ASEMAKAAVASELOSTUS JÄRVIKAISLANKATU ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS

Transkriptio

1 ASEMAKAAVASELOSTUS JÄRVIKAISLANKATU ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS päivitetty

2 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI JÄRVIKAISLANKATU 16 18, ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ ASEMA- KAAVAKARTTAA KAAVANRO K PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutos Muodostuu 22 Kivisalmen kaupunginosa, osa tilaa RN:o 9903:0, osa lähivirkistysaluetta 22 Kivisalmi, kortteli 68, tontti 6, osa lähivirkistysaluetta Kaavanlaatija Ts. kaavasuunnittelija Elina Moisio puh sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Asemakaava-arkkitehti Maarit Pimiä puh sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on pidetty nähtävillä Hyväksytty KV Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

3 2/ Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutosalue sijaitsee Kivisalmen kaupunginosassa, lähellä Lappeenrannan ja Taipalsaaren välistä rajaa, noin 6 kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen. Suunnittelualue on Voisalmen saaressa, nk. Kivisalmen kärjessä Taipalsaarentien koillispuolella. Alue rajautuu idässä Järvikaislankatuun, lännessä puistoalueeseen ja etelässä ja pohjoisessa omakotitalotontteihin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1400 m². Alla olevassa kartassa näkyy suunnittelualueen sijainti ja aluerajaus. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Järvikaislankadun asemakaavan muutos Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa erillispientalon rakentaminen alueelle ja sen myötä asuinalueen tiivistäminen. Lisäksi parannetaan kulkuyhteyttä rannan virkistysalueelle. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

4 3/ Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö ja maisema Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuuri Väestö ja työpaikat Ympäristökuormitus Yhdyskuntatekniikka Maanomistus Suunnittelutilanne Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyö Suunnitteluvaiheet Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Katualue Muut alueet Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset-, terveys- ja viihtyvyysvaikutukset Rakennettu ympäristö Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seudullisten suunnitelmien toteutuminen ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus...24 Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

5 4/ Kaavan hyväksyminen Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty Havainnepiirros 3. MRA 30 :n kuulemisessa saadut lausunnot ja mielipiteet (lisätään kuulemisen jälkeen) a. Luettelo osallisista, joita on kuultu kirjeitse. b. MRA 30 :n kuulemisessa ( ) saadut lausunnot ja mielipiteet. c. Kaavanlaatijan vastineet MRA 30 :n kuulemisessa saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. d. Kaavaluonnoskartta e. MRA 27 :n kuulemisessa ( ) saadut lausunnot ja kaavanlaatijan vastine 4. Asemakaavan seurantalomakkeet 5. Kaavamuutoshakemus 6. Asemakaavakartta Tonttijakokartta 8. Rakennusinventointikortti 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Lappeenrannan kaupunki: Kivisalmen kärjen asemakaavamuutos, luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, 2015) Lappeenrannan kaupunki: Lappeenrannan liikenne-ennuste, Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava (Trafix 2014, LUONNOS) Lappeenrannan kaupunki: Keskiosan yleiskaavan luontoselvitys (Pöyry, 2014). Lappeenrannan kaupunki: Keskustan osayleiskaava, kaupunkikuvaselvitys (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2013). Lappeenrannan keskustan osayleiskaava: Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Tmi Lauri Putkonen & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 2013) Maantie 408 Taipalsaarentie, Lappeenranta. Meluntorjunnan alustava yleissuunnitelma (Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri, 2005) Rakennettu Lappeenranta, kaupunginosat (Kaija Kiiveri-Hakkarainen, 2006) Kioski-kulttuuriympäristötietokanta Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

6 5/25 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Lappeenrannan kaupungin tilakeskus. Aloite asemakaavan muutoksesta perustuu Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätökseen realisoitavista kohteista. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS pidetään MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä alkaen kaavaprosessin ajan. Nähtävilläolon aikana kaavasta pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla oli mahdollista antaa kaavasta mielipide. Kaavasta annettiin 7 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Kaavaluonnos on tarkistettu saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja on laadittu asemakaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen se pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa. 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksen tavoitteena on asuinalueen tiivistäminen, omakotitalorakentamisen mahdollistaminen ja kulkuyhteyden säilyttäminen yleiselle virkistysalueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Suunnittelualueen tontti voidaan luovuttaa ja rakentaminen aloittaa asemakaavan saatua lainvoiman ja määräaikaisen vuokrasopimuksen päätyttyä Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

7 6/25 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kivisalmen kaupunginosassa Järvikaislankadulla, niin kutsutussa Kivisalmen kärjessä lähellä Lappeenrannan ja Taipalsaaren rajaa. Alue muodostuu kahden korttelin väliin jäävästä virkistysalueesta, jolla on olemassa yksi asuinrakennus sekä huoltotie rannan pumppaamolle. Rantasauna Pumppaamo Ilmakuva v Kaavamuutosalue on rinteessä, joka viettää länteen kohti Saimaan rantaa. Alueen kasvillisuus koostuu asuinrakennuksen läheisen pihakasvillisuuden lisäksi mm. haavoista ja männyistä. Suunnittelualue Järvikaislankadulta päin v Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

8 7/ Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on 1944 valmistunut puuverhoiltu asuinrakennus, jonka piha-alue on rajattu lauta-aidalla talon itäseinän vierestä aina rantaan saakka. Samalla aidatulla alueella, suunnittelualueen länsipuolella on 1960 rakennettu rantasauna. Muu Kivisalmen kärjen asuinalue on rakentunut 1990-luvun alkuvuosina pääosin 1 1 ½ - kerroksisista rinnetaloista. Suurin osa taloista on tiiliverhoiltuja, mutta joukossa on myös puuverhoiltuja ja rapattuja omakotitaloja. Rakennusten väri vaihtelee vaaleista pastellin sävyistä kirkkaanpunaiseen. Suunnittelualue Viistokuva v Näkymä suunnittelualueelta kaakkoon. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

9 8/25 Suunnittelualueen asuinrakennus. Suunnittelualueen länsipuolella oleva rantasauna Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualueen itäosassa on pysäköintialueena toimiva hietikko, jonka läpi kulkee tie rannan pumppaamolle. Muuten suunnittelualueen luonnonympäristö muodostuu huvilan piha-alueesta ja sen etelä- ja pohjoispuolella olevasta lähivirkistysalueesta. Piha-alue on suurimmaksi osaksi heinikoitunut ja siellä kasvaa mm haapoja, mäntyjä, pihlajia ja koivuja. Pihalla on myös joitakin koristekasveja, kuten lupiinia ja pensasangervoa. Suunnittelualueen eteläosan lähivirkistysalue on pääosin avointa nurmikkoa. Sen sijaan suunnittelualueen pohjoisosa on karua kangasmetsää, avokalliota ja mäntyjä. Suunnittelualueen länsipuolella jatkuu heinikoitunut piha-alue sekametsänä aina rantaan saakka. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

10 9/25 Pinnamuodoiltaan suunnittelualue viettää Järvikaislankadun reunasta länteen kohti Saimaan rantaa. Alue on kallioista ja korkeusero Järvikaislankadun ja rannan välillä on seitsemän metriä. Päämaalaji alueella on hiekkamoreeni. Alueelle tehdyn luontoselvityksen luontoselvityksen mukaan (Pöyry Finland Oy, 2015), suunnittelualueen länsipuolella oleva vesialue kuuluu FINIBA-lintualueeseen. Lisäksi suunnittelualueen pohjoispuolella on vähäpuustoinen rantakallio, jota voidaan pitää metsälain (10 ) erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvana kalliona. Sillä on lähinnä maisemallista arvoa ja virkistyskäyttöarvoa ja vähemmän luontoarvoja. Itse suunnittelualueella ei ole luontokohteita, liito-oravan tai kalliosinisiiven esiintymisalueita tai kangasvuokon kasvupaikkoja. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Piha-alueen kasvillisuutta. Suunnittelualueen pohjoisosan kasvillisuutta. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

11 10/25 Suunnittelualueen keskiosan kalliota Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuuri Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Lähialueella ei myöskään ole muita valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita kohteita Väestö ja työpaikat Suunnittelualue sijaitsee Kivisalmen kärjen asuinalueen pohjoisosassa. Kivisalmen kärjessä on pelkästään asutusta, joten se ei tarjoa työpaikkoja alueen asukkaille. Lähimmät työpaikat ovat noin kilometrin päässä Kivisalmen aluekeskuksessa linnuntietä etelään Ympäristökuormitus Alueen ympäristökuormitus muodostuu lähinnä liikenteestä. Suunnittelualueen eteläpuolella on vilkasliikenteinen maantie Lappeenrannasta Taipalsaarelle. Lisäksi suunnittelualueen länsipuolella olevassa Kivisalmessa on jonkin verran pienveneliikennettä. Trafix on laatinut alueelle liikenne-ennusteen v Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavoitukseen liittyen. Liikenteen ennusteluonnoksen mukaan Taipalsaarentien vuorokausiliikenne vuonna 2014 oli 8080 ajoneuvoa/ vrk. Varsinainen liikenne-ennuste on laadittu vuodelle Sen mukaan Taipalsaarentien liikennemäärät nousevat 9460 ajoneuvoon vuorokaudessa. Järvikaislankadun liikennemäärät eivät näy tehdyssä liikenne-ennusteessa. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

12 11/25 Liikennemäärät vuonna Liikenne-ennuste vuodelle Tiehallinnon Kaakkois-Suomen tiepiiri on laatinut Lappeenrantaan Taipalsaarentielle meluntorjunnan alustavan yleissuunnitelman v Yleissuunnitelmassa on laadittu melumallinnus vuodelle 2020, jonka mukaan suunnittelualueen päivämelutaso jää liikennemäärien kasvusta huolimatta alle 55 db:n. Järvikaislankadun liikenne on niin Taipalsaarentien melumallinnus vuodelle vähäistä, että alue ei ole melualuetta. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

13 12/ Yhdyskuntatekniikka Oheisilla kartoilla on esitetty alueen yhdyskuntatekniset verkostot: Sähkökaapelit Kaukolämpö Kaasuverkko Jätevesipumppaamo Vesihuoltoverkosto sininen: vesijohto, punainen: jätevesi vihreä: hulevesi Maanomistus Lappeenrannan kaupunki omistaa koko suunnittelualueen. Karttaan vihreällä merkityt alueet ovat kaupungin omistamia. Valkoisella merkityt alueet kuuluvat yksityisille maanomistajille tai muille toimijoille. Tällä hetkellä alueen rakennukset on vuokrattu Lappeenrannan asuntopalvelulle. Vuokrasopimus päättyy vuoden 2015 lopussa. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

14 13/ Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut sen Suunnittelualue Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palveluja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, sekä virkistys- ja puistoalueet. Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tukien olemassa olevaa infraa. Rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyvyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä varmistetaan sisäisten puisto- ja virkistys- sekä muiden vapaa-alueiden riittävyys. Suunnittelualueen lounaispuolella kulkee kehitettävä matkailu- ja maisematie (keltainen viiva). Merkinnällä osoitetaan Etelä-Karjalan alueen kehitettävät maisema- ja matkailutiet ja ylimaakunnalliset matkailutieyhteydet. Suunnittelumääräyksen mukaan matkailuteiden jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvot sekä niiden mahdollisuudet matkailun kehittämisessä. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

15 14/25 Matkailuteitä kehitettäessä tulee kiinnittää huomiota myös matkailuteiden ylimaakunnallisiin yhteyksiin. Sama väylä on myös merkitty kevyen liikenteen laaturaitiksi (pinkit pallot). Merkinnällä osoitetaan keskeiset työssäkäyntialueen kehitettävät kevyen liikenteen väylät. Suunnittelualueen eteläpuolelle on maakuntakaavassa merkitty pääsiirtoviemäri (j). Merkinnällä osoitetaan pääsiirtoviemärien linjat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi suunnittelualue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävään (lk). Merkinnällä osoitetaan Etelä-karjalan keskeinen työssäkäynti- ja kasvualue. Laatukäytävä on kasvukeskusalueen yhdyskuntarakennetta kokoava vyöhyke ja maakunnan painopistealue. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö vahvisti sen Vaihemaakuntakaavalla halutaan ohjata paremmin kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen aluevarauksia. Vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu kaavamerkintöjä suunnittelualueelle. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kivisalmen osayleiskaava. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kaava ei ole oikeusvaikutteinen. Ote yleiskaavayhdistelmästä. Kivisalmen osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Alueen itäosa on osoitettu yleisenä pysäköintialueena (LP). Suunnittelualu- Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

16 15/25 een pohjois- ja eteläpäät kuuluvat erillispientalojen korttelialueeseen (AO). Pohjoisosassa erillispientalokorttelin suurin sallittu kerrosluku on yksi. Eteläosassa suurin sallittu kerrosluku on myös yksi. Kuitenkin puolet (½) rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi kellarikerroksessa. Alueelle ollaan laatimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä alkaen. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä Osayleiskaavaluonnoksessa ( ) suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). Suunnittelualue Ote osayleiskaavaluonnoksesta Suunnittelualue sijaitsee joukkoliikennevyöhykkeellä (jl, violetti pistekatkoviiva). Vyöhyke osoittaa kilpailutasoisen joukkoliikenteen palvelutason alueet. Alueella on varmistettava sujuvien ja turvallisten kävely-yhteyksien toteuttamismahdollisuus pysäkeille. Pysäkkien ympäristöön on asemakaavoituksen ja tarkemman suunnittelun yhteydessä varattava tilaa korkealuokkaisille pyörien pysäköintimahdollisuuksille sekä mahdollisen liityntä- ja syöttöliikenteen toteuttamiseen. Suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella on koko ranta-alueen kattava lähivirkistysalue (VL), jossa kulkee kaavaluonnokseen palloin merkitty ulkoilureitti. Suunnittelualueesta kaakkoon sijaitsee kerrostalovaltainen asuntoalue (AK). Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

17 16/25 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön hyväksymä asemakaava. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa lähivirkistysalueena (VL). Alueen itäosaan on merkitty ohjeellinen pysäköimispaikka (p). Pohjoisessa ja etelässä suunnittelualue rajautuu erillispientalojen korttelialueeseen (AO). Pohjoisessa kunkin tontin rakennusoikeus on 220 kerros-m² ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Etelän AO-korttelialueella kunkin tontin rakennusoikeus on 240 kerros-m². Suurin sallittu kerrosluku on yksi, mutta puolet (½) rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi kellarikerroksessa. Suunnittelualueen länsipuolella ranta-alueella kulkee ohjeellinen ulkoilureitti (ul). Järvikaislankadun vastakkaisella puolella on puisto (VP). Alue on toteutunut pientaloalueiden osalta asemakaavan mukaisesti. Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

18 17/25 Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty kaupungin laatimaa numeerista asemakaavan pohjakarttaa Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on laadittu rakennettua kulttuuriympäristöä ja luontoa koskevia selvityksiä, mm. Lappeenrannan kaupunki: Kivisalmen kärjen luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, 2015), Lappeenrannan kaupunki: Keskiosan yleiskaavan luontoselvitys (Pöyry, 2014), Lappeenrannan kaupunki: Keskustan osayleiskaava, kaupunkikuvaselvitys (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2013,) ja Lappeenrannan keskustan osayleiskaava: Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Tmi Lauri Putkonen & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2013). Aluetta on myös tarkasteltu teoksessa Rakennettu Lappeenranta, kaupunginosat (Kaija Kiiveri-Hakkarainen, 2006) ja Kioski-kulttuuriympäristötietokannassa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tausta ja tavoitteet Lappeenrannan kaupunki on päättänyt laatia asemakaavan muutoksen teknisen toimen tilakeskuksen tekemän aloitteen mukaisesti. Aloite perustuu kaupunginvaltuuston tekemään päätökseen kaupungin realisoitavista kohteista. Tavoitteena on mahdollistaa erillispientalorakentaminen alueelle ja samalla parantaa kulkuyhteyttä rannan yleiselle virkistysalueelle. Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistetty heinäkuussa Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on myös lueteltu kaavatyössä osallisena olevat tärkeimmät maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Kaavoituksen vireilletulosta sekä kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Etelä-Saimaassa. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) ja kaupungin internet-sivulla > rakentaminen ja maankäyttö > nähtävillä olevat kaavat. Asemakaavaluonnos on pidetty nähtävillä välisen ajan. Viranomaisyhteistyö. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot osallisena olevilta viranomaisilta, jotka on lueteltu OAS:ssa. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

19 18/ Suunnitteluvaiheet Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt heinäkuussa Suunnittelun aluksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS pidetään MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä alkaen kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana Nähtävilläolon aikana kaavasta pyydetiin lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla oli mahdollisuus antaa kaavasta mielipide. Kaavaluonnoksesta annettiin 7 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Kaavaluonnosta on tarkistettu saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja laadittu kaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen se pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaupungin tavoitteena on tarjota riittävästi rakentamiskelpoisia asuintontteja olemassa olevan yhdyskuntatekniikan varrelta, hyvien kulkuyhteyksien päästä. Kaavoittamalla suunnittelualue pientalorakentamista varten, houkutellaan alueelle uusia asukkaita tarjoamalla erillispientalotonttia suositulta asuinalueelta. Lisäksi parannetaan kulkuyhteyttä rannan yleisessä käytössä olevalle virkistysalueelle. Lappeenrannan kaupunkirakenneohjelman ja arkkitehtuuriohjelman tavoitteena on tiivistää kaupungin yhdyskuntarakennetta mm. eheyttävällä ja kustannustehokkaalla täydennysrakentamisella. Kaupunkirakenteesta halutaan ekologinen ja liikenteellisesti toimiva, minkä johdosta kaupunki haluaa tarjota asukkailleen laadukkaita asuinpaikkoja, joihin pääsee hyvin joukkoliikennevälineillä, kävellen tai polkupyörällä. Maankäyttöä pyritään tehostamaan rakentamalla jo olemassa olevan yhdyskuntatekniikan varrelle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksessa kaavoitetun alueen käyttötarkoitus muuttuu. Osa lähivirkistysalueesta (VL) muuttuu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Alueelle kaavoite- Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

20 19/25 taan lisäksi ajoyhteys (ajo) rannan jätevesipumppaamolle, mikä samalle toimii kulkuyhteytenä rantaa kiertävälle ulkoilureitille Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 1418 m². Erillispientalotontin pinta-ala on 826 m² ja rakennusoikeus on 240 kerros-m² (e=0,30). Lähivirkistysalueen pinta-ala on 593 m², josta ajoyhteydelle varattu alue on 184 m². Asemakaavan seurantalomakkeet ovat liitteenä Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavassa on Lappeenrannan arkkitehtuuri- ja kaupunkirakenneohjelman tavoitteiden mukaisesti huomioitu tehokas maankäyttö olemassa olevan yhdyskuntatekniikan varrella ja mahdollisuudet tiivistää asuinaluetta. Alueelta on hyvät joukkoliikenneyhteydet Lappeenrannan keskustaan. Kaavoitetun alueen rakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkikuvaan ja maisemaan. Lisäksi taataan kulkuyhteys Kivisalmen rannan yleisessä käytössä olevalle virkistysalueelle. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Suunnittelualueella olevan lomarakennuksen alue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi. Rakennusoikeus on osoitettu alueella jo olevien tonttien mukaisesti samansuuntaisena. Alueen rakennusoikeus on 240 kerros-m². Kerrosluku on osoitettu merkinnällä ½ r II. Tontille saa rakentaa rinnetalon. Rakennuksen ensimmäisen, rinteeseen sijoittuvan kerroksen ra- Kerrosalaan laskettava tila on väritetty vaaleanruskealla. kennusala saa olla enintään puolet rakennuksen toisen kerroksen alasta. Rakennus on tällöin alarinteen puolelta katsottuna kaksikerroksinen ja ylärinteen puolelta yksikerroksinen. Tontin maastonmuodot on huomioitava rakentamisessa eikä turhia täyttöjä tai maastoleikkauksia tule tehdä. Rakennukset tulee julkisivumateriaalien ja värityksen sekä kattomateriaalien ja muodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennuksissa on käytettävä harjakattoa. Alue on liitettävä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Katettua autosäilytyspaikkaa ei saa sijoittaa 5 m lähemmäksi kadunpuoleista tontin rajaa, mikäli ajo siihen on suoraan kadulta. Autopaikkoja on varattava 2ap/ omakotitalotontti. Kulku tontille tapahtuu Järvikaislankadulta. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

21 20/25 Avokallioita lukuun ottamatta rakennusten, kulkuteiden ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä osa tontista tulee istuttaa. Alueella olemassa olevaa puustoa on säilytettävä mahdollisimman paljon. Alueelle on laadittu sitova tonttijako kaavan yhteydessä Katualue Katualue säilyy asemakaavamuutoksessa voimassa olevan asemakaavan mukaisena Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Korttelin 65 ja uuden omakotitalotontin väliin jätetään puistomaista virkistysaluetta. Lähivirkistysalueelle kaavoitetaan ajoyhteys rannassa olevalle jätevesipumppaamolle jo olemassa olevan hiekkatien kohdalle. Ajoyhteys toimii myös kulkureittinä rantaa kiertävälle ulkoilureitille, joka on yleisessä käytössä. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavamuutos lisää alueen liikennettä väliaikaisesti, kun rakentaminen suunnittelualueella käynnistyy. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Erillispientalojen korttelialue. Lähivirkistysalue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen toisen kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusala. Katu. Ajoyhteys. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Rakennusten, kulkuteiden ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä osa tontista tulee säilyttää luonnonmukaisena tai istuttaa. Tontilla olemassa olevaa puustoa on säilytettävä mahdollisimman paljon. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

22 21/25 Tontin maastonmuodot tulee ottaa huomioon rakentamisessa eikä turhia täyttöjä tai maastoleikkauksia tule tehdä. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota radonhaittojen ehkäisyyn. Rakennukset tulee julkisivumateriaalien ja värityksen sekä kattomateriaalin ja muodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennuksissa on käytettävä harjakattoa. AO-tontti on liitettävä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Katettua autosäilytyspaikkaa ei saa sijoittaa 5 m lähemmäksi kadunpuoleista tontin rajaa. mikäli ajo siihen on suoraan kadulta. AUTOPAIKKAMÄÄRÄYKSET: o 2 autopaikkaa/ omakotitalotontti. Alueelle laadittu tonttijako on sitova. 5.6 Nimistö Kaavassa ei osoiteta alueelle uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Kaavamuutosalue on osittain rakennettua ympäristöä ja osittain hoidettua luonnonympäristöä. Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita eikä se sijaitse pohjavesialueella. Suunnittelualueen länsipuolella on kuitenkin tärkeä lähivirkistysalue alueen asukkaille ulkoilureitteineen. Asemakaavamuutoksessa lähivirkistysalue pienenee yhden erillispientalotontin verran, mutta yhteys asuinalueelta rannan ulkoilualueelle säilyy. Samoin viheryhteys Järvikaislanpuiston ja rannan viheralueen välillä säilyy. Maankäyttö- ja rakennuslain (54 4 mom) mukaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

23 22/25 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaavan sisältövaatimukset on huomioitu asemakaavamuutosta laadittaessa. Kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan myös yleiskaavan sisältövaatimukset huomioiden. 6.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutosalue on osittain rakennettua ympäristöä ja osittain hoidettua luonnonympäristöä. Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita eikä se sijaitse pohjavesialueella. Suunnittelualueen länsipuolella on tärkeä lähivirkistysalue alueen asukkaille ulkoilureitteineen. Asemakaavamuutoksessa lähivirkistysalue pienenee yhden erillispientalotontin verran (= 1% koko lähivirkistysalueen pinta-alasta), mutta yhteys asuinalueelta rannan ulkoilualueelle säilyy. Samoin viheryhteys Järvikaislanpuiston ja rannan viheralueen välillä säilyy. 6.2 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Asemakaavamuutos mahdollistaa Kivisalmen kärjen asuinalueen tiivistämisen ja kustannustehokkaan kaupunkirakenteen kasvun. Tarjoamalla uusia erillispientalotontteja hyvien kulkuyhteyksien päästä, houkutellaan alueelle uusia asukkaita. Kaavamuutosalueelle tulevat uudet rakennukset voi liittää jo olemassa olevaan yhdyskuntatekniseen verkostoon. Myös tarvittava katuverkosto on jo olemassa. Alueen rakentamisen kustannukset jäävät alueen toteuttajan vastuulle. 6.3 Liikenteelliset vaikutukset Alueen liikenne lisääntyy hieman kaavamuutoksen myötä, kun uuden AO-tontin rakentaminen alkaa. Alueen katuverkkoa ei tarvitse muuttaa tai laajentaa asemakaavamuutoksen vuoksi. Autojen pysäköintipaikat sijoittuvat tontille. Kulku omakotitalotontille ohjataan Järvikaislankadulta. 6.4 Sosiaaliset-, terveys- ja viihtyvyysvaikutukset Asemakaavamuutos mahdollistaa yhden erillispientalon rakentamisen suunnittelualueelle turvaamalla samalla kulkuyhteyden yleisessä käytössä olevalle rantaalueelle. Alueelle saadaan uusia asukkaita ja kulkuyhteys lähivirkistysalueelle paranee. Asemakaavamuutoksella voimassa olevan asemakaavan lähivirkistysalue pienenee. Käytännössä alueella olemassa oleva huvila ja saunarakennus on nykyisin eristetty omaksi pihapiirikseen korkein lauta-aidoin. Alue ei ole ollut siten yleisessä virkistyskäytössä. Kaavamuutos parantaa alueen virkistyskäyttöä turvaamalla kulkuyhteyden rantaan. Lisäksi huvilan ranta-alue vapautuu yleiseen virkistyskäyttöön, kun alueella olevat aidat sekä saunarakennus puretaan. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

24 23/ Rakennettu ympäristö Kaavamuutos mahdollistaa Kivisalmen kärjen asuinalueen tiivistämisen olemassa olevan yhdyskuntatekniikan varrella yleiskaavan mukaisesti. Alueen kaupunkikuva muuttuu uuden erillispientalotontin kaavoittamisen myötä. Kaava mahdollistaa vanhan asuinrakennuksen säilyttämisen tai sen korvaamisen uudisrakennuksella. Suunnittelualue on vain osin rakennettua ympäristöä. Asemakaavamuutoksella turvataan mahdollisuus alueen luonnonympäristön virkistyskäyttöön, vaikka asuinaluetta samalla tiivistetäänkin. Uuden asuinrakennuksen ja autotallin sijoittuminen kortteleihin 67 ja 68 nähden. 6.6 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Asemakaavamuutoksella tiivistetään Kivisalmen kärjen asuinaluetta tukeutumalla olemassa oleviin katu- ja kunnallisteknisiin verkostoihin. Samalla kasvatetaan Lappeenrannan kaupungin tonttitarjontaa kaavoittamalla uusi erillispientalotontti hyvien kulkuyhteyksien päähän. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

25 24/ Seudullisten suunnitelmien toteutuminen Asemakaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tukien olemassa olevaa infraa. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat. Lisäksi on turvattava alueen luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen ja varmistettava sisäisten puisto- ja virkistys- sekä muiden vapaa-alueiden riittävyys. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamuutoksen liitteenä on alueen havainnepiirros. Havainnepiirroksessa on esitetty yksi vaihtoehto rakennusten sijoittamisesta tontille. Asemakaava mahdollistaa myös muunlaisen ratkaisun toteuttamisen alueelle. 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun nykyinen vuokrasopimus Lappeenrannan Asuntopalvelun kanssa on päättynyt ja kaava on saanut lainvoiman. 7.3 Kaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy MRL 52 :n mukaisesti Lappeenrannan kaupunginvaltuusto. Lappeenrannassa Elina Moisio Ts. kaavasuunnittelija Erkki Jouhki Kaupunginarkkitehti Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan selostus , päiv K2564

26 LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA , päiv Dnro 1081/ /2015 JÄRVIKAISLANKATU 16 18, ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 22 Kivisalmi, osa tilaa RN:o 9903:0, osa lähivirkistysaluetta ALOITE Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Lappeenrannan kaupungin tilakeskus. Aloite perustuu kaupunginvaltuuston tekemään päätökseen investointien puiteohjelmasta vuosille Ohjelmassa luokiteltiin kaupungin omistamat rakennukset pidettäviin ja myytäviin kohteisiin. Järvikaislankadun alue (Kivistönpuisto 4) on listattu myytäväksi kohteeksi. SUUNNITTELUALUE Asemakaavamuutosalue sijaitsee Kivisalmen kaupunginosassa, lähellä Lappeenrannan ja Taipalsaaren välistä rajaa, noin 6 kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen. Suunnittelualue on Voisalmen saaressa, nk. Kivisalmen kärjessä Taipalsaarentien koillispuolella. Alue rajautuu idässä Järvikaislankatuun, lännessä puistoalueeseen ja etelässä ja pohjoisessa omakotitalotontteihin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1400 m². Alla olevassa kartassa näkyy suunnittelualueen sijainti ja aluerajaus. Tekninen toimi Kaavoitus PL 11, Lappeenranta Villimiehenkatu 1 puh. (05) 6161 kirjaamo@lappeenranta.fi

27 2 (13) SUUNNITTELUN TAUSTA JA TAVOITTEET Suunnittelun tavoitteena on asuinalueen tiivistäminen mahdollistamalla yhden uuden omakotitalon rakentaminen alueelle. Suunnittelualue kuuluu kaupungin myytävänä oleviin kohteisiin, mutta sitä ei vielä ole kaavoitettu asumiskäyttöön. Alueella sijaitsee kaupungin omistama asuinrakennus. Suunnittelun tavoitteena on myös parantaa kulkuyhteyksiä yleiseen käyttöön jäävälle ranta-alueelle. LÄHTÖTIEDOT Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on luvulla rakennettu puuverhoiltu asuinrakennus, joka on ympäröity lauta-aidalla kolmelta sivulta rantaan asti. Aidatun alueen rannassa on 1960-luvulla rakennettu puinen saunarakennus. Alueen etelä-, itä- ja pohjoispuolella on erillistalojen asuinaluetta, joka on muodostunut 1990-luvun alkuvuosina. Talot ovat pääosin 1-kerroksisia rinnetaloja, joista osaan on saanut rakentaa joko ensimmäisen kerroksen alle tai päälle osan kerrosalaan laskettavasta tilasta. Talot ovat pääasiassa tiiliverhoiltuja, mutta joukossa on myös puuverhoiltuja ja rapattuja taloja. Ilmakuva v Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty

28 3 (13) Viistoilmakuva alueesta etelästä päin v Suunnittelualueen asuinrakennus sijaitsee ylempänä rinteessä lähellä Järvikaislankatua. Saunarakennus sijoittuu lähelle rantaa. Alue on nykyisin rajattu puurakenteisella aidalla molemmin puolin pihaa aina rantaan asti. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty

29 4 (13) Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualueen itäosassa on pysäköintialueena toimiva hietikko, jonka läpi kulkee hiekkatie rannan pumppaamolle. Muuten suunnittelualue on pääosin huvilan heinikoitunutta piha-aluetta. Pihalla kasvaa mm. haapoja, koivuja ja mäntyjä, mutta myös joitakin koristekasveja, kuten hopeapensas. Aidatun piha-alueen pohjoispuolella on kapea kaistale karua kangasmetsää. Piha-alue jatkuu suunnittelualueen länsipuolella heinikoituneena lehtipuuvaltaisena sekametsänä aina rantaan asti. Piha-alueen kasvillisuutta. Suunnittelualueen pohjoisosan kasvillisuutta. Suunnittelualue sijaitsee kallioisen mäen länsirinteellä. Rinne viettää Järvikaislankadulta länteen kohti Saimaan rantaa. Korkeusero Järvikaislankadun ja rannan välillä on seitsemän metriä. Alueelle laaditun luontoselvityksen mukaan (Pöyry, 2015), suunnittelualueen länsipuolella oleva vesialue kuuluu FINIBA-lintualueeseen, mutta itse suunnittelualueella Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty

30 5 (13) ei ole luontokohteita, liito-oravan tai kalliosinisiiven esiintymisalueita tai kangasvuokon kasvupaikkoja. Yhdyskuntatekniikka Alueen yhdyskuntatekniset verkostot (vesihuolto ja kaapeleita) kulkevat suunnittelualueen itä- ja eteläpuolella Järvikaislankatua ja pumppaamolle vievää hiekkatietä pitkin. Pienjännitekaapeli Ote verkostokartasta: Sininen: vesijohto Punainen: viemäri Vihreä: sadevesi Maanomistus Lappeenrannan kaupunki omistaa suunnittelualueen. Karttaan vihreällä merkityt alueet ovat kaupungin omistuksessa, valkoisella merkityt alueet kuuluvat yksityisille maanomistajille tai muille toimijoille. Tällä hetkellä alue on vuokrattu määräaikaisella sopimuksella Lappeenrannan asuntopalvelulle. Sopimus päättyy vuoden 2015 lopulla. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty

31 6 (13) VOIMASSA OLEVAT SUUNNITELMAT Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Suunnittelualue Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palveluja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, sekä virkistys- ja puistoalueet. Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tukien olemassa olevaa infraa. Rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyvyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä varmistetaan sisäisten puisto- ja virkistys- sekä muiden vapaa-alueiden riittävyys. Suunnittelualueen lounaispuolella kulkee kehitettävä matkailu- ja maisematie (keltainen viiva). Merkinnällä osoitetaan Etelä-Karjalan alueen kehitettävät maisema- ja matkailutiet ja ylimaakunnalliset matkailutieyhteydet. Suunnittelumääräyksen mukaan matkailuteiden jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvot sekä niiden mahdollisuudet matkailun kehittämisessä. Matkailuteitä kehitettäessä tulee kiinnittää huomiota myös matkailuteiden ylimaakunnallisiin yhteyksiin. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty

32 7 (13) Sama väylä on myös merkitty kevyen liikenteen laaturaitiksi (pinkit pallot). Merkinnällä osoitetaan keskeiset työssäkäyntialueen kehitettävät kevyen liikenteen väylät. Suunnittelualueen eteläpuolelle on maakuntakaavassa merkitty pääsiirtoviemäri (j). Merkinnällä osoitetaan pääsiirtoviemärien linjat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi suunnittelualue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävään (lk). Merkinnällä osoitetaan Etelä-karjalan keskeinen työssäkäynti- ja kasvualue. Laatukäytävä on kasvukeskusalueen yhdyskuntarakennetta kokoava vyöhyke ja maakunnan painopistealue. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö vahvisti sen Vaihemaakuntakaavalla halutaan ohjata paremmin kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen aluevarauksia. Vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu kaavamerkintöjä suunnittelualueelle. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kivisalmen osayleiskaava. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kaava ei ole oikeusvaikutteinen. Ote yleiskaavayhdistelmästä. Kivisalmen osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Alueen itäosa on osoitettu yleisenä pysäköintialueena (LP). Suunnittelualueen pohjois- ja eteläpäät kuuluvat erillispientalojen korttelialueeseen (AO). Pohjoisosassa erillispientalokorttelin suurin sallittu kerrosluku on yksi. Eteläosassa suurin Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty

33 8 (13) sallittu kerrosluku on myös yksi. Kuitenkin puolet (½) rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi kellarikerroksessa. Alueelle ollaan laatimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä alkaen. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä Osayleiskaavaluonnoksessa ( ) suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). Suunnittelualue Ote osayleiskaavaluonnoksesta Suunnittelualue sijaitsee joukkoliikennevyöhykkeellä (jl, violetti pistekatkoviiva). Vyöhyke osoittaa kilpailutasoisen joukkoliikenteen palvelutason alueet. Alueella on varmistettava sujuvien ja turvallisten kävely-yhteyksien toteuttamismahdollisuus pysäkeille. Pysäkkien ympäristöön on asemakaavoituksen ja tarkemman suunnittelun yhteydessä varattava tilaa korkealuokkaisille pyörien pysäköintimahdollisuuksille sekä mahdollisen liityntä- ja syöttöliikenteen toteuttamiseen. Suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella on koko ranta-alueen kattava lähivirkistysalue (VL), jossa kulkee kaavaluonnokseen palloin merkitty ulkoilureitti. Suunnittelualueesta kaakkoon sijaitsee kerrostalovaltainen asuntoalue (AK). Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty

34 9 (13) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön hyväksymä asemakaava. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa lähivirkistysalueena (VL). Alueen itäosaan on merkitty ohjeellinen pysäköimispaikka (p). Pohjoisessa ja etelässä suunnittelualue rajautuu erillispientalojen korttelialueeseen (AO). Pohjoisessa kunkin tontin rakennusoikeus on 220 kerros-m² ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Etelän AO-korttelialueella kunkin tontin rakennusoikeus on 240 kerros-m². Suurin sallittu kerrosluku on yksi, mutta puolet (½) rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi kellarikerroksessa. Suunnittelualueen länsipuolella ranta-alueella kulkee ohjeellinen ulkoilureitti (ul). Järvikaislankadun vastakkaisella puolella on puisto (VP). Alue on toteutunut pientaloalueiden osalta asemakaavan mukaisesti. Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty kaupungin laatimaa numeerista asemakaavan pohjakarttaa. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty

35 10 (13) MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on laadittu rakennettua kulttuuriympäristöä ja luontoa koskevia selvityksiä, mm. Kivisalmen kärjen luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, 2015), Lappeenrannan kaupunki: Keskiosan yleiskaavan luontoselvitys (Pöyry, 2014), Lappeenrannan kaupunki: Keskustan osayleiskaava, kaupunkikuvaselvitys (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2013,) ja Lappeenrannan keskustan osayleiskaava: Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Tmi Lauri Putkonen & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2013). Aluetta on myös tarkasteltu teoksessa Rakennettu Lappeenranta, kaupunginosat (Kaija Kiiveri-Hakkarainen, 2006) ja Kioskikulttuuriympäristötietokannassa. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan toteuttamisella on vaikutuksia mm. alueen kaupunkikuvaan ja yhdyskuntatalouteen. Kaavan toteuttamisen vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin aikana jäljempänä esitetyn jaottelun pohjalta. Osa vaikutuksista ulottuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle. Vaikutusalue määritellään kunkin vaikutuksen kohdalla yksilöllisesti, sillä arvioitavat vaikutukset ovat luonteeltaan erilaisia. Ekologiset vaikutukset Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin Vaikutukset pohjaveteen Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja viheryhteyksiin Vaikutukset luontokohteisiin Taloudelliset vaikutukset Aluetaloudelliset vaikutukset Vaikutukset infraverkon toteutuskustannuksiin Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset liikenneverkkoon Vaikutukset liikennemääriin, liikenteen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset liikennemeluun Vaikutukset joukkoliikenteeseen ja kevyenliikenteen yhteyksiin Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset palvelujen saatavuuteen Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön ja virkistysalueisiin Vaikutukset kevyen liikenteen yhteyksiin Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja kaupunkirakenteeseen Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty

36 11 (13) Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin sekä yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Vaikutukset seudullisten suunnitelmien toteutumiseen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen. Lisäksi selvitetään mahdollisten haittojen lieventämismahdollisuudet. OSALLISET Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: Viranomaiset Etelä-Karjalan pelastuslaitos Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat sekä alueiden käyttö Etelä-Karjalan museo Lappeenrannan kaupungin hallintokunnat ja kaupunkiyhtiöt tekninen toimi (kiinteistö- ja mittaustoimi, kadut ja ympäristö, rakennusvalvonta, tilakeskus) Lappeenrannan Energiaverkot Oy Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Maanomistajat, vuokralaiset ja naapurit Lappeenrannan asuntopalvelu Oy Alueen asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset Kaupunginosayhdistys Voisalmensaarelaiset ry Muut Telia Sonera Finland Oyj Elisa Oyj mahdolliset muut osalliset OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä, Etelä-Saimaassa. Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) ja kaupungin internetsivulla > Maankäyttö ja rakentaminen > Nähtävillä olevat kaavat. Järvikaislankatu 16 18, asemakaavan ja tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty