Jyväskylän palvelu- ja organisaatiouudistus Elämänlaatu ja kulttuuri Ari Karimäki

Transkriptio

1 Jyväskylän palvelu- ja organisaatiouudistus 2013 Elämänlaatu ja kulttuuri Ari Karimäki

2 Tehtävä Keskeisenä tehtävänä kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen Organisoitumisen tavoitteena palvelujen ja palvelukokonaisuuksien aiempaa selkeämpi jäsentäminen asukaslähtöisesti palvelukokonaisuuden (ydinprosessin) sisällä sekä palvelukokonaisuuksien välillä

3 Tehtävä Hallinnon järjestämisen haasteena on saada käsitys eurojen kohdentumisesta ja tehtyjen päätösten vaikuttavuudesta Tähän pyritään erottamalla aiempaa selkeämmin järjestämistason (ydinprosessit) ja tuottamistason (palveluprosessit) tehtävät

4 Jyväskylän kaupunkiorganisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta KAUPUNGINJOHTAJA Sisäinen tarkastus Toiminnan ja talouden ohjaus, järjestämistason toimielimet ja palvelukokonaisuudet Konsernihallinto Strategia, muutos ja kehittäminen Resurssien hallinta Yleishallinto ja viestintä Tarkastuslautakunta Palvelutuotanto Kuntayhtymät, tytäryhtiöt ja - yhteisöt Tilapalvelu Talouskeskus Keski- Suomen Pelastuslaitos Muut ulkopuoliset palvelutuottajat Jyväskylän seudun työterveys Altek Aluetekniikka Kylän Kattaus Kaupunginhallitus Elinvoima ja kilpailukyky Kaupunginjohtaja / apulaiskaupunginjohtajat Kaupunkirakennelautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Elämänlaatu- ja kulttuurilautakunta Sivistys- ja perhelautakunta Toimintakyvyn edistämisen ja ikäihmisten ltk Elinympäristö ja kaupunkirakenne Elämänlaatu ja kulttuuri Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintakyky ja arjen sujuvuus Omat palvelutuotantoyksiköt (netto- ja taseyksiköt) Omat palvelutuotantoyksiköt (netto- ja taseyksiköt) Omat palvelutuotantoyksiköt (netto- ja taseyksiköt) Omat palvelutuotantoyksiköt (netto- ja taseyksiköt) Perusturvalautakunta Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Omat palvelutuotantoyksiköt (netto- ja taseyksiköt)

5 Tehtävä Palvelukokonaisuuden alustavan jäsentämisen yhteydessä/jälkeen tarkastellaan yksityiskohtaisesti yksiköiden sekä muiden valmisteluvastuullisten kanssa mm. seuraavia asioita: - Miten palvelukokonaisuuden asiakaspalvelut ja tukipalvelut järjestetään (keskitetty/hajautettu) - Miten palvelukokonaisuuden tuotantorakenne jäsentyy ja millaisia organisaatioita se voisi sisältää - Miten ohjaus- ja johtamisrakenne muodostetaan

6 Nykytilanne Palvelut eivät jäsenny riittävän selkeästi kuntalaisten eivätkä päätöksenteon ja palvelun tuottamisen kannalta Epäselvää on se, tuotetaanko palvelut tarkoituksenmukaisesti (kustannustehokkuus, tasapuolisuus) Työnjako osin epäselvä kolmannen ja yksityisen sektorin suuntaan palvelujen tuottamisen näkökulmasta Kahden vuoden kokemusten perusteella nousee esiin ensimmäisiä kysymyksiä, joihin uso:ssa tulisi vastata. Kysymyksiä tulee lisää ja ne täsmentyvät kun yksiköiden prosessinkuvaukset valmistuvat ja palvelukokonaisuuksien väliset kosketuspinnat analysoidaan

7 Kysymyksiä, elämänlaatu ja kulttuuri Miten varmistetaan tilojen varaamisen helppous ja asiakaslähtöisyys sekä avustushakemusten käsittelyn ja avustusten myöntämisen tehokkuus ja yhdenvertaisuus? Millä tavalla tapahtumien järjestäminen ja -avustaminen on kokonaisuudessaan järkevää organisoida? Miten taiteen perusopetus järjestetään asiakaskeskeisesti? Miten etsivä nuorisotyö (laajemmin nivelvaiheen problematiikka) organisoidaan tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti?

8 Lisää kysymyksiä Miten kulttuurin ja liikunnan terveyden edistämisen potentiaali saadaan parhaiten hyödynnettyä kuntalaisten kannalta? Millä tavalla koko kaupunkiorganisaation terveyden edistämistyö (ennaltaehkäisevä työote) on järjestettävä? Miten asukkaiden arkista elinympäristöä muokataan siten, että se tukee mahdollisimman hyvin omatoimista hyvinvoinnin edistämistä? Millainen lasten ja nuorten osallisuuskasvatuksen kokonaisuus Jyväskylään on järkevää rakentaa?

9 Vielä Miten kaupungin eri kulttuuriyksiköiden keskinäistä yhteistoimintaa sekä yhteistyötä yksityisen sektorin ja muiden kulttuuritoimijoiden välillä kehitetään? Miten kaupungin alueella toimivien museoiden keskinäistä yhteistyötä tiivistetään? Millä tavalla kaupungin liikunnanohjauspalveluiden kokonaisuutta (esim. liikuntapalveluiden, kansalaisopiston ja soten ryhmät) saadaan toiminnallisesti tiivistettyä kuntalaisen parhaaksi ja resurssien tehokkaan käytön kannalta?

10 Aina vaan kysymyksiä Miten liikuntapaikkojen kunnossapito organisoidaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti? Millä tavalla koulujen pihojen toiminnallinen kehittäminen ja lähiliikuntapaikkojen suunnittelu on järkevää organisoida? Miten kevyen liikenteen väylien (jyväskyläläisten suosituin liikuntapaikka) suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon eri käyttäjäryhmien intressit?

11 Esimerkki I Miten varmistetaan tilojen varaamisen helppous ja asiakaslähtöisyys sekä avustushakemusten käsittelyn ja avustusten myöntämisen tehokkuus ja yhdenvertaisuus? Perustetaanko kaupunkiin keskitetty varausyksikkö vai laajennetaanko nykyisen liikuntapalveluiden varausyksikön toimintaa? Tavoitteena, että kaikki kuntalaisten (myös järjestöjen) tarvitsemat tilat varataan yhden järjestelmän ja yhden ikkunan kautta. Liikuntaym. harrastetilojen lisäksi esim. päiväkotien ja koulujen soveltuvat tilat lähialueiden kansalaistoimintaa varten. Kansalaistoiminnan sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen, kulttuurin, liikunnan ja nuorison avustukset haetaan yhdellä lomakkeella (myös sähköinen) Pohditaan lautakunnan ja viranhaltijoiden välinen työnjako avustusten myöntämisessä

12 Esimerkki II Miten taiteen perusopetus järjestetään asiakaskeskeisesti? Kuvataidekoulun (kulttuuripalvelut) opetus ja kansalaisopiston taiteen perusopetus (opetuspalvelut) käsitellään samassa lautakunnassa Kuvataideopetuksen yhteistyötä ja työnjakoa kuvataidekoulun ja kansalaisopiston välillä kehitetään. Asiakashyötyjen (ilmoittautumiskäytäntö, oppilasvalinnat, markkinointi ja viestintä) esiin saaminen ja työnjaon täsmentäminen (laaja oppimäärä/yleinen oppimäärä) Kehitetään musiikinopetuksen (tpo) mallia yhdessä Jyväskylän ammattiopiston kanssa. Jäsennetään taiteen perusopetuksen tuottamisen sekä lasten kulttuurin kokonaisuutta asiakasnäkökulmasta eri toimijoiden kesken

13 Esimerkki III Millä tavalla koulujen pihojen toiminnallinen kehittäminen ja lähiliikuntapaikkojen suunnittelu on järkevää organisoida? Miten varmistetaan, että kouluihin investoitaessa otetaan huomioon myös pihojen toiminnallinen kehittäminen? Poikkihallinnollisen työryhmän (opetuspalvelut, liikuntapalvelut, yhdyskuntatekniikka, kaavoitus ja Tilapalvelu) perustaminen. Työryhmä junailee lähiliikuntapaikkojen suunnittelua, priorisoi ja huolehtii avustusten hakemisesta. Taideteokset ja koulun pihojen kehittäminen

14 Elämänlaatu ja kulttuuri Palvelukokonaisuuden painopiste on hyvinvoinnin edistämisessä Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön merkitys (itseisarvo + yhteiskunnallinen merkitys, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) Riittävän laajasti ymmärrettynä muodostaa osaltaan vastapainon pahoinvointia korjaaville palveluille

15 Elämänlaatu ja kulttuuri Palvelujen potentiaalisina käyttäjinä kaikki kuntalaiset Suuntana kuntalaisten aktivoiminen ja omatoimisuuden vahvistaminen Korjaavista ennaltaehkäiseviin palveluihin Palvelukokonaisuuden aiempaa selkeämpi jäsentäminen, samalla yhteistyön vahvistaminen muiden palvelukokonaisuuksien suuntaan

16 Miten edetään? Kirjasto- ja nuorisopalveluiden palveluverkkoselvitykset on tehty vuonna 2010, liikunnan ja museoiden selvitykset valmistuvat talven ja kevään 2011 aikana Kulttuuri-, kirjasto-, museo-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden prosessien kuvaukset valmistuvat tammikuun 2011 aikana. Prosessien kuvausten yhteydessä on tarkasteltu alustavasti myös yksiköittäin tukipalveluiden tarvetta. Verkkoselvitykset ja prosessien kuvaukset ovat edellyttäneet runsaasti palveluyksiköiden sisäisiä keskusteluja ja vuorovaikutusta (johtoryhmien kokoukset, henkilöstökokoukset ja erilliset teema- ja kehittämisistunnot) Taustalla myös henkilökunnan kahden vuoden kokemukset uudesta Jyväskylästä: mikä toimii, mikä vaatii kehittämistä. Yksikkökohtaisten prosessinkuvausten jälkeen rakennetaan helmi-maaliskuussa 2011 ensimmäiset versiot palvelukokonaisuuden (elämänlaatu ja kulttuuri ydinprosessi) keskeisimmistä prosesseista. Samalla ydin- ja palveluprosessit kuvataan yhdenmukaisesti IMS-järjestelmään jatkotyöstöä varten.

17 Miten edetään? Tässä työssä ovat tärkeitä keskustelut muiden palvelukokonaisuuksien kanssa (katvealueet, palvelukokonaisuuksien sisäiset ja väliset rajapinnat) sekä asiakasnäkökulman syventäminen (asiakasryhmät, asiakashyötyjen analyysi sekä keskeisimmät yhteistyökumppanit). Henkilöstöltä kerätään palautetta aiotusta kokonaisuudesta, jotta eri yksiköiden näkemykset saadaan sovitettua palvelukokonaisuuteen.

18 Miten edetään? Palvelukokonaisuuden muodostaminen: Kehittämistarpeet kartoitettuna kesään 2011 mennessä Miten palvelukokonaisuuden asiakaspalvelut ja tukipalvelut järjestetään (keskitetty/hajautettu)? 10/2011 Miten palvelukokonaisuuden tuotantorakenne jäsentyy ja millaisia organisaatioita se sisältää? 10/2011 Luodaan prosesseja tukevat uudet määrärahat ja kustannuspaikat, 10/2011 Miten ohjaus- ja johtamisrakenne muodostetaan? 10/2011 Tarvittavien henkilötyövuosien arviointi, loppuvuosi 2011 Miten palvelujen kehittäminen varmistetaan? loppuvuosi 2011

19 Miten edetään? Esittelyt ja keskustelut prosesseista työpaikkakokouksissa: kulttuuripalvelut , liikuntapalvelut 10. & 11.3., kirjastopalvelut 11.2., museopalvelut 25.1., nuorisopalvelut 22.2., kansalaisopisto 16.2., sinfonia 8.3., teatteri Kuntalaisten kuuleminen ja sidosryhmien osallistaminen toteutetaan vuoden 2011 aikana. Palveluyksiköiden olemassa olevilla foorumeilla syvennetään näkemystä palvelujen kehittämisestä asiakkaan näkökulmasta. Tällaisia foorumeja ovat: Nuorisovaltuusto, avustusinfot kansalais- ja kulttuurijärjestöille, foorumit liikunta- ja nuorisojärjestöille sekä kuvataidekoulun vanhempainillat. Kirjastopalvelut tekevät asiakaspalvelukyselynsä osin palvelemaan organisaatiouudistusta. Näiden lisäksi palveluyksiköiden keskeisimmät sidosryhmät kutsutaan syventämään näkemystä palvelujen kehittämisestä. Yksiköiden omaa työtä täydennetään keskitettyjen asiakasraatien avulla

20 Ohjausryhmä Elämänlaatu ja kulttuuri kokonaisuutta valmistellaan apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistön ohjauksessa, valmistelua vetää vastuualuejohtaja Ari Karimäki Ohjausryhmänä toimii kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden johtoryhmä. Näin vältytään päällekkäisten ryhmien muodostamiselta. Ohjausryhmä kutsuu erikseen kokouksiinsa tarvittavat ryhmän ulkopuoliset asiantuntijat. Tarvittaessa voidaan muodostaa myös muita työryhmiä. Ohjausryhmä kokoontuu vuoden 2011 keväällä seuraavasti: 13.1., 27.1., 10.2., 24.2., 10.3., 24.3., 7.4., 21.4., 5.5., ja 9.6. Ohjausryhmän kokoonpano: Ari Karimäki, Pirkko Korhonen, Elli Ojaluoto, Antti Kolu, Marianne Nurmi, Pekka Sihvonen, Eeva Simula, Johanna Vesterinen, Päivi-Marjut Raippalinna, Simo Kotilainen, Heli-Maija Voutilainen, Klaus Savolainen, teatterin edustus, sinfonian edustus sekä henkilöstön edustajina Merja Vilen ja Heljä Siitari

21 Uuden sukupolven kaupunkiorganisaation valmistelua ohjaava perusrakenne Strateginen ohjaus, kuntademokratia ja osallisuus Järjestämistason asiakaslähtöiset ydinprosessit (=palvelurakenne) Palvelut, palvelutuotanto Valtuusto Tark. ltk Kaupunginhallitus Puheenjohtajien yhteistoiminta (sis. Ltk:n pj:t) Kvaaliltk Kh ja mahd. muut toimielimet Lautakunta Lautakunta Lautakunta Lautakunta Lautakunta Lupaltk Elinvoima ja kilpailukyky Elinympäristö ja kaupunkirakenne Elämänlaatu ja kulttuuri Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintakyky ja arjen sujuvuus Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Konsernihallinto Tuotantorakenne Kuntalaiset: eri asiakkuudet - vaikuttavuus ja tuloksellisuus Hyvä hallinto ja hallinta Konsernin ohjauksen ja hallinnon tarpeet