Valtuusto Sivu 1 / 101

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 101 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-21:05 Tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Maria Guzenina, puheenjohtaja (SDP) Anitra Ahtola (Kok.), poistui tauon aikana, tilalle Jukka Niemelä Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Mari Anthoni (Vihr.) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo Maija Saimalahti (PerusS&Sit.), siirtyi Veera Ruohon paikalle klo , kun Simon Elo saapui Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Henri Haaksiala (Kok.) Heli Halava Pinja Nieminen (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala Mari Malkamäki (Kesk.) Jan Holst (Kok.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma Jussi Koskinen (Kok.), poistui tauon aikana, kun Raija Meriläinen saapui Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Saara Hyrkkö Janna Koivisto (Vihr.), poistui tauon aikana, kun Saara Hyrkkö saapui Nina af Hällström (SFP) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner Hannele Kerola (SDP) Arja Juvonen Toni Seppänen (PerusS&Sit.) Kaarina Järvenpää Kristiina Vuorinen (KD), poistui tauon aikana, kun Kaarina Järvenpää saapui Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.), poistui klo käsittelyn aikana Jyrki Kasvi (Vihr.), poistui klo käsittelyn aikana Pia Kauma Jarmo Jääskeläinen (Kok.), poistui tauon aikana, kun Pia Kauma saapui Pirjo Kemppi-Virtanen Tiina Thure-Toivanen (Kok.), poistui tauon aikana, kun Pirjo Kemppi-Virtanen saapui klo Laura Kiijärvi (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Hanna Konttas (Kok.), poistui klo , tilalle Jussi Koskinen

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 101 Katja Lahti Päivi Salli (Vihr.) Teemu Lahtinen Kari Niskanen (PerusS&Sit.), poistui klo , kun Teemu Lahtinen saapui Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti Kari Kuusisto (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Petri Pulkkanen Leo Hiltunen (PerusS&Sit.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho Maija Saimalahti (PerusS&Sit.), siirtyi tälle paikalle klo Simon Elon paikalta ja poistui klo , kun Veera Ruoho saapui Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Kari Pajunen (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Liisa Kivekäs (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell Katarina Hellsten-Palomäki (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Muut saapuvilla olleet Erin Melan Juha Metso Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Johanna Pajakoski nuorisovaltuuston edustaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja, saapui klo teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja vs. viestintäjohtaja

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 101 Ari Konttas Päivi Sutinen Pia Ojavuo Virpi Ala-aho Jouni Majuri rahoitusjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja taloussuunnittelujohtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen kaupunginreviisori, poistui klo käsittelyn jälkeen kaupunginsihteeri, sihteeri Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Simon Elo Heli Halava Mikko Hintsala Johanna Horsma Saara Hyrkkö Maria Jungner Arja Juvonen Kaarina Järvenpää Pia Kauma Pirjo Kemppi-Virtanen Sanna Lauslahti Petri Pulkkanen Veera Ruoho Timo Soini Tarja Tallqvist Kurt Torsell Jukka Niemelä Janne Tähtikunnas Raija Meriläinen Arto Turunen Asso Erävuoma Harri Klar-Kristola Katja Lahti Teemu Lahtinen Nina From Marjo Pihlman Jonna Löflund Simo Repo

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 101 Allekirjoitukset Maria Guzenina puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Laura Kiijärvi Kalevi Kivistö Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 101 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 225 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Varavaltuutetun ja kulttuurilautakunnan jäsenen 8 eronpyyntö ja täydennysvaali 228 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 10 varhaiskasvatusjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille (osittain pöydälle ) Vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat 16 toimenpiteet Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen 27 Länsimetro Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien 37 johtosääntömuutos Espoon kaupungin konserniohje Espoon kaupungin omistajapolitiikka Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta 47 esityksestä Rysäkarin saaren siirtämisestä Helsingistä Espooseen Salitun ulkoilumajan myynti tarjousten perusteella Kilonkartano, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 55 alue , 54. kaupunginosa Kilo 238 Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta 71 Espoossa (Pöydälle 22.8., 12.9., , ja ) 239 Valtuustoaloite Espoon kaupungin rakennusinvestointien 77 piiloon jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoimiseksi (Pöydälle 12.9., ja ) Valtuustoaloite Espoon yli 68-vuotiaiden eläkeläisten 81 liikkumisesta julkisella liikenteellä maksuttomasti (Pöydälle ja ) 241 Valtuustoaloite pukeutumiskoodin laatimisesta valtuuston 86 kokouksia silmällä pitäen 242 Valtuustoaloite vuonna 2017 aloittavan valtuuston ja 89 kaupunginhallituksen sekä lauta- ja johtokuntien jäsenten perehdyttämisestä ja kouluttamisesta 243 Valtuutetun, kaupunginhallituksen jäsenen, 92 kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 244 Kokouksessa jätetyt aloitteet 96

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 225 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B Lisäksi kokouksessa jaettiin pöydälle jatkoesityslista nro 1.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 226 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Laura Kiijärvi ja Kalevi Kivistö.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 227 Valtuusto Sivu 8 / / Kaupunginhallitus Varavaltuutetun ja kulttuurilautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Abdifitah Ali Abdin (SDP) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa varavaltuutettuna ja kulttuurilautakunnan jäsenenä päättyy sekä valitsee kulttuurilautakunnan jäseneksi alkaen Abdifitah Ali Abdin (SDP) tilalle (SDP). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee kulttuurilautakunnan jäseneksi alkaen Abdifitah Ali Abdin (SDP) tilalle Hannu Suntio (SDP) ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi Ari Paukun. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska muita ehdotuksia ei ollut tehty, puheenjohtajan ehdotuksen ja kaupunginhallituksen ehdotuksen muilta osin tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Selostus Valtuusto: Valtuusto vapautti varavaltuutettu Abdifitah Ali Abdin (SDP) toimestaan ja totesi, että hänen luottamustoimensa varavaltuutettuna ja kulttuurilautakunnan jäsenenä päättyy sekä valitsi kulttuurilautakunnan jäseneksi alkaen Abdifitah Ali Abdin (SDP) tilalle Hannu Suntio (SDP) ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi Ari Paukun. Abdifitah Ali Abdi (SDP) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa varavaltuutetun toimestaan sekä kulttuurilautakunnan jäsenyydestä valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Kuntalain 147 :n 3 momentin mukaan valtuutettu tai muu tämän lain voimaan tullessa olleen kuntalain 32 :ssä tarkoitettu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö;

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 227 Valtuusto Sivu 9 / 101 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Abdifitah Ali Abdin tilalle. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että kulttuurilautakunnan jäseneksi valitaan mies. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Abdifitah Ali Abdin (SDP) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa varavaltuutettuna ja kulttuurilautakunnan jäsenenä päättyy sekä valitsee kulttuurilautakunnan jäseneksi alkaen Abdifitah Ali Abdin (SDP) tilalle (SDP). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Abdi Abdifitah

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Valtuusto Sivu 10 / / Kaupunginhallitus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Peter Ragnvaldssonin (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Ulrika Bachérin (SFP) tilalle Katja Helle- Kainulaisen (SFP). Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varajäsen Ulrika Bachér (SFP) ilmoittaa päivätyllä kirjeellään muuttaneensa Espoosta ja pyytää eroa em. luottamustehtävästään. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Tasa-arvolain säännösten estämättä varhaiskasvatusjaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Peter Ragnvaldssonin (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Ulrika Bachérin (SFP) tilalle Katja Helle-Kainulaisen (SFP). Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Valtuusto Sivu 11 / 101 Tiedoksi - Valittu - Jaoston sihteeri - Ulrika Bachér

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Valtuusto Sivu 12 / / Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille (osittain pöydälle ) Valtuusto päättää vuoden 2017 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta Kokouksessa jätettyjen toivomusten käsittely jätetään pöydälle valtuuston kokoukseen Käsittely Puheenjohtaja totesi, että asia oli jätetty toivomusten osalta pöydälle kokouksessa, ja että nyt käsitellään tuossa kokouksessa esitetyt toivomukset (11 kpl), jotka on jaettu valtuutettujen pöydille. (Toivomukselle annettu Nro / toivomuksen tekijä) Nro 1 Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Valtuusto toivoo, että maahanmuuttajille tarkoitettujen palvelujen osana tuetaan maahanmuuttajaryhmien omaehtoista toimintaa rauhan, demokratian, turvallisuuden, sekä naisten ja lasten oikeuksien puolustamiseksi maahanmuuttajien lähtömaissa. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kilven toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kilven toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 52 äänellä 18 ääntä vastaan ja 4 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kilven toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Nro 2 Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Valtuusto toivoo, että vuoden 2018 talousarvion sekä taloussuunnitelman valmistelussa otetaan huomioidaan seuraavat asiat: 1 Espoo on kasvava kaupunki -visiosta luovutaan, sillä suurin osa kaupungin väestönkasvusta perustuu vieraskielisen väestön määrän kasvuun. 2 Maahanmuuttajien oman kulttuurin ja -kielen tukeminen lopetetaan.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Valtuusto Sivu 13 / Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten integroimiseen ja työllistämiseen tähtäävät toimet muutetaan paluumuuttomahdollisuuksien kartoittamiseksi ja edistämiseksi. Puheenjohtaja ilmoitti, ettei ota toivomusta käsiteltäväksi valtuuston työjärjestyksen 23 :n vastaisena. Nro 4 (Martti Hellström) Valtuusto toivoo, että ikäihmisten hoitopaikkojen saaminen varmistetaan ja että hoitopaikkojen odotusajoista raportoidaan valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hellströmin toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Nro 5 (Martti Hellström) Valtuusto toivoo, että jokaiselle omaishoidon tukeen oikeutetulle myönnetään kyseinen tuki. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hellströmin toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Nro 6 (Martti Hellström) Valtuusto toivoo, että kotihoidon palvelujen toimivuutta parannetaan siten, että myös työntekijöiden työhyvinvointi lisääntyy. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hellströmin toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Nro 7 (Martti Hellström) Valtuusto toivoo, että vammaisten palvelut järjestetään kyseisten palvelujen käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hellströmin toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti, Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Nro 8 (Jasminiitta Lumme) Valtuusto toivoo, että kotona asuvien heikkokuntoisten ja omaishoidossa olevien ikäihmisten säännöllinen osallistuminen kuntoilu- ja virkistystoimintaan suunnitellaan yhteistyössä vanhuspalvelun työntekijöiden ja lääkärin kanssa, tavoitteet asetetaan realistisiksi ja

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Valtuusto Sivu 14 / 101 osallistumismahdollisuuksia seurataan samalla kun vanhuksen muuta terveydentilaa seurataan. Toimintaykykyä ylläpitäviin toimintoihin osallistumista tuetaan ja osallistumisen esteitä pyritään poistamaan esimerkiksi yhteisillä tilataksikuljetuksilla. Tavoitteena on vanhuksen päivittäisten toimintojen sujuminen, fysiologisten perustoimintojen ylläpitäminen sekä ulkoiluun, terveys- ja kuntoliikuntaan ja viriketoimintaan osallistumiseen ohjaaminen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lumpeen toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Nro 9 (Jasminiitta Lumme) Valtuusto toivoo, että iäkkäiden ihmisten tuettuja toimintakykyä ylläpitäviä liikunta- ja kuntoilumahdollisuuksia ja -palveluita kehitetään ja osallistumisen esteitä poistetaan aktiivisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lumpeen toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Nro 10 (Leo Hiltunen) Valtuusto toivoo, että Espoon kaupungin palvelukeskuksissa tarjottavan eläkeläislounaan hinta pidetään vuoden 2016 tasolla myös Puheenjohtaja ilmoitti, ettei ota toivomusta käsiteltäväksi valtuuston työjärjestyksen 23 :n vastaisena. Nro 12 (Kari Uotila) Valtuusto toivoo, että selvitetään mahdollisuus siirtyä käytäntöön, jossa veroprosentti, budjettikehys ja talousarvio käsitellään samanaikaisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Uotilan toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Uotilan toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 37 äänellä 22 ääntä vastaan, 14 äänestäessä tyhjää ja valtuutettu Bymanin jättäessä äänestämättä hylkäsi Uotilan toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Nro 13 (Paula Viljakainen) Valtuusto toivoo, että selvitys Espoon kaupunginteatterin tilojen sijoittamisen eri vaihtoehdoista kulttuurikeskuksen yhteyteen tuodaan valtuuston päätettäväksi vuoden 2017 huhtikuuhun mennessä.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Valtuusto Sivu 15 / 101 Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Viljakaisen toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että ikäihmisten hoitopaikkojen saaminen varmistetaan ja että hoitopaikkojen odotusajoista raportoidaan valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä. - Valtuusto toivoo, että jokaiselle omaishoidon tukeen oikeutetulle myönnetään kyseinen tuki. - Valtuusto toivoo, että kotihoidon palvelujen toimivuutta parannetaan siten, että myös työntekijöiden työhyvinvointi lisääntyy. - Valtuusto toivoo, että vammaisten palvelut järjestetään kyseisten palvelujen käyttäjien tarpeiden mukaisesti. - Valtuusto toivoo, että kotona asuvien heikkokuntoisten ja omaishoidossa olevien ikäihmisten säännöllinen osallistuminen kuntoilu- ja virkistystoimintaan suunnitellaan yhteistyössä vanhuspalvelun työntekijöiden ja lääkärin kanssa, tavoitteet asetetaan realistisiksi ja osallistumismahdollisuuksia seurataan samalla kun vanhuksen muuta terveydentilaa seurataan. Toimintaykykyä ylläpitäviin toimintoihin osallistumista tuetaan ja osallistumisen esteitä pyritään poistamaan esimerkiksi yhteisillä tilataksikuljetuksilla. Tavoitteena on vanhuksen päivittäisten toimintojen sujuminen, fysiologisten perustoimintojen ylläpitäminen sekä ulkoiluun, terveys- ja kuntoliikuntaan ja viriketoimintaan osallistumiseen ohjaaminen. - Valtuusto toivoo, että iäkkäiden ihmisten tuettuja toimintakykyä ylläpitäviä liikunta- ja kuntoilumahdollisuuksia ja -palveluita kehitetään ja osallistumisen esteitä poistetaan aktiivisesti. - Valtuusto toivoo, että selvitys Espoon kaupunginteatterin tilojen sijoittamisen eri vaihtoehdoista kulttuurikeskuksen yhteyteen tuodaan valtuuston päätettäväksi vuoden 2017 huhtikuuhun mennessä. Liite Oheismateriaali 1 Äänestyslistat Valtuusto kooste toivomuksista

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Valtuusto Sivu 16 / / Kaupunginhallitus Vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Samuli Skyttä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 merkitsee vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 hyväksyy liitteen mukaiset tulostavoitteiden toteutumistiedot, 3 hyväksyy seuraavat määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toimintakatteiden muutokset: Käyttötalousosa 1 Yleishallinto, konserniesikunta Tuloarvion vähennys C051 Konsernipalvelut, Espoon tietotekniikka Toimintakatteen alentaminen C065 Konsernipalvelut, hankintakeskus Toimintakatteen alentaminen 24 Vanhusten palvelut Tuloarvion vähennys euroa Valm. omaan käyttöön -erän vähennys Määrärahan vähennys, val. om. käyt. Määrärahan lisäys 25 Terveyspalvelut Tuloarvion lisäys Määrärahan vähennys 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut Tuloarvion vähennys 275 Vammaisten palvelut Määrärahan lisäys 31 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Tuloarvion lisäys euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Valtuusto Sivu 17 / Tekninen lautakunta Tuloarvion vähennys 45 Rakennuslautakunta Toimintakatteen alentaminen 46 Joukkoliikenne Määrärahan vähennys Tuloarvion vähennys euroa euroa euroa euroa Investointiosa 912 Aineettomat Hyödykkeet Määrärahan vähennys euroa Määrärahan vähennys, valm. om. Käyt euroa 92 Maa- ja vesialueet Määrärahan lisäys euroa 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet, 948 HA-KT sopimusrakentaminen Määrärahan vähennys euroa 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet Määrärahan vähennys euroa 964 Osakkeet ja osuudet, tekninen ja ympäristötoimi Määrärahan vähennys euroa 7195 Koneet ja kalusto, Tilapalvelut Määrärahan lisäys euroa 9512 Koneet ja kalusto, Konsernipalvelut, Määrärahan vähennys euroa Tapiolan taseyksikkö Määrärahan siirto kunnallistekniikan määrärahasta aineettoman omaisuuden määrärahaan euroa 9112 Määrärahan siirto aineettomien hyödykkeiden määrärahasta 9512 koneet ja kalusto määrärahaan euroa Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportti 3 Tuloskortit Tarkastuslautakunnan lausunto Talousarvion ja tulostavoitteiden toteutumistiedot tuodaan valtuuston käsittelyyn lokakuun kuukausiraportissa, jotta ne ennätetään käsitellä tilikauden aikana.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Valtuusto Sivu 18 / Lokakuun kuukausiraportti Vuoden 2016 tulos on muodostumassa huomattavasti talousarviossa oletettua paremmaksi. Tulosta parantaa kunnallisveron jako-osuuden korjaukset vuodelle 2015 ja 2016, sekä mm. Länsimetron liikennöinnin aloituksen siirtymisen myötä vuodelle 2017 siirtyvät menot. Toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 22 milj. eurolla, mm. Länsimetron liikennöinnin siirtymisestä johtuen HSL infrakorvauksissa, sopimusrakentamisessa, maanmyyntituotoissa, sekä sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksuissa. Vertailukelpoisten ulkoisten toimintatuottojen ennustetaan kasvavan noin 7 prosentilla vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden. Tulot kasvavat volyyminkasvun sekä mm. maanmyynti- ja ulkoisten vuokratuottojen osalta. Vertailukelpoinen henkilöstömäärän kehitys ilman Espoo Catering Oy:n henkilöstöä oli lokakuussa henkilöä, lisäys koostuu lähinnä määräaikaisista sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen kasvavaan palvelutarpeeseen palkatuista henkilöistä. Henkilöstökustannukset ovat kasvaneet 3,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös vuokratyövoiman hankinta on kasvanut + 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökulujen ennustetaan kuitenkin alittavan talousarvion mm. myöhentyneistä rekrytoinneista sekä kasvaneesta vuokratyövoiman käytöstä johtuen. Ulkoisten toimintakulujen ennustetaan alittavan talousarviossa oletetun noin 36 milj. eurolla. Länsimetron käynnistymisen siirryttyä Länsimetro Oy:lle maksettavan hoitovastike ja rahoitusvastikkeen korko-osuus 14,3 milj. euroa siirtyvät maksettavaksi vuodelle 2017 ja HSL:lle maksettava infrakorvaus vuodelta 2016 pienenee 8,8 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen toimintamenot alittuvat noin 4 milj. eurolla, josta HUS ylijäämän palautuksen osuus on noin 2 milj. euroa. Sivistystoimen kasvavaan turvapaikanhakijoiden määrään varattua määrärahaa on käytetty oletettua vähemmän ja menot alittuva noin 4 milj. eurolla. Vertailukelpoisten ulkoisten toimintakulujen ennustetaan kasvavan 5 prosenttia tilinpäätökseen 2015 nähden johtuen mm. joukkoliikennemaksun kasvusta, asiakaspalveluostojen kasvusta, työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta, ICT-kustannusten kasvusta sekä ateriapalvelujen muuttumisesta ostoiksi Catering Oy:ltä. Toimintakatteen kasvu edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden on 3,3 prosenttia. Toimintakatteen alijäämän ennustetaan kuitenkin toteutuvan noin 14 milj. euroa talousarviossa oletettua parempana, katteen paraneminen johtuu kuitenkin pääasiassa kertaluontoisista eristä. Toimialoille asetettu tavoite toimintakatteen alijäämän pienentämisestä 15 milj. eurolla ei toteudu täysimääräisesti pitkävaikutteisilla toimenpiteillä. Vero- ja valtionosuustuotot tulevat toteutumaan 36 milj. euroa talousarviota parempana. Vuosikatteeksi muodostuu 169 milj. euroa ja tulosennusteeksi 35 milj. euroa, joka on noin 50 milj. euroa talousarviota parempi.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Valtuusto Sivu 19 / 101 Toimialojen ennusteissa ei ole vielä huomioitu HUS:n arviota vuoden 2016 ylijäämän palautukseksi 9,9 milj. euroa eikä kilpailukykysopimuksen lomarahojen 30 prosentin leikkauksen lomapalkkajaksotusta arviolta 6 milj. eurolla pienentävää vaikutusta. Nämä huomioiden konserniesikunnan arvio vuoden 2016 tulokseksi on noin 48 milj. euroa ja vertailukelpoiseksi toimintakatteen alijäämän kasvuksi noin 2 prosenttia. Lokakuun kuukausiraportin yhteydessä esitettävien määrärahamuutosten sekä kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella arvio kaupungin ulkoisten investointien kokonaismääräksi on noin 320 milj. euroa, joka alittaa muutetun talousarvion 90 milj. eurolla. Investoinnit alittuvat mm. metron valtionosuustuloissa ja menoissa sekä Tilapalvelujen uudisrakennusinvestoinneissa. Vuodelle 2016 budjetoiduista 344 milj. euron talousarviolainoista on nostettu lokakuun loppuun mennessä 200 milj. euroa. Talousarviolainojen nostotarve tarkentuu loppuvuodesta. Vuoden 2016 vuosikate ja tulos muodostuvat poikkeuksellisen hyväksi talousarvioon nähden, mutta ei kuitenkaan ole riittävä investointitasoon nähden. Kaupunki pystyy rahoittamaan investoinneistaan 57 prosenttia tulorahoituksella ja lainakanta kasvaa edelleen voimakkaasti. Lokakuun raportin yhteydessä esitetään edellä kuvatuista syistä kaupunginhallitukselle määrärahasiirtoja sekä valtuustolle lukuisia määrärahojen, tuloarvioiden ja toimintakatetavoitteiden muutoksia. Verorahoitus Kunnallisveroa on lokakuun loppuun mennessä tilitetty 1 070,7 milj. euroa, kasvua 1,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden. Myös koko maassa kasvua oli 1,4 prosenttia. Vuoden 2015 valmistuneen verotuksen mukaan Espoon kunnallisveron jako-osuus on ollut espoolaisten tulokehitykseen nähden liian pieni. Vuoden 2015 verotusta oikaistaan marraskuun tilityksen yhteydessä 12,6 milj. eurolla. Vuoden 2015 jako-osuuden korjaus nostaa myös vuoden 2016 jako-osuutta, jota oikaistaan joulukuun tilityksen yhteydessä 23 milj. eurolla. Koko vuoden 2016 kunnallisveron tuotoksi ennustetaan milj. euroa (TA milj. euroa), kasvua 4,6 prosenttia vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden. Yhteisöveroa on lokakuun loppuun mennessä tilitetty 106,6 milj. euroa -9,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Koko maassa tilitykset ovat pienentyneet -4,6 prosenttia. Yhteisöveron tilityksiä pienentää kuntaryhmän jako-osuuden määräaikaisen 5 prosentin korotuksen päättyminen vuoden 2016 alusta. Yhteisöveron ennuste vuodelle 2016 on talousarvion mukainen 116 milj. euroa. Kiinteistöveroa on tilitetty lokakuun loppuun mennessä 59,6 milj. euroa 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kiinteistöveron ennuste vuodelle 2016 on talousarvion mukainen 99,4 milj. euroa.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Valtuusto Sivu 20 / 101 Verotuloja yhteensä on tilitetty milj. euroa. Verotulojen kokonaisennuste vuodelle 2016 on milj. euroa, joka ylittää talousarvion noin 34 milj. eurolla, kasvua edelliseen tilinpäätökseen 2,8 prosenttia. Valtion toisessa lisätalousarviossa 2016 on valtionosuuksia lisätty 39,3 milj. euroa omaishoidon kehittämiseen ja 10 milj. euroa sosiaalihuollon lakimuutokseen. Espoon osuus lisäyksestä noin 1,9 milj. euroa. Espoon valtionosuusennuste vuodelle 2016 on 59,4 milj. euroa ja koko verorahoituksen ennuste yhteensä milj. euroa. 2. Espoo tarinan toteutuminen Espoo-strategiassa on vuodelle 2016 asetettu yhteensä 36 tulostavoitetta, joista 29 osalta saavutetaan asetettu tulos. Resurssit ja johtaminennäkökulmassa on 16 tulostavoitetta, Asukkaat ja palvelut-näkökulmassa on 10 tulostavoitetta ja Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitysnäkökulmassa on 10 tulostavoitetta. Tavoitteeseen ei täysin tulla pääsemään 6 tulostavoitteen osalta, vaikka joissakin niistä on saavutettu verrattain hyvä tulos. Tulostavoitteiden tulokset näkyvät kaupungin vuosikate- ja tulostavoitteiden toteutumisena sekä asiakkaiden tyytyväisyytenä palveluihin. Tulostavoitteiden tarkemmat toteutumistiedot ovat liitteessä. 3. Talousarvion muutosehdotukset Talousarvion toteutumista ja poikkeamia on selostettu tarkemmin toimialojen osuuksissa kuukausiraportissa sekä lyhyesti seuraavassa selostustekstissä. Käyttötalous Konserniesikunnassa 6Aika -hankkeen tulot alittuvat 0,6 milj. euroa. Hankkeen tuloarvio suhteessa menoihin on talousarviossa arvioitu liian suureksi. Konsernipalvelujen hankintakeskuksessa sitova toimintakate on euroa talousarviota heikompi. Hankintakeskuksen tulot Espoo Catering Oy:ltä jäävät talousarviosta enemmän kuin menoista säästyy. Ruokapalveluissa tuloarviota on laskettu hieman. Konsernipalveluissa Espoon Tietotekniikan sitova toimintakate toteutuu arviolta 2,5 milj. euroa talousarviota heikompana. Yksikön menojen arvioidaan olevan 3,6 milj. euroa budjetoitua suuremmat lähinnä perustietotekniikan kustannuksista johtuen, keskeisimpinä mm. Microsoftlisenssivolyymien kasvu (1,1 milj. euroa), palveluhallinta- ja verkkokauppajärjestelmän kehitys (0,55 milj. euroa) sekä liian alhaiseksi arvioitu ja talousarvioon varattu taso jatkuvan palvelun kustannuksille (2 milj. euroa). Yksikön tulojen ennustetaan olevan 1,1 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Tulojen kasvu selittyy osin valmistus omaan käyttöön -

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Valtuusto Sivu 21 / 101 kirjauksilla (0,6 milj. euroa). Lisäksi työasemavolyymien nousu on kasvattanut tuloja sekä työasema- että työasemiin sidotussa tietoliikennehinnoittelussa. Puhepalveluissa toteutuneet kustannukset ja laskutus ovat budjetoitua suurempaa. ICT-kustannusten budjetoitua suurempaa kasvua ei vuonna 2016 laskuteta toimialoilta vaan esitetään Espoon tietotekniikan toimintakatetavoitteen alentamista. Vanhusten palvelujen tulot alittuvat noin 2 milj. euroa asiakasmaksutulojen toteutuessa talousarviota pienempinä. Talousarvioon sisältyneitä asiakasmaksujen korotuksia ei toteutettu täysimääräisenä. Terveyspalveluissa tulojen ennustetaan vastaavasti ylittävän talousarvion 0,7 milj. euroa. Suun terveydenhuollon tulojen arvioidaan muodostavan ylityksestä 0,6 milj. euroa. Vanhusten palveluissa valmistus omaan käyttöön -erä 3,0 milj. euroa jää sekä tuloissa että menoissa toteutumatta, sillä Espoon uuden sairaalan ICT-järjestelmät toteutetaan talousarviosta poiketen palveluostona HUS:lta. Terveyspalveluissa menojen ennustetaan alittavan talousarvion 3,7 milj. euroa. Terveyspalveluiden oman toiminnan ennustetaan alittavan talousarvion 1,6 milj. euroa ja erikoissairaanhoidon 2,1 milj. euroa. HUS on palauttanut vuoden 2015 ylijäämää 8,9 milj. euroa kesäkuussa 2016 mutta samanaikaisesti on ylittämässä talousarvion toiminnan menoja 6,7 milj. euroa. Näiden nettovaikutus on edellä mainittu 2,1 milj. euroa. Perhe- ja sosiaalipalveluissa tulot alittuvat 1,7 milj. euroa johtuen toimialan pakolaismäärän kasvun arvioitua alhaisemmasta toteumasta ja sen vaikutuksesta saataviin valtionkorvauksiin. Sivistystoimen opetus ja varhaiskasvatus toteuttaa vammaispalvelujen palveluihin kuuluvaa aamu- ja iltapäivätoimintaa ja lomahoitoa. Toiminnan kustannukset kohdistetaan ja sisäisesti laskutetaan sosiaali- ja terveystoimen vammaispalveluilta. Sivistystoimen talousarviossa on varauduttu palvelujen tuottamiseen. Jotta kaikki kustannukset saadaan kohdistettua sisäisesti vammaispalveluille, lisätään toimialojen välistä sisäistä laskutusta 1 milj. euroa ja samalla vammaispalvelujen määrärahaa ja opetus ja varhaiskasvatuksen tuloarviota 1 milj. euroa. Kaupunkitekniikan keskuksen tulojen on ennustettu toteutuvan 5 milj. euroa alle talousarvion johtuen maankäyttömaksutulojen ennustetusta toteumasta alle budjetin. Maankäyttömaksujen tuloutus ei toteudu budjetin mukaisesti, koska maankäyttömaksutuloilla rahoitettavia investointeja jää arviolta toteuttamatta 5 milj. euron arvosta. Sopimusrakentamisen urakat eivät ole edenneet talousarviossa arvioidussa aikataulussa. Määrärahamuutoksena esitetään sekä tulojen että investointimenojen vähentämistä 5 milj. euroa. Rakennusvalvontakeskuksen sitova toimintakate on 0,974 milj. euroa. Toimintakatteen arvioidaan poikkeavan -0,813 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Tulojen arvioidaan alittuvan 0,78 milj. euroa ja menojen ylittyvän noin euroa. Tulokertymään vaikuttaa suurten hankkeiden määrä ja metroasemien lähialueiden hankkeet. Suuret metron jatkeen lupahakemukset siirtynevät ensi vuoteen. Rakennuslautakunta

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Valtuusto Sivu 22 / 101 esittää sitovan toimintakatteen alentamista 0,974 milj. eurosta euroon. Joukkoliikenteen tulot ja menot vähentyvät metroliikenteen aloittamisen siirtymisen vuoksi. Espoon 2016 talousarvion infrakustannukset sisältävät Länsimetron infran käytöstä maksettavaa käyttökorvausmenoa 8,830 milj. euroa ja 10,862 milj. euroa Länsimetron ja Matinkylän terminaalin infratuloa. Joukkoliikenneinfraa koskevien sopimusten lähtökohta on, että HSL maksaa käyttökorvausta uudesta infrasta, kun se on otettu käyttöön. Länsimetron käyttöönotto on siirtynyt vuoteen Siksi edellä mainitut inframenot ja -tulot eivät toteudu vuonna Erillisessä HSL infrasopimuksessa määritellään, että kuntayhtymältä laskutettava ja edelleen kuntaosuuksiin kohdistettava infrakorvaus perustuu HSL:n talousarvioon. Lisäksi infrasopimuksessa määritellään, että mikäli vuoden aikana tulee tietoon huomattavia muutoksia jl-infrakorvauksen suuruuteen, käsitellään muutokset HSL:ssä talousarviomuutoksena. Näillä perusteilla HSL:n hallitus on päättänyt esittää yhtymäkokoukselle, että vuoden 2016 talousarviota muutetaan Länsimetron vaikutuksen verran. Vastaava talousarviomuutos on syytä tehdä Espoon talousarvioon, koska toteutumattomat menot ja tulot ovat merkittävän suuria. Joukkoliikenteen vuoden 2016 määrärahaan sisältyvät Länsimetro Oy:n ylläpito- ja rahoitusvastikkeet elokuusta alkaen. Vastikkeet arvioitiin talousarvioon 15,3 milj. euron suuruisiksi. Yhtiö alkaa kuitenkin periä näitä vastikkeita vasta, kun metron liikennöinti alkaa. Siksi vuodelle 2016 varatut vastikkeet jäävät käyttämättä. Joukkoliikenteen vuoden 2016 menojen kertymään on kirjattu vuoden 2015 tilinpäätöksen perusteella ennakkona perityn kuntaosuuden ja toteutuneisiin menoihin ja lipputuloihin perustuvan toteutuneen kuntaosuuden erotus, joka kasvattivuoden 2016 menoja. Myös vuoden 2016 tuloihin on kertynyt jonkin verran vuodelle 2015 kuuluneita tuloja. Kokonaisuutena joukkoliikenteen menot alittuvat 23,3 milj. euroa ja tulot 10,9 milj. euroa. Investointiosa Aineettomiin hyödykkeisiin on sosiaali- ja terveystoimelle, 912, varattu Espoo uuden sairaalan ICT -investointeihin 3,0 milj. euroa (valmistus omaan käyttöön -erä). ICT-hankinnat toteutetaan kuitenkin palvelujen ostona HUS:lta ja investointimäärärahoista sekä vastaavasti valmistus omaan käyttöön -erästä jää 3 milj. euroa käyttämättä. Vanhusten palvelujen käyttötalouden menoissa on noin 0,4 milj. euron edestä uuden sairaalan ICT- menoja, jotka korvaavat investointia. Vastaavaa 0,4 milj. euron määrärahaa esitetään siirrettäväksi investoinneista käyttötalouteen. Aineettomin hyödykkeisiin konsernipalveluissa 9112 varatuista määrärahoista esitetään siirrettäväksi euroa konsernipalvelujen koneiden ja kaluston määrärahoihin 9512 Espoon Uusi Sairaala -hankkeen tietoliikennekytkin- ja tukiasemahankintoja varten. Maa-alueiden hankinta on jatkunut vilkkaana koko vuoden ja mm. tärkeitä ranta-puistoja on saatu hankittua Kallvikin alueelta. Raakamaa-alueiden hankinnasta ovat neuvottelut päättyneet myönteisesti Bembölen ja Gumbölen alueilla ja myyjät toivovat kauppojen toteutumista tänä vuonna

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Valtuusto Sivu 23 / 101 Myös tulevan paloasematontin hankinta Sammalvuoressa on toteutumassa. Talousarviossa on varattu 12,9 miljoonaa euroa maanhankintaan. Maanhankintarahaan esitetään siirrettäväksi 2,8 milj. euroa kunnallistekniikan hankkeiden säästyvistä määrärahoista 1,5 milj. euroa sekä 1,3 milj. euroa teknisen ja ympäristötoimen säätyvistä osakkeiden ja osuuksien investointimäärärahoista. Tilakeskus -liikelaitoksen investoinnit Tapiolan koulu ja lukio valmistui kesäkuussa 2016 ja otettiin käyttöön elokuussa. Vuodelle 2016 hankkeelle on varattu investointimäärärahaa 10 milj. euroa. Tilapalvelut arvioi, että hankkeen vuoden 2016 investointimäärärahasta jää käyttämättä vähintään 2,04 milj. euroa. Tilapalvelut esittää, että säästyvästä määrärahasta siirretään Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan hankkeelle 1,1 milj. euroa, Keskuspaloaseman investointihankkeelle euroa ja Tapion kentän huoltorakennuksen hankkeelle euroa. Auroran koulu, päiväkoti ja neuvola valmistuivat heinäkuussa Hankkeen kokonaismääräraha on 19 milj. euroaja hankkeen toteutuneet menot lokakuun loppuun mennessä 17 milj. euroa. Vuodelle 2016 hankkeelle on varattu investointimäärärahaa 7,4 milj. euroa. Lokakuun loppuun mennessä hankkeen toteutuneet menot vuodelta 2016 ovat 6,3 milj. euroa. Tilapalvelut arvioivat, että hankkeen menoja toteutuu vielä loppuvuodesta 2,2 milj. euroa, johtuen arvioitua suuremmasta lisä- ja muutostöistä sekä hankkeen rakentamisen myöhästymisestä. Hankkeen vuoden 2016 lisämäärärahan tarve on 1,1 milj. euroa. Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan kustannusarvio ja kokonaismääräraha ylittää hankeen vuoden 2016 talousarviokirjan mukaisen kustannusarvion ja kokonaismäärärahan eurolla. Keskuspaloaseman kustannusarvio ja kokonaismääräraha ylittää hankkeen vuoden 2016 talousarviokirjan mukaisen kustannusarvion ja kokonaismäärärahan eurolla, johtuen suuresta lisä- ja muutostöiden määrästä. Tapion kentän huoltorakennuksen kustannusarvio ja kokonaismääräraha ylittää hankkeen vuoden 2016 talousarviokirjan mukaisen kustannusarvion ja kokonaismäärärahan eurolla, johtuen suuresta lisä- ja muutostöiden määrästä. Konsernipalvelujen ruokapalvelujen kone- ja kalustoinvestointien määrärahoihin on varattu vuodelle 2016 Keskuskeittiön keittiölaitteiden hankintaan yhteensä 2, 492 milj. euroa. Hankinnat toteutetaan Tilapalvelujen toimesta ja kirjataan Tilapalvelujen taseeseen koneiden ja kaluston omaisuuslajiin. Ruokapalveluihin varattu määräraha esitetään siirrettäväksi Tilapalveluille. Tapiolan taseyksikkö Määrärahan siirto omaisuuslajilta Kunnallistekniikka omaisuuslajille

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Valtuusto Sivu 24 / 101 Osakkeet ja osuudet. Kaupunginhallitus päätti ostaa Tapiolan keilahalli Oy:n osakekannan ja valtuusto lisäsi vuoden 2015 talousarvioon 2 milj. euron määrärahan osakkeiden hankintaa varten Kaupanteon yhteydessä elokuussa 2015 Espoo pidätti kauppahinnasta euroa, koska kaupunki ei saanut haltuunsa yhtiön koko osakekantaa yhden osakkaan konkurssin vuoksi. Vuoden 2015 määrärahasta jäi käyttämättä euroa. Pidätetty kauppahinta on sopimuksen ehtojen täytyttyä maksettava vuonna Vuoden 2016 talousarviossa ei ole määrärahaa osakkeiden hankintaa varten. Osakekauppaa varten tarvittava lisämääräraha on lokakuun ennusteen perusteella mahdollista siirtää Tapiolan taseyksikön Kunnallistekniikkamäärärahasta. Määrärahan siirto omaisuuslajilta kunnallistekniikka omaisuuslajille aineeton omaisuus Tapiolan Keskuspysäköinti Oy on rakennuttanut Tapiolan keskukseen, keskushuollon tilat sekä alueellisen yhteisväestönsuojan. Valtuusto on hyväksynyt noin suojapaikkaa käsittävän alueellisen yhteisväestönsuojan toteuttamisen Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen yhteyteen enintään 3,5 milj. euroa kustannuksin (alv 0 %) maaliskuun 2013 kustannustasossa. Pysäköintihallin varustaminen yhteisväestönsuojaksi edellytti poistumisteihin ja ilmanvaihtojärjestelyihin erityisrakenteita ja -ratkaisuja sekä -varusteita. Väestönsuojarakenteet ja -varustelu toteutettiin osana pysäköintilaitoksen sisärakentamisurakkaa. Pysäköintiyhtiö ilmoittaa nyt, että suunnitelmien tarkentumisen seurauksena laitoksen toteutunut väestönsuojapaikkamäärä on suojapaikkaa, mikä on 240 paikkaa enemmän kuin valtuuston päätöksessä ja että kustannukset ovat euroa (alv 0 %). Kun otetaan huomioon paikkamäärän kasvu ja rakennuskustannusindeksin kohoaminen, valtuuston hyväksymää enimmäiskustannusta vastaava kokonaiskustannus olisi euroa (alv 0 %). Tähän verrattuna kustannuslisäys on euroa. Kustannusten kohoaminen johtuu VSS-rakenteiden ja -varusteiden suunnitelmien tarkentumisesta. Valtuuston päättämä VSS-paikoista kiinteistöiltä perittävä korvaus kattaa lisäkustannukset. Taseyksikön vuoden 2016 investointisuunnitelmassa TKP väestösuojan kustannuksiin on varattu Aineettoman omaisuuden omaisuuslajille 1 milj. euroa. Vuonna 2015 on jo maksettu 2,5 milj. euroa. Kustannukset toteutuvat 0,785 milj. euroa suurempina. Taseyksikön investointien sitovuustaso on omaisuuslaji. Syyskuun ennusteen perusteella puuttuva summa on mahdollista siirtää Tapiolan taseyksikön Kunnallistekniikka määrärahasta. Tekninen ja ympäristötoimi esittää, että valtuusto hyväksyy hankkeen kokonaiskustannuksen ylityksen ja suojapaikkojen määrän kasvun sekä siirtää Tapiolan taseyksikön kunnallistekniikka määrärahasta 0,785 milj. euroa Tapiolan taseyksikön Aineettoman omaisuuden määrärahaan. historia Kaupunginhallitus

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Valtuusto Sivu 25 / 101 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat määrärahojen siirrot: euroa Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan investointihankkeelle 4357, Tapiolan koulun ja lukion investointihankkeelta 4037, euroa Keskuspaloaseman investointihankkeelle 1001, Tapiolan koulun ja lukion investointihankkeelta 4037, euroa Tapion kentän huoltorakennuksen investointihankkeelle 6086, Tapiolan koulun ja lukion investointihankkeelta 4037, euroa Tapiolan taseyksikön kunnallistekniikan määrärahasta Osakkeiden ja osuuksien määrärahaan, Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 hyväksyy liitteen mukaiset tulostavoitteiden toteutumistiedot, 3 hyväksyy seuraavat määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toimintakatteiden muutokset: Käyttötalousosa 1 Yleishallinto, konserniesikunta Tuloarvion vähennys C051 Konsernipalvelut, Espoon tietotekniikka Toimintakatteen alentaminen C065 Konsernipalvelut, hankintakeskus Toimintakatteen alentaminen 24 Vanhusten palvelut Tuloarvion vähennys euroa Valm. omaan käyttöön -erän vähennys Määrärahan vähennys, val. om. käyt. Määrärahan lisäys 25 Terveyspalvelut Tuloarvion lisäys Määrärahan vähennys 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut Tuloarvion vähennys 275 Vammaisten palvelut Määrärahan lisäys 31 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Tuloarvion lisäys 41 Tekninen lautakunta Tuloarvion vähennys euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Valtuusto Sivu 26 / Rakennuslautakunta Toimintakatteen alentaminen 46 Joukkoliikenne Määrärahan vähennys Tuloarvion vähennys euroa euroa euroa Investointiosa 912 Aineettomat Hyödykkeet Määrärahan vähennys euroa Määrärahan vähennys, valm. om. Käyt euroa 92 Maa- ja vesialueet Määrärahan lisäys euroa 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet, 948 HA-KT sopimusrakentaminen Määrärahan vähennys euroa 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet Määrärahan vähennys euroa 964 Osakkeet ja osuudet, tekninen ja ympäristötoimi Määrärahan vähennys euroa 7195 Koneet ja kalusto, Tilapalvelut Määrärahan lisäys euroa 9512 Koneet ja kalusto, Konsernipalvelut, Määrärahan vähennys euroa Tapiolan taseyksikkö Määrärahan siirto kunnallistekniikan määrärahasta aineettoman omaisuuden määrärahaan euroa 9112 Määrärahan siirto aineettomien hyödykkeiden määrärahasta 9512 koneet ja kalusto määrärahaan euroa Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Valtuusto Sivu 27 / / Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 771 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset, - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset,

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Valtuusto Sivu 28 / päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota, 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Käsittely Kilpi Bymanin ym. kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Valtuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että valtuustolle tuodaan asian käsittelyn yhteydessä selvitys siitä, onko Länsimetroon liittyvien töiden toteutuksessa ja rahoituksessa toimittu hyvän hallintotavan ja taloudenpidon mukaisesti mm. määrärahaylitysten ja tilausten päätöksenteon osalta, ja ketkä ovat mahdollisesti virkavastuussa tai yhtiöoikeudellisessa vastuussa hyvän hallintotavan ja taloudenpidon vastaisista päätöksistä. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 64 äänellä ääntä 8 vastaan hylkäsi Kilven palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Kilpi Bymanin kannattamana ehdotti, että päätösehdotus hylätään Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu hylkäysesitys, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven hylkäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 65 äänellä 9 ääntä vastaan hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Valtuusto Sivu 29 / 101 Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Valtuutetut Byman, Grönroos, Hiltunen, Huhta, Kilpi, Pajunen, Saimalahti ja Seppänen ilmoittivat eriävän mielipiteensä päätökseen. Liite Selostus 4 Äänestyslistat 231 Takausvaltuutta ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että se kattaa hankkeen loppuvaiheessa esille tulleet hankkeen loppuunsaattamiskustannukset mukaan lukien pitempi rakentamisaika. Länsimetron matkustajaliikenteen oli tarkoitus alkaa , mutta hanke ei valmistunut tuohon ajankohtaan mennessä ja liikenteen aloittamista on jouduttu siirtämään vuoden 2017 puolelle. Tarkkaa ajankohtaa liikenteen aloittamiselle ei ole vielä tiedossa. Takausvaltuuden kattosummaan sisältyy myös odottamattomien kustannusten riskivaraus. Hankkeen taustaa Valtuusto käsitteli Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmää ja valitsi järjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti - Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron. Hankkeen toteuttamiseksi Espoo ja Helsinki ovat perustaneet Länsimetro Oy -nimisen keskinäisen kiinteistöyhtiön, joka on merkitty kaupparekisteriin Yhtiöstä Espoo omistaa 72 % ja Helsinki 28 %. Samassa yhteydessä kaupungit allekirjoittivat osakassopimuksen yhtiön hallintoon sekä kustannusten jakoon liittyvistä kysymyksistä. Osapuolten kustannusvastuu infrastruktuurin rakentamisen aiheuttamien kulujen ja kustannusten kattamiseksi ja rahoittamiseksi on sovittu toteutettavaksi aiheuttamisperiaatteen mukaisella tavalla (rajalta poikki). Rakentamisvaiheen kustannukset määräytyvät yhtäältä Espoon kaupungin alueella ja toisaalta Helsingin kaupungin alueella tapahtuvaan rakentamiseen kohdistuviin kustannuksiin. Mikäli kustannus kohdistuu sekä Espoon että Helsingin puoleiseen metro-osuuteen, jaetaan kustannus Espoon ja Helsingin maksettavaksi maantieteellisesti kohdennettujen kustannusten määrittämässä suhteessa, elleivät osapuolet yhdessä sovi käytettäväksi jotain muuta jakoperustetta. Aiemmat päätökset Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätös Valtuusto päätti Espoon osalta länsimetron rakentamisesta ja rahoituksesta Käsittelyn pohjana oli Länsimetro Oy:n laatima hankesuunnitelma sekä valtion rahoituksen osalta valtion kehysriihen kannanotto.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Valtuusto Sivu 30 / kehottaa Länsimetro Oy:tä jatkamaan metron suunnittelua sekä toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 713,6 milj. euroa (alv 0 %, maanrakennuskustannusindeksi 131,5 pistettä / lokakuu 2007) ja Espoo osuus kustannuksista on 355,3 milj. euroa (alv 0 %), kun valtion osuus on kokonaiskustannuksista 30 %,

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Valtuusto Sivu 31 / päättää, että hankkeen suunnitteluvaiheen Espoon osuus rahoitetaan kaupungin budjetista osoitettavin varoin ja rakentamisvaiheen Espoon kustannusosuus rahoitetaan yhtiön ottamalla lainoituksella, jonka kaupunki takaa. Valtuusto on myöntänyt kaupungin omavelkaisen takauksen yhtiön enintään 400 miljoonan euron määräisille lainoille ja niiden suojaamisessa käytettäville johdannaisille. Valtuusto päätti kokouksessaan Länsimetro Oy:n omavelkaisen takauksen korottamisesta sekä lainojen suojaamisessa käyttävistä johdannaisista 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 490 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika:Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste:Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset:Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset, 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota, 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Valtuusto Sivu 32 / 101 Valtuusto päätti kokouksessaan Länsimetro Oy:n omavelkaisen takauksen korottamisesta sekä lainojen suojaamisessa käyttävistä johdannaisista: 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 690 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset, 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota, 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Hankkeen toteutustilanne Rakennusurakat ovat vastaanottovaiheessa, osa on jo vastaanotettu. Asemilla tehdään parhaillaan järjestelmien yhteiskoekäyttöjä. Rahoitus Valtuustojen päätösten mukaisesti yhtiö ottaa kaupunkien takaamaa lainaa rakennusvaiheen kustannusten kattamiseksi. Tällä hetkellä yhtiö on

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Valtuusto Sivu 33 / 101 nostanut lainaa 940 miljoonaa euroa, josta Espoon osuus on 690 miljoonaa euroa. Kukin lainaerä kilpailutetaan erikseen pitkään lainaaikaan pystyvien rahoituslaitosten kesken. Euroopan investointipankin (EIB) ja Pohjoismaiden investointipankin (NIB) kanssa solmittiin puitesopimus, jossa EIB sitoutui lainaamaan yhtiölle 450 miljoonaa euroa ja NIB 120 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi tarjouskilpailuihin on osallistunut Kuntarahoitus Oyj. Nykyisistä lainoista 450 miljoonaa euroa on nostettu EIB:ltä, 370 miljoonaa euroa Kuntarahoitus Oyj:ltä ja 120 miljoonaa euroa NIB:ltä. Valtionavustukset maksetaan takautuvasti kerran vuodessa. Valtion avustusten kattosummaa tarkistetaan avustuksen maksuajankohdan ja summan perusteella maanrakennuskustannusindeksin perusteella (MAKU 2000, vertailukohtana 10/2007 pisteluku Pisteluku 8/2016 on 153,0). Valtionavustuksia on saatu loppuun mennessä kertyneistä kustannuksista 22,9 %. Päivitetty kustannusennuste ylittää aiemman kustannusennusteen. Nyt käsiteltävä takausesitys perustuu hankkeen loppukustannusennusteeseen, jossa hankesuunnitelman mukaista kustannusarviota 713,6 (Maku 10/2007 pisteluku 131,5) on tarkistettu ennakoidulla indeksimuutoksella. Indeksimuutos on arvioitu vuoden 2017 alkuun. Tämän lisäksi takausvaltuutuksessa on varauduttu Niittykummun aseman valmiiksi rakentamisesta koituvaan lisäkustannukseen 48,3 milj. euroa sekä Matinkylän bussiterminaalin toteuttamiseen metrokeskushankkeen sisään (Kamppi-malli) hankesuunnitelmavaiheen taivasalla olleen ratkaisun sijaan. Toteutuva terminaali perustuu kaupungin laatimaan metrokeskuksen asemakaavaan, joka sai lainvoiman Lisäkustannukset terminaaliratkaisusta ovat 16,8 milj. euroa. Aiemmin maksetut valtionosuudet on maksettu rakentamisen etenemisen mukaan ja hankkeen lopussa valtionosuudet pitää saada tasattua kaupunkien kesken sovittuja maksuosuuksia vastaaviksi. Tämän takia Espoolle aiemmin maksettuja valtionosuuksia siirretään Helsingille 2,6 milj. euroa, joka pitää huomioida Espoon takausvaltuudessa. Rahoituskustannuksiksi rakennusvaiheen loppuun on ennustettu yhteensä 45 milj. euroa sisältäen korkosuojauksesta koituvat korkokustannukset. Hankkeen lainoista 40 % on korkosuojattuna. Odottamattomiin kuluihin esitetään varausta yhteensä 32,2 milj. euroa. Tästä kaupunkien maksuosuuksien suhde huomioiden Espoon osuus on 22,7 miljoonaa, joka esitetään sisällytettäväksi takausvaltuuteen. Edellä olevan perusteella Espoon osalle kohdentuva takausvaltuustarve on 771 milj. euroa. Aikaisempaa takausvaltuutta kasvatetaan 81 milj. euroa. Yhtiö on nostanut lainat pitkäaikaisina, 30 vuoden lainoina. Lainojen hintataso on ollut poikkeuksellisen alhainen huolimatta pitkästä lainaajasta. Vallitseva alhainen korkotaso laskee merkittävästi hankkeen rakennusaikaisia rahoituskustannuksia. Tällä hetkellä nostettujen lainojen keskikorko on 1,325 %.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Valtuusto Sivu 34 / 101 Takaukset Jotta hankkeen häiriötön loppuun saattaminen ja rahoituksen kokonaisvaltainen järjestäminen on mahdollista, esitetään takauksen määrä korotettavaksi enintään 771 miljoonaan euroon. Länsimetro Oy:n rahoituksen järjestämisestä huolehtivat kaupungit yhteistyössä Länsimetro Oy:n kanssa. Lainanottopäätökset tekee yhtiön hallitus ja lainat tulevat yhtiön taseeseen. Metro on pääomavaltainen joukkoliikennejärjestelmä ja merkittävä osa metron kustannuksista on pääomakuluja. Metrotunnelin ja -radan käyttöaika on pitkä, joten kustannusten kohdistamiseksi käyttäjille oikeudenmukaisesti tulee rahoituksen myös olla pitkäaikaista. Korkosuojaus Metron rahoituksen osalta on varauduttava erilaisten suojausinstrumenttien käyttöön. Tällaisia ovat ainakin valuutanvaihtosopimukset, koronvaihtosopimukset sekä korkokatto ja - lattia -sopimukset. Lähtökohtana on ottaa laina euromääräisenä, mutta markkinatilanne saattaa johtaa siihen, että edullisin tapa on ottaa laina esim. USA:n dollareissa, Sveitsin frangeissa tai Japanin jeneissä ja muuttaa laina heti nostohetkellä valuutanvaihtosopimuksella euroiksi. Kurssiriskiä ei Länsimetro Oy ota. Suojaus on itse lainanotosta erillinen toimenpide, eikä esim. edellytä lainanantajan suostumusta. Johdannaisten käyttö edellyttää osapuolten välillä johdannaisten yleissopimusta ja lisäksi erillistä sopimusta kustakin suojaustoimenpiteestä. Jotta johdannaisia voidaan tehdä hyvän luottokelpoisuuden (vähintään Investment grade -luottoluokituksen) omaavien vastapuolien kanssa ja pitää marginaali mahdollisimman pienenä, tulee johdannaisille saada kaupungin omavelkainen takaus. Takauksen tulee koskea sekä johdannaisten yleissopimusta että jokaista erillistä suojaustoimenpidettä. Jotta yksittäistä suojaustoimenpidettä tehtäessä voidaan päästä mahdollisimman hyvään hintaan ja riittävään hajautukseen vastapuolten osalta, ei vastapuolten määrää tulisi rajata. Suojaus tulee olla mahdollista koko taattavan lainamäärän osalta. Suojaustenkin (yleissopimukset ja yksittäiset suojaustoimenpiteet) osalta neuvottelut hoitavat kaupungit yhdessä yhtiön kanssa. Päätökset tekee Länsimetro Oy:n hallitus. Koska kyseessä on keskinäinen kiinteistöyhtiö, jolloin taattavat lainat kohdistuvat vain Espoon rahoitusosuuteen, ei lainojen tai johdannaisten takaukselle edellytetä vastavakuutta. Sen sijaan takauksista peritään takausprovisiota vuosittain 0,05 % pa laskettuna lainan tai lainojen keskisaldolle.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Valtuusto Sivu 35 / 101 historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 771 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset, - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset, 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota, 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Käsittely Byman ehdotti asian hylkäämistä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin hylkäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Valtuusto Sivu 36 / 101 Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 232 Valtuusto Sivu 37 / / Kaupunginhallitus Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntömuutos Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Suihko, puh Tiina Pesonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteen mukaiset muutokset sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöön. Johtosääntömuutokset tulevat voimaan Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntömuutokset Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntömuutoksilla selkeytetään kaupungin toimielinten roolia kehitettäessä palvelu- ja tilaverkkoa. Sivistystoimen lautakunnat vastaavat jatkossa selkeämmin omalta osaltaan palveluvelvoitteen toiminnallisista edellytyksistä, palvelun sisällöstä ja tarjoamisesta. Palveluverkko muodostaa kokonaisuuden, jossa huomioon otetaan palvelun saatavuus, saavutettavuus, laatu sekä kustannukset. Palveluverkko vastaa muuttuviin asiakas- ja palvelutarpeisiin, kaupunkirakenteeseen, lainsäädäntöön ja palvelun tuotannon tapoihin. Keväällä 2017 johtosääntöjen kokonaisuudistusten yhteydessä toimivalta palveluverkosta tullaan esittämään valtuuston tehtäväksi. Kaupunkirakenteen, rakennusten ja tilojen suunnittelusta, rakentamisesta ja teknisestä toteuttamisesta vastaa tekninen ja ympäristötoimi. Nyt tehtävällä johtosääntömuutoksella selkeytetään lautakuntien ja tila ja asuntojaoston päätösvaltaa tila-asioissa. Lautakunnan esitykset palveluverkon yksittäisistä tiloista viedään kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston käsiteltäväksi. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan tila- ja asuntojaosto päättää mm. palvelujen järjestämistä ja toteutusta koskevista toimintaperiaatteista siten, että ne edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 232 Valtuusto Sivu 38 / 101 Muilla nyt tehtävillä muutoksilla mm. tarkennetaan johtosääntöä vastaamaan virkanimikkeitä sekä päivitetään opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan toimielinesittely vastaamaan nykyistä suomenkielisen opetuksen johtamisjärjestelmää. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteen mukaiset muutokset sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöön. Johtosääntömuutokset tulevat voimaan Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Valtuusto Sivu 39 / / Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallitus Espoon kaupungin konserniohje Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh Katariina Koskela, puh Vesa Kananen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin konserniohjeen. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti valtuuston neuvottelutoimikunnassa sovitun mukaisesti, että tämä asia käsitellään seuraavan asian, eli Espoon kaupungin omistajapolitiikan jälkeen. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen muutoksen. Kerola Sallin ym. kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 48 äänellä 23 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylkäsi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Laukkanen Vuorisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 4.1): Kohta 2 Keitä ohje koskee? Kappale yksi, lisätään seuraavat sanat sanan tytäryhteisöjä jälkeen: niissä toimivia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Valtuusto Sivu 40 / 101 Laukkanen Vuorisen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 4.2): Kohta 12 Tukipalvelut Kappale kolme: Ensimmäinen lause muutetaan muotoon: Espookonsernissa noudatetaan yhtenäistä tilintarkastustapaa ja kaupunki vastaa tytäryhteisöjen tilintarkastuksen kilpailuttamisesta yhdessä Tarkastuslautakunnan kanssa. Lehtola Hopsun ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro 8): Valtuusto kehottaa kaupunginhallitusta ja sen konsernijaostoa tekemään valtuustolle ehdotuksen julkisuuslain soveltamisesta konserniyhteisöissä ja konserniohjeessa, kun asiasta tehtävä selvitys on valmistunut. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettuja muutosesityksiä, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että tehdyistä muutosehdotuksista äänestetään niille annetussa numerojärjestyksessä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestys Laukkasen ehdotuksesta nro 4.1 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Laukkasen muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 52 äänellä 18 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Laukkasen ehdotus nro 4.2. hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Laukkasen ehdotus nro 8 hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto hyväksi liitteenä olevan Espoon kaupungin konserniohjeen seuraavalla muutoksella: Kappale kolme: Ensimmäinen lause muutetaan muotoon: Espookonsernissa noudatetaan yhtenäistä tilintarkastustapaa ja kaupunki vastaa tytäryhteisöjen tilintarkastuksen kilpailuttamisesta yhdessä Tarkastuslautakunnan kanssa. Lisäksi valtuusto kehottaa kaupunginhallitusta ja sen konsernijaostoa tekemään valtuustolle ehdotuksen julkisuuslain soveltamisesta

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Valtuusto Sivu 41 / 101 konserniyhteisöissä ja konserniohjeessa, kun asiasta tehtävä selvitys on valmistunut. Järvenpää ja Laukkanen ilmoittivat eriävän mielipiteensä päätöksen, sekä ilmoittivat eriävän mielipiteensä perusteluna seuraavaa: Esitys konserniohjeeseen kohta: Ketä ohje koskee, velvoittaa vastuullisiksi luottamushenkilöt, emme katso olevamme vastuussa Espoon kaupungin tytäryhteisöjen ja konsernin toimista silloin kun emme ole niissä toimijoina ja luottamushenkilöedustajina. Liite Selostus 6 Konserniohje 7 Äänestyslista 233 Uudistetussa kuntalaissa on säädetty muun ohella konserniohjauksesta ja konserniohjeiden vähimmäissisällöstä. Espoon kaupungin konserniohjeet toimivat konserniohjauksen työkaluna. Ohjeet määrittelevät keskeisimmät toimintatavat muun muassa konserniohjaukseen ja johtamiseen, edustajana toimimiseen ja hallitusjäsenyyteen, omistajan ennakkokannan hankkimiseen, talouden ja toiminnan suunnitteluun, konserniraportointiin, viestintään ja julkisuusperiaatteisiin sekä luottamushenkilöiden tiedonsaantiin liittyen. Konserniohje koskee Espoon kaupunkia ja sen tytäryhteisöjä, luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita sekä soveltuvin osin myös kuntayhtymiä ja osakkuusyhteisöjä. Konserniohje täydentää tytäryhteisölle sen perustamisvaiheessa ja yhtiöjärjestyksessä asetettuja tavoitteita. Konserniohje tarkentaa, mutta ei muuta yhteisöjen hallituksen ja toimitusjohtajan oikeudellista asemaa tai vastuuta. Espoon yhteisillä ohjeilla varmistetaan Espoo-tarinan ja omistajapolitiikan toteuttaminen, kaupungin ydintehtävien laadukas toteutus sekä mahdollistetaan Espoo-konsernin rakenteen tehokkain mahdollinen kehittäminen. Konserniohjeessa määritellään menettelytavat, joilla omistajaohjaus tapahtuu siten, että omistuksia hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti Espoo-konsernin kokonaisetu turvaten. Konserniohje tukee Espoo-konsernin johtamisen edellytyksiä ja omistajaohjausta siten, että konsernia johdetaan ja ohjataan yhtenäisillä ohjaus- ja toimintaperiaatteilla. Konserniohjeen tavoitteena on läpinäkyvyyden ja avoimuuden toteutuminen Espoo-konsernissa sekä laadukas tiedonkulku kaupungin ja yhteisöjen välillä. historia Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Valtuusto Sivu 42 / 101 Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin konserniohjeen. Käsittely Lehtola Kivekkään ja Ahlforsin kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Poistetaan virke kohdasta 11: "Luottamushenkilö ei saa luovuttaa tietojensaantioikeuden nojalla saamiaan tietoja eteenpäin, koska tiedot on tarkoitettu vain luottamustehtävän hoitamista varten." Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksyneen sen. Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Kaupunginhallituksen konsernijaosto jätti asian yksimielisesti pöydälle. historia Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin konserniohjeen. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Lehtola Kivekkään kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Konserniohjeesta poistetaan virke kohdasta 11: Luottamushenkilö ei saa luovuttaa tietojensaantioikeuden nojalla salassa pidettäviä tai konserniyhteisöjä haittaavia saamiaan tietoja eteenpäin, koska tiedot on tarkoitettu vain luottamustehtävän hoitamista varten. " Lehtola Hyrkön kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Selvitetään kaikkien konserniyhtiöiden hallituksien toiminnan saattaminen julkisuuslain piiriin, ja miten kyseisen lain eri pykäliä sovelletaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lehtolan lisäysehdotus ja muutosehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksyneen ne. Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Valtuusto Sivu 43 / 101 Kaupunginhallitus valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin konserniohjeen 2 kaupunginhallituksen konsernijaosto päättää, että selvitetään kaikkien konserniyhtiöiden hallituksien toiminnan saattaminen julkisuuslain piiriin, ja miten kyseisen lain eri pykäliä sovelletaan. ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin konserniohjeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 234 Valtuusto Sivu 44 / / Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallitus Espoon kaupungin omistajapolitiikka Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh Katariina Koskela, puh Vesa Kananen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin omistajapolitiikan. Käsittely Kerola ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Laukkanen teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 5.1): Liite 1 Espoon kaupungin omistajapolitiikka Muutos 5.1 Kohta 4 Ohjausperiaatteet Kappale yksi kolmas lause, poistetaan seuraavat sanat sanan konsernijaostolle jälkeen: tarvittaessa myös Laukkanen teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 5.2): Muutos 5.2 Kohta 5.2 Kuntayhtymä Poistetaan sana merkittävän Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska tehtyjä ehdotuksia ei ole kannatettu, ne raukeavat kannatuksen puutteessa ja että kaupunginhallituksen ehdotus on näin ollen tullut hyväksytyksi. Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 8 Omistajapolitiikka Uudistetun kuntalain myötä omistajaohjauksen merkitys korostuu ja kuntakonsernin kokonaisedun huomioon ottamiseen kiinnitetään

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 234 Valtuusto Sivu 45 / 101 historia aikaisempaa enemmän huomiota. Omistajapolitiikan on oltava aktiivista, ohjaavaa ja tavoitteita asettava. Espoon kaupungin omistajapolitiikan lähtökohtana on Espoo-tarina (strategia). Konsernirakenteen ja omistajaohjauksen tulee toteuttaa ja tukea Espoo-tarinan toteutumista. Omistajapolitiikka on kaupungin johtamisen väline. Se luo puitteet menestykselliselle toiminnalle. Omistajapolitiikassa on kyse omistajastrategian valinnasta ja sen onnistuneisuuden arvioinnista sekä konserniohjauksesta. Konsernia täytyy johtaa yhtä tavoitteellisesti kuin Espoon kaupunkia. Omistajapolitiikassa määritellään omistamisen tavoitteet, päämäärät ja ohjausperiaatteet. Lisäksi otetaan kantaa siihen, miten palvelutuotanto kannattaa organisoida Espoo-konsernissa mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Omistajaohjausta käytetään monipuolisesti yhteisö- ja omistusmuodon edellyttämillä tavoilla, jotta Espoon omistajapolitiikan tavoitteet voidaan saavuttaa. Jokaisella yhteisöllä on tavoite tai tarkoitus, jota varten kaupunki on siinä omistajana. Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin omistajapolitiikan. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksyneen sen. Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Kaupunginhallituksen konsernijaosto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin omistajapolitiikan. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 234 Valtuusto Sivu 46 / 101 Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin omistajapolitiikan. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 235 Valtuusto Sivu 47 / / Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta esityksestä Rysäkarin saaren siirtämisestä Helsingistä Espooseen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain mukaisena lausuntona, että Espoon kaupunki ei näe estettä sille, että Rysäkarin saari siirretään Espoon kaupunkiin. Espoon kaupunki pitää tärkeinä esityksessä mainittuja seikkoja saaristolain soveltamisesta ja yrittäjätoiminnan edistämisestä. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Lausuntopyyntö - Lausuntopyynnön liitteet Rysäkari-saari sijaitsee suoraan etelässä Espoon Hanasaaresta. Saari on entinen puolustusvoimien linnakesaari, joka myytiin valtion toimeksiannosta Rysäkari Linnake Oy:lle vuonna Rysäkari Linnake Oy pyrkii harjoittamaan liiketoimintaa kohteessa matkailun ja kokouspalveluiden osalta. Saaressa on tällä hetkellä myös vakituista asumista. Rysäkari Linnake Oy ja saaren asukas toivovat valtion siirtävän kuntarajaa Rysäkarin osalta Espoon puolelle. Hakijan perusteluna siirrolle esitetään, että mm. mantereelle kulkeminen nojautuu Espooseen palvelujen osalta. Espoon vesibussin reitti kulkee läheltä Rysäkaria, joten elinkeinomahdollisuudet mahdollistuisivat. Toiminta palvelisi merellisen Espoon kokonaisuutta tulevaisuudessa. Hakija ehdottaa kahta eri vaihtoehtoa rajasiirrolle. Rajamuutos 1 jakaisi rajaa korkeakuvulta etelään, jossa raja liittyisi nykyrajaan ulkomerellä. Rajamuutos 2 lähtisi nykyrajasta Nuottakarin eteläpuolelta Rysäkarin itäpuolelle, josta raja kääntyisi lounaaseen liittyen Espoon rajaan takaisin. Kumpikin hakijan esittämä rajansiirtovaihtoehto vaikuttaa mahdolliselta. Espoon kaupungin mielestä Espoo merellisyyden tukeminen ja vahvistaminen on keskeinen tavoite saariston ja ranta-alueiden kehittämisessä. Rysäkarin länsipuoleista Espoon saaristoa kehitetään saariston osayleiskaavatyön pohjalta. Osayleiskaavassa Rysäkariin

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 235 Valtuusto Sivu 48 / 101 lähialueella, Espoon Itäsaaristossa, on tavoitteena erityisesti virkistys- ja matkailukäytön lisääminen, palveluiden monipuolisuus ja tavoitettavuuden parantaminen. Rysäkarin toiminta on linjassa Espoon saariston kehittämisen kanssa. Kuntarakennelain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää elinvoimaista, alueellisesti eheää ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivaa kuntarakennetta, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Helsingin kaupunki on pyytänyt Espoon kaupungilta lausuntoa asiasta mennessä. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain mukaisena lausuntona, että Espoon kaupunki ei näe estettä sille, että Rysäkarin saari siirretään Espoon kaupunkiin. Espoon kaupunki pitää tärkeinä esityksessä mainittuja seikkoja saaristolain soveltamisesta ja yrittäjätoiminnan edistämisestä. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 236 Valtuusto Sivu 49 / / Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Salitun ulkoilumajan myynti tarjousten perusteella Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää, että Espoon kaupunki myy tarjouksen perusteella Salon kaupungin Salitun kylän tilat Kouluranta 1:81 ja Salitun kansakoulu 1:19 rakennuksineen (Kiinteistötunnukset ja ) Jukka Martikaiselle ja Ulla Kelavuorelle. Kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä noin 2,753 ha. Kauppakirjan pääehdot ovat seuraavat: 1 Kauppahinta on euroa. Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. 2 Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksella. 3 Kiinteistöllä on sähköliittymä. Espoon kaupunki siirtää sähköyhtiön kanssa solmitun liittymäsopimuksen perustuvat oikeutensa ostajalle ilman eri korvausta. 4 Irtaimisto kuuluu kauppaan. 5 Ostaja on tietoinen kiinteistörekisteriotteen mukaisista rasitteista ja käyttöoikeuksista. 6 Ostaja on tutustunut päivättyyn kohteen kuntoarvioon. Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistöjen myynnissä käytettäviä yleisiä ehtoja.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 236 Valtuusto Sivu 50 / 101 Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään , muuten tämä myyntipäätös raukeaa. Myyjä tai myyjän edustaja luovuttaa kohteen paikan päällä. Tällöin todennetaan, että tilat vastaavat esittelypäivän tilannetta ( ). Jos myyntipäätös raukeaa, kaupunki ei vastaa ostajille aiheutuneista kustannuksista, haitasta tai vahingoista. Teknisen toimen johtaja valtuutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan yksityiskohtaiset ehdot sisältävä kauppakirja. Liite Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 9 Kartta / Salittu - Kuntoarvio / Salittu - Liikunta- ja nuorisolautakunta Selostus Tiedot myytävästä kohteesta Myytävä kohde (kiinteistötunnukset Kouluranta ja Sallitun kansakoulu) ) sijaitsee Salossa Suomusjärvellä Enäjärven rannalla Espoosta noin 80 km:n päässä. Alueella ei ole kaavaa. Kiinteistöillä sijaitsee ulkoilumajana toiminut 1929 rakennettu hirsirunkoinen vanha koulurakennus (kerrosala n. 285 m2), 1975

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 236 Valtuusto Sivu 51 / 101 rakennettu huolto-/saunarakennus (kerrosala n. 62 m2), vuonna 1929 rakennettu ulkorakennus (kerrosala n. 125 m2) sekä vuonna 1932 rakennettu ja 1976 majoitustilaksi muutettu entinen saunarakennus (kerrosala n. 26 m2). Kiinteistöjen maapinta-ala on yhteensä m2. Rantaviivaa on noin 180 metriä. Espoon kaupungin omistukseen kohde on tullut vuonna Kohde on alun perin toiminut liikuntatoimen ulkoilumajana. Sen jälkeen kun liikuntatoimi 90-luvulla luopui kohteesta, siellä toimi vuokralainen vuoteen 2013 saakka, josta lähtien kiinteistö on ollut tyhjillään. Taustaa Tilakeskuksen johtokunta päätti kehottaa tilakeskusta yhdessä kiinteistöpalvelukeskuksen tonttiyksikön kanssa selvittämään Salitun ulkoilumajan myyntimahdollisuuksia. Tilakeskuksella on ollut tarve päästä kohteesta eroon, koska kaupungilla ei ole ollut käyttöä sille ja sen ylläpidosta aiheutuu kustannuksia. Kiinteistön myyntiä esitettiin kaupunginhallitukselle , mutta päätöksiä myynnistä ei tällöin tehty, vaan kaupunginhallitus palautti hankkeen uudelleen valmisteltavaksi. Liikunta- ja nuorisolautakunta päätti kokouksessaan , että lautakunnalla ei ole huomautettavaa Tilakeskukselle eikä teknisen ja ympäristötoimen tonttiyksikölle Salitun myynnistä. Kiinteistön kuntoarvio Kaupunki on teettänyt päivätyn kiinteistöä koskevan kuntoarvion. Kuntoarvion mukaan kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset vaativat varsin huomattavia kunnostustoimenpiteitä. Kiinteistön myynti Tonttiyksikkö ja Tilapalvelut -liikelaitos päättivät valita Lounaismaan OP - Kiinteistökeskus Oy:n vastaamaan kohteen myynnistä päivätyn tarjouksen mukaisesti. Kohteesta saatiin yksi tarjous, joka on euroa. Kohde esitetään myytäväksi Jukka Martikaiselle ja Ulla Kelavuorelle eurolla päivätyn tarjouksen perusteella. Kohteen hintapyyntö oli euroa. Kiinteistönvälittäjän tekemä arvio toteutuvasta kauppahinnasta oli euroa. valta valta on valtuustolla, koska kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää asema- tai yleiskaava-alueella

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 236 Valtuusto Sivu 52 / 101 sijaitsevan kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja kiinteistö sijaitsee alueella, jolla ei ole kaavaa. historia Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, että Espoon kaupunki myy tarjouksen perusteella Salon kaupungin Salitun kylän tilat Kouluranta 1:81 ja Salitun kansakoulu 1:19 rakennuksineen (Kiinteistötunnukset ja ) Jukka Martikaiselle ja Ulla Kelavuorelle. Kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä noin 2,753 ha. Kauppakirjan pääehdot ovat seuraavat: 1 Kauppahinta on euroa. Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. 2 Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksella. 3 Kiinteistöllä on sähköliittymä. Espoon kaupunki siirtää sähköyhtiön kanssa solmitun liittymäsopimuksen perustuvat oikeutensa ostajalle ilman eri korvausta. 4 Irtaimisto kuuluu kauppaan. 5 Ostaja on tietoinen kiinteistörekisteriotteen mukaisista rasitteista ja käyttöoikeuksista. 6 Ostaja on tutustunut päivättyyn kohteen kuntoarvioon. Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistöjen myynnissä käytettäviä yleisiä ehtoja. Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään , muuten tämä myyntipäätös raukeaa. Myyjä tai myyjän edustaja luovuttaa kohteen paikan päällä. Tällöin todennetaan, että tilat vastaavat esittelypäivän tilannetta ( ).

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 236 Valtuusto Sivu 53 / 101 Jos myyntipäätös raukeaa, kaupunki ei vastaa ostajille aiheutuneista kustannuksista, haitasta tai vahingoista. Teknisen toimen johtaja valtuutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan yksityiskohtaiset ehdot sisältävä kauppakirja. Käsittely Byman puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, että Espoon kaupunki myy tarjouksen perusteella Salon kaupungin Salitun kylän tilat Kouluranta 1:81 ja Salitun kansakoulu 1:19 rakennuksineen (Kiinteistötunnukset ja ) Jukka Martikaiselle ja Ulla Kelavuorelle. Kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä noin 2,753 ha. Kauppakirjan pääehdot ovat seuraavat: 1 Kauppahinta on euroa. Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. 2 Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksella. 3 Kiinteistöllä on sähköliittymä. Espoon kaupunki siirtää sähköyhtiön kanssa solmitun liittymäsopimuksen perustuvat oikeutensa ostajalle ilman eri korvausta. 4 Irtaimisto kuuluu kauppaan. 5 Ostaja on tietoinen kiinteistörekisteriotteen mukaisista rasitteista ja käyttöoikeuksista. 6 Ostaja on tutustunut päivättyyn kohteen kuntoarvioon. Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistöjen myynnissä käytettäviä yleisiä ehtoja.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 236 Valtuusto Sivu 54 / 101 Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään , muuten tämä myyntipäätös raukeaa. Myyjä tai myyjän edustaja luovuttaa kohteen paikan päällä. Tällöin todennetaan, että tilat vastaavat esittelypäivän tilannetta ( ). Jos myyntipäätös raukeaa, kaupunki ei vastaa ostajille aiheutuneista kustannuksista, haitasta tai vahingoista. Teknisen toimen johtaja valtuutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan yksityiskohtaiset ehdot sisältävä kauppakirja. Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Jukka Martikainen ja Ulla Kelavuori

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 237 Valtuusto Sivu 55 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kilonkartano, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 54. kaupunginosa Kilo Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh tiina.t.piironen@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kilonkartano - Kilogård asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193), alue , Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kilonkartano, tapahtumaluettelo - Kilonkartano, kaavamääräykset 1 - Kilonkartano, kaavamääräykset 2 - Kilonkartano, kaavakartta - Kilonkartano, ajantasa-asemakaava - Kilonkartano, havainnekuva Kilonkartanon asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kartanon kulttuuriympäristön ja arvokkaiden rakennusten säilyminen, hevosurheilun jatkuminen ja kehittyminen, virkistysyhteyksien säilyminen sekä Kilonkartanontien varren palvelu- ja asuinrakentaminen. Uusi rakentaminen sijoittuu Kilon aseman läheisyyteen sekä monipuolistaa alueen asujaimistoa ja palveluita päiväkodilla ja senioriasumisella. Kaava-alueelle osoitetaan uutta asuinrakentamista yhteensä k-m 2, palvelurakentamista k-m 2 ja talli- ja maneesi sekä talousrakentamista yhteensä k-m 2.

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 237 Valtuusto Sivu 56 / 101 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kilonkartano - Kilogård asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193, alue Kaupunginosan rajan muutos. Vireilletulo Asemakaavan laatimista ja asemakaan muutosta on haettu ja saapuneilla hakemuksilla. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja tarkistettu laajentamisen takia Alueen nykytila Suunnittelualue käsittää kaavoittamattoman Kilon kartanon alueen ja Kilonkartanontietä. Lisäksi kaavamuutosalueeseen kuuluu rautatiealuetta, erityisaluetta ja virkistysaluetta.