KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA

Transkriptio

1 KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä viidestä (8 %) äänestäneestä arvioi, että äänestämisen kokeminen kansalaisvelvollisuudeksi vaikutti vaaliuurnille lähtemiseen paljon tai melko paljon. Tätä mieltä olivat myös nuoret (80 %). Muita merkittäviä vaaliuurnille ajavia tekijöitä olivat tunne äänen vaikuttavuudesta kotikunnan asioihin ja vaalin lopputulokseen, hyvän ehdokkaan löytyminen ja halu tukea ehdokasta. Vailla merkitystä ei ollut myöskään halu tukea jotakin puoluetta. Joka toinen arvioi myös, että äänestämällä kuntavaaleissa pystyi vaikuttamaan koko valtakuntaa koskeviin asioihin, ei ainoastaan kotikunnan. Eri tahojen suosituksilla ja kehotuksilla ei ollut merkittävää vaikutusta siihen, että lähdetiin äänestämään. Tätä ei ollut myöskään kuntavaalien alla tapahtuneet terroriiskut Pietarissa ja Tukholmassa. Vain yksi kymmenestä äänestäneestä arvioi em. tekijöiden vaikuttaneen paljon tai melko paljon. Epäluottamus politiikkaan ja vaikeus löytää ehdokas olivat merkittävimmät syyt jättää äänestämättä Noin puolet (8 %) kuntavaaleissa nukkuneista ilmoitti tehneensä ratkaisun äänestämättä jättämisestä jo monia kuukausia ennen vaaleja. Vuoden kuntavaaleissa nukkuneet olivat tehneet ratkaisun tuntuvasti aiemmin kuin vuonna. Merkittävimmät yksittäiset äänestämättömyyden syyt olivat epäluottamus politiikkaa kohtaan (5 % vaikutti paljon tai melko paljon) ja vaikeus löytää itselle sopivaa ehdokasta ( %). Muihin tärkeisiin syihin kuului se, että asioiden arvioitiin hoituvat kohtuullisen hyvin muutenkin, ei tarvinnut lähetä äänestämään (5 %) sekä äänestämisen vähäinen hyöty itselle ( %). Vailla merkitystä ei ollut myöskään vaikeus löytää sopivaa puoluetta ( %) sekä epäusko yhden äänen vaikuttavuuteen (1 %). Näillä kaikilla oli merkitystä vähintään kahdelle viidestä. Suoranaista protestointia ei tunnustettu syyksi jättää äänestämättä. Halusin näpäyttää aiemmin kannatettua puoluetta oli tärkeä syy vain yhdelle kymmenestä ( %). Se, että vaaleissa ei olisi ollut mielestä tarpeeksi menoa, meininkiä ja viihteellisyyttä ei osoittautunut myöskään juuri minkäänlaiseksi verukkeeksi jättää äänestämättä ( %). Puolueiden kannattajien välillä on eroja Keskustan kannattajat pitivät keskimäärää tärkeämpänä vaikuttimena halua tukea jotakin yksittäistä ehdokasta. Tulos on sopusoinnussa sen tiedon kanssa, jonka

2 mukaan keskustan kannattajat valitsivat keskimäärää useammin sopivan ehdokkaan välittämättä puoluekannasta. Perussuomalaisia äänestäneitä ajoi muita useammin vaaliuurnille tieto terrori-iskuista Pietarissa ja Tukholmassa. Perussuomalaisten tukijat kertoivat myös, että aatteellisideologiset tekijät vaikuttivat haluun lähteä äänestämään. Kokoomuksen kannattajien näkemykset noudattelevat koko kansan arvioita keskimäärin. Hieman keskimäärää useammin äänestämässä käyntiin vaikutti luottamus äänen vaikuttavuudesta kotikunnan asioihin sekä halu tukea puoluetta. SDP:n äänestäjät korostivat muita enemmän sitä, että äänestämällä voi vaikuttaa koko maata koskeviin asioihin. Vihreiden äänestäjien taustavaikuttimena oli keskimäärää useammin halu tukea vihreää aatetta ja puoluetta. Vasemmistoliiton kannattajia ajoi äänestämässä käymiseen monet eri tekijät. Keskimäärää useammin tärkeitä asioita olivat halu tukea aatetta ja puoluetta, usko äänestämisen vaikuttavuuteen. Puolueen kannattajat arvioivat muita useammin myös, että äänestämisestä on itselle hyötyä. KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla.. viikko kuntavaalien jälkeen. Haastatteluja tehtiin yhteensä Vastaajat edustavat maamme - 5 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen

3 Kuvio. KUINKA PALJON SEURAAVAT ASIAT VAIKUTTIVAT SIIHEN, ETTÄ LÄHTI ÄÄNESTÄMÄÄN KUN- TAVAALEISSA (jos äänesti, %). PAL- JON MELKO PALJON EI OSAA SANOA JONKIN VERRAN EI LAIN- KAAN Kunnallisalan kehittämissäätiö

4 Kuvio px1. LEISSA: KESKn ÄÄNESTÄJÄT (asteikkokeskiarvot sekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta). 1,1 1,5 1,5 1,8,5,55,,,6,,1,, -0,0,1,08-0, -0,0-0, -0, -0,0-0 0, 0,08 0,0 0,0 0,01 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 1,5,5,5 Kuvio px. LEISSA: PSn ÄÄNESTÄJÄT (asteikkokeskiarvot sekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta). 1, 1, 1,66,,08-0, -0,0-0,,8, -0,,5,5-0,,5-0,,5-0,,08-0,,0-0, -0, 0,01 0, 0,05 0,6 0, Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 1,5,5,5

5 Kuvio px. LEISSA: KOKn ÄÄNESTÄJÄT (asteikkokeskiarvot sekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta). 1, 1,6 1, 1,8,,,,06,05,,61-0,08,51 -,5-0,01,,5-0, -0,08-0,08-0,0 0,08 0, 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0,01 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 1,5,5,5 Kuvio px. LEISSA: SDPn ÄÄNESTÄJÄT (asteikkokeskiarvot sekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta). 1, 1, 1, 1,1,5,,,,,6,6,6,5,5, -0,0-0,01-0,0-0,0 0,0 0, 0,01 0, 0, 0,08 0,1 0,1 0,1 0,0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 1,5,5,5

6 Kuvio px5. LEISSA: VIHRn ÄÄNESTÄJÄT (asteikkokeskiarvot sekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta). 1,1 1,1 1, 1,,8,6,8,85,6,65,6,,1, 0,0, -0,0 0,8-0, -0,6 0 0,08 0, -0,0 0, -0,0-0,01-0,05-0, Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 1,5,5,5 Kuvio px6. LEISSA: VASn ÄÄNESTÄJÄT (asteikkokeskiarvot sekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta). 1,6 1,85 1,68 1, 1,1,,,,,,,,86,55,85-0, 0,0 0,0 0, 0, 0,5 0,8 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,05 0, Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 1,5,5,5

7 Kuvio. MISSÄ MÄÄRIN SEURAAVAT ASIAT VAIKUTTIVAT SIIHEN, ETTÄ EI KÄYNYT ÄÄNESTÄMÄSSÄ (jos ei äänestänyt; tekstejä osin lyhennetty, %). PAL- JON MELKO PALJON EI OSAA SANOA JONKIN VERRAN EI LAIN- KAAN Tuntee epäluottamusta politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan Oli vaikeaa löytää itselleen sopivaa ehdokasta Ei ollut riittävän hyvää syytä käydä äänestämässä Äänestämisestä ei ollut itselle mitään hyötyä Oli vaikeata löytää sopivaa puoluetta Äänestämällä ei kykene riittävästi vaikuttam. kuntansa asioihin Puolueet eivät kyenneet tarj. selkeitä vaihtoehtoja nyk. meiningille Oma ääni ei olisi merkinnyt mitään vaalien lopputuloksen kann. On pettynyt oman kuntansa päättäjiin Ei viitsinyt käydä äänestämässä Ei ollut käytettävissä riittävästi tietoa asioista, joita piti tärkeinä Ei tunne kuntaansa/sen asioita niin hyvin, että olisi äänestänyt Puolueet eivät tuoneet esille kiinnostavia (...) poliitt. kysymyksiä Ei ole niin kiinnostunut kuntansa asioista, että olisi äänestänyt Huono ehdokasasettelu omassa kotikunnassa Asiat hoituvat kohtuullisen hyvin muutenkin Sote-uudistus sai hämmennyksiin Vaaleissa ei ollut tarpeeksi menoa, meininkiä ja viihdettä Halusi näpäyttää puoluetta, jota on tavallisesti kannattanut Kunnallisalan kehittämissäätiö

8 Kuvio t. MISSÄ MÄÄRIN SEURAAVAT ASIAT VAIKUTTIVAT SIIHEN, ETTÄ EI KÄYNYT ÄÄ- NESTÄMÄSSÄ: ARVIOT VUOSINA JA (%). PAL- JON MELKO PALJON EI OSAA SANOA JONKIN VERRAN EI LAIN- KAAN Ei ollut käytettävissäni riittävästi tietoa asioista, joita pidin tärkeinä Ääneni ei olisi merkinnyt mitään vaalien lopputuloksen kannalta Minun oli vaikeaa löytää itselleni sopivaa ehdokasta En viitsinyt käydä äänestämässä Tunnen epäluottamusta politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan Minun oli vaikeata löytää sopivaa puoluetta Äänestämisestä ei ollut itselleni mitään hyötyä Halusin näpäyttää puoluetta, jota olen tavallisesti kannattanut Asiat hoituvat kohtuullisen hyvin muutenkin Olen pettynyt oman kuntani päättäjiin Puolueet eivät tuoneet esille kiinnostavia, tunteita herättäviä poliittisia kysymyksiä Äänestämällä en kykene riittävästi vaikuttamaan oman kuntani asioihin En tunne kotikuntaani ja sen asioita niin hyvin, että olisin äänestänyt Puolueet eivät kyenneet tarjoamaan selkeitä vaihtoehtoja nykyiselle meiningille Huono ehdokasasettelu kotikunnassani Kunnallisalan kehittämissäätiö