Eurobarometri 74.3 EUROOPAN UNIONI JA ENERGIA. Toteuttanut TNS Opinion & Social -verkosto Euroopan parlamentin puolesta

Transkriptio

1 1

2

3 Eurobarometri 74.3 EUROOPAN UNIONI JA ENERGIA Toteuttanut TNS Opinion & Social -verkosto Euroopan parlamentin puolesta Tiedotuksen pääosaston koordinoima tutkimus TNS Opinion & Social 40 Hermann Debroux Avenue 1160 Brussels Belgia

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Kuinka energian toimitukseen liittyvien ongelmien kanssa olisi toimittava? Keskinäinen apu kriisin aikana? Mikä on energiayhteistyön vahvistamisen ensisijainen tavoite? PÄÄTELMÄ

5 JOHDANTO Euroopan parlamentti on jo vuosien ajan kiinnittänyt erityistä huomiota EU:n energiatilanteeseen. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kannalta näyttääkin välttämättömältä edetä pikaisesti yhteisen energiapolitiikan, joka kykenee vastaamaan tehokkaasti kaikkiin alan haasteisiin, täytäntöönpanossa. Monet muistavat Venäjän talvella käynnistämän kriisin, kun se pysäytti kaasuntoimitukset Ukrainaan. Sen seuraukset ovat yhä selvästi ihmisten muistissa. EU:n energiariippuvuus oli tuolloin sitäkin hätkähdyttävämpää, sillä samanlaisia tapahtumia oli nähty talvella Kaasun lisäksi EU on riippuvainen myös öljyn kaltaisten luonnonvarojen ulkoisista toimituksista. Tämän vuoksi se on nyt selkä seinää vasten: kuinka energiatoimitukset voidaan taata? Mitä suhteita pitäisi pitää yllä energiaa toimittaviin maihin? Mitä yhteyksiä pitäisi kehittää alueellisiin yhteistyöjärjestöihin? Miten 27 kansallista verkkoa saadaan liitettyä tehokkaasti yhteen? Miten kehittää vaihtoehtoisia energialähteitä, ja mitä ne olisivat? Miten vakauttaa energian hinnat? Ennen 4. helmikuuta 2011 järjestettyä ensimmäistä yksinomaan energiakysymysten käsittelyyn omistettua Eurooppa-neuvoston kokousta vaikutti asianmukaiselta mitata eurooppalaisten näkemystä energiakysymyksestä sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden asemasta energia-alalla. Tämän vuoksi Euroopan parlamentti päätti toteuttaa Eurobarometri-tutkimuksen. Eurooppalaisilta kysyttiin, mitä mieltä he olivat entistä laajemmasta energiayhteistyöstä unionissa, ja heille esitettiin myös kysymyksiä jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden käsitteestä sekä EU:n toimenpiteiden koordinoinnista. Lopuksi EU:n kansalaisilta kysyttiin, mitä energiapolitiikassa olisi pidettävä ensisijaisena. 3

6 Tämän Eurobarometrin on tilannut Euroopan parlamentin viestinnän pääosasto. Sen toteutti TNS Opinion & Social -verkosto marraskuun lopun ja joulukuun puolivälin välisenä aikana vuonna TNS Opinion & Social -verkoston haastattelijat haastattelivat henkilökohtaisesti noin :ää vähintään 15-vuotiasta eurooppalaista (haastattelija hallinnoi kysymyksiä haastateltavan kotona). Tutkimuksessa käytettiin Euroopan parlamentin viestinnän pääosaston (yleisen mielipiteen seurantayksikön) vakiotyyppistä Eurobarometri-menetelmää. TNS Opinion & Social -verkoston tekemiä haastatteluja koskevat tekniset tiedot ovat tämän raportin liitteenä. Liitteessä määritellään haastatteluissa käytetty menetelmä ja luottamusvälit. Tutkimus kattaa 27 jäsenvaltiota ja on osa EB 74.3 tutkimusta. Kaikki tässä raportissa esitettävät kysymykset esitettiin ensimmäistä kertaa. 4

7 Huom. Tässä raportissa maat on esitetty niiden virallisilla lyhenteillä. Käytetyt lyhenteet valtioista ovat: LYHENTEET EU27 EOS Euroopan unioni (27 jäsenvaltiota) Ei osaa sanoa BE CZ BG DK DE EE EL ES FR IE IT CY LT LV LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK Belgia Tšekki Bulgaria Tanska Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kypros Liettua Latvia Luxemburg Unkari Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta 5

8 1. Kuinka energian toimitukseen liittyvien ongelmien kanssa olisi toimittava? - Kuusi kymmenestä eurooppalaisesta kannattaa koordinoituja toimia energian toimitukseen liittyvien ongelmien torjumiseksi - Eri jäsenvaltioiden välisten yhteisten toimien kannatus on laajaa (60 %) energiaan toimitukseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Alle kolmannes vastaajista (32 %) katsoo paremmaksi, että heidän kotimaansa toimii yksin tässä asiassa, ja kahdeksan prosenttia ei osannut ottaa kantaa. 6

9 Entistä laajemman koordinoinnin tarve Euroopan tasolla ilmeni jo elo syyskuussa 2010 toteutetussa talouskriisiin keskittyneessä Eurobarometri tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa 52 prosenttia eurooppalaisista sanoi, että tuntisi olonsa paremmin suojatuksi nykyistä kriisiä vastaan, jos heidän kotimaansa hyväksyisi ja panisi täytäntöön toimenpiteitä koordinoidusti muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa (verrattuna 33 %, jotka soisivat kotimaansa mieluummin hyväksyvän ja panevan täytäntöön toimenpiteitä itsenäisesti) 1. Toive, että kotimaa toimisi koordinoidusti muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa, on jopa yleisempää energian toimituksien osalta. Jäsenvaltioiden väliset erot On mielenkiintoista panna merkille, että euroalueen jäsenvaltioissa 2 vastaajat kannattavat yhteisiä toimenpiteitä todennäköisemmin (62 %) kuin euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden vastaajat (55 %). EU:n tason koordinoituja toimia eniten ja vähiten kannattavien valtioiden välillä on merkittäviä eroja. Ero voi olla jopa 40 prosenttiyksikköä: - Eniten toimia EU:n tasolla kannatetaan Luxemburgissa (80 %), Kyproksessa (76 %), Unkarissa (75 %), Liettuassa (74 %) sekä Slovakiassa ja Alankomaissa (72 % molemmissa). Vähiten tällaisia toimia kannattava valtio on Itävalta (40 %). - Vastaajat, jotka todennäköisimmin kannattaisivat kotimaansa itsenäisiä toimia, tulevat Itävallasta (ainoa valtio, jossa enemmistö 56 % on tätä mieltä), Yhdistyneestä kuningaskunnasta (43 %) ja Suomesta (41 %). 1 Ks. vastaukset Eurobarometri tutkimuksen kysymykseen Qc Euroalue: AT, BE, CY, DE, EL, ES, FI, FR, IE, IT, LU, MT, NL, PT, SI, SK Euroalueen ulkopuoliset valtiot: BG, CZ, DK, EE (joka liittyi euroalueeseen tammikuussa 2011, tutkimuksen valmistumisen jälkeen) HU, LV, LT, PL, RO, SE, UK 7

10 Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisten muuttujien analyysi antaa selkeämmän käsityksen niistä väestöryhmistä, jotka kannattavat EU:n koordinoituja toimia tai kotimaansa itsenäisiä toimia. - Nuorimmat vastaajat kannattavat eniten yhteisiä toimia, joilla pyritään lieventämään energian toimitukseen liittyviä ongelmia (64 % vuotiaista, 56 % vähintään 55-vuotiaista). Vastaavasti mitä vanhempi vastaaja on, sitä todennäköisemmin tämä kannattaa kansallisia toimia: 35 prosenttia vähintään 55-vuotiaista, kun vastaava osuus oli 27 prosenttia vuotiailla. - Sama koskee koulutustasoa, joka on merkittävä vaikuttaja: kaikkein 8

11 koulutetuimpia vastaajia (68 %) ja ennen 16 vuoden ikää koulun jättäneitä vastaajia (49 %) erottaa toisistaan 19 prosenttiyksikköä "koordinoidusti muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa" vastauksen osalta. - Etuoikeutetumpaan luokkaan kuuluminen vaikuttaa myös vastauksiin: 69 % johtajista toivoisi kotimaansa toimivan koordinoidusti muiden jäsenvaltioiden kanssa, kun taas kotona olevista sitä toivoi 55 prosenttia. Tämä koskee myös 62 prosenttia vastaajista, joilla ei juuri koskaan ole vaikeuksia laskujen maksamisessa, kun vastaava osuus on 53 prosenttia niillä, joilla on lähes aina taloudellisia vaikeuksia. - Myös poliittinen kanta tuntuu vaikuttavan vastauksiin. Oikeiston kannattajista 35 prosenttia kannattaa enemmän kansallisia toimia (kun taas vasemmiston kannattajista 29 %), ja toimenpiteiden toteuttamista Euroopan tasolla kannattaa 65 prosenttia vasemmistoa kannattavista vastaajista (kun tätä kannattaa 60 % oikeiston kannattajista). - Lopuksi myös hyvät tiedot Euroopan parlamentin toiminnasta ja Euroopan parlamentin vankemman aseman kannattaminen näyttävät vaikuttavan mieltymykseen unionin yhteisiä toimia kohtaan. Niinpä 65 prosenttia vastaajista, jotka tuntevat Euroopan parlamentin toimintaa, kokisi olevansa paremmin suojattuna energia toimitukseen liittyviltä mahdollisilta ongelmilta koordinoitujen toimien kautta (kun taas 58 % vähemmän parlamentin toimintaa tuntevista). Huomattavinta on, että merkittävä 22 prosenttiyksikön ero on myös vastaajilla, jotka haluaisivat Euroopan parlamentin olevan nykyistä merkittävämmässä asemassa, (69 %) ja vastaajilla, jotka haluavat sille merkityksettömämmän aseman (47 %). 9

12 QA8 In winter 2008, some European Union Member States were faced with significant energy supply problems, in particular an interruption in gas deliveries. As a citizen, would you say that you would be better protected in the face of such an energy supply risk if? (OUR COUNTRY) adopted and implemented measures individually (OUR COUNTRY) adopted and implemented measures in a coordinated way with the other EU countries Don't know EU27 32% 60% 8% Gender Male 32% 61% 7% Female 33% 58% 9% Age % 64% 9% % 61% 7% % 61% 7% % 56% 9% Education (End of) 15-39% 49% 12% % 59% 7% % 68% 5% Still studying 24% 67% 9% Respondent occupation scale Self- employed 31% 64% 5% Managers 27% 69% 4% Other white collars 31% 64% 5% Manual workers 34% 57% 9% House persons 35% 55% 10% Unemployed 34% 56% 10% Retired 35% 55% 10% Students 24% 67% 9% Left-Right scale (1-4) Left 29% 65% 6% (5-6) Centre 34% 60% 6% (7-10) Right 35% 60% 5% Difficulties paying bills Most of the time 53% 37% 10% From time to time 57% 34% 9% Almost never 62% 31% 7% Information on EP's activities Informed 31% 65% 4% Not informed 33% 58% 9% 10

13 2. Keskinäinen apu kriisin aikana? - Yli kolme neljäsosaa eurooppalaisista olisi halukkaita auttamaan toista jäsenvaltiota vaikeuksissa - Mitä syitä eurooppalaisilla olisi auttaa vaikeuksiin joutunutta toista jäsenvaltiota mahdollisissa energian toimituksiin liittyvissä ongelmissa? Katsovatko he, että siitä olisi etua heidän kotimaansa energiavarmuuden osalta? Ja katsovatko he, että apu olisi suotavaa joka tapauksessa jäsenvaltioiden välisen eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä? On mielenkiintoista panna merkille, että suuri enemmistö eurooppalaisista kannattaa lähes yhä paljon ensimmäistä kuin toistakin väittämää. Yli kolme neljäsosaa vastaajista (77 %) katsoo, että avusta olisi etua heidän kotimaalleen, ja lähes kahdeksan kymmenestä (79 %) totesi, että se olisi suotavaa jäsenvaltioiden välisen eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä. Enemmistömielipiteen jakoivat vastaajat kaikista EU:n jäsenvaltioista. Vain 16 prosenttia ja 15 prosenttia eivät ole samaa mieltä näiden väittämien kanssa. 11

14 Jäsenvaltioiden väliset erot - Vastaajat, jotka kaikkein todennäköisimmin kannattavat apua vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille oman kotimaansa energiavarmuuden vuoksi tulevat Tanskasta (91 %), Ruotsista (89 %), Luxemburgista (86 %) ja Belgiasta (85 %). - Ne, jotka todennäköisimmin kannattaisivat tällaista apua eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä, ovat suurelta osin samojen jäsenvaltioiden kansalaisia: Ruotsin, Luxemburgin ja Tanskan (89 % jokaisessa), Kyproksen (88 %), sekä Belgian ja Ranskan (molemmissa 85 %). 12

15 13

16 Sosiodemografinen analyysi Tarkasteltaessa erilaisia sosiodemografisia muuttujia esiin nousee joitakin erityispiirteitä: - Miehet kannattavat hieman todennäköisemmin kuin naiset apua, josta saattaa olla etua heidän omalle kotimaalleen (osuudet 79 % ja 75 %) ja joka olisi suotavaa eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä (osuudet 80 % ja 77 %). - Nuoret kannattavat todennäköisemmin kuin vanhempansa vaikeuksissa olevan toisen jäsenvaltion auttamista riippumatta ensisijaisesta syystä: 79 prosenttia (kun osuus vähintään 55-vuotiaista on 74 %) kannattaa vastausta "kotimaan energiavarmuuden edun vuoksi" ja 82 prosenttia (kun osuus vähintään 55-vuotiaista on 75 %) valitsee väittämän "jäsenvaltioiden välisen eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä". - Myös koulutustaso on tärkeä tekijä: 83 prosenttia yli 19-vuotiaiksi opiskelleista vastaajista (kun ennen 16 vuoden ikää koulun jättäneillä osuus oli 70 %) kannattaa apua kotimaansa edun vuoksi, kun taas 85 prosenttia pisimpään opiskelleista (15 vuoden iässä tai aiemmin koulun jättäneiden osuus on 70 %) kannattaa apua eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä. - Korkeampaan sosiaaliluokkaan kuuluminen vaikuttaa myös vastauksiin: 84 prosenttia johtajista (kun työttömien osuus on 73 %) kannattaa avun tarjoamista kotimaan edun vuoksi ja 87 prosenttia kannattaa puuttumista asiaan eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä (työttömien osuus 76 %). - Vastaavasti 78 prosenttia vastaajista, joilla ei juuri koskaan ole vaikeuksia laskujen maksamisessa (verrattuna 69 % niistä, joilla on usein vaikeuksia tässä), kannattaa apua kotimaansa edun vuoksi. Heistä 80 prosenttia kannattaa myös apua eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä (kun osuus niistä, joilla on usein taloudellisia vaikeuksia, on 71 %). - Lopuksi, 84 prosenttia niistä, jotka toivoisivat parlamentille merkittävämpää asemaa (69 % niistä, jotka haluavat sille merkityksettömämmän aseman) katsoo, että vaikeuksiin joutuneen toisen jäsenvaltion auttaminen olisi oman kotimaan edun mukaista, ja 86 prosenttia (ja 70 %) katsoo myös, että toisen jäsenvaltion auttaminen olisi perusteltua eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä. 14

17 QA9 Please tell me whether you totally agree, tend to agree, tend to disagree or totally disagree with each of the following statements concerning the question of energy supplies within the EU? It is in the interest of the energy security of (OUR COUNTRY) to provide assistance to another EU Member State facing significant energy supply problems It is in the interest of the energy security of (OUR COUNTRY) to provide assistance to another EU Member State facing significant energy supply problems It is desirable that (OUR COUNTRY) provides assistance to another EU Member State facing significant energy supply problems in the name of European solidarity between Member States UE27 77% 79% Sex Male 80% 80% Female 77% 77% Age % 82% % 81% % 80% % 75% Education (End of) 15-70% 70% % 79% % 85% Still studying 81% 84% Respondent occupation scale Self-employed 79% 81% Managers 84% 87% Other white collars 80% 81% Manual workers 76% 79% House persons 74% 74% Unemployed 73% 76% Retired 73% 75% Students 81% 84% Difficulties paying bills Most of the time 69% 71% From time to time 78% 78% Almost never 78% 80% Preference for the EP's role More important 84% 86% The same 78% 79% Less important 69% 70% 15

18 3. Mikä on energiayhteistyön vahvistamisen ensisijainen tavoite? - Ensisijaisiksi katsotaan hintavakaus ja uusiutuvien energialähteiden kehittäminen - Jotta saataisiin selville, mitä mieltä eurooppalaiset ovat energiayhteistyön vahvistamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä, vastaajia pyydettiin valitsemaan yksi ensisijainen tavoite neljästä vaihtoehdosta. Yksikään vaihtoehdoista ei erottunut selkeästi muista. Ei ole yllättävää, että (kenties fossiilisten polttoaineiden useiden perättäisten hinnannousujen vuoksi viime kuukausina), Euroopan kansalaisten mainitsema ensisijainen syy on energian hintavakaus (29 %). Aivan sen perässä seuraa kuitenkin uusiutuvien energialähteiden kehittäminen (27 %). Kolmas ensisijainen tavoite, jonka valitsi joka viides vastaaja, on energiatoimitusten varmuus (20 %). Lopuksi neljättä tavoitetta, energiasäästöjen edistämistä erityisesti edistämällä energiatehokkuutta, jotta samat tuotteet ja palvelut voidaan tuottaa käyttäen vähemmän energiaa, kannatti 16 prosenttia. Lisäksi neljä prosenttia eurooppalaisista kannattaa kaikkia neljää ensisijaista tavoitetta ja katsoo, että kaikkia neljää olisi tarkasteltava "samanaikaisesti". 16

19 Jäsenvaltioiden väliset erot Ensimmäiseksi voidaan todeta, että ennen vuotta 2004 liittyneissä ja vuonna 2004/2007 liittyneissä valtioissa asuvien vastaajien välillä on merkittäviä eroja. Tämän vuoksi kaksi ympäristönsuojeluun liittyvää aihetta mainitaan useammin ensimmäisessä valtioryhmässä kuin toisessa: - Tämä koskee erityisesti "uusiutuvien energialähteiden kehittämistä", jonka mainitsi 30 prosenttia ensimmäisestä ryhmästä, mutta vain 17 prosenttia toisesta ryhmästä. - Sama suuntaus on havaittavissa, tosin lievemmin, aiheessa "energiasäästöjen edistäminen erityisesti edistämällä energiatehokkuutta, jotta samat tuotteet ja palvelut voidaan tuottaa käyttäen vähemmän energiaa": 17 prosenttia ensimmäisessä ryhmässä ja 13 prosenttia toisessa ryhmässä. Myös toiset, toisiinsa liittyvät kaksi ensisijaista tavoitetta mainittiin useammin vuonna 2004/2007 liittyneissä valtioissa asuvien vastaajien vastauksissa. Ne ovat: - Energian hintavakaus: 34 prosenttia ensimmäisessä ryhmässä ja 28 prosenttia toisessa ryhmässä. - Energiatoimitusten varmuus: osuudet 24 prosenttia ja 19 prosenttia. Toiseksi voidaan todeta, että jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä eroja priorisoinnissa. - Energian hintavakauden osalta (29 %) ero voi olla jopa 37 prosenttiyksikköä: asia katsotaan ensisijaiseksi yhteistyötavoitteeksi Liettuassa ja Tšekissä (45 % molemmissa) ja Latviassa (40 %), kun taas vähiten todennäköisimmin tämä vaihtoehto valittiin Tanskassa (8 %), Ruotsissa (9 %) ja Alankomaissa (15 %). Kuten jäljempänä olevasta taulukosta ilmenee, näistä tuloksista on vaikea havaita aidosti alueellisia itä vs. länsi tai pohjoinen vs. etelä kuvioita. - Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen (27 %) osalta ero voi olla jopa 41 prosenttiyksikköä: tämä ensisijainen tavoite oli erityisen suosittu Tanskassa (53 %), Ruotsissa (51 %), Alankomaissa (48 %), Kyproksessa (41 %), Suomessa (35 %) sekä Ranskassa ja Luxemburgissa (molemmissa 33 %). - Vähiten todennäköisesti tätä ympäristöponnistusta kannatettiin Liettuassa 17

20 (12 %), Tšekissä ja Bulgariassa (molemmissa 13 %) tai itäisessä unionissa yleensä. - Energian toimitusvarmuuden (20 %) osalta on havaittavissa jopa 21 prosenttiyksikön ero jäsenvaltioiden välillä: tämä toiminta mainitaan pääasiassa Saksassa (31 %), Itävallassa ja Puolassa (molemmissa 28 %), sekä Bulgariassa ja Unkarissa (molemmissa 26 %), kun taas vain 6 prosenttia vastaajista Kyproksessa esitti tämän kannan. - Lopuksi ero niiden vastaajien osuuksissa, jotka mainitsivat energiasäästöjen edistämisen erityisesti edistämällä energiatehokkuutta, jotta samat tuotteet ja palvelut voidaan tuottaa käyttäen vähemmän energiaa, oli jopa 16 prosenttiyksikköä: tämä tavoite mainitaan useimmin Ruotsissa ja Suomessa (molemmissa 25 %), Latviassa (24 %) sekä Italiassa, Tanskassa, Maltassa ja Sloveniassa (23 % kaikissa neljässä). Tätä tavoitetta kannattivat kuitenkin vain 9 prosenttia vastaajista Puolassa ja Portugalissa. 18

21 QA7 The European Parliament wants increased energy cooperation between the European Union Member States. With this in mind, do you think that the main priority should be given to? The stability of energy prices Developing renewable energies Guaranteeing energy supplies Contributing to energy savings EU27 29% 27% 20% 16% BE 37% 24% 23% 14% BG 36% 13% 26% 10% CZ 45% 13% 21% 15% DK 8% 53% 14% 23% DE 29% 24% 31% 12% EE 32% 18% 22% 17% IE 27% 30% 22% 14% EL 37% 28% 11% 11% ES 29% 28% 20% 19% FR 36% 33% 10% 17% IT 19% 29% 17% 23% CY 26% 41% 6% 20% LV 40% 15% 15% 24% LT 45% 12% 20% 18% LU 28% 33% 13% 20% HU 23% 24% 26% 19% MT 36% 20% 12% 23% NL 15% 48% 17% 18% AT 21% 29% 28% 15% PL 32% 17% 28% 9% PT 38% 23% 20% 9% RO 35% 15% 20% 12% SI 22% 30% 18% 23% SK 35% 16% 24% 18% FI 21% 35% 17% 25% SE 9% 51% 13% 25% UK 29% 30% 17% 15% Highest percentage per country Highest percentage by item Lowest percentage per country Lowest percentage by item 19

22 Sosiodemografinen analyysi - Ikä vaikuttaa olevan ratkaiseva muuttuja "energian hintavakauden" osalta, koska 32 prosenttia vähintään 55-vuotiaista mainitsi aiheen, kun vuotiaista sen mainitsi 21 prosenttia. Nuorimmat vastaajat puolestaan katsoivat todennäköisimmin (35 %, osuus vanhimmista vastaajista 23 %) ensisijaiseksi tavoitteeksi "uusiutuvien energialähteiden kehittämisen". - Koulutustaso on myös merkittävä muuttuja "uusiutuvien energialähteiden kehittämisen" osalta, koska 35 prosenttia pisimpään opiskelleista katsoivat sen ensisijaiseksi tavoitteeksi, kun taas 15-vuotiaana tai aiemmin koulun lopettaneista vain 18 prosenttia kannatti sitä. Pisimpään opiskelleet myös todennäköisimmin (18 %) mainitsivat "energiasäästöjen edistämisen erityisesti edistämällä energiatehokkuutta, jotta samat tuotteet ja palvelut voidaan tuottaa käyttäen vähemmän energiaa" (alle 16-vuotiaina koulun lopettaneista 13 %). - Vastaajien valintoihin näyttää vaikuttavan myös heidän ammattiryhmänsä: ymmärrettävästi heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat todennäköisesti katsovat "energian hintavakauden" ensisijaiseksi tavoitteeksi (33 % työttömistä ja 32 % ruumiillisen työn tekijöistä, kun johtajissa osuus on 20 %). Johtajista puolestaan 37 prosenttia valitsi "uusiutuvien energialähteiden kehittämisen", jonka mainitsi 24 prosenttia työttömistä ja kotona olevista ja 21 prosenttia eläkeläisistä. Vaikuttaa siltä, että tämä ehdotettu ympäristöponnistus on merkittävä huolenaihe vain niille vastaajille, jotka kokevat vähiten taloudellisia vaikeuksia jokapäiväisessä elämässään: on kyse eräänlaisesta "ylellisyydestä", johon varakkailla luokilla on varaa... - Ymmärrettävästi vastaajat, joilla on usein vaikeuksia laskujensa maksamisessa, kannattavat "energian hintavakauden" edistämistä (38 %, 27 % niistä, joilla ei ole lähes lainkaan vaikeuksia). Ne, joilla on tuskin koskaan taloudellisia vaikeuksia, kannattavat puolestaan todennäköisimmin "energian toimitusvarmuutta (22 %, 15 % niistä, joilla on taloudellisia vaikeuksia) ja "uusiutuvien energialähteiden kehittämistä" (29 % vs. 21 %). 20

23 21

24 PÄÄTELMÄ Enemmistö tässä tutkimuksessa haastatelluista eurooppalaisista kannattaa entistä laajempaa eurooppalaista yhteistyötä energia-asioissa. Vastaajat ovat hyvin tietoisia eurooppalaisesta lisäarvosta, jota energiapolitiikan entistä laajempi koordinointi tuottaisi. He haluavat myös innokkaasti nähdä laajempaa solidaarisuutta jäsenvaltioiden välillä energian toimituskriisissä (tätä kannattaa kuusi kymmenestä eurooppalaisesta). Kuusi kymmenestä eurooppalaisesta kannattaa laajempia koordinoituja toimia energian toimitukseen liittyvien riskien torjumiseksi. Yli kolme neljännestä vastaajista olisi halukkaita harkitsemaan kotimaaltaan apua toiselle jäsenvaltiolle, joka kohtaisi merkittäviä vaikeuksia energiatoimituksissa, joko oman kotimaansa edun vuoksi tai yleisemmin jäsenvaltioiden välisen eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä. Lopuksi, eurooppalaiset katsovat, että entistä laajempi energiayhteistyö unionissa edellyttäisi niin erityisen huomion kiinnittämistä energian hintavakauteen (29 %) kuin ympäristöponnistuksia, joihin liittyy uusiutuvien energialähteiden kehittäminen (27 %). 22