisältyvien liikennejärjestelmäsuunnitelmien j tie- ja katuhankkeiden kustannusarvio on noin 2 miljardia ennen vuotta Lisäinvestoinnit ovat 0,5 4,0 miljardia mallista riippuen.
61 61 Lisätietoja
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti
LisätiedotUudenmaan alustavat rakennemallit
Uudenmaan alustavat rakennemallit 20.10.2009 1 Aluerakenteen nykytilanne ja kehityksen päävaihtoehdot MONIKESKUSMALLILLA selvitetään nykyisten kaupunkien ja taajamien hyödyntämistä vaihtoehtona uusille
LisätiedotUudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen
Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden
LisätiedotMaakuntakaavan uudistaminen Uudellamaalla
Maakuntakaavan uudistaminen Uudellamaalla Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Riitta Murto-Laitinen 18.1.2011 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot yhdistyvät Maakuntakaavojen uudistaminen tarpeen Uudenmaan
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto 5.11.2009 HLJ 2011 -suunnitelma Laadintaprosessi ja aikataulu Syyskuu 2009 HLJ 2011:n puiteohjelma, YTV:n hallitus 13.6.2008 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat
LisätiedotKokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
LisätiedotUudenmaan liiton julk aisuja E Uudenmaan liitto. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit Maakuntakaavan.
Uudenmaan liiton julk aisuja E 104-2010 Uudenmaan liitto Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit 2035 Maakuntakaavan uudistaminen Uudenmaan liiton julkaisuja Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotUudenmaan maakuntakaavaehdotus. Liikenteellinen arviointi
Uudenmaan maakuntakaavaehdotus Liikenteellinen arviointi 30.1.2012 Taustaa Arviointi on jatkotyö Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksen liikennearvioinnille. Tarkastelut on tehty vuoden 2035 ennusteskenaariossa.
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle
LisätiedotUrban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa
Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennetutkimus LITU 2008 Tutkimusalue ja haastattelumäärät Matkaluku asuinalueittain koko tutkimusalueella Matkaa/ hlö/ vrk 3,60 3,00 2,40 1,80 1,20 0,60
Lisätiedotviherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.
viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotHannu Pesonen Strafica Oy
Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)
LisätiedotMaakuntakaavan laadinta
Hallitus 117 23.08.2011 LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA 42/07/70/700/2011 hall 117 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Suoma Sihto p. 4766 4260,
LisätiedotHLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset
HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla
LisätiedotHelsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja
Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja 20.5.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ
ELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ 11.1.2012 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen Maakuntakaavan yleisesittely Keskeiset vaikuttimet: Ilmaston muutos ja siihen varautuminen Liikenneverkon ja
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
LisätiedotLausunto Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleista 2035 / Utlåtande om strukturmodeller för Nyland och Östra Nyland 2035
Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti 199 25.08.2010 onen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 249 31.08.2010 Lausunto Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleista 2035 / Utlåtande om strukturmodeller för Nyland
LisätiedotUudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen
Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Kaavaluonnos valmistunut Maakuntakaavan uudistaminen Maakuntakaavan uudistamisen (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava) luonnos on valmistunut! Maakuntakaavan uudistamisessa
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu
LisätiedotHELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU
29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotJunapilotin hakemuksen lähtötiedot. Länsi-Uusimaa
Junapilotin hakemuksen lähtötiedot Länsi-Uusimaa Sisältö Väestö 2017 ja työpaikat 2016 taulukossa Väestö 2017 paikkatietona (250m ruuduissa) Työpaikat 2015 paikkatietona (250m ruuduissa) Työmatkat taulukossa
LisätiedotCASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010
CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Jatkosuunnittelu Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut lausunnot JATKOSUUNNITTELU
LisätiedotUudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus. Maakuntakaavan. uudist. aminen
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Kaavaehdotus Maakuntakaavan uudist aminen Suunnittelualueena 28 kuntaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ensimmäinen laajentuneen Uudenmaan 28 kuntaa kattava maakuntakaava.
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotJärvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi
Järvenpään yleiskaava 2040 Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi 26.4.2018 Arvioinnin lähtökohdat Järvenpään yleiskaavan rakennemallivaihtoehtojen (4 kpl) liikenteellinen vaikutusarviointi
LisätiedotMAL 2019 Raamipäätös Kuuma-johtokunta Mari Randell, Sini Puntanen, Mari Siivola
KUUMA-johtokunta 14.3.2018 13 Liite 13d MAL 2019 Raamipäätös Kuuma-johtokunta 14.3.2018 Mari Randell, Sini Puntanen, Mari Siivola 1 Raamipäätöksen sisältö MAL 2019 -työtä toteutetaan edellisellä suunnittelukierroksella
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat
seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun
LisätiedotCase Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014
Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin
LisätiedotHannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotAURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
LisätiedotHämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.
Hämeen liitto Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit 2019 Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa Kanta-Häme kartalle 12.3.2019 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Hämeen liiton tehtävät
LisätiedotHelsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009
Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)
LisätiedotUusimaa-kaava Uudenmaan liitto 2018 Päivitetty 9/2019. Ydinalue. Helsingin seudun viherkehä. Ylimaakunnallinen viheryhteys.
Ydinalue Kehysalue Keskukset Helsingin seudun viherkehä Ylimaakunnallinen viheryhteys Muu maankäyttö Logistiikan kehityskäytävät Kansainvälisesti merkittävät satamat ja niiden meriyhteydet Kansainvälinen
LisätiedotLiikkumistutkimuksen tulokset
Liikkumistutkimuksen tulokset Lehdistötilaisuus Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Pääkaupunkiseudun asukkaiden liikkumistottumukset: tehtyjen matkojen määrä ja joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun
LisätiedotMaakuntakaava. Kuntakierros 2013 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Maakuntakaava Kuntakierros 2013 2. Maakuntakaavatyön tilanne KUULEMISEN JÄLKEEN Tunnus: maakuntakaava Salasana: makaphl2010 Maakuntavaltuusto 3.12.2012 MV:n seminaari 19.11.2012 Työneuvottelu YM:ssä 25.10.2012
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotUusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA
Ydinalue Kehysalue Keskukset Helsingin seudun viherkehä Ylimaakunnallinen viheryhteys Muu maankäyttö Logistiikan kehityskäytävät Kansainvälisesti merkittävät satamat ja niiden meriyhteydet Kansainvälinen
LisätiedotKaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)
Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo
LisätiedotSelvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö
Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö 5.11.2015 Olli Keinänen Pendelöijät Helsingin seudulle 2. vaihemaakuntakaavan
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotJoukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot
Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
LisätiedotJohdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys
Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,
LisätiedotMAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö
MAL 2019 Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö 9.10.2019 Esityksen sisältö Miltä näyttää vuonna 2019? Mitä MAL-suunnitelman toimenpiteillä
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta
1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos 26.10.2010 HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012
LisätiedotLiikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä
Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1
LisätiedotKohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta
Kohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava kattaa 26 kunnan alueen. Metropolimaakuntana Uusimaa on Suomen maakuntien joukossa poikkeuksellinen:
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotMUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka
15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä
LisätiedotJalankulun reunavyöhyke
LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotYleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /
Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne
LisätiedotJunapilotin hakemuksen lähtötiedot. Länsi-Uusimaa
Junapilotin hakemuksen lähtötiedot Länsi-Uusimaa Sisältö Väestö 2017 ja työpaikat 2016 taulukossa Väestö 2017 paikkatietona (250m ruuduissa) Työpaikat 2015 paikkatietona (250m ruuduissa) Työmatkat taulukossa
LisätiedotLiikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio
Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä Petteri Katajisto Kuopio 4.4.2019 Tavoitteena elinvoima, kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö Nykyisen lain tavoite luodaan edellytykset hyvälle
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus
Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Alueidenkäyttö ja rakentaminen 26.4.2018, Oulu Anne Jarva Maakunnan ja kunnan yhteistyö alueidenkäytön suunnittelussa Maakunnan ja alueen kuntien tulee tehdä ennakoivaa
LisätiedotLiite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall
Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall 26.3.2018 Savonradan kehittäminen on mukana IS:n kärkihankkeissa. Painopiste on ollut nykyisen rataverkon kehittämisessä ja nopeuden nostamisessa, yhteinen edunvalvonta
Lisätiedotkaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto
Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotToimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Suoma Sihto, p , projektipäällikkö Johanna Vilkuna, p
Hallitus 114 24.08.2010 LAUSUNTO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISTA 2035 1433/07/70/701/2010 hall 114 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Suoma Sihto, p.4766
LisätiedotJuhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne
Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotHelsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen
Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus
LisätiedotNäkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010
Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,
LisätiedotHLJ luonnoksen valmistelu
HLJ 2015 -luonnoksen valmistelu HSYK 13.5.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet - MAL-visiosta ja tavoitteista johdettu Saavutettavuus sujuvuus
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 10.6.2019 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotHelsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma
Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma 12.11.2013 Koordinointiryhmä 28.11.2013 1 Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotEhdotus alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän jatkovalmistelulle
Ehdotus alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän jatkovalmistelulle Ympäristöministeriö MRL-uudistus Alueidenkäytön jaosto Paula Qvick, pysyvä asiantuntija, maakunnat Haasteita LÄHTÖKOHTIA 2 Valituksia tulee
Lisätiedot