SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 17/ Kaupunginhallitus TID - AIKA klo 15:00-18:15 PLATS - PAIKKA Kaupungintalo Paraisilla, Ohjaamo 315 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 316 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 317 Ruokapalvelutyöryhmä 318 Korppoon keskustan kiinteistöjärjestelyt 319 Kunta-asunnot-konserniin kuuluvan Kunta-aravat Oy:n Länsi-Turunmaalla omistamien vuokratalokohteiden aravarajoituksista vapauttaminen 320 Saaristomeren biosfäärialueen toiminnan hallinnointia koskevan sopi muksen uudistaminen 321 Sopimus polttoaineen myynnistä Nauvon satamassa 322 Turunmaan lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminnan hyvinvointisuunnitelma 323 Asemakaavan muuttaminen Korppoon keskustan kaupunginosan kort telille 5 ja osalle puistoaluetta 324 Kårkullassa sijaitsevan alueen vuokraaminen 325 Lausunto alueellisen ympäristöterveyslautakunnan kokoonpanosta 326 Valtuutettu Anders Kjellmanin ym. aloite Paraisten puhtaamman veden puolesta 327 Valtuutettu Ted Bergmanin aloite koulujen käyttövedestä 328 Kaavoituspäällikön valinta 329 Luottamustehtävistä vapauttaminen, Svante Lundgren 330 Palkallinen työvapaa ja matkakorvaus opintoja varten, rakennusmestari Kenneth Koskinen 331 Vuoden 2012 kokouskaavio 332 Förklaring till Åbo förvaltningsdomstol med anledning av besvär anförda av Merja Murtonen 333 Kaupunginvaltuuston kokouksessa 8. marraskuuta 2011 tehtyjen päätös ten täytäntöönpaneminen 334 Eri lautakuntien, jaostojen ym. viranomaisten pöytäkirjojen tiedoksi mer kitseminen 335 Ilmoitusasiat 336 Ajankohtaiset asiat

2 17/ Lisäasiat 337 Kaupungin talousvesi- ja jätevesihuoltoa selvittävän konsultin valintaa koskevan toimivallan siirtäminen 338 Palvelutoimintojen määrärahasiirto Det justerade protokollet till vilket bifogas besvärsanvisning är till allmänhetens påseende i ori ginal i stadshuset i Pargas och som kopior på områdeskontoren i Na gu, Kor po, Houtskär och Iniö. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä alkuperäisenä Paraisten kaupungintalolla ja jäljennöksenä Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kuntien aluekonttoreissa Ordförande/Puheenjohtaja: Sandra Bergqvist

3 17/ Kaupunginhallitus TID - AIKA klo 15:00-18:15 PLATS - PAIKKA Kaupungintalo Paraisilla, Ohjaamo NÄRVARANDE LEDAMÖTER - LÄSNÄ OLLEET JÄSENET Bergqvist Sandra puheenjohtaja Berglund Leif von Bergmann Andreas Colliander Cornelius Engman Stig Karlsson Inger Mattsson Jean-Erik Orell Markku Selin Carola Stolzmann Marianna ÖVRIGA NÄRVARANDE - MUUT LÄSNÄ OLLEET Heinonen Barbara kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (läsnä klo 16:05 lähtien 317) Broos Johan kaupunginvaltuuston I varapuheenjohta jaa Söderlund Nina kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja (poistui klo 17:35 317) Isberg Niina ruokapalvelupäällikkö (läsnä klo 16:25 asti) Lindroos Peter henkilöstöpäällikkö (läsnä klo 15:20 asti 330) Pihl Seppo kiinteistöpäällikkö (läsnä klo 17:30 asti 319) Öhman Folke kaupunginjohtaja (kokouksen esittelijä) Avellan Monica kaupunginlakimies (kokouksen sihteeri) FRÅNVARANDE - POISSAOLLEET Björklund Denina Sjövall Edgar (varajäsen Mattsson Jean-Erik oli läsnä) UNDERSKRIFTER ALLEKIRJOITUKSET Sandra Bergqvist Monica Avellan Ordförande/Puheenjohtaja BEHANDLADE ÄRENDEN KÄSITELLYT ASIAT Sekreterare/Sihteeri PROTOKOLLET JUSTERAT (allekirjoitus) PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Cornelius Colliander Stig Engman on tarkastanut pöytäkirjan sähköisesti PROTOKOLLET HAR VARIT FRAMLAGT TILL PÅSEENDE Väståboland / Länsi-Turunmaa Pykälä 332 on ollut yleisesti nähtävänä PÖYTÄKIRJA ON OLLUT NÄHTÄVÄNÄ Intygar/Todistaa: Carola Isaksson Ledningens sekr. / Johdon siht.

4 17/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kaupunginhallitus 315 Todettiin, että kokous oli laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Hallituksen puheenjohtaja kysyi, voiko kaupunginhallitus käsitellä :n 330 ensimmäisenä asiana. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti käsittelyjärjestyksen muuttamisen edellä mainitulla tavalla.

5 17/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Kaupunginhallitus 316 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Cornelius Colliander ja Stig Engman.

6 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ruokapalvelutyöryhmä 2449/ /2011 Kaupunginhallitus Valmistelija ja esittelijä: Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Palvelutoimintojen alainen ruokapalveluyksikkö vastaa kaupungin kaikista ruokapalvelutoiminnoista. Ennen kuntaliitosta kuntien ruokapalvelut oli organisoitu eri tavoin ja ruokapalvelutoimintojen yhtenäistämistyö on jatkunut kuntaliitoksesta lähtien. Kaupungin alueella on tällä hetkellä 15 valmistuskeittiötä. Henkilötyövuosimäärä on 42,5. Nykyisessä mallissa osastot, ennen kaikkea sosiaali- ja terveysosasto sekä sivistysosasto, ostavat palveluita palvelutoiminnoilta ja maksavat palveluista sisäistä vuokraa. Kaikki ruokapalvelutoiminnot hoidetaan omana toimintana. Kapasiteetti ruoanvalmistuksen keskittämiseen kasvoi huomattavasti, kun Parainen joitakin vuosia sitten uudisti koulujen keskuskeittiön, mutta sitä ei ole vielä hyödynnetty siinä määrin kuin olisi mahdollista. Kysymys ruoanvalmistuksen keskittämisestä on usein hankala, koska samanaikaisesti otetaan kantaa ruoan laatuun, hintaan ja synergiavaikutuksiin muiden toimintojen kanssa, esimerkiksi yhteisen henkilökunnan osalta. Tämän vuoksi ruokapalveluiden toimintaan ja organisointiin on tärkeää ottaa kantaa kokonaisnäkökulmasta, jossa otetaan huomioon niin käyttäjien kuin tuottajankin mielipiteet. Kaupungilla on selvä tarve lisätä tuottavuutta kaikessa toiminnassaan, eikä vähiten suurta lainataakkaa silmällä pitäen. Tämä koskee suuressa määrin myös ruokapalveluita, joiden kohdalla on potentiaalia muutoksiin, joiden myötä olemassa olevaa keittiökapasiteettia voidaan hyödyntää tehokkaammin tai pienentää. Koska kysymykseen ruokapalvelutoiminnoista sisältyy monia erilaisia laatuun, talouteen ja organisaatioon liittyviä näkökohtia, on tarkoituksenmukaista asettaa työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää erilaiset toiminnan organisointitavat ja arvioida erilaisten ratkaisumallien vaikutuksia. Kaupunginhallitus asettaa ruokapalvelukysymyksiä selvittävän työryhmän, jonka tehtävänä on Esittää ehdotuksia ruokapalveluiden järjestämiseksi Esittää ehdotuksia ruokapalveluiden tuottavuutta parantaviksi toimenpiteiksi

7 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Esittää ehdotuksia lähiruoan käyttöä tukeviksi toimenpiteiksi, joiden tuloksena voidaan valmistaa hyvää ja ravitsevaa ruokaa Valmistella valtuuston vuoden 2011 talousarviosta pöydälle paneman sivun 41 muutos. Työryhmän on kuultava käyttäjiä ja tuottajaa. Ehdotuksissa on otettava huomioon kaupungin ruokapalveluille asetetut tavoitteet. Työryhmään valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Asiantuntijaedustajiksi valitaan Seppo Pihl ja Niina Isberg. Työryhmän on esiteltävä ehdotuksensa viimeistään toukokuussa Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Kaupunginhallitus Valmistelija ja esittelijä: Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Kaupunginhallitus asettaa ruokapalvelukysymyksiä selvittävän työryhmän, jonka tehtävänä on Esittää ehdotuksia ruokapalveluiden järjestämiseksi Esittää ehdotuksia ruokapalveluiden tuottavuutta parantaviksi toimenpiteiksi Esittää ehdotuksia lähiruoan käyttöä tukeviksi toimenpiteiksi, joiden tuloksena voidaan valmistaa hyvää ja ravitsevaa ruokaa Valmistella valtuuston vuoden 2011 talousarviosta palauttaman sivun 41 muutos. Työryhmän on kuultava käyttäjiä ja tuottajaa. Ehdotuksissa on otettava huomioon kaupungin ruokapalveluille asetetut tavoitteet. Työryhmään valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Asiantuntijaedustajiksi valitaan Seppo Pihl ja Niina Isberg. Työryhmän on esiteltävä ehdotuksensa viimeistään toukokuussa Kaupunginhallitus päätti valita työryhmään seuraavat henkilöt: Marjukka af Heurlin, Marianna Stolzmann, Cornelius Colliander, Petra Palmroos ja Andreas von Bergmann. Työryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

8 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valmistelija: Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh Esittelijä: Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Kaupunginhallituksen nimeämä työryhmä on ko koontunut kevään 2011 aikana yhteensä kuusi kertaa käsitellen toimeksian non mukaisia aihepiirejä. Ensimmäi nen tapaamisista ( ) oli epäviralli nen in fotilaisuus ruokapalvelun nykyti lanteesta. Työryhmän jäsenillä oli mahdollisuus osallistua ruoka palve lun ja JHL:n yhdessä järjestä mään keskustelutilaisuuteen keskuskeittiön henkilö kunnan kanssa ja samalla tutustua keskuskeittiöön. Virallisia kokouksia on pidet ty näiden tilaisuuksien lisäksi viisi kertaa. Kokouksien yhteydessä on tutustuttu Malmkullan, Koivu haan ja Karusellenin päiväko tien keittiöihin. Työryhmä on päätynyt toimenpide-ehdotuk seen, joka esitellään erillisenä liit teenä. Toimenpide-ehdo tuksessa yksilöi dään asiakokonaisuudet: ruoan laatu, henkilöstö ja yhteistyö sekä tehok kuus. Näiden määrittelyjen avulla työryhmä vastaa sille annettuun tehtä vään: Esittää ehdotuksia ruokapalveluiden järjestämiseksi Esittää ehdotuksia ruokapalveluiden tuottavuutta parantaviksi toimenpiteiksi Esittää ehdotuksia lähiruoan käyttöä tukeviksi toimenpiteiksi, joiden tuloksena voidaan valmistaa hyvää ja ravitsevaa ruokaa Valmistella valtuuston vuoden 2011 talousarviosta palauttaman sivun 41 muutos. Periaatteena on ruoan laadun ja ravitsemukselli suuden priorisointi, joka on suunniteltu toteutettavan asteittaisen valmistus paikkojen keskittämisen avul la. Näin luodaan edellytyk set laadukkaamman ja terveellisemmän ruoan valmis tamiseksi enenevässä määrin oman valmis tus prosessin kautta. Työryhmä esittää priorisoituna toimenpiteenä ja toimenpidekokonaisuuden edellytyksenä keskuskeit tiön henkilökunnan osaamisen ja laadun sekä tuotta vuuden kehittämistä to teutettuna määrä aikai sena ostopalveluna. Malmkullan keittiön toimintaedellytyksiä noste taan vuonna 2012, jolloin sen asema ruokaa valmistava na keittiönä on edelleenkin keskeinen. Orga nisaatio rakennetta muokataan asteittain kes kittämällä, mikä vaikuttaa tuottavuuteen positiivisesti. Asiakkaan asemaa ei unohdeta, vaan siihen kiinnitetään erityistä huomiota konkreettisen yhteis työn ja ruoan laadun kautta. Lähiruoan käyttöä lisätään budjetin raameissa ja saatavuu den mukaan. Sa laattipöytäajatusta sovel letaan käytäntöön asteittain ole massa olevien re surssien puitteissa. Orga ni saatiorakenteen muutoksen avul la saavutetta-

9 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus va säästöpotentiaali kohdis tetaan ruoan laa dun pa rantami seen ja lähiruoan käyttöön. Liitteet 11-12: Toimenpide-ehdotus liitteineen Pöytäkirjat ( , , , ja ) Kaupunginhallitus päättää toteuttaa ruokapalvelun työnjohdon määräaikaisen organisoinnin ostopalveluna, painopisteenä henkilöstön osaamisen ja laadun kehittäminen (30 kk). Kaupunginhallitus päättää pyytää sosiaali- ja terveyslautakunnalta ja sivistyslautakunnalta lausuntoa seuraavista ehdotuksista: toteuttaa ruoanvalmistuksen keskittämisen asteittain elokuu 2011: Träskin koulun keittiön toiminnan jatkaminen palvelukeittiönä päättyneen saneerauksen jälkeen vuonna 2012: Malmkullan keittiön toimintaedellytysten nostaminen ja toiminnan kehittäminen vastaamaan uutta toimintamallia elokuu 2012: Kirjalan koulun ja päiväkodin sekä Karusellenin päiväkodin keittiöiden toiminnan muuttaminen palvelukeittiöiksi vuonna 2013: Koivuhaan päiväkodin ja Paraisten Palvelutalon keittiöiden toiminnan muuttaminen palvelukeittiöiksi toimittaa lähiruokakartoituksen tulokset lähialueen tuottajille tiedoksi, jotta heillä on mahdollisuus sopeuttaa tuotantoaan kysyntää vastaavaksi todeta, että vuoden 2012 talousarvion laadinnan/hyväksynnän yhteydessä on huomioitava lähiruoan käytön lisäämisen ja salaattipöydän päivittäisen tarjolla olon taloudelliset vaikutukset elintarvikemäärärahoihin. Suhteutettuna näihin kahteen tavoitteeseen, esitetään rahoituksen osuudeksi /vuosi. hyväksyä talousarvio & taloussuunnitelma 2011 sivun 41 muutokset. Keskustelun kuluessa Marianna Stolzmann ehdotti Stig Engmanin kannattamana, että palvelutoiminnot julistaa keskuskeittiön esimiehen työsuhteen haettavaksi toistaiseksi täyttämistä varten. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu vastaehdotus ja että kaupunginhallituksen on sen vuoksi äänestettävä esittelijän ehdotuksesta ja Marianna Stolzmannin ehdotuksesta siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät Jaa ja Stolzmannin ehdotusta kannattavat äänestävät Ei. Äänestys toimitetaan nimenhuudolla. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin

10 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Jaa-ääniä Ei-ääniä 8 kpl 2 kpl. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on päättänyt esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Liite 13: Äänestyspöytäkirja Kaupunginhallitus Valmistelija: Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh Esittelijä: Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Talousarviossa on usean vuoden ajan asetettu ruokapalvelulle tavoitteita, jotka tähtäävät laadukkaiden ja kustannustehokkaiden aterioiden tuottamiseen lisäämällä mm. lähiruoan käyttöä. Samalla keskustelu palvelusta ja sen lisätarpeesta kiihtyvät, huomioimatta riittävästi palvelujen lisäämisen merkitystä, ei pelkästään palvelua tuottavan yksikön toimintaprosesseihin, talouteen ja kannattavuuteen, vaan myös ostajayksikön ja sitä kautta koko kaupungin talouteen ja toimintaan. Jotta näitä kokonaispalvelun lisäarvoja voidaan toteuttaa valtakunnallisten suositusten/ohjeiden ja annettujen määrärahojen puitteissa, tulee ruokapalvelutoimintaa kehittää koko kaupungin alueella kokonaisvaltaisesti ja ammatillisen systemaattisesti, ei ainoastaan tunteisiin vetoamalla. Laadukkaat tuotteet ja palvelut ovat ruokapalvelun ensisijaisia tavoitteita. Tavoiteasettelu sisältää lisäksi vaatimuksia mm. valtakunnallisten ravitsemussuositusten, hygieenisten laatuvaatimusten ja asiakastyytyväisyyden täyttymisestä huomioiden erityisryhmien tarpeet ja annetut taloudelliset resurssit. Kevään 2011 aikana kokoontunut ruokapalvelutyöryhmä on ollut yksimielinen mm. yllä mainituista tavoitteista ja niiden edelleen kehittämisestä. Palvelun ja aterioiden laatua ja omavalmistuksen osuutta voidaan parantaa keskittämällä ruoanvalmistusta ja henkilöstön osaamista, tarkistamalla henkilöstömitoitusta, tehostamalla hankintoja ja lisäämällä myyntiä, samalla tuottavuus paranee. Laatu ja henkilöstön osaaminen ovat painopisteinä myös työnjohdon määräaikaisessa organisoinnissa ostopalveluna, jonka toimeenpano on edelleen vireillä. Ruokatuotannon keskittäminen toteutettuna samanaikaisesti työnjohdon määräaikaisen ostopalvelun kanssa tukevat toisiaan, jolloin on mahdollista suunnittelu- ja toteutusneuvoja konkreettiseen muutoksen läpivientiin.

11 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Henkilöstökulut muodostavat tällä hetkellä 51,6 % ja materiaalikulut 32,4 % kaikista kuluista, mitkä ovat ruokapalvelun suurimmat kuluerät. Kahden suurimman kuluerän keskinäinen suhde on vääristynyt. Tämän päivän ja tulevaisuuden haaste on saada ammattitaitoisia, vastuuntuntoisia sekä vastuunottoon suostuvia henkilöitä, jotka selviytyvät tarvittaessa sekä ruotsin että suomen kielellä keittiö- ja palvelutehtävistä. Kaupungin 15 valmistuskeittiöön ei jatkossa enää riitä osaavia kokkeja. Palvelukeittiöissä tarvitaan palveluammattilaisia, ei kokkeja. Palvelukeittiössä palvelusta vastaa ruokapalvelutyöntekijä, joten ruokailun kasvatuksellinen osuus koulu- ja päivähoitokohteissa säilyy ennallaan. Ruokatuotantoa ja osaamista keskittämällä ja siten myös henkilöstökuluja hallitsemalla voidaan edelleen panostaa monipuolisempaan ruokalistaan, oman valmistuksen lisäämiseen ja laadukkaisiin elintarvikkeisiin, myös lähiruokaan sekä mahdollisesti lisääntyvään palvelutarpeeseen. Talouden näkökulmasta on ruokatuotannon keskittämisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen vaikutus on laskettu olevan vuositasolla Saavutettava taloudellinen säästö halutaan kohdentaa suoraan sekä välillisesti asiakkaille. Välillisellä kohdentamisella tarkoitetaan mm. välttämättömien koneiden ja laitteiden sekä kaluston hankintaa, mitkä edesauttavat laadullisesti joko tuotannon ja/tai tarjoilun joustavuutta ja toteutusta. Suoraan asiakkaan hyvinvointiin vaikuttavia sijoituksia ovat mm. panostaminen tuoretuotteiden ja lähiruoan enenevään käyttöön. Kehittämistoimenpiteisiin kuuluu aina osittain vanhasta toimintatavasta luopumista ja sen korvaamista uudella, mikä luonnollisesti aiheuttaa osalla muutoksen keskellä olevissa pelkoa tulevasta. Tästä huolimatta organisaatiolle on annettava mahdollisuus osoittaa kehityskykynsä niin asiakkaille kuin itselleenkin kokonaisuudessaan paremman palvelun ja työolojen saavuttamiseksi myös tulevaisuuden haasteissa. Ruoanvalmistuksen keskittämisen avulla kaupungin ruokapalvelulla on mahdollisuus tulevaisuudessa tarjota entistä tasalaatuisempia ja ravitsevampia aterioita, joita osaava henkilökunta valmistaa laadukkaista elintarvikkeista yhä enenevässä määrin kaupungin omissa tuotantotiloissa. Liitteet 3-11: Yleistä ruokapalvelutoiminnan tehostamisesta Esitetyt tuotantomallit Vaikutuksia kustannuksiin Vaikutuksia henkilökuntaan Keskittämisen hyötyjä ja haittoja Tilanneselvitys: Työnjohdon määräaikainen toteutus ostopalveluna Sivistyslautakunnan lausunto ruokapalvelutyö ryhmän raportista liitteineen Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ruokapalvelutyöryh män raportista liitteineen

12 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Nauvon lähipalvelulautakunnan lausunto ruokapalvelutyöryhmän raportista Kaupunginhallitus päättää merkitä saaneensa tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalta ja sivistyslautakunnalta pyytämänsä lausunnot koskien ruokapalvelun kehittämistoimenpiteitä merkitä saaneensa tiedoksi työnjohdon määräaikaisen toteutuksen ostopalveluna -prosessin tilanneselvityksen toimittaa lähiruokakartoituksen tulokset lähialueen tuottajille tiedoksi, jot ta heillä on mahdollisuus sopeuttaa tuotantoaan kysyntää vastaavaksi todeta, että vuoden 2012 talousarvion laadinnan/hyväksynnän yhteydessä on huomioitava lähiruoan käytön lisäämisen ja salaattipöydän päivittäisen tarjolla olon taloudelliset vaikutukset elintarvikemäärärahoihin. Suhteutettuna näihin kahteen tavoitteeseen, esitetään rahoituksen osuudeksi /vuosi. hyväksyä talousarvio & taloussuunnitelma 2011 sivun 41 muutokset toteuttaa ruoanvalmistuksen keskittämisen asteittain elokuu 2011: Träskin koulun keittiön toiminnan jatkaminen palvelukeittiönä päättyneen saneerauksen jälkeen vuonna 2012: Malmkullan keittiön toimintaedellytysten nostaminen ja toiminnan kehittäminen vastaamaan uutta toimintamallia elokuu 2012: Kirjalan koulun ja päiväkodin sekä Karusellenin päiväkodin keittiöiden toiminnan muuttaminen palvelukeittiöiksi vuonna 2013: Koivuhaan päiväkodin ja Paraisten palvelutalon keittiöiden toiminnan muuttaminen palvelukeittiöiksi. Cornelius Colliander ehdotti Markku Orellin kannattamana, että yksikkö velvoitetaan yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa suunnittelemaan, miten palveluja voidaan kehittää uusien edellytysten pohjalta. Sandra Bergqvist ehdotti Stig Engmanin ja Inger Karlssonin kannattamana, että päätösehdotuksen viimeisen kohdan kaksi viimeistä ranskalaista viivaa poistetaan. Esittelijä ilmoitti yhtyvänsä Cornelius Collianderin ehdotukseen. Markku Orell ehdotti Cornelius Collianderin kannattamana asian panemista pöydälle. Esittelijä yhtyi Markku Orellin ehdotukseen. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus oli päättänyt panna asian pöydälle.

13 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 317 Kaupunginhallitus Valmistelija: Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh Esittelijä: Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Kaupungissa on tehty periaatteellinen päätös ruoanvalmistuksen keskittämisestä jo siinä yhteydessä kun Paraisten keskuskeittiö on päätetty rakentaa, joten tilat ja laitekanta on suunniteltu sekä toteutettu huomattavasti nykyistä suuremmalle ateriatuotannolle. Osa tästä keskittämisestä on toteutettu elokuussa 2007 keskuskeittiön aloittaessa toimintansa, osa on edelleen toteuttamatta. Nyt esitetyn ruoanvalmistuksen keskittäminen on jatkoa tuolle periaatteelliselle päätökselle, minkä avulla tehtyjä investointeja on mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammalla tavalla. Ruoanvalmistuksen keskittäminen ei lopeta minkään olemassa olevan keittiön toimintaa. Keittiötila ja vähintään osa sen henkilökunnasta säilyvät edelleen yksikössä palvelukeittiöksi muutettaessa. Ennen toimintaprosessien muutosta tehdään konkreettisia ja tarkempia suunnitelmia tulevista toimintatavoista yhteistyössä ruokapalveluhenkilöstön ja ko. yksikön henkilökunnan kanssa. Ennalta suunnittelu ja toimintaan liittyvän henkilökunnan välisen tiedonkulun varmistaminen edesauttavat muutoksen joustavaa läpimenoa siten, että parhaimmillaan ruokaileva asiakas ei edes huomaa tapahtunutta muutosta. Liite 1: Keittiömuotokäsitteet Kaupunginhallitus päättää merkitä saaneensa tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalta ja sivistyslautakunnalta pyytämänsä lausunnot koskien ruokapalvelun kehittämistoimenpiteitä merkitä saaneensa tiedoksi työnjohdon määräaikaisen toteutuksen ostopalveluna -prosessin tilanneselvityksen toimittaa lähiruokakartoituksen tulokset lähialueen tuottajille tiedoksi, jotta heillä on mahdollisuus sopeuttaa tuotantoaan kysyntää vastaavaksi todeta, että vuoden 2012 talousarvion laadinnan/hyväksynnän yhteydessä on huomioitava lähiruoan käytön lisäämisen ja salaattipöydän päivittäisen tarjolla olon taloudelliset vaikutukset elintarvikemäärärahoihin. Suhteutettuna näihin kahteen tavoitteeseen, esitetään rahoituksen osuudeksi /vuosi. hyväksyä talousarvio & taloussuunnitelma 2011 sivun 41 muutokset toteuttaa ruoanvalmistuksen keskittämisen asteittain

14 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus elokuu 2011: Träskin koulun keittiön toiminnan jatkaminen palvelukeittiönä päättyneen saneerauksen jälkeen vuonna 2012: Malmkullan keittiön toimintaedellytysten nostaminen ja toiminnan kehittäminen vastaamaan uutta toimintamallia elokuu 2012: Kirjalan koulun ja päiväkodin sekä Karusellenin päiväkodin keittiöiden toiminnan muuttaminen palvelukeittiöiksi vuonna 2013: Koivuhaan päiväkodin ja Paraisten palvelutalon keittiöiden toiminnan muuttaminen palvelukeittiöiksi. että yksikkö velvoitetaan yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa suunnittelemaan, miten palveluja voidaan kehittää uusien edellytysten pohjalta. Cornelius Colliander ehdotti Sandra Bergqvistin kannattamana, että toi seksi viimeisen kappaleen kolme ranskalaista viivaa muutetaan seuraavasti: Elokuu 2012: Kirjalan koulun ja päiväkodin keittiöiden muuttaminen palvelukeittiöiksi. Vuosi 2013: Paraisten palvelutalon keittiön muuttaminen palvelukeittiöksi. Koivuhaan päiväkodin keittiön muuttaminen palvelukeittiöksi otetaan esille Koivuhaan koulun laajennuksen yhteydessä. Karusellen-päiväkodin keittiö säilyy valmistuskeittiönä. Stig Engman ehdotti, että Karusellen ja Koivuhaka säilyvät valmistuskeittiöinä. Puheenjohtaja totesi, että Stig Engmanin ehdotus ei ollut saanut kannatusta eikä sitä sen vuoksi oteta äänestettäväksi. Puheenjohtaja totesi, että Cornelius Collianderin ehdotusta oli kannatettu ja että kaupunginhallituksen on sen vuoksi äänestettävä esittelijän ehdotuksesta ja Cornelius Collianderin ehdotuksesta siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät Jaa ja Cornelius Collianderin ehdotusta kannattavat äänestävät Ei. Äänestys toimitetaan nimenhuudolla. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 5 Ei-ääniä 5 Puheenjohtaja totesi, että koska äänet olivat menneet tasan, päätökseksi tulee ehdotus, jota puheenjohtaja on äänestänyt. Kaupunginhallitus on päättänyt Cornelius Collianderin ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti täten merkitä saaneensa tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalta ja sivistyslautakunnalta pyytämänsä lausunnot koskien ruokapalvelun kehittämis-

15 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus toimenpiteitä merkitä saaneensa tiedoksi työnjohdon määräaikaisen toteutuksen ostopalveluna -prosessin tilanneselvityksen toimittaa lähiruokakartoituksen tulokset lähialueen tuottajille tiedoksi, jotta heillä on mahdollisuus sopeuttaa tuotantoaan kysyntää vastaavaksi todeta, että vuoden 2012 talousarvion laadinnan/hyväksynnän yhteydessä on huomioitava lähiruoan käytön lisäämisen ja salaattipöydän päivittäisen tarjolla olon taloudelliset vaikutukset elintarvikemäärärahoihin. Suhteutettuna näihin kahteen tavoitteeseen, esitetään rahoituksen osuudeksi /vuosi. hyväksyä talousarvio & taloussuunnitelma 2011 sivun 41 muutokset toteuttaa ruoanvalmistuksen keskittämisen asteittain Elokuu 2011: Träskin koulun keittiön toiminnan jatkaminen palvelukeittiönä päättyneen saneerauksen jälkeen Elokuu 2012: Kirjalan koulun ja päiväkodin keit tiöiden muuttami nen palve lukeittiöiksi. Vuosi 2013: Paraisten palvelutalon keittiön muut taminen palvelukeit tiöksi. Koivuhaan päiväkodin keittiön muuttaminen palvelukeittiöksi otetaan esil le Koivuhaan koulun laajennuksen yh teydessä. Karusellen-päiväkodin keittiö säilyy valmistuskeittiönä. että yksikkö velvoitetaan yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa suunnittelemaan, miten palveluja voidaan kehittää uusien edellytysten pohjalta. Liite 2: Äänestyspöytäkirja

16 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Korppoon keskustan kiinteistöjärjestelyt 3182/ /2011 Kaupunginhallitus Valmistelija ja esittelijä: Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Kuntaliitoksen yhteydessä toiminnan uudelleenjärjestelyt ovat johtaneet uusien tilojen tarpeeseen ja ennen kaikkea tilanteeseen, jossa tiloja ei käytetä riittävän tehokkaasti. Erityisesti aikaisempien kunnantoimistojen kohdalla muutostarve on ollut ilmeinen, koska suurimmat muutokset ovat kohdistuneet hallinnollisiin toimintoihin. Houtskarissa ja Iniössä toiminta on keskitetty aluekonttoreihin, jotka toimivat entisissä kunnantoimistoissa. Nauvossa entinen kunnantoimisto kunnostettiin aluekonttoriksi ja Paraisilla toiminta sijoittuu kaupungintalolle. Korppoossa toiminta on hajautettu Teletaloon ja aluekonttoriin, mikä on osoittautunut huonosti toimivaksi ratkaisuksi. Palveluiden saavutettavuuden ja synergiavaikutusten kannalta on tarkoituksenmukaista yhdistää kaikki keskeiset hallinnolliset toiminnot yhteen paikkaan Korppoon keskustaan. Tämä koskee aluekonttorin, saariston ympäristökonttorin ja elinkeinopalveluiden toimintoja. Kaupunki omistaa Korppoon keskustassa aluekonttorin, esikuntatalon, Telebergetin (Telecentrum ), Mäkelän päiväkodin ja koulukeskuksen vieressä sijaitsevan Kommunalgårdenin kiinteistöt. Korppoon kiinteistömassa on liian suuri tarpeeseen nähden eikä kaikkien mainittujen kiinteistöjen pitäminen ole taloudellisesti puolusteltavissa. Eri yhteyksissä käydyissä keskusteluissa on vallinnut laaja yksimielisyys siitä, että Kommunalgården säilytetään kaupungin omistuksessa ja että Teleberget ja Mäkelän päiväkoti myydään heti, kun tarvittavat kaavoitukseen ja tonttijakoon liittyvät toimenpiteet ovat valmiina. Ympäristöosastolla on valtuudet myydä Mäkelän päiväkoti, ja Telebergetin osalta on käynnissä valmistelu, jonka päämääränä on myyntipäätöksen tekeminen. Liitteet 1-2: Kahden muun kiinteistön osalta tarkastelutapoja on erilaisia. Liitteenä on kustannusarviot kahdelle vaihtoehtoiselle mallille. Nämä kaksi mallia näyttävät seuraavanlaisilta: 1. Esikuntatalo peruskorjataan kokonaisuudessaan. Kaupungin toiminnot sijoitetaan pääosin toiseen kerrokseen, kun taas ravintola ja muut yritystilat sijoitetaan ensimmäiseen kerrokseen ja osin kellarikerrokseen. Joitakin tiloja voivat käyttää sekä ravintola että kaupunki. Tämä malli pitää sisällään aluekonttorin myynnin. Käyttötarkoitusta voidaan säädellä asemakaavassa niin, että

17 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus taloon voidaan sijoittaa sekä asuntoja että yritystoimintaa. Vaihtoehtoisesti koko talo voitaisiin muuttaa asunnoiksi. 2. Esikuntatalon ensimmäinen kerros ja kellari remontoidaan, kun taas toinen kerros jätetään remontoimatta. Aluekonttori säilytetään ja kaupungin toiminnot keskitetään sinne. Kiinteistöyksikkö on yrittänyt useita kertoja vuokrata esikuntatalon tiloja yrityksille, mutta suurempaa kysyntää ei ole ollut. Suurten kustannusten vuoksi esikuntatalon remontoimista ainoastaan yrityksiä varten ei voida pitää taloudellisesti puolustettavissa olevana vaihtoehtona, koska riskinä on, ettei kenelläkään ole varaa vuokrata taloa yrityskäyttöön tai että kaupunki vaihtoehtoisesti käytännössä pitkälti subventoi yritysten vuokria. Talon saamiseksi tehokkaaseen käyttöön myös kaupungin toiminnot tulee keskittää taloon. Korppoossa on erityisesti kesäisin tarvetta asunnoille, mutta on epävarmaa, olisiko aluekonttorille vakavasti otettavia ostajia. Ellei yksityisiä ostajia ole, myös kaupungin vuokra-asuntoyhtiön voitaisiin ajatella ottavan talon hallintaansa, jolloin Korppoon vuokra-asuntotilanne paranisi huomattavasti. Vaihtoehdon 1 etuna on, että esikuntatalo saadaan tehokkaaseen käyttöön ja kustannukset ovat selvästi vaihtoehtoa 2 alhaisemmat. Talon nykyinen ravintola- ja yritystoiminnan tarve voidaan tyydyttää ja kaupungin toiminnot keskittää yhteen paikkaan aivan Korppoon keskustaan. Riskinä vaihtoehdossa on aluekonttorin myynnin onnistuminen. Järjestely lisää myyntituloja kaupungille aluekonttorin myynnin osalta ja korjausvelka siirtyy samalla uudelle omistajalle. Keskittämällä toimintoja ja palveluja keskeiseen, perinteiseen ja poikkeuksellisen ilmeikkääseen rakennukseen voidaan turvata rakennuksen yritysten toimintaedellytykset suurempien matkailija- sekä asiakasmäärien perusteella. Alueen elävyyttä ja sesongin pituutta lisätään ulkoalueiden ja lämmitettävien terassien avulla. Yritystoiminnalle keskitetty tilaratkaisu, jossa kaupunki on osaltaan osallistumassa tilankäyttäjänä rakennusinvestoinnin kustannuksiin antaa mahdollisuuden uusiin tiloihin edullisella vuokralla ja asuntojen määrä palvelujen välittömässä läheisyydessä nousee. Vuoden 2011 talousarvioon on esikuntataloa varten varattu euroa, joista euroa on ns. porkkanarahoja. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää että Korppoon esikuntatalo peruskorjataan niin, että kaupungin nykyisin aluekonttorissa ja Telebergetissä sijaitsevat toiminnot keskitetään esikuntataloon ja että ensimmäinen kerros ja kellarikerros osoitetaan ensisijaisesti ravintola- ja yritystoimintaan. Työt voidaan aloittaa jo vuonna 2011 budjetoitujen määrärahojen mukaisesti kaupunginhallituksen hyväksyttyä luonnospiirrokset.

18 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus antaa ympäristölautakunnalle tehtäväksi valmistella yhdessä palvelutoimintojen kiinteistöyksikön kanssa Korppoon aluekonttorin myynnin. Kaupunginhallitus valtuutetaan tekemään lopullinen myyntipäätös. antaa ympäristölautakunnalle tehtäväksi valmistella yhdessä palvelutoimintojen kiinteistöyksikön kanssa kiinteistön Telecentrum myynnin. Kaupunginhallitus valtuutetaan tekemään lopullinen myyntipäätös. Stig Engman ehdotti Leif Berglundin kannattamana, että asia palautetaan. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian lisäselvityksiä varten. Kaupunginhallitus 318 Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh Esittelijä: Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Käyttäjille on suoritettu kysely tarvittavien työpisteiden ja -huoneiden määrästä, viikoittaisesta työajasta sekä tilantarpeesta pitkällä aikavälillä. Vastauksista on koottu yhteenveto, jonka mukaisesti työpisteitä tarvitaan 22 kpl ja huoneita 18 kpl ja työsuoritteita on 16,6 kpl / 100 % henkilötyövuosi. Rakennuksen toiseen kerrokseen voidaan sijoittaa kaupungin palvelutoimintaa varten kpl työpisteitä riippuen taukotila- ja lähiarkistojen tarpees ta. Ensimmäinen kerros on yritystoiminnalle kohdistettua tilaa. Kellarikerrok seen voidaan sijoittaa arkisto, nuoriso-ohjaajan huone nuorisotilojen yhtey teen ja muita tiloja tarpeen mukaan. Ensiarvoisen tärkeää on, että tiloja tuotetaan todellisen tarpeen mukaan joustavasti, mikä tarkoittaa osa-aikaisten työsuoritteiden yhteensovittamista. Työhuone voidaan varata käyttöön todellisen työsuoritteen mukaisesti ja seuraava käyttäjä käyttää tilaa taas vuorollaan, jolloin yläkerrokseen koh distetut 16,6 kpl työsuoritteita soveltuvat erinomaisesti kohteeseen. Korppoon lähipalvelulautakunta on kokouksessaan käsitellyt asiaa. Rakennustarkastaja Joakim Nyströmin, kiinteistöpäällikkö Seppo Pihlin ja elinkeinoasiamies Tomas Eklundin muodostama sisäinen työryhmä on selvittänyt kahteen vaihtoehtoon liittyviä kysymyksiä. Liitteet 3-7: Selvitys ja kiinteistöpäällikön kustannuslaskelmat Käyttäjien tilantarve Lähipalvelulautakunnan päätös

19 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää että Korppoon esikuntatalo peruskorjataan niin, että kaupungin nykyisin aluekonttorissa ja Telebergetissä sijaitsevat toiminnot keskitetään esikuntataloon ja että ensimmäinen kerros ja kellarikerros osoitetaan ensisijaisesti ravintola- ja yritystoimintaan. Työt voidaan aloittaa jo vuonna 2012 budjetoitujen määrärahojen mukaisesti kaupunginhallituksen hyväksyttyä luonnospiirrokset. antaa ympäristölautakunnalle tehtäväksi valmistella yhdessä palvelutoimintojen kiinteistöyksikön kanssa Korppoon aluekonttorin myynnin. Kaupunginhallitus valtuutetaan tekemään lopullinen myyntipäätös. antaa ympäristölautakunnalle tehtäväksi valmistella yhdessä palvelutoimintojen kiinteistöyksikön kanssa kiinteistön Telecentrum myynnin. Kaupunginhallitus valtuutetaan tekemään lopullinen myyntipäätös. Ehdotus hyväksyttiin.

20 17/ Kaupunginhallitus Kunta-asunnot-konserniin kuuluvan Kunta-aravat Oy:n Länsi-Turunmaalla omistamien vuokratalokohteiden aravarajoituksista vapauttaminen 3317/ /2011 Kaupunginhallitus 319 Valmistelija: Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, gsm Esittelijä: Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Kunta-asunnot Oy on pyytänyt kaupungilta lausuntoa koskien neljän aravavuokrakerrostalon yhteensä 137 asunnon vapauttamista aravarajoituksista perustellen pyyntöä alueella olevien omistamiensa kohteiden käyttöasteen vähyydellä, syyskuussa 2011 käyttöasteen ollessa 91,0 %. Kirjeessä mainittujen kohteiden Österbyntie 5 (Söderbyntie 45, Kruunukallio), Österbyntie 7 (Söderbyntie 47, Kronoporten) ja Österbyntie 9 (Söderbyntie 49, Kronobacken) osalta arvioidaan, ettei näiden talojen muodostama yhtenäinen alue houkuta vuokra-asunnon tarpeessa olevia. Rakennukset ovat yleiskunnoltaan rakennusvuosiansa vastaavalla tasolla ja asunnot ovat akuutteja pintaremontteja lukuun ottamatta vastaavalla tasolla. Ulkoalueiden viihtyvyys on myös puutteellista ympäristön antamista mahdollisuuksista huolimatta. Lisäksi on todettava alueen olevan altis järjestyshäiriöille eräiden asukkaiden takia ja uusien vuokralaisten alueelta pois muuttoa tapahtuu. Yleisesti on havaittu se, että vuokrataloja piha-alueineen peruskorjattaessa ja samalla saatettaessa rakennukset ja asunnot vastaamaan minimissään tämänhetkisiä asumisen standardeja parannetaan merkittävästi alueen mainetta ja asukkaiden viihtyvyyttä sekä samalla asukkaat myös huolehtivat asunnoistaan ja asuin ympäristöstään merkittävästi paremmin. On ymmärrettävää, että Kunta-aravat Oy haluaa luopua kohteista tyhjäkäynnin aiheuttaman tuottamattomuuden ja kannattamattomuuden takia. Rakennuksia ei ole saneerattu, vaan ne ovat päässeet rakennusteknisesti kalliiksi ylläpitää ja samalla asuntojen kuntoluokka on alentunut. Paraisten alueella arvioidaan olevan kaikkiaan vuokra-asuntoa, joista Kunta-asuntojen rajoitteista vapauttamisen kohteiksi joutuvien osuus 137 kpl on suuri, yli 20 % kokonaismäärästä. Poistuvan massan vaikutusta vuokra-asumiseen voidaan arvioida määrällisesti suureksi, mutta vapautettavan ja myytävän asuntomassan arvioidaan kohdistuvan edelleen vuokra-asuntokäyttöön vähintään 50 %:n osuudella. Osa asunnoista myydään nykyisille vuokralaisille, jotka haluavat jatkaa asumistaan tutussa ympäristössä. Syyskuussa on ollut tyhjillään 31 asuntoa ja arvioitaessa kyseisellä vuotuisella keskiarvolla kustannukset, jotka kohdistuvat tyhjään asuntomassaan, saadaan kumulatiivinen kertymä suuruusluokaltaan Asukkaat maksavat myös nämä kustannukset, jolloin heidän asumiskustannuksensa

21 17/ Kaupunginhallitus kohoavat heidän saamatta vastaavaa lisäarvoa asumiseensa. Alueella on tapahtunut vuokratason nousu vuositasolla 15 %, joka on valtakunnallista keski arvoa korkeampi. Tyhjillään oleviin asuntoihin kohdistuva tarpeeton kuluerä voitaisiin käyttää rakennusten kunnostukseen eikä tarpeettomasti kohdistaa asuntojen tyhjäkäyntiin, mikäli kysyntä ja tarjonta vastaavat toisiaan. Kyseiset vuokratalot ovat elinkaaren vaiheessa, jossa peruskorjaus on aktivoi tumassa. Peruskorjaus on erittäin suuri suhteellinen kuluerä lisäämään vuok raa. Korjausvelat ovat suuria kaikissa kyseeseen tulevissa kohteissa ja koko naisvaltainen kustannusvaikutus on kattava kauttaaltaan. Optimaalinen vuokra-asuntojen tarpeen tyydyttäminen on luoda uusia, taloudellisia ja vastaavasti vuokratasoltaan kohtuullisia asuntoja, joissa päätarvitsijaryhminä ovat ikääntyneet ja nuoret ikäryhmät, jolloin painopisteinä ovat suuruudeltaan kaksiot. Vuokra-asuntokannan uudistaminen vaiheittain optimaalisen toteutuman suuntaan voi tapahtua taloudellisen edellytysten puitteissa vain poistamalla vanhaa massaa kohdistamalla se uusien taloudellisten resurssien yhteyteen. Vaiheittain luodaan uutta joustavaa asuntokantaa tarpeen mukaisesti, jolloin laadullinen asuminen korostuu. Asukas maksaa loppukäyttäjänä kaikki kustannukset, jolloin on ensiarvoista jaksottaa elinkaari oikein ja arvioida tarve oikein. Kunta-asuntojen pyyntö vuokrakohteiden vapauttamisesta käyttö- ja luovutusrajoituksista sekä mahdollinen myynti tukevat asukkaan ja alueen edun mukaista entistä laadukkaampaa vuokra-asumista. Kunta-asuntojen vastuu on korjaamalla ja kunnossapidolla saavutettavan optimoinnin avulla nostaa asumisen laatutasoa. Liite 8: Kunta-asunnot Oy:n lausuntopyyntö Kaupunginhallitus puoltaa Kunta-asunnot Oy:n pyyntöä vuokrakohteiden Österbyntie 5, Österbyntie 7, Österbyntie 9 ja Metsäkuja 4 vapauttamiseksi aravarajoituksista. Ehdotus hyväksyttiin.

22 17/ Kaupunginhallitus Saaristomeren biosfäärialueen toiminnan hallinnointia koskevan sopimuksen uudistaminen 3369/ /2011 Kaupunginhallitus 320 Valmistelija: Elinkeinoasiamies Tomas Eklund, puh Esittelijä: Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Unescon tutkimus- ja kehittämisohjelmaan "Ihminen ja biosfääri" kuuluva Saaristomeren biosfäärialue perustettiin vuonna Nykyisen sopimuksen mukaan ELY-keskus, Kemiönsaaren kunta ja Länsi-Turunmaan kaupunki sitoutuvat yhdessä toteuttamaan ja hallinnoimaan Saaristomeren biosfäärialueen toimintaa. Sopimus päättyy ja uusi sopimus on allekirjoitettu Uuden sopimuksen mukaan, joka käytännössä on jatkoa vanhalle sopimukselle, Länsi-Turunmaan kaupunki vastaa edelleen biosfäärialueen toiminnan koordinoinnista ja ELY-keskus vuorostaan maksaa Länsi-Turunmaalle koordinoinnista noin euroa vuodessa. Biosfäärialueen strategia on luettavissa alueen kotisivuilla osoitteessa Saaristomeren biosfäärialueesta on vuonna 2009 laadittu myös aiesopimus, joka raukeaa Hyväksymällä sopimuksen kaikki sopijapuolet osoittavat aikeensa suunnitella ja toteuttaa Saaristomeren biosfäärialueen toimintaa tukevia tavoitteita. Sopijapuolet ovat Länsi-Turunmaan kaupungin lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kemiönsaaren kunta, Metsähallitus, Åbo Akademi, Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen liitto. Liitteet 9-10: Yhteistoimintasopimus Saaristomeren biosfäärialueen toiminnan hallinnoinnista Aiesopimus Saaristomeren biosfäärialueen toiminnasta Kaupunginhallitus hyväksyy oheisen, voimassa olevan yhteistoimintasopimuksen sekä oheisen, voimassa olevan aiesopimuksen. Ehdotus hyväksyttiin.

23 17/ Kaupunginhallitus Sopimus polttoaineen myynnistä Nauvon satamassa 3428/14.01/2011 Kaupunginhallitus 321 Valmistelija: Elinkeinoasiamies Tomas Eklund, puh Esittelijä: Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Sopimus polttoaineen myynnistä Nauvon satamassa on rauennut ja se tulee uusia. Sopimusta uusittaessa on tärkeää edellyttää tiettyjä investointeja, kuten esimerkiksi automaatin hankintaa sekä molempien rakennusten eli polttoaineenmyyntikioskin ja yleiset käymälät sisältävän varastorakennuksen kunnostamista. Länsi-Turunmaan käyntisatamastrategian mukaan kaupunki pyrkii aina tekemään vuokralaistensa kanssa 5-12 vuoden vuokrasopimuksen satamiensa pitkäjännitteisen kehittämisen mahdollistamiseksi. Saman strategian mukaan satamakoordinaattorin tehtäviin kuuluu löytää sopivia satamayrittäjiä. Polttoainemyyjän valinnassa on korostettu synergiavaikutuksia. Tarkoituksena on, että sataman toimintaa jo hoitava yrittäjä hoitaa myös polttoaineen myyntiä. Tämän vuoksi kolmea satamayrittäjää, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta ja joilla on kapasiteettia hoitaa toimintaa, on pyydetty antamaan tarjouksensa. Lisäksi asiasta on kysytty paikalliselta bensiiniasemayrittäjältä. Asiasta kysytyiltä tuli kolme tarjousta, joiden lisäksi myös yksi ulkopuolinen taho jätti tarjouksen. Hotel Strandbo antoi tarjouksessaan parhaan vuokravastiketarjouksen ja osoitti suurinta investointihalukkuutta. Hotel Strandbolla on lisäksi sekä alan kokemusta että paikallistuntemusta ja sillä on korkeasesongin aikana 24 tunnin miehitys vuorokaudessa. Tämän johdosta Hotel Strandbo Oy:n kanssa tulee tehdä polttoaineen myyntiä koskeva sopimus, johon sisältyy seuraavat keskeiset sopimusehdot: - toiminta käsittää polttoaineen myynnin sekä kioskimyynnin - vuokralainen asentaa omalla kustannuksellaan polttoaineen myyntiä varten korttiautomaatin ennen kesää vuokralainen vastaa yleisten käymälöiden ylläpidosta - vuokralainen sitoutuu korjaamaan ja siistimään sekä laajentamaan ja kehittämään kiinteistöjä. Tekniikka- ja kiinteistöinvestointien kustannuksiksi arvioidaan euroa. - asema on miehitetty päivittäin klo 9-20, ja sesongin ulkopuolella tarpeen mukaan. Niinä aikoina, jolloin asemalla ei ole miehitystä, asiakkaita palvelee korttiautomaatti. - vuokralainen sitoutuu pitämään sopimukseen sisältyvät alueet siisteinä ja hoidettuina - vuokra-aika on Vuokravastike on euroa (alv 0 %) vuodessa.

24 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päättää tehdä Hotel Strandbo Oy:n kanssa vuokrasopimuksen edellä esitetyin ehdoin. Keskustelun kuluessa Sandra Bergqvist ehdotti Stig Engmanin kannattamana keskeisiin sopimusehtoihin seuraavaa muutosta ja lisäystä: Toisen ranskalaisen viivan jälkeinen teksti muutetaan seu raavasti: vuokralainen asentaa omalla kustannuksellaan polttoaineen myyntiä varten korttiautomaatin viimeis tään Viidennen ranskalaisen viivan jälkeiseen tekstiin tehdään seuraava lisäys: asema on miehitetty päivittäin klo Polttoai neen myyntiin tarkoitetun korttiautomaatin tulee olla käytössä myös sesongin ulkopuolella eli koko jäättö män kauden ajan ja automaattia varten tulee olla käytettävissä huollosta vastaava henkilö. Esittelijä ilmoitti yhtyvänsä Sandra Bergqvistin ehdotukseen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittelijän muutetun päätösehdotuksen mukaisesti.

25 17/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Turunmaan lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminnan hyvinvointisuunnitelma 1295/ /2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija/esittelijä: Sosiaali- ja terveysjohtaja Otto Ilmonen, puh Länsi-Turunmaan kaupunginhallitus asetti työryhmän, jonka jäseniksi valittiin Helena Smirnoff, Heidi Ulriksson, Pia Hotanen, Paula Sundqvist ja Klara Schauman-Ahlberg ja joka sai tehtäväkseen laatia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman Länsi-Turunmaalle. Myöhemmin sovittiin Kemiönsaaren kunnan kanssa koko Turunmaan yhteisen hyvinvointisuunnitelman tekemisestä ja siitä, että suunnitelma laaditaan hankemuotoisena osittain ulkoisen rahoituksen turvin. Vuonna 2010 työryhmä laati yhdessä Kemiönsaaren edustajien kanssa luonnoksen hyvinvointisuunnitelmaksi, jonka koostamisesta vastasi hanketyöntekijä. Vuonna 2011 suunnitelmaa on muutettu ja tarkistettu hieman, mutta prosessi hidastui hanketyöntekijän työsuhteen päätyttyä vuodenvaihteessa. Nyt esillä olevassa ehdotuksessa on seuraavat osat: Arvopohja ja visio, Resurssit ja työskentelytavat, Tarpeet, Toimenpiteet ja Arviointi. Suunnitelman lähtökohdan muodostaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, ja tämä perusajatus läpäisee koko hyvinvointisuunnitelman. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy osaltaan ehdotuksen Turunmaan lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminnan hyvinvointisuunnitelmaksi ja ehdottaa, että kaupunginhallitus vie suunnitelman kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi. Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 322 Valmistelija: Kaupunginlakimies Monica Avellan, puh Esittelijä: Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Liite 11: Ehdotus Turunmaan lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminnan hyvinvointisuunnitelmaksi

26 17/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen Turunmaan lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminnan hyvinvointisuunnitelmaksi. Ehdotus hyväksyttiin.

27 17/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Asemakaavan muuttaminen Korppoon keskustan kaupunginosan korttelille 5 ja osalle puistoaluetta 2907/ /2011 Ympäristölautakunta Esittelijä: Kaavoituspäällikkö Marjatta Laineenkare, puh Muutos koskee entistä päiväkotikiinteistöä Korppoon keskustassa. Alueen sijainti on hyvin keskeinen ja näkyvä. Aluetta ei enää tarvita yleisiin tarkoituksiin. Suotuisan sijaintinsa ja muiden ominaisuuksiensa takia alue varataan jatkossakin keskustatoimintoja varten, tässä tapauksessa elinkeinotoimintaan ja asumiseen. Edellytyksenä on, että mahdollisten asuntojen ohella on aina varattuna tilaa elinkeinotoimintaan. Korppoon keskustan kehittämismahdollisuudet huomioon ottaen on erityisen tärkeää, ettei aluetta käytetä yksinomaan asumiseen. Asumiseen on osoitettu runsaasti alueita lähistöltä, sen sijaan keskustatoimintoihin ei ole sopivia alueita. Keskustan kaupallisesta osasta johtanut polku on kulkenut päiväkodin tontin halki. Nyt tämä polku on merkitty virallisesti kevyen liikenteen väyläksi, ja vanha tontti on jaettu tämän takia kahtia raitin molemmin puolin. Päiväkodin vanha pysäköintipaikka on osoitettu yleiseksi pysäköintialueeksi. Keskustan tämän osan ja kaupallisen osan välissä sijaitsevan suuren ojan vastaista rakennuskortteleiden rajaa on sisennetty huomattavasti antamaan lisää tilaa ojan varrella sijaitsevalle puistoalueelle. Rajaa on tarkistettu uudelleen lähipalvelulautakunnan puistoalueen levennystä koskevan huomautuksen takia. Puistopolku voidaan perustaa lähemmäs tonttirajoja. Tonttien käyttö- ja kehittämismahdollisuuksia silmällä pitäen tonttien pinta-alaa ei voi pienentää enempää. Muutosalue on kahden valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön välissä ja tuntumassa, mikä vaikuttaa kaavamääräyksiin. Vuorovaikutus on toteutettu laaditun ohjelman mukaisesti. Seuraavaksi muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Liite 1: Kaavamuutosehdotus Ympäristölautakunta hyväksyy ehdotuksen Korppoon keskustan kaupunginosan korttelin 5 ja puistoalueen asemakaavan muuttamiseksi asetettavaksi julkisesti nähtäville. Ehdotus hyväksyttiin.

28 17/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Esittelijä: Kaavoituspäällikkö Marjatta Laineenkare, puh Kaavamuutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Varsinais-Suomen liitto totesi, ettei sillä ole aihetta lausunnon antami seen. Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja Varsinais-Suo men ELY-keskus ovat kumpikin lau sunnoissaan katsoneet, että kaa va määräyksiä tulee täydentää ra kentamisen ympäristöllistä laatua koskevilla vaatimuksilla. Rakennuskortteleiden merkintään on lisätty vastaavat määräykset. Ehdotukseen on lisätty pakollisten autopaikkojen lukumäärä, joka oli vahingossa jäänyt puuttumaan ehdotuksesta. Tarkistuksilla ei ole sellaista merkitystä, että kaavaehdotus tulisi aset taa nähtäville uudestaan. Liite 5: Tarkistettu kaavamuutosehdotus Ympäristölautakunta hyväksyy tarkistetun ehdotuksen Korppoon kes kustan kaupunginosan korttelin 5 ja puistoalueen osan asemakaa van muuttamiseksi jatkokäsittelyä varten kaupunginvaltuustoon hy väksyttäväksi. Ehdotus hyväksyttiin. Jakelu: kaupunginhallitus, kaavoitusyksikkö, rakennusvalvonta Kaupunginhallitus 323 Valmistelija ja esittelijä: Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Liite 12: Tarkistettu kaavamuutosehdotus Kaupunginvaltuusto hyväksyy tarkistetun ehdotuksen Korppoon keskustan kaupunginosan korttelin 5 ja puistoalueen osan asemakaavamuutokseksi. Ehdotus hyväksyttiin.