Lausunto Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaluonnoksesta

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Lausunto Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaluonnoksesta 84/ /2014 Tekninen lautakunta Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Hirvi : Varsinais-Suomen liiton taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vai he maa kun ta kaa van valmistelu on edennyt luonnosvaiheeseen. Maa kun tahal li tus hyväksyi luonnoksen kokouksessaan ja päätti asettaa sen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n sekä maankäyttö- ja ra ken nus ase tuk sen 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville väliseksi ajak si. Maakuntakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot kunnilta ja eri vi ran omaisil ta. Kaikilla osallisilla on mahdollisuus kommentoida kaa va luon nos ta nähtävillä olon aikana. Lausunnot ja mielipiteet tulee jättää viimeistään mennessä. Vaihemaakuntakaavassa keskitytään ainoastaan taajamien maankäyttöön ja taa ja miin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon ke hit tä mis ta voit teisiin ja -kysymyksiin. Rajauksen ulkopuolelle jäävät teemat on pääosin ratkais tu joko aiemmissa maakuntakaavaprosesseissa tai ohjelmoitu seu raa vien vaihemaakuntakaavojen aiheiksi. Kokonaisuutta tulee tarkastella ajan ta saises ta maakuntakaavayhdistelmästä. Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle lausunnossaan tie ja ve si lii ken net tä koskevia näkemyksiä. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta kes kit tyy lausunnossaan maankäyttöön liittyviin kysymyksiin. Nähtävillä olevaan vaihemaakuntakaavaluonnokseen voi tutustua osoit teessa: /maakuntakaava Kaavaselostuksen kohdassa 6.4 liikenne on käsitelty vaihemaakuntakaavan esit tä miä muutoksia vahvistettuihin maakuntakaavoihin. Seuraavat lii kennet tä koskevat muutosesitykset koskevat suoranaisesti Naantalia. Raideliikenteen kehittäminen; uudet raideliikennepysäkit keskusta ja Kar vet ti Naantalin satamayhteydet; osoitetaan olemassa oleva Naantalin sa tama lii ken teen pääreitti seututienä ja mahdollistetaan nykyisen kan ta-

2 tien tieluokkamuutokset, joiden tavoitteena on toteuttaa maankäyttöä pa rem min palvelevat liittymäratkaisut (esimerkiksi kiertoliittymä tai va lo-oh jat tu liittymä). Turun kehätien kehittäminen, osoitetaan Turun kehätie merkinnällä uu si kaksiajoratainen/ nelikaistainen kanta- tai valtatie välillä Naan talin Järvelän eritasoliittymä Raision keskustatunneli Vaihemaakuntakaavassa on Turun seudulle esitetty mm. seuraavia lii ken nerat kai su ja: Saaristotien Kurkela-Kirjala yhteyden rakentaminen, Kaa ri nantien kääntö ja Turunmaan liikenneyhteyksien kehittäminen. Turun seudun kaavakaavaluonnoksessa (mittakaava 1:75 000) on Ar mon laak son tien merkitty merkinnällä utv2 alkaen Järveläntien eri ta so liitty mäs tä Raision suuntaan. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset (Maakun ta kaa va luon nos 1: kartassa) on todettu utv2-merkinnästä seu raavaa: UUSI KAKSIAJORATAINEN/NELIKAISTAINEN VALTATIE Ns. Emäntäkoulun liittymään on merkitty UUSI ERITASOLIITTYMÄ. Nykyinen Viestitie on merkitty st-merkinnällä Vanton eritasoliittymän ja sata man välisellä osuudella. St-merkinnällä tarkoitetaan SEU TU TIE/PÄÄ- KA TU. Uudet Raideliikennepaikat on merkitty keskustaan ja Ruonan yhdystien ja Mas kun tien väliselle rataosuudelle Särkänsalmen vesialueelle Särkän saaren länsipuolelle on merkitty ve ne väylä tai kanoottireitti. Merkintä on vahvistetun Loimaan seudun, Tu run seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maa kun ta kaa van mukainen. TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta päättää esittää lausuntonaan kau pun ginhal li tuk sel le seuraavaa: Armonlaaksontien eli E18/kantatie 40 kehittäminen ne li kaistai se na valtakunnallisena pääväylänä on Naantalin kaupungin nä ke myk sen mukainen. Ratkaisun tulee pitää sisällään kor keata soi set liittymäratkaisut, kuten Ruonan yhdystien liittymän toteut ta mi nen eritasoliittymänä. Satamaliikenteen turvaaminen kehittämällä Viestitietä seu tutie nä on perusteltua ja kannatettavaa. Tästä ei voi kuitenkaan seu ra ta Armonlaaksontien liikenteellisen tason, sujuvuuden ja lii ken ne tur val li suu den laskua Vanton eritasoliittymän ja Jär velän eritasoliittymän välisellä tieosuudella.

3 KOKOUSKÄSITTELY: Pääosa nykyisestä Naantalin suuntautuvasta liikenteestä käyttää Armonlaaksontietä. Tiehen tukeutuu merkittäviltä osin Naan ta lin suunniteltu maankäytön kehittyminen ja väes tön kasvu, Luonnonmaan korjaustelakan ja saariston suunnan lii ken ne sekä valtakunnallisesti merkittävät matkailukohteet ku ten Naantalin kylpylä, Muumimaailma ja Naantalin Van ha kau punki. Naantalin ja Raision kaupungit kehittävät omilla toi men pi teillään Aurinkotietä ja Raisiontietä maankäyttöä palvelevaksi sisäi sek si väyläksi toteuttamalla mm. kiertoliittymiä em. osuuksil le. Nämä toimenpiteet siirtävät liikennettä entisestään E18/Ar mon laak son tiel le, jota on myös pidetty tavoiteltavana mm. Raision keskustan liikennemäärien vähenemisen takia. Kai kes sa kaavoittamisessa, suunnitellussa ja rakentamisessa tu lee kin pitää lähtökohtana Armonlaaksontien eli E18 tien kehit tä mi nen korkeatasoisena, eritasoliittymiin perustuvana pääväy lä nä Naantalin satamatien liittymästä alkaen kohti val ta tietä 1. Joukkoliikenteen kehittäminen lähivuosina perustuu en si si jaises ti ns. runkobussilinjoihin. Mahdollinen raideliikenteen kehit tä mi nen tulevaisuudessa tulee mahdollistaa ja huomioida teh tä vis sä maankäytön suunnitelmissa. Naantalin Vanhankaupungin venesatama ja Naantalin kylpylä ovat merkittäviä matkailukohteita. Näiden kohteiden ve to voimai suu den säilyttämiseksi ja kehittämiseksi tulee vai he maakun ta kaa vas sa esittää Särkänsalmeen kaavamerkintä, joka mah dol lis taa korkeiden purjeveneiden ja hotellilaivan edel lyttä män avattavan sillan tai muun vastaavan järjestelyn to teut tami sen särkänsalmen tiepenkereelle tai sillalle. Esittelijä lisäsi päätösehdotuksen seuraavan kappaleen: Naantalin satamaan johtavat Järveläntie ja Viestitie tulee osoit taa seututie-luokituksella Naantalin satama-alueelle asti. Naan ta lin satamayhteys on myös osa eurooppalaista TEN-T lii ken ne verk koa. TEKNISEN JOHTAJAN MUUTETTU PÄÄTÖSEHDOTUS: Tekninen lautakunta päättää esittää lausuntonaan kau pun ginhal li tuk sel le seuraavaa: Armonlaaksontien eli E18/kantatie 40 kehittäminen ne li kais-

4 tai se na valtakunnallisena pääväylänä on Naantalin kaupungin nä ke myk sen mukainen. Ratkaisun tulee pitää sisällään kor keata soi set liittymäratkaisut, kuten Ruonan yhdystien liittymän toteut ta mi nen eritasoliittymänä. Satamaliikenteen turvaaminen kehittämällä Viestitietä seu tutie nä on perusteltua ja kannatettavaa. Tästä ei voi kuitenkaan seu ra ta Armonlaaksontien liikenteellisen tason, sujuvuuden ja lii ken ne tur val li suu den laskua Vanton eritasoliittymän ja Jär velän eritasoliittymän välisellä tieosuudella. Pääosa nykyisestä Naantalin suuntautuvasta liikenteestä käyttää Armonlaaksontietä. Tiehen tukeutuu merkittäviltä osin Naan ta lin suunniteltu maankäytön kehittyminen ja väes tön kasvu, Luonnonmaan korjaustelakan ja saariston suunnan lii ken ne sekä valtakunnallisesti merkittävät matkailukohteet ku ten Naantalin kylpylä, Muumimaailma ja Naantalin Van ha kau punki. Naantalin ja Raision kaupungit kehittävät omilla toi men pi teillään Aurinkotietä ja Raisiontietä maankäyttöä palvelevaksi sisäi sek si väyläksi toteuttamalla mm. kiertoliittymiä em. osuuksil le. Nämä toimenpiteet siirtävät liikennettä entisestään E18/Ar mon laak son tiel le, jota on myös pidetty tavoiteltavana mm. Raision keskustan liikennemäärien vähenemisen takia. Kai kes sa kaavoittamisessa, suunnitellussa ja rakentamisessa tu lee kin pitää lähtökohtana Armonlaaksontien eli E18 tien kehit tä mi nen korkeatasoisena, eritasoliittymiin perustuvana pääväy lä nä Naantalin satamatien liittymästä alkaen kohti val ta tietä 1. Joukkoliikenteen kehittäminen lähivuosina perustuu en si si jaises ti ns. runkobussilinjoihin. Mahdollinen raideliikenteen kehit tä mi nen tulevaisuudessa tulee mahdollistaa ja huomioida teh tä vis sä maankäytön suunnitelmissa. Naantalin Vanhankaupungin venesatama ja Naantalin kylpylä ovat merkittäviä matkailukohteita. Näiden kohteiden ve to voimai suu den säilyttämiseksi ja kehittämiseksi tulee vai he maakun ta kaa vas sa esittää Särkänsalmeen kaavamerkintä, joka mah dol lis taa korkeiden purjeveneiden ja hotellilaivan edel lyttä män avattavan sillan tai muun vastaavan järjestelyn to teut tami sen särkänsalmen tiepenkereelle tai sillalle. Naantalin satamaan johtavat Järveläntie ja Viestitie tulee osoit taa seututie-luokituksella Naantalin satama-alueelle asti. Naan ta lin satamayhteys on myös osa eurooppalaista TEN-T

5 lii ken ne verk koa. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen : Varsinais-Suomen liitto on laatinut Varsinais- Suomen Taajamien, pal ve luiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaluonnoksen ja pyytää siitä lausuntoa. Lau sun non antamiseen on saatu lisäaikaa elokuun loppuun 2015 asti. Nyt laaditussa vaihemaakuntakaavassa keskitytään ainoastaan taajamien maan käyt töön ja taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kehit tä mis ta voit tei siin ja -kysymyksiin. Rajauksen ulkopuolelle jäävät teemat on ratkaistu joko aiemmissa maakuntakaavoissa tai ne otetaan seuraavien vai he maa kun ta kaa vo jen aiheiksi. Kokonaisuutta tulee tarkastella ajan ta saises ta maakuntakaavayhdistelmästä. Lausunnolla olevan vaihemaakuntakaavaluonnoksen aineisto löytyy netistä maa kun ta lii ton sivuilta osoitteesta: itus/maakuntakaava Tekninen lautakunta on käsitellyt edellä (yllä) vai he maa kun ta kaa va luon noksen tie- ja vesiliikennettä koskevia asioita. Kaavoitus- ja ym pä ris tö lau ta kunnan lausunnossa keskitytään maankäyttöön liittyviin kysymyksiin. Tek ni sen lautakunnan lausunto on yhdenmukainen Manner-Naantalin osa yleis kaa van ratkaisujen kanssa. Lausuntoa täydennetään liikennemäärätiedoilla erik seen kesäajalta sekä talviajalta. Matkailun vaikutus huomioidaan. E18/kantatie 40 kehittämisen osalta ratkaisun ympäristövaikutukset otetaan huo mi oon hankkeen yhteydessä laadittavassa YVA:ssa. Naantalia koskevat vaihemaakuntakaavamerkinnät ja - määräykset: 1. Kaupunkikehittämisen kohdealue Naantalin keskusta ja Luonnonmaan keskeiset osat ovat osa Turun, Naan talin, Raision ja Kaarinan keskustojen muodostamaa kaupunkikehittämisen koh de aluet ta 1. Vaihemaakuntakaavan aluerajaus noudattaa Naantalin osal ta pääosin Turun seudun rakennemallin alkuperäistä ydinkaupunkialueen rajaus ta. Naantali on esittänyt tähän rajaukseen täsmennyksiä sekä Manner-Naantalin

6 poh jois osan että Luonnonmaan suhteen. Naantalin esittämä aluerajaus on liit tee nä 1. Naantali esittää lausunnossaan, että tämä aluerajaus otettaisiin myös maakun ta kaa van kaupunkikehittämisen kohdealue 1:n aluerajaukseksi. 2. Taajamatoimintojen alueet ja selvitysalueet Kaavakartassa on keltaisella värillä ja symbolilla A merkitty taa ja ma toi minto jen alueet. Ne käsittävät valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seu dul lises ti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Se sisältää asuin aluei den lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympä ris tö häi riö tä aiheuttamattomia pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pie nem piä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Taajamatoimintojen alueet noudattavat suurelta osin Naantalin laatimien osa yleis kaa vo jen: oikeusvaikutteisen Luonnonmaan ja Lapilan ym saarien osa yleis kaa van ja Manner-Naantalin osayleiskaavaluonnoksen asun to alueiden rajauksia. Luonnonmaalla Santalantien asemakaavoitettu alue tu li si sisällyttää joko taajamatoimintojen alueeseen tai matkailutoimintojen alu eeseen. Manner-Naantalin osalta ainoa ristiriita on Vengan pohjoispuolella Löy täne-lad vo alueella. Siellä osayleiskaavaluonnoksessa asuntoalueiksi suun nitel lut aluevaraukset ovat maakuntakaavassa merkitty sinisellä katkoviivalla. Kaa va mää räyk sen mukaan se tarkoittaa aluetta, jolla taajama-alueen laa jentu mi sen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle on sel vi tet tävä. Eli alueen ottaminen rakentamiskäyttöön on ehdollinen. Luonnonmaalla vastaavaa merkintää on käytetty Rymättyläntien poh joispuo lel la. Naantalin käsityksen mukaan kummallakin alueella yleiskaavoissa mukana ole vat asuntoalueiden aluevaraukset tulisi maakuntakaavassakin merkitä taa ja ma toi min to jen alueeksi. Lisäksi Luonnonmaalla Virpin alueella, jossa yleis kaa vas sa on matkailualuevaraus maakuntakaavassa R merkintä voi taisiin ulottaa Rymättyläntien pohjoispuolellekin. Sinisellä katkoviivalla ra jattua selvitysaluetta tulisi laajentaa pohjoiseen. Edelleen Naantalilla on kaavoitusohjelman mukaan tarkoitus laatia lä hi vuosi na osayleiskaava myös Merimasku-Hellemaan alueelle. Suunnittelualue ulot tuu Hellemaalta Merimaskun kirkonkylään. Vaihemaakuntakaavan taaja ma toi min to jen aluerajauksen ympärille tulisi maakuntakaavassa merkitä sel vi tys alue mahdollisia maankäyttötarpeita varten. Alueella on palvelut olemas sa ja niiden säilyminen ja hyödyntäminen on tarkoituksenmukaista varmis taa. Alue liittyy hyvin Naantalin ydinkeskustaan ja siellä voidaan to teuttaa laadukasta saaristoasumista.

7 3. Kylät Kylät on merkitty vaihemaakuntakaavaan keltaisella ympyrällä ja sym bo lil la at. Kylillä tarkoitetaan vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittäviä kylä aluei ta, joilla on asutuksen lisäksi kunnallisia ja yksityisiä pe rus pal ve lui ta. Kylinä vaihemaakuntakaavaan on merkitty Hellemaa, Merimasku, Poikko, Röö lä, Livonsaari, Teersalo ja Palva. Merkintä on yhteneväinen Naantalin ke hi tys ku van kanssa. 4. Työpaikkatoimintojen alueet Työpaikkatoimintojen alueet on merkitty vaihemaakuntakaavaan vaalean pu nai sel la värillä ja symbolilla TP ja kohteet vastaavasti samanvärisellä ympy räl lä ja symbolilla tp. Ne käsittävät valtakunnallisesti, maa kun nal li ses ti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen, työ paik ka toimin to jen, toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriötä ai heut ta mat to mien teollisuustoimintojen alueet. Aluevaraus sisältää myös pienehköjä asun toaluei ta. Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ym pä ristö häi riöi tä. Työpaikkatoimintojen alueina on vaihemaakuntakaavan merkitty Naantalin kes kus tas sa Humalisto, Armonlaaksontien ja radan välinen alue, Mas kuntien varsi sekä Luolalan pohjoisosat. Lisäksi TP- alueina ovat Luon non maan osayleiskaavan mukaiset alueet Rymättyläntien pohjoispuolella ja Hert tu lassa. Työpaikka-kohdemerkinnällä on lisäksi merkitty Särkänsalmen sillan kupees sa oleva kalasataman alue. Naantalin oman käsityksen mukaan Humalistoon ja Armonlaaksontien pohjois puo lel le, Ruonantien varteen ja Maskuntien varteen voisi työpaikkojen li säk si sijoittua myös liikerakentamista. Maakuntakaavan tulisi mah dol lis taa se. Saaristossa työpaikkakeskittymiä on etenkin Rymättylässä. Lienee johdon mu kais ta, että nekin merkitään jotenkin maakuntakaavaan. 5. Teollisuustoimintojen alueet Teollisuustoimintojen alueet on merkitty vaihemaakuntakaavaan harmaalla vä ril lä ja symbolilla T. Ne käsittävät valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seu dul li ses ti merkittävät teollisuus-, varasto- ja vastaavaan käyttöön osoi tetut alueet niihin kuuluvine suojavyöhykkeineen sekä liikenne- ja yh dys kunta tek ni sen huollon alueineen. Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa se osa Luolalasta, joka ei ole työ paik ka-

8 toi min to jen aluetta on teollisuusaluetta. Lisäksi teollisuusaluetta on satama ja Nesteen alue. Luonnonmaalla teollisuusaluetta on Kukolan alue, jossa sijait see mm. korjaustelakka. Teollisuusalueen aluerajausta voitaisiin täsmentää Luonnonmaan osayleiskaavan ja vireillä olevan asemakaavan perusteella. Edelleen teollisuusaluetta on varattu Isosuontien eteläpuolelle. Poh jois puolel la on Isosuon Jätekeskusta varten osoitettu erityistoimintojen alue (E). Teollisuustoimintojen alueet eivät Isosuontien alueella, Humalistossa ja Luo la lan jär ven rannalla noudata Manner-Naantalin osayleiskaavan alue rajaus ten laajuutta. Naantalin käsityksen mukaan vaihemaakuntakaavan aluera jauk set tulisi muuttaa Manner-Naantalin aluerajausten mukaisiksi. 6. Keskustatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueet on merkitty vaihemaakuntakaavaan punaisella vä ril lä ja symbolilla C. Keskustatoimintojen alueella tarkoitetaan vai he maakun ta kaa vas sa valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti mer kit tävää keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen aluetta se kä siihen liittyviä liikennealueita ja puistoja. Aluevaraus sisältää myös kes kusta-asu mi sen. Alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittävän vä hit täis kau pan suuryksikön/-yksiköitä. Mahdolliset tulevat keskustatoimintojen alueet on merkitty vai he maa kun takaa vaan puna-valkoisella vinoraidoituksella ja symbolilla C/m. Ne ovat maan käy töl tään muuttuvia, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seu dul lises ti merkittäviä keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toi min to jen alueita sekä siihen liittyviä liikennealueita ja puistoja. Aluevaraus si säl tää myös keskusta-asumisen. Alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittävän vähit täis kau pan suuryksikön/-yksiköitä. Naantalin keskusta, joka sisältää Vanhankaupungin ja vierasvenesataman alu een, Kuparivuoren ja Market-alueen on merkitty keskustatoimintojen alueek si, C. Aluetta on laajennettu voimassa olevaan maakuntakaavaan ver rattu na. Se ulottuu ainakin leirintäalueen kohdalla Armonlaaksontien itä puo lelle. Manner-Naantalin osayleiskaavaluonnoksessa keskustatoimintojen alue ulot tuu selvästi Humalistoon Armonlaaksontien eteläpuolelle. Myös maakun ta kaa vas sa Humaliston pohjoisosat, joihin Manner-Naantalin osa yleiskaa van selvitysten mukaan voidaan sijoittaa tehokasta asumista, työ paik ko ja ja liiketilaa tulisi merkitä keskustatoimintojen alueeksi, C tai vähintään merkin näl lä mahdollinen tuleva keskustatoimintojen alue, C/m. 7. Retkeily- ja matkailutoimintojen alueet Retkeily- ja matkailutoimintojen alueet on merkitty vaihemaakuntakaavaan

9 kel tai sel la värillä ja symbolilla R ja kohteet keltaisella ympyrällä ja sym bolil la r. Retkeily- ja matkailutoimintojen alueina/kohteina vai he maa kun ta kaavas sa on merkitty valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkit tä vät retkeily- ja matkailualueet/kohteet. Naantalissa retkeily- ja matkailutoimintojen alueina ovat Kailon ja Väskin saa ret sekä Porhonkallion alue. Matkailukohteina on lisäksi Porhonkallio (r601), Herrankukkaro (r602) ja Vaihela (r603). Porhonkallion alueella matkailutoiminnan alue tulisi ulottaa Rymättyläntien poh jois puo lel le Virpin alueelle ja Kultaranta golfin keskuksen alueelle. Santalantien asemakaavoitettu alue tulisi ottaa mukaan rakennettuna alueena myös maakuntakaavaan. 8. Läppäsilta Teknisen lautakunnan lausunnossa todetaan: Naantalin Vanhankaupungin venesatama ja Naantalin kylpylä ovat merkittäviä matkailukohteita. Näiden kohteiden vetovoimaisuuden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi tulee vaihemaakuntakaavassa esittää Särkänsalmeen kaavamerkintä, joka mahdollistaa korkeiden purjeveneiden ja hotellilaivan edellyttämän avattavan sillan tai muun vastaavan järjestelyn toteuttamisen särkänsalmen tiepenkereelle tai sillalle. Vaihemaakuntakaavassa on tällä hetkellä Särkänsalmessa vain merkintä veneväylä/kanoottireitti. Maakuntaliitosta saadun tiedon mukaan seuraavan vaihekaavan teemoja tulevat olemaan luonnonvarat ja -arvot sekä yhdyskuntatekninen huolto. Luonnonvarat (ja -arvot) käsitetään laajasti ml. matkailun ja virkistyksen näkökulman. Siltä osin siltakysymys sopii hyvin myös sen kaavan yhteydessä käsiteltäväksi. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta esittää lausuntonaan, että Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaluonnosta muutetaan siten, että se on yhdensuuntainen Naantalin voimassa olevien yleiskaavojen ja valmisteltavana olevan Manner-Naantalin osayleiskaavaluonnoksen sisällön kanssa. Liikenteen osalta tämä merkitsee teknisen lautakunnan lau sun non mukaisia ratkaisuja ja maankäytön osalta edellä esittelytekstissä todettujen muutostarpeiden huomioon ottamista. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA:

10 Kaupunginhallitus Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta päätti esittää, että valmistelussa huomioidaan ja varmistetaan ettei heikennetä saariston asukkaiden liikkumista läppäsillan mahdollisessa suunnittelu- tai toteuttamisvaiheessa. Tekninen johtaja Kimmo Suonpää: Nähtävillä olevaan vaihemaakuntakaavaluonnokseen voi tutustua Var sinais-suo men liiton internet-sivuilla osoitteessa Ydinkaupunkiseudun kunnat ovat hakeneet yhteisiä näkemyksiä maa kun takaa va lau sun toon. Seuraavassa on yhteisiä kirjauksia: Yhteiskunta ja kaupunkiseudut tulevat lähivuosikymmeninä olemaan voimak kaan ja vaikeasti ennakoitavan muutoksen alaisia. Maakuntakaavassa tu lee sallia liikkumavaraa vielä näköpiirin ulkopuolella oleville muu tok sil le. Yleisominaisuus kaavassa tulisi olla mahdollistavuus; määräysten henki tulee olla myönteisempi. Maankäyttö- ja rakennuslain ydinajatuksen mukaan maakuntakaava on ohjee na laadittaessa ja muutettaessa kuntakaavoja. Aktiivisen maankäytön alue mer kin nöil lä (C, A, TP, T, E) on suuri merkitys kuntakaavoitukselle. Kun tien tarpeet tulee paremmin huomioida maakuntakaavoituksessa, jotta kun tien yleis- ja asemakaavoitus on tulevaisuudessakin maankuntakaavan maan käy tön mukaista. Ohjeellisuuden rinnalla on monissa läpiviedyissä hankkeissa ja mm. kaupan si jain tia ohjaavien säädösten myötä ilmaantunut vahva sitovuus ja ra joit tavuus. Maakuntakaavan sisällössä tulee ymmärrettävästi osoittaa mitkä määräyk set ja rajoitukset ovat sitovia ja mitkä kaavatason ydinominaisuuden mu kai ses ti ohjeellisia. Ydinkaupunkialueen elinvoimaisuus on koko kaupunkiseudun etu. Ydinkau pun ki alu een kaupunkikehittämisen kohdealueen rajausta tulee tarkistaa. Sa mal la osa kaupunkikehittämisen kohdealueen satelliiteista voisi osoittaa taa ja ma toi min to jen kehittämisalueina. Kaupunkikehittämisen koh de aluemer kin nän roolia tulee myös selkiyttää erityisesti kaupan osalta. Kohteissa, joissa taajama-alueen laajentamisen vaikutuksille esitetään sel vitys tar ve (sinisillä katkoviivoilla rajatut kohteet) on syytä tarkentaa mer kinnän sisältöä, selvittämisvelvoitteita ja prosessia. Määräyksen voisi muuttaa pa rem min kuvaavampaan muotoon Alue, joka tulee turvata yh dys kun ta raken teen pitkällä aikavälillä tapahtuvalle mahdolliselle laajentumiselle.

11 Mää räys tarkoittaa käytännössä, ettei tulevaa kaavoitusta haittaavia suun nitte lu tar ve rat kai su ja tulisi alueelle myöntää. Maakuntakaavan kaupan mitoitus perustuu muutaman vuoden takaiseen kau pan palveluverkkoselvitykseen, joka tulee olemaan vanhentunut maakun ta kaa van tullessa voimaan. Maakuntakaavan tulisi olla luonteeltaan mah dol lis ta va, ei poissulkeva. Kaavassa tuleekin osoittaa seudullisesti merkit tä vät kaupan paikat ja laatu (km/ kmt) nykyistä väljemmin. Kaupan ohjaus ei koske keskustatoimintojen alueita, jonka vuoksi C-alueille ei tule osoit taa kaupan määrää eikä laatua koskevia rajoituksia. MRL:n muutoksen myö tä seudullisesti merkittävän kaupan ohjaus osoitettiin maa kun ta kaa voituk sen tehtäväksi, joka koetaan hankalaksi kaupan ja seudullisen suun nit telun hyvinkin erilaisten aikajänteiden vuoksi. Kaava-asiakirjoista ei ilmene Si pi län hallitusohjelman kirjausta luopua kaupan laatuluokituksesta. Maankäyt tö- ja rakennuslakiin tehtävät muutokset vaikuttavat tulevaisuudessa myös kaupan ohjaukseen. On epäselvää, jäävätkö kaupan ohjauksen ra joituk set maa kun ta kaa vas sa voimaan lakimuutoksen jälkeen. Turun Kehätie (kt40) on osa eurooppalaista TEN-T-liikenneverkkoa. Se on kau pun ki seu dun elinkeinoelämän kannalta erittäin tärkeä väylä, jonka su juvuus tulee turvata. Jatkosuunnittelussa maakuntakaavassa onkin syytä osoittaa tarvittavat rinnakkaistieyhteydet. Kehätien ulottuu Naantalin satamatien liit ty mäs tä Kaarinan (Piikkiön) Kirismäen liittymään. Lentokentän toimintaedellytykset tulee turvata mm. rajoittamalla uusien taaja ma toi min to jen sijoittuminen kiitotiekäytävälle. Vt9 ja Vt10 välinen yh teys edistää Liedon keskustan kehittämistä ja turvaa osaltaan lentokentän vie reisen LogiCityn toimintaedellytyksiä. Samalla Liedon keskustan ohit ta va yhteysvälivaraus jää tarpeettomaksi. Kunnat toivovat mahdollisimman avointa kaavoitusprosessia ja vuo ro vaikut tei suut ta myös keskustelunavausmaisen kaavaluonnoksen ja lopullisen kaa va eh do tuk sen lausuntokierroksen välillä. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus antaa vaihemaakuntakaavaluonnoksesta seu raa van lausunnon: Liikenne Armonlaaksontien eli E18 / kantatien 40 kehittäminen ne likais tai se na valtakunnallisena pääväylänä on Naantalin kaupun gin nä ke myk sen mukainen. Ratkaisun tulee pitää sisällään kor kea ta soi set liittymäratkaisut, kuten Ruonan yhdystien liit tymän to teut ta mi nen eritasoliittymänä.

12 Satamaliikenteen turvaaminen kehittämällä Viestitietä seu tutie nä on perusteltua ja kannatettavaa. Tästä ei voi kuitenkaan seu ra ta Armonlaaksontien liikenteellisen tason, sujuvuuden ja lii ken ne tur val li suu den laskua Vanton eritasoliittymän ja Jär velän eritasoliittymän välisellä tieosuudella. Pääosa nykyisestä Naantalin suuntautuvasta liikenteestä käyttää Armonlaaksontietä. Tiehen tukeutuvat merkittäviltä osin Naan ta lin suunniteltu maankäytön kehittyminen ja väes tön kasvu, Luonnonmaan korjaustelakan ja saariston suunnan lii ken ne sekä valtakunnallisesti merkittävät matkailukohteet, ku ten Naantalin kylpylä, Muumimaailma ja Naantalin Van ha kau punki. Naantalin ja Raision kaupungit kehittävät omilla toi men pi teillään Aurinkotietä ja Raisiontietä maankäyttöä palvelevaksi sisäi sek si väyläksi toteuttamalla mm. kiertoliittymiä em. osuuksil le. Nämä toimenpiteet siirtävät liikennettä entisestään E18/Ar mon laak son tiel le, jota on myös pidetty tavoiteltavana mm. Raision keskustan liikennemäärien vähenemisen takia. Kai kes sa kaavoittamisessa, suunnitellussa ja rakentamisessa tu lee kin pitää lähtökohtana Armonlaaksontien eli E18 tien kehit tä mi nen korkeatasoisena, eritasoliittymiin perustuvana pääväy lä nä Naantalin Humalistontien (Satamatien) liittymästä alkaen kohti valtatietä 1. Joukkoliikenteen kehittäminen lähivuosina perustuu en si si jaises ti ns. runkobussilinjoihin. Mahdollinen raideliikenteen kehit tä mi nen tulevaisuudessa tulee mahdollistaa ja huomioida teh tä vis sä maankäytön suunnitelmissa. Naantalin Vanhankaupungin venesatama ja Naantalin kylpylä ovat merkittäviä matkailukohteita. Näiden kohteiden ve to voimai suu den säilyttämiseksi ja kehittämiseksi tulee vai he maakun ta kaa vas sa esittää Särkänsalmeen kaavamerkintä, joka mah dol lis taa korkeiden purjeveneiden ja hotellilaivan edel lyttä män avattavan sillan tai muun vastaavan järjestelyn to teut tami sen Särkänsalmen tiepenkereelle tai sillalle. Naantalin satamaan johtavat Järveläntie ja Viestitie tulee osoit taa seututie-luokituksella Naantalin satama-alueelle asti. Naan ta lin satamayhteys on myös osa eurooppalaista TEN-T lii ken ne verk koa. Kaupunkikehittämisen kohdealue Naantalin keskusta ja Luonnonmaan keskeiset osat ovat osa

13 Tu run, Naantalin, Raision ja Kaarinan keskustojen muo dos tamaa kaupunkikehittämisen kohdealuetta 1. Vai he maa kun takaa van aluerajaus noudattaa Naantalin osalta pääosin Turun seu dun rakennemallin alkuperäistä ydinkaupunkialueen ra jausta. Naantali on esittänyt tähän rajaukseen täsmennyksiä sekä Man ner-naan ta lin pohjoisosan että Luonnonmaan suhteen, kos ka nykyinen aluerajaus ei kuvaa sitä aluetta, joka to del lisuu des sa on Naantalin alueella ydinkaupunkialuetta. Naantalin esit tä mä aluerajaus oheistetaan. LIITE A8, KH Naantali esittää lausunnossaan, että tämä aluerajaus otettaisiin myös maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealue 1:n alue ra jauk sek si. Taajamatoimintojen alueet ja selvitysalueet Kaavakartassa on keltaisella värillä ja symbolilla A merkitty taa ja ma toi min to jen alueet. Ne käsittävät valtakunnallisesti, maa kun nal li ses ti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Se sisältää asuinalueiden li säksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ym pä ris töhäi riö tä aiheuttamattomia pienehköjä teollisuusalueita sekä seu tu tei tä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä eri tyis aluei ta. Taajamatoimintojen alueet noudattavat suurelta osin Naantalin oi keus vai kut tei sen Luonnonmaan ja Lapilan ym saarien osayleis kaa van ja Manner-Naantalin osayleiskaavaluonnoksen asun to aluei den rajauksia. Luonnonmaalla Santalantien ase makaa voi tet tu alue tulisi sisällyttää kaupunkikehittämisen koh dealu ee seen merkinnällä A ja Rymättyläntien pohjoispuolen alue osa yleis kaa van merkintöjen mukaisesti muutettuna niin, että Vir pi-por hon kal lion alueen merkintä on R. Luonnonmaan alueel la Rymättyläntien varren alueet on perusteltua liittää kaupun ki ke hit tä mi sen kohdealueeseen myös siksi, että tällä alueel la on kattava julkinen liikenne ja hyvin palveleva Luon nonmaan tien ja Särkänsalmentien varren erillinen pyöräilyn ja jalan ku lun reitti Rymättyläntien alikulkukäytävineen. Alueella si jait se vat myös hyvät julkiset palvelut, kuten alakoulu ja päivä hoi to. Manner-Naantalin osayleiskaavaluonnoksessa asuntoalueiksi suun ni tel lut aluevaraukset Vengan pohjoispuolella Löy tä-

14 ne-lad vo alueella ovat maakuntakaavassa merkitty sinisellä kat ko vii val la. Kaavamääräyksen mukaan se tarkoittaa aluetta, jol la taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yh dyskun ta ra ken teen kehitykselle on selvitettävä. Luonnonmaalla vastaavaa merkintää on käytetty Ry mät ty läntien pohjoispuolella. Naantalin käsityksen mukaan Manner-Naantalin osa yleis kaava luon nok ses sa mukana olevat asuntoalueet Vengan poh joispuo lel la tulisi maakuntakaavassakin merkitä taa ja ma toi min tojen alueeksi ja sisältyä kaupunkikehittämisen kohdealueeseen. Si ni sel lä katkoviivalla rajattu selvitysalue Rymättyläntien pohjois puo lel la tulisi laajentaa Luonnonmaan ja Lapilan ym saarien osayleiskaavan mukaisesti pohjoiseen laajennetun kaupun ki ke hit tä mi sen kohdealueeseen rajoittuen. Edelleen Naantalilla on kaavoitusohjelman mukaan tarkoitus laa tia lähivuosina osayleiskaava myös Merimasku-Hellemaan alu eel le. Suunnittelualue ulottuu Hellemaalta Merimaskun kirkon ky lään. Vaihemaakuntakaavan taajamatoimintojen alue rajauk sen ympärille tulisi maakuntakaavassa merkitä sel vi tysalue mahdollisia maankäyttötarpeita varten. Alueella on pal velut olemassa ja niiden säilyminen ja hyödyntäminen on tar koituk sen mu kais ta varmistaa. Alue on hyvin saavutettavissa myös joukkoliikenteellä ja siellä voidaan toteuttaa laadukasta saa risto asu mis ta. Työpaikkatoimintojen ja kaupan alueet Työpaikkatoimintojen alueet on merkitty vai he maa kun ta kaavaan vaalean punaisella värillä ja symbolilla TP ja kohteet vastaa vas ti samanvärisellä ympyrällä ja symbolilla tp. Ne kä sit tävät valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkit tä vien julkisten tai yksityisten palvelujen, työ paik ka toi minto jen, toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriötä ai heut ta matto mien teollisuustoimintojen alueet. Aluevaraus sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumis ta, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä. Työpaikkatoimintojen alueina on vaihemaakuntakaavan merkit ty Naantalin keskustassa Humalisto, Armonlaaksontien ja ra dan välinen alue, Maskuntien varsi sekä Luolalan poh joisosat. Lisäksi TP-alueina ovat Luonnonmaan osayleiskaavan mu kai set alueet Rymättyläntien pohjoispuolella. Työpaikka-kohdemerkinnällä on lisäksi merkitty Sär kän sal-

15 men sillan kupeessa oleva kalasataman alue. Humalisto, Luolala ja Armonlaaksontien pohjoispuoli Ruonan tien varressa ja Maskuntien varsi ovat Naantalille tärkeitä kau pal lis ten palveluiden ja työpaikan laajentumisalueita. Erityi ses ti Humalistossa tulee voida toteuttaa päi vit täis ta va ra kaupan lisäksi myös erikoiskaupan yksiköitä ja tarvittaessa alueille tulisi voida sijoittaa myös seudullisesti merkittävä suur yksik kö/-yk si köi tä. Myös Ruonantien varren alueelle tulee voida si joit taa kaupallisten palveluiden ja työpaikan alueita ja tar vittaes sa seudullisesti merkittävä suuryksikkö. Luolalan alueella tu lee mahdollistaa myös tilaa vievän kaupallisten palveluiden to teu tu mi nen. Vaihemaakuntakaavan liitekartassa1 / KAUP- PA 1 Naantalille on määritelty k-m² kaupan ko ko naismi toi tus. Naantalin tavoitteena on, että kaupallisten pal ve luiden kasvavaan kysyntään voidaan vastata lisäämällä kau pal listen palvelujen sijoittumista keskusta-alueelle ja sen laa jen tumis alu eel le, Ruonantien varteen ja Luolalaan. Naantalin tavoit tei den mukaista on, että suunnitelman mukainen suur yk siköi den kokonaismitoituksen määrä 2035 on Naantalin koh dalla ainakin k-m². Liitteeseen 1 / KAUPPA 2 tulee lisätä Naan ta li-ruo nan toteutuneet neliöt ja suuryksiköiden mi toitus 2035 YHT. MAX Saaristossa työpaikkakeskittymiä on etenkin Rymättylässä. Lie nee johdonmukaista, että nekin merkitään jotenkin maakun ta kaa vaan. Teollisuustoimintojen alueet Teollisuustoimintojen alueet on merkitty vai he maa kun ta kaavaan harmaalla värillä ja symbolilla T. Ne käsittävät val ta kunnal li ses ti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät teol lisuus-, varasto- ja vastaavaan käyttöön osoitetut alueet niihin kuu lu vi ne suojavyöhykkeineen sekä liikenne- ja yh dys kun tatek ni sen huollon alueineen. Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa se osa Luolalasta, joka ei ole työpaikkatoimintojen aluetta, on teollisuusaluetta. Lisäksi teol li suus aluet ta on satama ja Nesteen alue. Luonnonmaalla teol li suus aluet ta on Kukolan alue, jossa sijaitsee mm. kor jauste lak ka. Teollisuusalueen aluerajausta tulee täsmentää Luonnon maan ja Lapilan ym saarien osayleiskaavan mukaisesti ja vi reil lä olevan asemakaavan perusteella. Teollisuustoimintojen alueet eivät Isosuontien alueella, Hu malis tos sa ja Luolalanjärven rannalla noudata Man ner-naan ta lin

16 osayleiskaavan aluerajausten laajuutta eivätkä voimassa olevan asemakaavan aluerajauksia. Naantalin käsityksen mu kaan vaihemaakuntakaavan aluerajaukset tulisi tältä osin muut taa Manner-Naantalin osayleiskaavaluonnoksen ja voi mas sa olevan asemakaavan aluerajausten mukaisiksi. Keskustatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueet on merkitty vai he maa kun ta kaavaan punaisella värillä ja symbolilla C. Keskustatoimintojen alu eel la tarkoitetaan vaihemaakuntakaavassa val ta kun nal li sesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää kes kus ta hakuis ten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen aluetta sekä sii hen liittyviä liikennealueita ja puistoja. Aluevaraus sisältää myös keskusta-asumisen. Alueelle saa sijoittaa seudullisesti mer kit tä vän vähittäiskaupan suuryksikön/-yksiköitä. Mahdolliset tulevat keskustatoimintojen alueet on merkitty vai he maa kun ta kaa vaan puna-valkoisella vinoraidoituksella ja sym bo lil la C/m. Ne ovat maankäytöltään muuttuvia, val ta kunnal li ses ti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä keskus ta ha kuis ten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita sekä siihen liittyviä liikennealueita ja puistoja. Aluevaraus si säl tää myös keskusta-asumisen. Alueelle saa sijoittaa seu dulli ses ti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön/-yksiköitä. Rakennetun keskusta-alueen lisäksi Manner-Naantalin osayleis kaa va luon nok ses sa keskustatoimintojen alue ulottuu selväs ti Humalistoon Armonlaaksontien eteläpuolelle. Myös maa kun ta kaa vas sa Humaliston pohjoisosat, joihin Manner-Naan ta lin osayleiskaavan selvitysten mukaan voidaan sijoit taa tehokasta asumista, työpaikkoja ja liiketilaa, tulisi merki tä keskustatoimintojen alueeksi C. Alue on liikenteellisesti jous ta vas ti liitettävissä nykyiseen keskustaan sekä ka tu ver kolla että kävely- ja pyöräilyväylin. Armonlaaksontien alitukset ja lan kul ku- ja pyöräreitteineen ovat jo toteutuneet alueen lounais- ja koillispuolelta ja lisäksi voidaan toteuttaa alueen keskel tä uusi jalankulun ja pyöräilyn yhteys alueen keskelle sa tamaan johtavan junaraiteen varteen. Alueelle on suunniteltu kes kus ta mais ta tehokasta sekoittunutta maankäyttöä. Alue liittyy rakenteellisesti kiinteästi nykyisiin keskustan asunto- ja kau pal lis ten palveluiden alueisiin. Alueelta on tehty kattavat ym pä ris tö sel vi tyk set ja ne otetaan maankäytön suunnittelussa huo mi oon. Retkeily- ja matkailutoimintojen alueet

17 Retkeily- ja matkailutoimintojen alueet on merkitty vai he maakun ta kaa vaan keltaisella värillä ja symbolilla R ja kohteet keltai sel la ympyrällä ja symbolilla r. Retkeily- ja mat kai lu toi minto jen alueina/kohteina vaihemaakuntakaavassa on merkitty val ta kun nal li ses ti, maakunnallisesti tai seudullisesti mer kit tävät retkeily- ja matkailualueet/kohteet. Naantalissa retkeily- ja matkailutoimintojen alueina ovat Kailon ja Väskin saaret sekä Porhonkallion alue. Mat kai lu koh teina on lisäksi Porhonkallio (r601), Herrankukkaro (r602) ja Vai he la (r603). Porhonkallion alueella matkailutoiminnan alue tulisi ulottaa Ry mät ty län tien pohjoispuolelle Virpin alueelle ja Kultaranta Gol fin keskuksen alueelle. Santalantien asemakaavoitettu alue tu li si ottaa mukaan rakennettuna alueena myös maa kun ta kaavaan. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.