PERUSTEET LÄHIRUOAN KESTÄVYYSVAIKUTUKSISTA VIESTIMISEEN

Transkriptio

1 PERUSTEET LÄHIRUOAN KESTÄVYYSVAIKUTUKSISTA VIESTIMISEEN Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvityshanke MMM Lähiruokaseminaari

2 Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys Sisältö 1. Johdanto (Leena Erälinna, TY) - Tausta, tavoite, aineiston keruu 2. Aineisto (Sirpa Kurppa, MTT) - Alueet - Argumenttikehikko 3. Tulokset ja johtopäätökset - Tulokset ja johtopäätökset hankkeen aineiston pohjalta - Argumenttipankki

3 Johdanto Kuva: Sari Mäkinen-Hankamäki

4 Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys Tausta Lähiruoan ekologisista kestävyysvaikutuksista ei ole vielä riittävästi tietoa. Alueet ja Toimijat: Hämeen AMK (Kanta- Häme ja Päijät-Häme), Jyväskylän AMK (Keski-Suomi), Turun yliopisto (Varsinais-Suomi) Asiantuntijana: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Hankeaika: MTT Agrifood Research Finland Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma

5 Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys Tavoite Lähiruoan ekologisista kestävyysvaikutuksista argumentit esille ja lähiruokayrittäjien hyödyksi! - lähiruokayrittäjä voi tunnistaa, parantaa ja kehittää omaa toimintaansa kestävämmäksi - lähiruokayrittäjä voi hyödyntää argumentteja viestinnässään ja markkinoinnissa - perusteita kuluttajien kestäville valinnoille

6 Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys Aineiston keruu Tiedot kerätty kesän 2013 aikana kyselylomakkeilla Keski-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueella Koko ketju pellolta pöytään alkutuotanto-, jalostus-, pakkaus- ja kuljetusyritykset sekä kauppa, ammattikeittiö tai lähiruokapiiri Neljätoista lähiruokaketjua: ruisleipä (3 eri tuoteketjua), naudanliha (2 eri tuoteketjua), herne- ja härkäpapurouhe, peruna (kuorittu), porkkana, salaatti, hunaja, mustaherukkamehu, hirvenlihasäilyke, tuorejuusto

7 Aineisto Kuva: Sari Mäkinen-Hankamäki

8 Varsinais-Suomi Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys. Alueet Keski-Suomi Häme (Kanta-Häme ja Päijät-Häme) 1% 13% 7% 18% CORINE Land Cover 2006 luokitus, Tarkkuus 25 x 25 m 61% 2,1 % 1,7 % 4,0 % 9,4 % 6,1 % 1,8 % 16,0 % 29,4 % 57,4 % 72,1 % Rakennetut alueet Maatalousalueet Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat Kosteikot ja avoimet suot Sisävesialueet

9 Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys. Alueiden tuotanto Kuva x. Hankkeen alueiden kasvintuotanto. Vasemmalla Varsinais-Suomi, keskellä Kanta- ja Päijät-Häme sekä ylimpänä Keski-Suomi. Piirakan koko kuvaa ruudulla sijaitsevien peltolohkojen kokonaispinta-alaa (alueita, joilla on vain vähän viljelyä on ylipainotettu, jotta ne erottuisivat kartalla). Kuva x. Hankkeen alueiden lihan- ja maidontuotanto Suhteutettuna kunnan asukaslukuun. Vasemmalla Varsinais-Suomi, keskellä Kanta-ja Päijät-Häme sekä ylimpänä Keski Suomi. Keski-Suomi %-osuus kokonaistuotannosta Häme %-osuus kokonaistuotannosta Varsinais- Suomi %-osuus kokonaistuotannosta Kokonaistuotanto Suomessa % % % Leipävilja (milj. kg) 8,0 0,9 94,0 10,5 282,0 31,5 895,0 Vehnä (milj. kg) 7,4 0,9 91,2 10,5 276,8 31,8 869,4 Ruis (milj. kg) 0,6 2,3 2,8 10,9 5,2 20,2 25,7 Rehuvilja (milj.kg) 85,6 2,7 343,2 10,8 502,9 15,9 3167,7 Härkäpapu (milj. kg) 0,0 2,1 11,8 5,7 32,0 17,8 Herne (milj. kg) 0,0 0,8 7,6 5,4 51,4 10,5 Säilörehu (milj. kg) 380,6 5,5 340,9 4,9 176,5 2,5 6979,0 Porkkana (1000 kg) 270,6 0, ,30 22, ,40 32, Ruokaperuna (milj. kg) 0,8 0,3 22,9 7,5 14 4,6 305 Maito (1000 l) , , , Naudanliha (milj. kg) 3,7 4,6 3,7 4,6 3,3 4,1 80,4 Sianliha (milj. kg) 1,9 1,0 14,7 7,6 50,8 26,3 192,8 Taulukko Y. Viljelykasvien sato ja kotieläintuotteiden tuotanto alueittain vuonna ( Lähde: Tike 2014). Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma

10 LÄHIRUOAN EKOLOGISET VAIKUTUKSET Tässä hankkeessa Arviointikehikon kvantitatiiviset mittarit linkittyvät mid-point tasolle Paikallisten luonnonvarojen käyttö Rehevöittävä vaikutus Ekotoksiset vaikutukset Monimuotoisuus Ekosysteemipalvelut Ilmastovaikutus Tässä hankkeessa Arviointikehikon toiminnalliset/kvalitatiiviset mittarit linkittyvät end-point tasolle Ravitsemus Paikallisten luonnonvarojen käyttö Rehevöittävä vaikutus Ekotoksiset vaikutukset Monimuotoisuus Ekosysteemipalvelut - Ilmastovaikutus - (Sosioekonominen kestävyys)

11 LCA maailma Päästöt ilmakehään CO 2, CH 4, N 2 O -suorat vaikutukset -epäsuorat vaikutukset -lämpötila -äärisääolosuhteet -sateet -kuivuus Aika Lämpösäteilyn voimistuminen Ilmastonmuutos CO 2 ekvivalentti Normalisoitu hiilijalanjälki Vaikutukset ekosysteemiin Vaikutukset ihmiseen Netto primaarituotto Muuttuvat biomit Muut vaikutuk set Aliravits emus Tulvat Metsäpalot Infektiosairaude t Stressi kuumuut een Vähenevä biodiversiteetti Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma

12 LÄHIRUOAN EKOLOGISET VAIKUTUKSET Tässä hankkeessa Arviointikehikon kvantitatiiviset mittarit linkittyvät mid-point tasolle Paikallisten luonnonvarojen käyttö Rehevöityminen Ekotoksisuus Monimuotoisuus Ekosysteemipalvelut Ilmastovaikutus Tässä hankkeessa Arviointikehikon toiminnalliset/kvalitatiiviset mittarit linkittyvät end-point tasolle Ravitsemus Paikallisten luonnonvarojen käyttö Rehevöityminen Ekotoksisuus Monimuotoisuus Ekosysteemipalvelut - Ilmastovaikutus - (Sosioekonominen kestävyys)

13 Tulokset ja johtopäätökset Kuva: Jyri Kiuru, Pro Ruokakulttuuri -kehittämishanke

14 Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys. Kaikkien tuotteiden Ilmastovaikutus Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma ELÄINTUOTTEET KASVITUOTTEET

15 Lähiruokakasvituotteen ilmastovaikutusprofiili ja verrattuna vaihtoehtotuotteeseen

16 Lähiruokaeläintuotteen ilmastovaikutusprofiili ja verrattuna vaihtoehtotuotteeseen Ruokintateknologialla suuri merkitys! Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma

17 Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys. Kaikkien tuotteiden rehevöittävä vaikutus ELÄINTUOTTEET KASVITUOTTEET

18 Lähiruokakasvituotteen rehevöittävävaikutusprofiili verrattuna vaihtoehtotuotteeseen Rehevöittävyystasot hyvin alhaisia, epäonnistumiset näkyvät kärjekkäästi, mutta vaikutusten merkitys riippuu epäonnistumisen laajuudesta

19 Lähiruokaeläintuotteen rehevöittävävaikutusprofiili verrattuna vaihtoehtotuotteeseen Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma

20 Keskeisimmät monimuotoisuutta lisäävät tukitoimenpiteet Maksetut perusympäristötuet ja lisätoimenpiteet vuonna 2011 verrattuna hankkeen yrittäjien tekemiin toimenpiteisiin Maksetut erityissopimukset vuonna 2011 verrattuna hankkeen yrittäjien tekemiin toimenpiteisiin. Toimenpide kpl % Suomen tiloista Maatalouden perustukitoimenpiteet (yhteensä.) 88,4 Puutarhakasvien 1671 perustukitoimenpiteet 2,7 Lisätoimenpiteet Vähennetty lannoitus ,6 Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla ,1 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus ,8 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys 9,6 Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys 18,2 Hankkeen lähiruokayritt äjistä käyttänyt (%) 90 Toimenpide kpl % Suomen tiloista Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito 4,2 Monivaikutteisen kosteikon hoito 0,5 Pohjavesialueiden peltoviljely 157 0,3 - Valumavesien 1312 käsittelymenetelmät 2,1 Luonnonmukainen tuotanto ,0 50 josta kotieläintuotanto 573 0,9 Perinnebiotooppien hoito ,0 20 Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Viljelyn monipuolistaminen ,6 30 Alkuperäisrotujen Laajaperäinen nurmituotanto 828 1,3 0 kasvattaminen Lannan levitys kasvukaudella ,8 1,7 Ravinnetase ,7 Alkuperäiskasvien viljely 5 0,0 10 Kerääjäkasvien viljely 334 0,5 Ravinnekuormituksen 44 Typpilannoituksen tarkentaminen 132 tehostettu vähentäminen 0,1 puutarhakasveilla 0,2 Lietelannan sijoittaminen Katteen käyttö monivuotisilla peltoon 4,2 puutarhakasveilla 2,0 Turvepeltojen pitkäaikainen 308 Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien nurmiviljely 0,5 käyttö 2,7 Yhteensä ,4 Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma ,0 Hankkeen lähiruokayrittäj istä käyttänyt 40

21 Ketjun vaihe Alkutuotanto 6. ilmastovaikutus Pakkaukset Jalostus ja varastiointi Kuljetus Kauppa Suurkeittiö Tärkeimmät yleistetyt ekologisten argumenttien käyttöä mahdollistavat kehittämistavoitteet (hankkeen lähiruokayrityksien selvityksen pohjalta ) Paikallisten raaka-aineiden ja materiaalien käytön tulee olla mahdollisimman tehokasta; sivuvirtoja on hyödynnettävä tehokkaasti (1.) Paikallisesti mahdollisimman suljettu kiertotalous tulee olla tavoite (1) (nollajäte) Paikallisen maiseman hoitoa, monimuotoisuutta ja vesistön tilaa edistävien ympäristötoimenpiteiden toteutus ja dokumentointi tulee olla tavoite (1., 2., 3., 4., 5., 6) Maan ph:n optimointi ja lannoituksen määrän ja laadun optimointi tulee olla tavoite; liian korkea lisää ilmastonmuutosta ja rehevöitymistä, liian alhainen vähentää satoa (2, 3, 6 ) Ennakoivana kasvinsuojelutoimenpiteenä käytössä tulee olla viljelykierto ja viljelykasvin sijoittaminen (nämä tärkeimmät luomussa); kasvinsuojeluaineita käytetään vain todetun tarpeen mukaan; oikeaa ainetta oikealle käyttökasville oikeaan aikaan (1, 2, 3, 4, 6) Riistaan, kalaan tai keräilytuotteisiin perustuvien lähituotteiden toteutus kestävällä tavalla ja paikallinen luonnon aineettomia arvoja korostava jalostaminen tulee olla tavoite (5) Orgaanisten maiden käytön välttäminen yksivuotisessa viljelyssä tulee olla tavoite (6) Pakkausmateriaalien määrä on optimoitava; lähituotannon erityisominaisuuksien tai toimenpiteiden (tarinaa) tulee tulla esille (1, 4, 5, 6) Materiaalin käytön on oltava mahd. tehokasta; sivuvirtoja hyödynnettävä tehokkaasti (1, 6) Energian käytön on oltava mahdollisimman tehokasta ja energialähteen valintaan tulee kiinnittää huomiota; uusiutuvaa energiaa tulee suosia (1, 6) Laitteiden ja varastojen sekä muiden tilojen käyttöaste tulee optimoida (1, 6) Kuljetuksen on oltava mahdollisimman tehokasta (täysiä kuormia, myös paluukuorman osalta ) yhteiskuljetuksia toimijaverkostossa tulee kehittää (1,6) Energiankäytön on oltava tehokasta; energialähteen valintaan kiinnitettävä huomiota (1, 6) Materiaalin käytön ja kierron tulee olla tehokasta; hävikki ja jäte on oltava mahdollisimman vähäistä tai/ja niitä on hyödynnettävä tehokkaasti (1, 6) Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma Vaikutuskohde 1. Paikallisten luonnonvarojen käyttö 2. Rehevöityminen 3. Ekotoksisuus 4. Monimuotoisuus 5. Ekosysteemipalvelut

22 Lähiruoan ekologisen kestävyyden osa-alueet Lähtökohtaisesti ekologisesti kestävä ruoka on terveellistä ruokaa, joka täyttää kuluttajan ravinnontarpeen ja on nautinnollista syödä. Lähiruoka tukee kansallisia ravitsemussuosituksia * ja kiinnittää erityistä huomiota ravitsemussuositusten merkitykseen yhtäältä terveyden ja toisaalta ympäristön kannalta. Argumenttipankki rakentaa sillan ravitsemussuositusten ympäristövaikutuksiin liittyviin suosituksiin. Lähiruoan ekologisten kestävyysargumenttien laadinnassa on käytetty apuna valtioneuvoston hyväksymää esitystä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi ** hakien argumenteille näin sidoksia laajempaan ohjelmalliseen toimintaympäristöön. Lähiruoka on ekologisesti kestävää, mikäli 1. sen tuotanto perustuu paikallisten luonnonvarojen kestävään käyttöön 2. sen tuotannon rehevöittävä vaikutus paikalliseen vesistöympäristöön on vähäinen 3. sen tuotannon kemikaalien käytön vaikutukset paikalliseen ympäristöön ovat vähäiset 4. sen tuotanto tukee paikallista luonnon monimuotoisuutta 5. sen tuotanto hyödyntää ja tukee paikallisia ekosysteemipalveluja 6. sen tuotannon ilmastovaikutukset ovat mahdollisimmat pienet Argumenttipankki on suunniteltu käytettäväksi siten, että lähiruokaketjuyrittäjät voivat valita haluamansa määrän argumentteja liitettäväksi kuluttajalle suunnattuun tuotekuvaukseensa joko laadullisena (tarinana) tai määrällisenä (elinkaarianalyysiin perustuvana mittausarvona, LCA) kuvauksena. *Suomalaiset ravitsemussuositukset **Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Suomen_maaseudun_kehittamisohjelmaksi_ _ pdf Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma

23 Lähiruoan sosioekonomisen kestävyyden osa-alueet Lähiruoka on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää, jos 1. sen tuotanto tukee paikallista huoltovarmuutta 2. sen tuotanto hyödyntää innovatiivisesti paikallisia sosiaalisia ja taloudellisia verkostoja ja todennettavasti luo alueellista sosiaalista pääomaa 3. sen tuotannon yritystoiminta on innovatiivista paikallisuutta ja sen taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ekologisia reunaehtoja ja mahdollisuuksia korostavaa 4. sen tuotannon monipuolinen osaamislähtöinen työllistävä vaikutus on todennettu 5. sen tuotanto tukee innovatiivisella tavalla työhyvinvointia ja on tässä läpinäkyvää ja jäljitettävää 6. sen tuotanto hyödyntää paikallista kulttuuria ja on todennettavasti osa paikallista hyvinvointipalvelukulttuuria 7. sen tuotanto tukee eläinten hyvinvointia läpinäkyvällä jäljitettävällä tavalla 8. sen tuotannon lyhyet ketjut ovat paikallista toimijaverkostoa hyödyntäen kustannustehokkaasti suunniteltuja ja toteutettuja sekä jäljitettäviä

24 Kiitos! Kuva: Jyri Kiuru, Pro Ruokakulttuuri -kehittämishanke