Innanen Marja(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK Innanen Marja(VNK) Asia Komission tiedonanto: Seuraavat toimet Euroopan kestävän kehityksen varmistamiseksi Euroopan toimet kestävyyden hyväksi ( Next steps for a sustainable European future. European action for sustainability ) Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio julkaisi tiedonannon toimistaan kestävän kehityksen varmistamiseksi Euroopassa. Tiedonannossa kerrotaan EU:n lähestymistapa ja toimenpiteet globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda2030:n, toteuttamiseksi lähivuosina Euroopan unionissa. Tiedonannosta on keskusteltu neuvoston kolmen työryhmän (Working Party on Global Environmental Issues, United Nations Working Party ja Working party on Development Cooperation) yhteiskokouksessa Tiedonannon käsittelystä vuoden 2017 aikana ja mahdollisesta päätelmäprosessin käynnistämisestä Maltan puheenjohtajuuskaudella ei ole vielä tietoa. Vielä ei myöskään tiedetä, missä neuvostokokoonpanossa asiasta keskustellaan ja mahdolliset päätelmät hyväksytään. Suomen kanta Suomi on tyytyväinen, että komissio on saanut tiedonantonsa valmiiksi ja sitä koskeva keskustelu voi alkaa neuvostossa. EU toimi erittäin aktiivisesti hallitustenvälisissä Agenda2030asiakirjaa koskevissa neuvotteluissa ja oli keskeinen toimija universaalin, transformatiivisen ja laajaalaisen kestävän kehityksen toimintaohjelman laatimisessa. EU:n tulee nyt näyttää tietä myös toimeenpanossa. Komission tiedonanto on lähtölaukaus tähän, ja jäsenmaat voivat tiedonannon käsittelyssä nostaa tiedonannossa melko matalaksi jäävää kunnianhimon tasoa. On tärkeää että EU:n sisäiset ja ulkoiset politiikat ja toimet tukevat johdonmukaisesti kestävän kehityksen tavoitteita. Olemme tyytyväisiä, että Agenda2030 on integroitu kokonaisvaltaisesti myös EU:n tulevaa kehityspoliittista konsensusta koskevaan tiedonantoon.

2 2(6) Useat EUjäsenmaat ovat jo tahoillaan ryhtyneet Agenda2030:n toimeenpanoon. Koska EU:lla on toimivaltaa useilla politiikkaaloilla, on tärkeää että Agenda2030:n toimeenpanoon ryhdytään ripeästi myös EU:ssa. Kansallinen toimeenpano ja toimeenpano EU:ssa lomittuvat tiiviisti yhteen. EUtasolla tapahtuvan Agenda2030 toimeenpanotyön tulisi tukea jäsenmaiden Agenda2030 toimeenpanotyötä. Suomen näkökulmasta erityisen tärkeää on kansallisten toimien ja EUtason toimien synergia hallituksen Agenda2030 painopisteisiin liittyvissä kysymyksissä (hiilineutraalius ja resurssiviisaus; yhdenvertaisuus, tasaarvo ja osaaminen). Toimintatapoihin liittyvät Suomen kansallisesti korostamat periaatteet (pitkäjänteisyys ja muutosvoimaisuus; johdonmukaisuus ja globaali kumppanuus; omistajuus ja osallisuus) ovat tärkeitä myös EUtasolla. Kansallisen tason toiminnan ja EUtason toiminnan tulee olla johdonmukaista. Suomi pitää hyvänä, että komissio on tehnyt kartoituksen siitä, miten EU:n nykyiset politiikkatoimet toteuttavat Agenda2030:n 17 tavoitetta. On tärkeää huomata, että EU:n toimet jo nykyisellään edistävät Agenda2030:n tavoitteita varsin kokonaisvaltaisesti. Agenda2030:n systemaattinen integrointi EU:n sisäisiin ja ulkoisiin politiikkoihin edistää politiikkajohdonmukaisuutta, mikä on ensiarvoista Agenda2030:n toimeenpanolle. Tiedonanto keskittyy vain olemassa oleviin EUtoimiin ja toteaa, että vuoden 2020 jälkeisen pidemmän aikavälin visiointiin ja painotuksiin palataan myöhemmin. Suomi pitää tärkeänä, että EU:ssa luodaan strateginen linjaus ja suunnitelma myös pidemmälle ajanjaksolle kestävän kehityksen edistämiseksi yhteisön politiikoissa sekä EU:n sisällä että sen ulkosuhteissa. Vuoden 2020 jälkeisen ajan visiointi ja strateginen pohdinta tulee aloittaa vuoden 2017 aikana, jotta EU voi vastata pidemmän aikavälin haasteisiin ja odotuksiin mahdollisimman pian. Myös uusia EU:n rahoitusohjelmia suunniteltaessa tulisi huomioida, miten ne tukevat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Tiedonannon alussa luvataan EUtason keskeisten kestävyyshaasteiden identifiointia (identifying the most relevant sustainability concerns). Tämä kuitenkin jää tiedonannossa epämääräiseksi tai vajaaksi. Suomi pitää tärkeänä, että komissio selkeämmin identifioisi EUtason keskeiset haasteet, jotta niihin voidaan tarttua pitkän aikavälin vision ja toimenpiteiden määrittelyssä. Tämän identifioinnin tueksi tarvitaan tieteellistä ja analyyttistä selvitystyötä. Samassa selvityksessä olisi hyödyllistä tunnistaa eri politiikkojen välisiä yhteyksiä. Suomen näkemyksen mukaan EUtason keskeisiä haasteita on tarkoituksenmukaista tarkastella subsidiariteettiperiaatteen valossa, kuten komissio tiedonannossaan toteaakin. EU:n tulisi vastata Agenda2030toimeenpanohaasteeseen kiinnittämällä huomiota erityisesti niihin aiheisiin, joissa EU:lla on merkittävää toimivaltaa (kuten kauppapolitiikka, kalastuspolitiikka ja euroalueen rahapolitiikka) tai jaettua toimivaltaa (kuten ympäristöpolitiikka, energiapolitiikka, kuluttajakysymykset, kehityspolitiikka, sisämarkkinapolitiikka tai työ ja sosiaalipolitiikka). Näissä asioissa määrätietoinen ja tavoitteellinen toimeenpano EUtasolla tuo parhaiten lisäarvoa jäsenmaiden omalle Agenda2030 toimeenpanotyölle. Talous ja finanssipolitiikan koordinaatio EUtasolla on tärkeää erityisesti johdonmukaisuusnäkökulmasta. Suomi on tyytyväinen, että vastuullinen liiketoiminta on mainittu osana kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa. Yritysten ja innovaatioiden rooli kestävän kehityksen edistämisessä on merkittävä, ja kestävää kehitystä edistävien teknologisten ratkaisujen hyödyntämisellä on tärkeä rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Suomi pitää tervetulleena, että komissio käynnistää säännönmukaisen yksityiskohtaisemman EU:n edistymisen seurannan ja raportoinnin vuonna 2017.

3 3(6) Neuvostokäsittelyn osalta kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä (ns. Rioprosessi) on aiemmin käsitelty ympäristöneuvostossa. Tämä poikkileikkaava tiedonanto vaatii kuitenkin ympäristöneuvostoa laajaalaisempaa käsittelyä EU:ssa. Suomi pitää tärkeänä, että päätelmiä käsitellään ainakin Yleisten asioiden neuvostossa, mutta annetaan mahdollisuus keskustelulle myös muissa relevanteissa neuvostokokoonpanoissa. Pääasiallinen sisältö Komissio julkaisi tiedonannon toimistaan kestävän kehityksen varmistamiseksi Euroopassa (COM(2016) 739 FINAL). Tiedonannossa kerrotaan EU:n lähestymistapa ja toimenpiteet globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda2030:n, toteuttamiseksi lähivuosina Euroopan unionissa. Tiedonanto on laadittu osana komission työohjelmaa. Työohjelma sisältää tiedonannon lisäksi asiakirjan Key European action supporting the 2030 Agenda and the Sustainable Development Goals (SDW(2016) 390 FINAL), eli kartoituksen EU:n olemassa olevista toimista, joilla toteutetaan 17 globaalia kestävän kehityksen tavoitetta. Tiedonannon laadintaa on koordinoitu komission pääosastoista koostuvassa ohjausryhmässä (Inter Service Steering Group) ja 20 komissaarista koostuvassa projektitiimissä (Project Team). Kestävän kehityksen horisontaalisesta integraatiosta vastaa ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans, ja hänen koordinoivaa rooliaan komission sisällä politiikkakoherenssin varmistamiseksi korostetaan. Tiedonanto kuuluu laajempaan komission pakettiin, johon sisältyvät myös ehdotus Euroopan kehityspolitiikasta (European Consensus on Development) sekä ns. PostCotonou tiedonanto, jossa määritellään uudet suuntaviivat EU:n yhteistyölle Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKTmaat) kanssa. Komission tiedonanto toteaa, että EU:n vastaus Agenda2030:n toimeenpanohaasteeseen jakautuu kahteen osaan (work streams): ensimmäinen osa on nykyisten politiikkojen kartoitus ja integrointi Agenda2030tavoitekehikkoon, SDGtavoitteiden tarkastelu komission 10 prioriteetin valossa sekä keskeisten haasteiden identifiointi. Toisen osan muodostaisivat EU:n pitkän aikavälin vision ja painopisteiden määrittely vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Jälkimmäistä osaa ei käsitellä nyt annetussa tiedonannossa. EUtoimien kartoitus on toteutettu tarkastelemalla, mitä nykyisiä EU:n politiikkatoimia sisältyy kuhunkin Agenda2030:n 17 päätavoitealueesta. Kartoituksen mukaan nykyiset EUpolitiikat kattavat kaikki 17 SDGtavoitetta. Eurooppa2020 strategialla todetaan olevan merkittävä rooli useiden SDGiden toteuttamisessa. Tiedonannon mukaan myös useat EU:n rahoitusmekanismit tukevat Agenda2030:n horisontaalista toimeenpanoa. Euroopan rakenne ja investointirahastot sekä tutkimuksen ja innovaation puiteohjelma Horizon 2020 mainitaan esimerkkeinä. Tiedonannossa ei ole huomioitu kulttuurin merkitystä poikkileikkaavana ja Agenda2030:n tavoitteiden toimeenpanon edistämistä tukevana elementtinä. Tiedonannossa on myös tarkasteltu, minkälaisia synergioita on komission 10 prioriteettiteeman ja 17 SDG:n välillä. Tiedonannossa tunnistetaan synergioita suoraan 7 prioriteettialueen kanssa. Prioriteettialueen 1 (Työllisyys, kasvu ja investoinnit) kautta EU toteuttaa merkittävää osaa SDG:istä. Kaksi prioriteettialuetta kattaa EU:n kestävän kehityksen toimia kansainvälisessä yhteistyössä. Vain prioriteettialueelle 2 (Digitaaliset sisämarkkinat) ei ole tunnistettu tiedonannossa synergioita SDGiden kanssa.

4 4(6) Tiedonannossa todetaan, että Agenda2030:n visio on täysin linjassa EU:n ulkoisen toiminnan kanssa, sisältäen myös kestävän kehityksen näkökulman. EU:n globaalistrategia (Global Strategy on Foreign and Security Policy for the European Union) on keskeinen asiakirja. Keskeisistä globaalikumppanuuteen liittyvistä EUpolitiikoista mainitaan erityisesti EU:n laajentumispolitiikka, EU:n lähialuepolitiikka, EU:n kehityspolitiikka, EU:n humanitaarisen avun politiikka sekä EU:n kauppapolitiikka. Tiedonannossa korostetaan lisäksi EU:n tärkeänä pitämää ihmisoikeuslähestymistapaa sekä politiikkakoherenssia kaikkien EUpolitiikkojen välillä. Kestävän kehityksen valtavirtaistamisessa käytetään erityisesti komission paremman sääntelyn työkaluja (better regulation tools), kuten vaikutusten arviointia ja sidosryhmäosallistumista. Toimeenpanon rahoituksen osalta komissio näkee, että EU:n budjetti täydentää kansallista budjetointia ja EU:n politiikkatoimia ja lainsäädäntöä. Keskeistä on huolehtia, että EU:n budjetissa kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta tulevat huomioiduksi tasapainoisella tavalla. Vuoden 2020 jälkeisen ajan osalta odotukset kohdistuvat komission monivuotiseen rahoituskehykseen (Multiannual Financial Framework). Tiedonannon kanssa julkaistiin samanaikaisesti ensimmäinen Eurostatin tuottama indikaattoripohjainen katsaus EUmaiden lähtötilanteesta 17 SDGn toimeenpanossa. Vuodesta 2017 lähtien komissio käynnistää säännönmukaisen yksityiskohtaisemman EU:n edistymisen seurannan ja raportoinnin, pohjautuen indikaattori ja muuhun arviointitietoon. Komissio korostaa tiedonannossa subsidiariteettiperiaatetta, jonka mukaisesti toimeenpano on tarkoituksenmukaista yhteisötasolla vain silloin, kun yhteisen EUtoimeenpanon kautta voidaan tuoda lisäarvoa jäsenmaiden omiin toimiin. Yhteistyö jäsenmaiden kanssa toimeenpanoa koskevissa asioissa on siten keskeistä. Tiedonannossa todetaan, että EU on sitoutunut toimeenpanemaan Uuden kaupunkikehitysohjelman (New Urban Agenda), joka on erityisesti kaupunkien, kuntien, alueiden ja paikallisyhteisöjen keino toteuttaa Agenda2030:tä EU:n alueella. Tiedonanto korostaa myös EU:n kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja muiden sidosryhmien merkitystä Agenda2030:n toimeenpanossa. Sidosryhmien osallistamiseksi komissio perustaa ns. monitoimijaalustan (Multistakeholder Platform). Alustan kautta EU:n alueella toimivat sidosryhmät voivat seurata EU:n toimeenpanon edistymistä, jakaa kokemuksiaan ja oppia muiden hyvistä käytännöistä. Vuosittain aiotaan myös jakaa Euroopan kestävän kehityksen palkinto (European Sustainability Prize) transformatiivisille aloitteille Agenda2030:n toteuttamiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU 25 Sosiaaliasiat jaosto, kirjallinen käsittely EU 1 Talouspolitiikan koordinointi ja kansainväliset rahoituskysymykset jaosto, kirjallinen käsittely EU30 Koulutus jaosto, kirjallinen käsittely EU3 Ulkosuhteet jaosto, kirjallinen käsittely EU 23 Ympäristöjaosto, asiaa käsitelty 8.12., lisäksi kirjallinen käsittely

5 5(6) Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Next steps for a sustainable European future. European action for sustainability (COM(2016) 739 FINAL) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Marja Innanen, VNK, marja.innanen@vnk.fi, puh: Annika Lindblom, YM, annika.lindblom@ym.fi, puh: Sami Pirkkala, UM/KEO60, sami.pirkkala@formin.fi, puh: EUTORItunnus EU/2016/1697 Liitteet Viite

6 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Agenda 2030 kehitys, kestävä kehitys UM, VNK, YM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, SM, STM, TEM, TPK, VM