VUODEN 2016 TALOUSARVION SEURANTA/ TOINEN OSAVUOSIKATSAUS

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki, Talous- ja strategiapalvelu Seurantajulkaisut SE 2016:3 ISSN VUODEN 2016 TALOUSARVION SEURANTA/ TOINEN OSAVUOSIKATSAUS

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Talouden seuranta ja ennuste 5 Talousarvion seuranta ja ennuste 5 Henkilöstöraportti 2016 toisessa osavuosikatsauksessa 15 Kustannusten seuranta /asukas palvelualueittain 26 Kustannusten seuranta /asukas avainprosesseittain 29 Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys 32 Rahoituksen seuranta 37 Koko kaupungin talousennuste 39 Investointiosan seuranta 41 Kuopion kaupungin strategian tavoitteiden seuranta 52 Käyttötalouden seuranta Vetovoimaisuuden palvelualua 64 Kaupunkiympäristön palvelualue 70 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 81 Kasvun ja oppimisen palvelualue 92 Perusturvan palvelualue 105 Terveydenhuollon palvelualue 116 Isäntäkuntapalvelut 126 Keskusvaalilautakunta 127 Tarkastustoimi 128 Konsernipalvelu 129 Tilakeskus 139 Pohjois-Savon pelastuslaitos 146 Konserniyhteisöille asetetut tavoitteet 157 Liikelaitosten tilannekatsaukset 179 Kuopion Vesi Liikelaitos 180 Kallaveden Työterveys Liikelaitos 184 Kuopio Kuntatekniikkaliikelaitos 188

4

5 Talousarvion seuranta ja ennuste 2016 Ydinkaupungin toteuma 7/ 2016 Ydinkaupungin talouden seurantatiedot ovat pääosin vertailukelpoisia edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Maaningan kuntaliitos tapahtui vuoden 2015 alusta, joten Maaninka on ollut mukana jo vuoden 2015 toteutumissa. Keskeiset tulot Toimintatulot vuoden 2016 seitsemältä ensimmäiseltä kuukaudelta ovat 74,9 milj. euroa, toimintatuottojen toteutuma 53,6 % talousarviosta. Toimintatuottoja on kertynyt 2,7 milj. euroa (3,5 %) vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Verohallinto on tammi heinäkuussa tilittänyt veroennakoita ja jäännösveroja 255,8 milj. euroa. Verokertymä on vain 0,2 milj. euroa ja 0,1 % suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi verokertymä. Vuoden 2015 verokertymää kasvatti helmikuun toteutumaan sisältynyt 1,4 milj. euroa korvaus aikaisemmilta vuosilta tilittämättä jääneitä kiinteistöverotuloja. Korvausten maksaminen perustui korkeimman oikeuden päätökseen. Verotulojen toteutumaa selvitetään tarkemmin jäljempänä. Valtionosuuksia on tilitetty 105,9 milj. euroa. Valtionosuudet puolestaan ovat 10,4 milj. euroa ja 10,9 % suuremmat kuin vuotta aiemmat valtionosuudet. Valtionosuuksien toteutumaa selvitetään myös jäljempänä tarkemmin. Verotulojen ja valtionosuuksien muodostama verorahoitus on yhteensä 361,7 milj. euroa ja se on 10,6 milj. euroa (3 %) suurempi kuin vuotta aiempi verorahoitus. Palvelutoiminnan menot Ydinkaupungin toimintakulujen toteutuma heinäkuun lopussa on 445,9 milj. euroa, toteutuma on 58 % talousarviosta. Menojen määrä on 6,7 milj. euroa ja 1,5 % suurempi kuin vuotta aiempi menokertymä. Alkuvuoden toteumaan vaikuttavat kuitenkin merkittävästi mm. tilinpäätökseen tehtyjen menojaksotusten purkamisen ajoittuminen sekä satunnaiset tekijät. Tästä syystä alkuvuoden toteuman ennustearvo on ratkaisevasti heikompi kuin pidemmän aikavälin toteutumislukujen. Henkilöstökulujen toteutuma on 163,4 milj. euroa heinäkuun lopussa. Henkilöstökulut ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 2,9 milj. euroa ja 1,8 %. Palvelujen ostoihin on tammi heinäkuussa käytetty 195,5 milj. euroa. Tämän menolajin kulut ovat lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, sillä ne ovat kasvaneet vain 1,3 milj. euroa ja 0,6 % viime vuoden heinäkuusta. Pääosa po. menoista kertyy asiakaspalvelujen ostoista lähinnä perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueella. Toimintakate on 371,1 milj. euroa heinäkuun lopussa, kun se vuotta aikaisemmin vastaavana aikana oli 361,6 milj. euroa. Toimintakate on heikentynyt 9,4 milj. euroa (2,6 %) vuoden takaisesta. Toimintakatteen toteutuma on 59 %. 5

6 Rahoitustoiminnan netto ilman liikelaitosten peruspääoman tuottoja on heinäkuun lopussa 3,5 milj. euroa kun korko ja muita rahoitustuloja on kirjattu 6,4 milj. euroa ja korko ja muita rahoituskuluja 2,9 milj. euroa. Vuotta aikaisemmin rahoitustoiminnan netto oli 3,8 milj. euroa. Liikelaitosten peruspääoman tuottojen toteutuma on 10,5 milj. eurolla, samansuuruinen kuin vuotta aikaisemmin. Vuosikate heinäkuulta on 4,5 milj. euroa. Vuotta aiempi vuosikate oli 3,8 milj. euroa. Poistoja on kirjattu 11,1 milj. euroa, poistot ovat 1,6 milj. euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Satunnaisia eriä on kertynyt kuluvana vuonna 0,1 milj. euroa, viime vuonna vastaavana aikana niitä ei ollut kertynyt lainkaan. Ydinkaupungin tilikauden tulos heinäkuulta on 6,5 milj. euroa. Tulos on 0,9 milj. euroa heikompikuin vuotta aiempi heinäkuun tulos. Ydinkaupungin tilikauden alijäämä on samoin 6,5 milj. euroa. Vuoden 2016 ennuste Palvelualueet ennustavat vuoden 2016 toimintatuottojen yhteismääräksi talousarvion mukaisesti 139,8 milj. euroa, joka on samalla tasolla kuin toukokuun ennusteessa. Toimintatuottoennuste on 7,8 milj. euroa vähemmän kuin Kuopion v tilinpäätöksessä. Toimintatuottojen huomattava väheneminen kuluvan vuoden talousarviossa vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden aiheutuu mm. käyttöomaisuuden myyntivoittojen, lomituspalvelukorvausten ja kuntaliitosten yhdistymisavustusten pienenemisestä. Toimintatuottoennusteiden suurin poikkeama talousarvioon nähden on konsernipalvelussa, missä toimintatuottojen arvioidaan alittuvan 0,9 milj. euroa talousarviosta. Toimintatuottojen alhaisempi toteutuma aiheutuu pääosin lomituspalvelussa, koska lomituspalvelun toimintatuottojen ennustetaan alittuvan budjetoidusta 0,7 milj. euroa. Terveydenhuollon palvelualueella toimintatuottojen arvioidaan puolestaan ylittyvän 0,5 milj. euroa lähinnä käyntimaksujen korotusten vuoksi ja hallintopalvelujen laskutuksesta isäntäkuntapalveluluista. Muiden palvelualueiden toimintatuottojen toteutumaennusteet ovat lähes talousarvion mukaisia. Palvelualueiden yhteenlasketut ennusteet toimintakulujen määrästä päätyvät 779 milj. euroon, mikä on 3,7 milj. euroa enemmän kuin toukokuun ennusteessa. Ennusteen mukaan toimintakulut ylittävät 10,6 milj. eurolla budjetoidun. Toiminnan kulut kasvaisivat ennusteen mukaan vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden 23,7 milj. euroa ja 3,1 %. Toimintakulujen kasvuprosenttia voidaan pitää korkeana yleinen kustannuskehitys huomioiden. Ennusteiden suurimmat poikkeamat ovat terveydenhuollon sekä kasvun ja oppimisen palvelualueilla. Terveydenhuollon palvelualueella toimintakulujen ennustetaan ylittyvän 7,8 milj. eurolla, ylitys on erikoissairaanhoidossa. Ylitysennuste on 3,2 milj. euroa suurempi kuin toukokuussa. Kasvun ja oppimisen palvelualueella ennustetaan 2,2 milj. euron ylitystä talousarvioon, mikä aiheutuu varhaiskasvatuspalveluissa kasvaneen lapsimäärän ja toteutumatta jäävien sopeutusten vuoksi. Vastaavasti konsernipalvelussa toimintakulujen ennustetaan olevan 1,1 milj. euroa talousarviota pienemmät, koska lomituspalvelussa myös toimintakulut alittuvat budjetoidusta. 6

7 Pohjois Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt kuluvan vuoden toiminnan ja talouden sopeuttamistoimet. Sopeuttamistoimien taloudellinen tavoite on yhteensä 9 milj. euroa, tällöin kuntalaskutus pyritään pitämään budjetoidussa määrässä. Kuntayhtymän hallituksen päätöstä ei ole huomioitu terveydenhuollon palvelualueen ennusteessa. Palvelualueiden ennuste toimintakatteesta on 639,2 milj. euroa, mikä on 10,6 milj. euroa heikompi kuin talousarviossa. Toimintakate ennuste on heikentynyt 3,5 milj. euroa toukokuun ennusteesta. Toimintakate heikkenisi ennusteen mukaan vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden huomattavan paljon, 31,5 milj. euroa (5,2 %). Ennusteiden mukaan suurimmat poikkeamat talousarvioon ovat terveydenhuollon sekä kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintakatteissa. Terveydenhuollon palvelualueen toimintakatteen ennustetaan olevan 7,2 milj. euroa sekä kasvun ja oppimisen palvelualueen 2,1 milj. euroa heikompi kuin talousarviossa. Palvelualueet ovat huhtikuussa laatineet toimintakatteesta sekä positiivisen että negatiivisen ennusteen. Positiivisen ennusteen mukainen toimintakate olisi 627,1 milj. euroa ja negatiivisen ennusteen 644,6 milj. euroa. Positiivinen ennuste on 1,5 milj. euroa parempi kuin talousarviossa ja negatiivinen ennuste on puolestaan 16 milj. euroa heikompi kuin talousarviossa. Käsittelyssä olevassa heinäkuun ennusteessa toimintakate ennuste on 12,1 milj. euroa heikompi kuin em. positiivinen ennuste, mutta 5,4 milj. euroa parempi kuin em. negatiivinen ennuste. Verotuloennuste on tässä vaiheessa talousarvion mukainen, 424,7 milj. euroa. Valtionosuusennuste on ministeriöiden tekemien päätösten perusteella 181,4 milj. euroa, joka on 6,9 milj. euroa yli budjetoidun. Vero ja valtionosuusarvion perusteista sekä alkuvuoden verotilitysten kehityksestä on tarkemmin kerrottu toisaalla raportissa. Korko ja muiden rahoituskulujen arvioidaan tässä vaiheessa toteutuvan 5,6 milj. euron suuruisina, 1 milj. euroa talousarviota pienempänä. Korko ja muita rahoitustuloja arvioidaan kertyvän lähes talousarvion mukaisesti 10,5 milj. euroa. Lisävaloa asiaan saadaan myöhemmin, kun mm. lainojen nostaminen kuluvalle vuodelle on selvinnyt ja osinkotulot ja verotilitysten korot ovat pääosin selvillä. Liikelaitosten peruspääoman tuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti 18,1 milj. eurona. Ydinkaupungin vuosikate on ennusteen mukaan 10,1 milj. euroa, kun se talousarviossa on 7,4 milj. euroa. Suunnitelman mukaisten poistojen arvioidaan olevan 20,5 milj. euroa, kun talousarviossa poistojen määrä on 17,5 milj. euroa. Satunnaisia tuottoja arvioidaan kertyvän 0,1 milj. euroa, kun talousarviossa niiden määrä on 3 milj. euroa. Satunnaisiin tuottoihin on budjetoitu velvoitepysäköintipaikoista saatavia tuloja, joita ei juurikaan kertyne. Ydinkaupungin tilikauden 2016 alijäämäksi muodostuu ennusteen mukaan 30,6 milj. euroa, mikä on 8,7 milj. euroa heikompi tulos kuin talousarviossa. Alijäämä on heikentynyt 3,5 milj. euroa toukokuun ennusteesta. 7

8 Palvelualueiden laatimassa positiivisessa ennusteessa lisättynä vastaava ennuste verotuloista ja valtionosuuksista, rahoitustuotoista ja kuluista sekä satunnaista tuotoista, tilikauden alijäämäksi tulee 13,4 milj. euroa. Negatiivisessa ennusteessa tilikauden alijäämäksi tulee 38,6 milj. euroa. Heinäkuun ennusteessa tilikauden alijäämä on 16,4 milj. euroa heikompi kuin positiivisessa ennusteessa, mutta 8,8 milj. euroa parempi kuin negatiivinen ennuste. Liikelaitokset ja muut taseyksiköt ennustavat yhteenlasketun ylijäämänsä suuruudeksi vain 0,1 milj. euroa, tulosennuste on 1,4 milj. euroa talousarviota heikompi. Tulosennuste on heikentynyt toukokuusta 1,5 milj. euroa, mikä johtuu tilakeskuksen tulosennusteen heikennyttyä 1,4 milj. euroa 2,1 milj. euron lisäpoistojen takia. Muiden liikelaitosten ja taseyksiköiden tulosennusteet ovat talousarvion mukaisia. Ennuste koko kaupungin vuoden 2016 tilikauden alijäämäksi on 30,5 milj. euroa, mikä on 10,1 milj. euroa heikompi kuin talousarviossa. Tilikauden alijäämäennuste on heikentynyt 4,9 milj. eurolla toukokuun ennusteesta. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä tilikausi oli alijäämäinen 13 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvion sopeutus Palvelualueiden ennuste toimintakatteesta on 639,2 milj. euroa, mikä on 10,6 milj. euroa heikompi kuin talousarviossa ja heinäkuun ennusteen mukainen toimintakate heikkenisi vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden 31,5 milj. euroa (5,2 %), jota voidaan pitää nykyisessä taloustilanteessa korkeana. Kaupunginhallitus on 27, päättänyt, että talousarvion mukaisen toimintakatteen saavuttamiseksi: - palvelualueet ja vastaavat lautakunnat valmistelevat mennessä aikataulutetut ja seurattavissa olevat suunnitelmat, joilla ydinkaupunkitasoinen toimintakate saadaan talousarvion 2016 mukaiseksi ( 628,6 milj. euroa) - suunnitelmiin sisällytetään toimenpiteiden vaikutusarviointi - palvelualueet raportoivat tehtyjen suunnitelmien toteutumisesta sekä aikataulussa ja tavoitteissa pysymisestä kaupunginhallitukselle säännönmukaisen kuukausiraportoinnin yhteydessä. 8

9 Väestönmuutokset - Tammi-kesäkuu 2016 Tilastotiedote 9/2016 Kuopion väestönkasvu jatkuu Kuopion väestönmuutos on normaalisti kesällä ennen opiskelijoiden tulomuuttoa negatiivinen. Tammi-kesäkuussa Kuopion väestömuutos jäi negatiiviseksi 236 henkeä. Väestökehitys oli noin 100 henkeä parempi kuin vuosi sitten. Väestönkasvu näyttäisi jatkuvan samalla tasolla kuin vuonna 2015, jolloin kasvu oli noin 800 henkeä (+ 0,7 %). Kuopion väestönkasvu perustuu tulomuuttoon Kuopion väestönmuutokset tammikesäkuussa ja koko vuonna vuosina Tammi-kesäkuussa VUOSI YHTEENSÄ 828 Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2015/2016 oli Kuopio on väkiluvultaan Suomen 9. suurin kaupunki. Vertailukaupunkien joukossa Kuopio kuului muuttovoittoisimpiin Kuopion väestönmuutos tammi-kesäkuu 01-06/ / 2016 Väestönmuutos yhteensä Luonnollinen väestönmuutos Syntyneet Kuolleet Muuttoliike yht Kuntien välinen muutto yht Tulomuutto Lähtömuutto Siirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 9

10 Työttömyys - Kesäkuun lopulla 2016 Työttömien määrän kasvu on pysähtynyt, pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edelleen Kesäkuun 2016 lopussa Kuopiossa työttömänä oli 7460 henkilöä ja työttömien osuus työvoimasta oli 13,9 %. Työttömien määrä ja työttömyysaste laskivat hieman edellisen vuoden tilanteeseen verrattuna. Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk:n työttömyys) määrä kasvoi edelleen. Nuorisotyöttömien määrän kasvu pysähtyi. Koko maan työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 13,9 %, joka on sama kuin Kuopiossa. Kuopion työttömyysaste on edelleen viidenneksi pienin vertailukaupunkien joukossa. Kuopion työttömyys Kesäkuun lopun tilanne Muutos Muutos-% Työttömyysaste 14,5 13,9-0,5 %-yks Työttömiä yht % Miehet % Naiset % Nuorisotyöttömiä (alle 25-v.) % 50 vuotta täytt. työttömiä % Pitkäaikaistyöttömiä % Ulkomaalaiset työttömät % 10 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömät kesäkuun lopussa Pitkäaik.työttömät Nuorisotyöttömät

11 Rakentaminen - Tammi-kesäkuu 2016 Kuopion asuntorakentaminen jatkuu vireänä Tammi-kesäkuussa 2016 valmistui 227 rakennusta, joista 100 oli asuinrakennuksia. Uusiin rakennuksiin valmistui 472 asuntoa, joista 300 kerrostaloihin. Lisäksi Wanhan Myllyn peruskorjauskohteeseen valmistui 44 asuntoa. Alkuvuonna rakennuslupia myönnettiin 899 asunnolle, joista 727 on tulossa kerrostaloihin. Kerrostaloasunnot (keskimäärin 56 m 2 ) ovat kooltaan pienempiä kuin tänä vuonna valmistuneet asunnot. Täydennysrakentamista on Puijonlaaksossa ja Pihlajalaaksossa. Pientalorakentamista on mm. Hiltulanlahden, Keilanrinteen ja Matkusniemen asuinalueilla. Koko vuonna 2015 Kuopiossa valmistui 926 asuntoa. Asuntoja Valmistuneet asunnot vuosineljänneksittäin IV III II I Lähde: Kuntarekisterit, rakennusvalvonta 06/2016 Nilsiä v ja Maaninka 2015 lähtien Rakentaminen Valmistuneet - uudet rakennukset Lähde: Kuopion kuntarekisterit, rakennusvalvonta 01-06/ 01-06/ Muutos % Asuntoja kpl % Rakennusten lkm % Kerrosala m % Myönnetyt Asuntoja kpl % rakennusluvat -uudet rakennukset Rakennusten lkm % Kerrosala m % * 2016 valmistuneet asunnot sisältää Wanhan Myllyn saneerauskohteen 44 asuntoa. 11

12 LIIKETOIMINNAN TRENDIT V KUOPION SEUDULLA JA KOKO MAASSA 130,0 120,0 110,0 100, = 100 Liikevaihto 130,0 120,0 110,0 100, = 100 Palkkasumma 90,0 80,0 70,0 Kuopion seutukunta Kuopio Koko maa 90,0 80,0 70,0 Kuopion seutukunta Kuopio Koko maa 2010 = 100 Vienti 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 Kuopion seutukunta Koko maa KUOPION SEUTU (milj. euroa) Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vuosimuutokset (%) Liikevaihto 5,9 4,6 1,9-2,5 0,6 Palkkasumma 6,0 2,8 3,4 0,9-0,2 Vienti 18,3 5,8 0,5-8,0 8,4 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

13 TULOSLASKELMA / YDINKAUPUNKI TP TA + TAMU TPE Muutos % Muutos % TOT TOT Muutos % TA:N TPE 16/ TA 16/ Tot 16/ Tot % TP 15 TPE Tot 15 Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 50,2 49,4 49,3 1,8 % 0,1 % 28,2 28,2 0,1 % 57,1 % Maksutuotot 37,6 37,9 39,5 5,0 % 4,3 % 20,4 21,5 5,5 % 56,9 % Tuet ja avustukset 25,6 22,5 21,9 14,4 % 2,6 % 18,1 14,0 22,6 % 62,2 % Vuokratuotot 20,8 20,7 21,1 1,3 % 2,1 % 7,2 7,5 4,4 % 36,2 % Muut toimintatuotot 13,3 9,4 7,9 40,5 % 15,3 % 3,8 3,6 3,0 % 38,9 % TOIMINTATUOTOT 147,6 139,8 139,8 5,3 % 0,0 % 77,6 74,9 3,5 % 53,6 % Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 202,9 205,3 206,8 2,0 % 0,7 % 121,6 124,0 2,0 % 60,4 % Henkilösivukulut Eläkekulut 53,5 51,2 52,2 2,5 % 1,9 % 31,9 31,1 2,4 % 60,8 % Muut henkilösivukulut 11,7 13,7 13,9 18,5 % 1,8 % 7,1 8,3 17,8 % 60,8 % Henkilöstökulut yhteensä 268,1 270,2 272,9 1,8 % 1,0 % 160,5 163,4 1,8 % 60,5 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 225,1 223,5 231,6 2,9 % 3,6 % 130,2 131,7 1,1 % 58,9 % Muiden palvelujen ostot 115,7 122,2 121,5 5,0 % 0,6 % 64,0 63,8 0,4 % 52,2 % Palvelujen ostot yhteensä 340,8 345,7 353,1 3,6 % 2,1 % 194,2 195,5 0,6 % 56,5 % Muut toimintakulut yhteensä 146,4 152,5 153,0 4,6 % 0,3 % 84,5 87,0 3,0 % 57,1 % TOIMINTAKULUT 755,3 768,4 779,0 3,1 % 1,4 % 439,2 445,9 1,5 % 58,0 % TOIMINTAKATE 607,7 628,6 639,2 5,2 % 1,7 % 361,6 371,1 2,6 % 59,0 % Verotulot 429,4 424,7 424,7 1,1 % 0,0 % 255,6 255,8 0,1 % 60,2 % Valtionosuudet 164,2 174,5 181,4 10,5 % 4,0 % 95,5 105,9 10,9 % 60,7 % Rahoitustuotot ja kulut 6,4 3,9 4,9 23,0 % 25,1 % 3,8 3,4 11,2 % 86,3 % Liikelaitosten peruspääoman tuotot 18,1 18,1 18,1 0,0 % 0,0 % 10,5 10,5 0,0 % 58,3 % VUOSIKATE 10,3 7,4 10,1 198,0 % 36,4 % 3,8 4,5 18,5 % 60,3 % Suunn.mukaiset poistot 18,8 17,5 20,5 9,0 % 17,3 % 9,5 11,1 16,9 % 63,2 % Arvonalentumiset 5,2 Satunnaiset tuotot 0,3 3,0 0,1 77,8 % 98,0 % 0,0 0,1 2,0 % TILIKAUDEN TULOS 13,4 21,9 30,6 128,1 % 39,6 % 5,6 6,5 15,4 % 29,7 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 13,4 21,9 30,6 128,5 % 39,6 % 5,6 6,5 15,4 % 29,7 % 13

14 KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMINTAKATE Toteuma palvelualueittain Sitovuus TA + TAMU TPE Toteuma 07 Ta:n tot % Toteuma 07 Muutos % / milj. milj. milj. milj Vetovoimaisuuden palvelualue B 4,6 4,1 2,8 60,4 2,8 1,7 Kaupunkiympäristön palvelualue B 2,4 2,8 6,6 271,1 10,0 33,8 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue B 14,7 14,8 8,4 57,1 8,8 4,1 (ilman nettositovia yksiköitä) Liikuntapaikat N 9,2 9,1 5,5 59,6 5,2 5,0 Kansalaisopisto N 2,9 3,0 1,8 59,9 1,8 0,5 Kaupunginteatteri N 4,8 4,8 2,8 59,3 2,8 2,1 Musiikkitoimi N 3,1 3,2 1,9 60,9 1,9 1,8 Kasvun ja oppimisen palvelualue B 179,7 181,8 105,7 58,8 102,4 3,2 Perusturvan palvelualue B 161,4 162,8 92,3 57,2 87,9 5,0 Terveydenhuollon palvelualue B 223,3 230,6 132,3 59,2 130,3 1,6 Vaalit B 0,0 0,0 0,0 42,7 0,3 98,6 Tarkastustoimi B 0,3 0,3 0,1 51,5 0,2 11,4 Konsernipalvelu (ilman lomituspalvelua) B 5,4 5,4 3,3 60,9 3,3 0,3 Lomituspalvelu N 0,0 0,0 0,2 #JAKO/0! 0,6 144,9 Yleishallinto B 16,7 16,6 7,3 43,8 4,6 59,5 KAUPUNKI YHTEENSÄ 628,6 639,2 371,0 59,0 361,6 2,6 TOIMINTAKATE TOTEUMAENNUSTE 2016 TA + TAMU TPE TPE ERO Ylitys TA/ TPE heinäkuu milj. milj. milj. milj. milj. Vetovoimaisuuden palvelualue 4,6 4,1 4,1 0,1 0,5 Kaupunkiympäristön palvelualue 2,4 2,9 2,8 0,1 0,4 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue (ilman nettositovia yksiköitä) 14,7 14,9 14,8 0,0 0,1 Liikuntapaikat 9,2 9,2 9,1 0,1 0,1 Kansalaisopisto 2,9 3,0 3,0 0,1 0,1 Kaupunginteatteri 4,8 4,7 4,8 0,0 0,0 Musiikkitoimi 3,1 3,2 3,2 0,0 0,1 Kasvun ja oppimisen palvelualue 179,7 181,8 181,8 0,0 2,1 Perusturvan palvelualue 161,4 161,6 162,8 1,2 1,4 Terveydenhuollon palvelualue 223,3 227,7 230,6 2,8 7,2 Muu kaupunki 22,4 22,4 22,2 0,2 0,2 Vaalit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tarkastustoimi 0,3 0,3 0,3 0,0 0,0 Konsernipalvelu (ilman lomituspalvelua) 5,4 5,5 5,4 0,2 0,0 Lomituspalvelu 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yleishallinto 16,7 16,7 16,6 0,1 0,1 KAUPUNKI YHTEENSÄ 628,6 635,7 639,2 3,6 10,6 14

15 Kuopion kaupunki Työnantajapalvelu HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODEN 2016 TOISESSA OSA- VUOSIKATSAUKSESSA TAMMI - HEINÄKUU Toiminnassa tapahtuneet henkilöstöön vaikuttavat muutokset seurantajakson aikana Toimintaympäristön muutokset Kaupunkitasoisia toimintaympäristön muutoksia ei seurantajakson aikana ole ollut. Palvelualueet ovat selostaneet talouslukujen raportoinnin yhteydessä palvelualuetasoiset toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset henkilöstömenojen, ostopalvelujen ja henkilötyövuosien kehittymiseen. Palkkojen tarkistukset Seurantajakson (tammi heinäkuun) aikana toteutettiin lääkäreiden (LS) 0,3 % - 0,4 %:n yleiskorotus ja muiden sopimusalojen (KVTES, OVTES, TS, TTES) yleiskorotukset. Muiden sopimusalojen yleiskorotus vaihteli 16 eurosta 0,47 %:iin. Palvelualueet, liikelaitokset ja taseyksiköt ovat toimivaltansa puitteissa tehneet tehtäväkohtaisten palkkojen ja henkilökohtaisten lisien tarkistuksia sekä päättäneet määräaikaisista lisävastuupalkkioista ja kertapalkkioista. Paikalliset sopimukset Seurantajakson aikana solmittiin seuraavat kunnallisen pääsopimuksen 13 :n mukaiset paikalliset virka- ja työehtosopimukset: Kuopion Veden sähkökunnossapidon vapaamuotoisen varallaolon korvaaminen voimaan tavoitteena häiriöttömät vesihuoltopalvelut Rasituskoejonojen purkaminen Harjulan sairaalassa voimaan tavoitteena hoitotakuun toteutuminen Pohjois-Savon pelastuslaitoksen yleistyöajassa toimivan hybridiyksikön työaikajärjestelyistä voimaan tavoitteena joustava työaikojen yhteensovittaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitajien kanssa Työajan pituuden ja työaikakorvauksiin oikeuttavan ajan määräytymisestä kesä- ja talviaikaan siirryttäessä Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa voimaan tavoitteena turvata joustava menettely työvuorojen suunnittelussa ja työaikakorvausten laskemisessa Paikallisneuvottelut Seurantajakson aikana käytiin 12 kpl henkilöstöjärjestöjen ja työantajan välisiä paikallisneuvotteluita. Tavoitteet henkilöstötyön tuottavuudelle Vuoden 2016 talousarviossa asetettiin henkilöstötyön tuottavuudelle seuraavat valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: 1. Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinnollista osaamisen hyödyntämistä lisätään Henkilöstön sisäiseen liikkuvuuteen kannustetaan mm. siten, että sisäiset tehtäväjärjestelyt ja sisäinen liikkuvuus on jätetty täyttölupamenettelyn ulkopuolelle. Lisäksi uudelleensijoitettavana oleva henkilö on aina etusijalla hänelle soveltuviin tehtäviin. Kaikki avoimet tehtävät täytetään ensisijaisesti sisäisellä ha- 15

16 Kuopion kaupunki Työnantajapalvelu kumenettelyllä ja ne laitetaan sisäiseen hakuun seitsemäksi päiväksi ennen kuin ilmoitetaan avoimesti haettavaksi. Viroissa hakumenettelyä ohjaa viranhaltijalaki. Kaupunginhallituksen käynnistämää palvelualueorganisaation jatkokehittämistyötä on valmisteltu kevään aikana neljässä työryhmässä. Kehittämistyön tavoitteena on mm. palvelualueiden johtamisrakenteiden keventäminen ja keskinäisen yhteistyön kehittäminen sekä tämän tukeminen rakenteellisilla muutoksilla. Muutoksilla tavoitellaan mm. henkilöresurssien käytön parantamista, kun osaamista voidaan käyttää yli toimintasektorien rajojen. Valmistelu on edennyt siten, että kaupunginhallitus on käsitellyt palvelukokonaisuudet ja esittänyt tarvittavat johtosääntömuutokset kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuuston käsittelyssä asia on Tavoitteena on, että organisaatiomuutokset tulevat voimaan vuoden 2017 alussa. 2. Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät Työkyvyn tukemista työpaikoilla ohjataan Aktiivisen aikaisen tuen toimintamallilla. Mallin tavoitteena on tukea jokaista työntekijää huolehtimaan itsestään, työtoveristaan ja työyhteisönsä toimivuudesta sekä puuttumaan työhyvinvoinnin riskitekijöihin mahdollisimman varhain. Kaikki työyksiköt velvoitettiin laatimaan syksyllä 2015 toteutetun työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella oman työyksikön kehittämissuunnitelman helmikuun loppuun mennessä. Kehittämissuunnitelmassa määriteltiin työyksikön tärkeimmät työhyvinvoinnin kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Työilmapiiriongelmista kärsiviin työyhteisöihin on tarvittaessa toteutettu suunnattu työpaikkaselvitys toimenpide-ehdotuksineen työterveyshuollosta. Kela korvaa suunnattujen työpaikkaselvitysten kustannuksista 60 %. Kevään aikana käynnistettiin työhyvinvointiohjelman uudistaminen, jossa määritellään työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset työhyvinvointiin. Työturvallisuuslakiin perustuvaa työsuojelun toimintaohjelmaa on valmisteltu työhyvinvointiohjelman rinnalla. Työsuojelun toimintaohjelma on kaupungin yhteistyötoimikunnan käsittelyssä tuli voimaan uusi kaupunkitasoinen menettelyohje sairauspoissaolotilanteissa. Uusittu menettelyohje käsiteltiin yhteistoiminnallisesti yhteistyötoimikunnassa Ohjeessa on huomioitu lainsäädännön (vuosilomalaki) kautta tulleet muutokset ja jätetty pois suoraan sopimusteksteistä selviävät asiat sekä lisätty muuttuneet menettelytavat sairauspoissaoloihin omalla ilmoituksella ja esimiehen luvalla. Esimiehiä on perehdytetty sairauspoissaolo-ohjeen käytäntöihin keväällä Edelliseen vuoteen verrattuna ei sairauspoissaoloja kaikilla vastuualueilla ole pystytty kääntämään laskuun. Sairauspoissaolojen määrää tarkasteltaessa on huomioitava, että sairauspoissaoloista suuri osa on muusta kuin työperäisistä sairauksista johtuvia, joihin työnantajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Alkuvuoden influenssa-aalto on aiheuttanut paljon sairauspoissaoloja. Poissaoloja on aiheuttanut myös mm. elämäntilannekriisit, syöpä- ja leikkaushoidot jne. Työperäisten sairauksien syynä on ollut mm. työn kuormittavuus, työpaikan huono sisäilma ja työssä uupuminen. Osaltaan myös kuntaliitokset vaikuttavat sairauspoissaolomääriin, kun kaupungin työkykyjohtamisen toimintamallien käyttöönotosta on kulunut liian vähän aikaa tulosten näkymisessä kuntaliitoskuntien alueilla. 16

17 Kuopion kaupunki Työnantajapalvelu Vertailu edelliseen vuoteen Kaupunkitasoisesti tarkasteltuna sairauspoissaolojen määrä on noussut 0,3 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohden edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupunkitasoisen sairauspoissaolojen keskiarvon (16,9 kal.pv/htv) ylittävät: konsernipalvelu, perusturvan palvelualue, terveydenhuollon palvelualue, Tilakeskus ja Isäntäkuntapalvelut. Palvelualue SAIRAUSPOISSAOLOT TAPATURMAPOISSAOLOT Muutos Muutos kpv/htv kpv kpv kpv kpv kpv kpv Konsernipalvelu 22,9 24,1 1,2 4,0 4,9 0,9 Vetovoimaisuuden palvelualue 12,2 22,1 9,9 0,0 Kaupunkiympäristön palvelualue 11,3 10,4 0,9 0,5 0,5 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 9,9 14,2 4,3 0,2 0,2 0,0 Kasvun ja oppimisen palvelualue 15,2 14,7 0,5 0,8 0,8 0,0 Perusturvan palvelualue 20,2 19,2 1,0 1,6 1,0 0,6 Terveydenhuollon palvelualue 19,8 17,4 2,4 0,4 0,4 0,0 Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 16,0 17,7 1,7 0,0 Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitos 16,1 19,8 3,7 0,8 1,0 0,2 Kuopion Vesi 11,0 20,7 9,7 0,2 0,2 Taseyksiköt Pohjois Savon Pelastuslaitos 15,2 13,7 1,5 1,9 2,3 0,4 Tilakeskus 22,9 9,0 13,9 0,0 Isäntäkuntapalvelut 17,4 16,7 0,7 0,7 0,7 Poissaolot keskim. koko kaupunki 16,9 16,6 0,3 1,0 1,0 0,0 17

18 Kuopion kaupunki Työnantajapalvelu Sairauspoissaolojen muutos kal.pv/htv , ,9 0,5 1,0 2,4 1,5 0,7 0,3 5 1,2 4,3 1,7 3,7 10 9,9 9,7 15 Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt laskuun konsernipalvelussa, vetovoimaisuuden palvelualueella, hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella ja kaikissa liikelaitoksissa. Vertailu 1. osavuosikatsaukseen Palvelualue SAIRAUSPOISSAOLOT 2016/ /04 Muutos kpv/htv kpv kpv kpv Konsernipalvelu 22,9 23,3 0,4 Vetovoimaisuuden palvelualue 12,2 13,7 1,5 Kaupunkiympäristön palvelualue 11,3 12,3 1,0 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 9,9 11,2 1,3 Kasvun ja oppimisen palvelualue 15,2 18,2 3,0 Perusturvan palvelualue 20,2 21,9 1,7 Terveydenhuollon palvelualue 19,8 21,5 1,7 Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 16,0 18,4 2,4 Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitos 16,1 19,0 2,9 Kuopion Vesi 11,0 8,3 2,7 Taseyksiköt Pohjois Savon Pelastuslaitos 15,2 16,8 1,6 Tilakeskus 22,9 25,4 2,5 Isäntäkuntapalvelut 17,4 13,3 4,1 Poissaolot keskim. koko kaupunki 16,9 18,6 1,7 18

19 Kuopion kaupunki Työnantajapalvelu Kuluvan vuoden ensimmäisestä osavuosikatsauksesta (tammi-huhtikuu) sairauspoissaolojen määrä on saatu käännettyä laskuun Kuopion Vesi liikelaitosta ja Tuusniemen isäntäkuntapalvelua lukuun ottamatta kaikilla palvelualueilla ja liikelaitoksissa ja taseyksiköissä. Kaupunkitasoinen sairauspoissalojen määrä on laskenut 1,7 kalenteripäivää/htv. 3. Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaatimusten mukaisesti Esimiehiä tuetaan ja rohkaistaan koulutukseen ja ohjaukseen monipuolisilla menetelmillä. Keskitetyllä koulutusohjelmalla tarjotaan esimiehille työkaluja päivittäiseen lähiesimiestyöhön organisaation kaikilla tasoilla. Lisäksi esimiehiä opiskelee Johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävässä (JEAT) oppisopimuskoulutuksessa. Keskistetystä koulutusmäärärahasta on maksettu sekä työyhteisökohtaisia että yksilökohtaisia esimiesvalmennuksia johtamisvalmiuksien parantamiseksi ja työyhteisöjen tueksi. Kevään aikana nimettiin 30 esimiestä SFG -ratkaisukeskeinen esimies valmennukseen. Valmennus toteutettiin touko-kesäkuussa 2016 ja se koostui kolmesta koulutuspäivästä. Koulutuksesta vastasi Itä- Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Valmennuksen tueksi järjestettiin valmennuksessa olleiden 30 esimiehen henkilöstölle kyselytyökalu, jolla mitattiin esimiesten ratkaisukeskeisyyden kehittymistä (nk. viremittaus). Lisäksi Kuopion kaupungin aktiivisen aikaisen tuen toimintamalli ja epäasiallisen käyttäytymisen hallintamalli auditoitiin Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten toimesta ratkaisukeskeisten toimintamallien soveltamiseksi kaupungin keskeisiin henkilöstöohjeisiin. 4. Varhe-maksujen pienentäminen Talousarviossa konsernipalvelun käyttötalousosassa on tuottavuutta lisäävänä toimenpiteenä ammatillisen kuntoutuksen toteuttaminen ja varhe-maksujen pienentäminen. Tavoitteeseen pyritään rakentamalla ja ottamalla käyttöön toimintamalli, jolla varhe-maksuja saadaan pienennettyä. Kokeiluprojekti pyritään toteuttamaan ulkopuolisella kehittämisrahoituksella ja päätös jatkosta tehdään tulosten perusteella. Varhe-maksuissa on suuri säästämispotentiaali ja kokeiluprojekti on ulotettu koskemaan koko kaupunkia. Toimintamallin kehittämistyö on käynnistetty ja mahdollinen ulkopuolinen rahoittaja on selvitettävänä. Ammatillinen kuntoutus auttaa pysymään työelämässä terveydellisistä rajoitteista huolimatta. Kuntoutuksen ajalta kuntoutettava saa kuntoutusetuutta eikä kuntoutusajalta koidu työnantajalle ylimääräisiä kuluja. Kevan ammatillisen kuntoutuksen palvelujen käyttöä on lisätty ja kuntoutusoikeuspäätöksiä onkin saatu edellistä vuotta enemmän. Ammatillinen kuntoutus 1 7/ /2015 Kuntoutusoikeuspäätökset josta asiakkaalta tulleet hakemukset ja Kevan työkyvyttömyyseläkkeen hakijalle antamia ennakkopäätöksiä Varhe-maksua työnantaja maksaa, kun työntekijä jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle tai työttömyyseläkkeelle. Nämä eläkkeet vaikuttavat työnantajalle kohdistuvana varhe - maksuna 36 kalenterikuukauden ajan (3 vuotta) eläkkeen alkamisesta. Varhe -maksu määräytyy yksilöllisesti ja perustuu henkilön työkyvyttömyyseläkkeen määrään. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei aiheudu varhe- maksua työnantajalle. Kuluvan vuoden aikana varhe-maksuihin vaikuttavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kääntynyt laskuun. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut 11 henkilöllä. Sen sijaan määräaikaisten kuntoutustukien määrä on kääntynyt kasvuun; kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on 136 pv. 19

20 Kuopion kaupunki Työnantajapalvelu ELÄKKEELLE VVP KYMP HYV KOP PTP THP KON Yleishal Liikelaitok Taseyksi YHTEENSÄ YHTEENSÄ MUUTOS SIIRTYNEIDEN MÄÄRÄ linto set köt 1-7/ /2015 Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Työttömyyseläke 0 0 YHTEENSÄ KUNTOUTUSTUKIEN MÄÄRÄ Muutos edelliseen vuoteen tammi-heinäkuu Palvelualue Muutos Muutos kpv kpv kpv % Keskusvaalilautakunta 0 Tarkastustoimi 0 Konsernipalvelu % Yleishallinto 0 Vetovoimaisuuden palvelualue 0 Kaupunkiympäristön palvelualue % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue % Kasvun ja oppimisen palvelualue % Perusturvan palvelualue % Terveydenhuollon palvelualue % Ydinkaupunki yhteensä % Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 0 Kuopion Kuntatekniikan liikelaitos 0 Kuopion Vesi Liikelaitokset yhteensä Taseyksiköt Pohjois-Savon Pelastuslaitos 0 Tilakeskus 0 Isäntäkuntapalvelut 0 Taseyksiköt yhteensä Yhteensä % 20

21 Kuopion kaupunki Työnantajapalvelu Henkilötyövuosien muutos Palvelualue Muutos Muutos htv htv htv % Keskusvaalilautakunta 0,3-0,3 Tarkastustoimi 1,2 1,2 0,0 0 % Konsernipalvelu, ilman lomituspalvelua 40,3 42,6-2,3-5 % Lomituspalvelu 116,9 134,9-18,0-13 % Yleishallinto 7,1 6,0 1,1 18 % Vetovoimaisuuden palvelualue 18,1 19,7-1,6-8 % Kaupunkiympäristön palvelualue 110,5 110,1 0,4 0 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 231,0 228,5 2,5 1 % Kasvun ja oppimisen palvelualue 1333,4 1288,6 44,8 3 % Perusturvan palvelualue 851,6 787,0 64,6 8 % Terveydenhuollon palvelualue 456,1 456,1 0,0 0 % Ydinkaupunki yhteensä 3166,2 3074,7 91,5 3 % Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 25,4 24,9 0,5 2 % Kuopion Kuntatekniikan liikelaitos 128,3 132,6-4,3-3 % Kuopion Vesi 49,1 48,9 0,2 0 % Liikelaitokset yhteensä 202,8 206,4-3,6-2 % Taseyksiköt Pohjois-Savon Pelastuslaitos 162,6 163,8-1,2-1 % Tilakeskus 24,8 26,2-1,4-5 % Isäntäkuntapalvelut 26,0 25,3 0,7 3 % Taseyksiköt yhteensä 213,4 215,3-1,9-1 % Yhteensä 3582,4 3496,4 86,0 2 % Yllä oleviin htv-kertymiin sisältyy: Työllistämisvaroin palkattujen htv 25,9 36,6-10,7-29 % Kesätyöntekijöiden htv 39,4 29,6 9,8 33 % Oppisopimuskoulutus htv 1,7 2,2-0,5-23 % HTV = palkallinen työaika ilman tehtyä lisä- ja ylityötä Palkattomat keskeytykset vaikuttavat lukuihin htv:ia vähentävästi. Ydinkaupungin henkilötyövuosikertymä on 91,5 htv suurempi kuin vastaavana aikana vuonna Henkilötyövuosikertymän kasvu selittyy vuoden 2015 aikana toteutuneista päivähoitohoitohenkilöstön sekä vanhusja vammaispalvelu-, lapsiperhe- ja aikuissosiaalityön palveluiden henkilöstön lisäyksistä. Henkilötyövuosimäärä on pienentynyt liikelaitoksissa yhteensä 3,6 htv ja taseyksiköissä 1,9 htv. 21

22 Kuopion kaupunki Työnantajapalvelu Palkkakulujen muutos Palvelualue Muutos Muutos % Keskusvaalilautakunta 0 Tarkastustoimi % Konsernipalvelu, ilman lomituspalvelua % Lomituspalvelu % Yleishallinto % Vetovoimaisuuden palvelualue % Kaupunkiympäristön palvelualue % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue % Kasvun ja oppimisen palvelualue % Perusturvan palvelualue % Terveydenhuollon palvelualue % Ydinkaupunki yhteensä % Liikelaitokset Kallaveden Työterveys % Kuopion Kuntatekniikan liikelaitos % Kuopion Vesi % Liikelaitokset yhteensä % Taseyksiköt Pohjois-Savon Pelastuslaitos % Tilakeskus % Isäntäkuntapalvelut % Taseyksiköt yhteensä % Yhteensä % Työllistämisvaroin palkatut % Kesätyöntekijät % Oppisopimuskoulutus % Sijaismaksajana maksetut palkat % Kuopion kaupunki yhteensä % Lukuihin ei sisälly luottamustoimipalkkiot ja tilille 4080 kirjattava muut palkkakustannnukset ja palkkiot eikä aktivoidut ja jaksotetu palkat eikä palkkojen oikaisuerät (=sairaus- ja tapaturmavakuutuskorvaukset). Palkkakulujen kasvu selittyy osittain henkilöstömäärän kasvulla. Palkkakulujen kasvuun vaikuttaa myös toteutetut sopimuskorotukset, jotka vaihtelivat sopimusaloittain 0,29 % 0,4 % sekä edellä selostetut vuonna 2016 toteutetut yleiskorotukset. Nilsiästä kuntaliitoksella siirtyneen henkilöstön tehtäväkohtaiset palkat harmonisoitiin lukien. Ydinkaupungin henkilöstökulujen määrärahavarauksesta on käytetty 60,5 %. Seitsemän kuukauden ja lomarahojen osuus vuosibudjetista on n. 60,6 %, joten vuositason määrärahavarauksen voidaan arvioida riittäväksi. Luvuissa on mukana kaikki henkilöstökuluerät. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on pysynyt edellisen vuoden tasolla: osuus on 36,6 % (36,5 % vuonna 2015). 22

23 Kuopion kaupunki Työnantajapalvelu Palkkakulujen jakauma ydinkaupungissa 17% 2% 0% 1% 4% 4% 24% 42% 7% Konsernipalvelu, ilman lomituspalvelua Lomituspalvelu Yleishallinto Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Määräaikaisen henkilöstön osuus HENKILÖSTÖMÄÄRÄN MUUTOS VVP KYMP HYV KOP THP *)KON Yleishal Liikelai linto tokset Taseyksi köt YHTEENSÄ VAKINAINEN JA MÄÄRÄAIKAINENHENKILÖSTÖ Vak. henkilöstö 07/ Ma. henkilöstö 07/ Ma. % osuus henkilöstöstä 1,1 % 15,0 % 31,6 % 22,7 % 31,1 % 24,2 % 9,6 % 0,0 % 23,2 % 21,6 % 24,5 % Vak. henkilöstö 07/ Ma. henkilöstö 07/ Ma. % osuus henkilöstöstä 33,5 % 12,8 % 30,3 % 20,7 % 28,7 % 23,5 % 10,5 % 0,0 % 20,7 % 21,9 % 22,8 % Muutos % yksikköä 32,4 % 2,2 % 1,2 % 2,0 % 2,4 % 0,6 % 0,9 % 0,0 % 2,5 % 0,3 % 1,7 % *) KON sisältää Tilakeskuksen henkilöstön PTP Määräaikaisen henkilöstön osuus (sijaiset ja muut määräajaksi palkatut) on kaupunkitasolla kasvanut 1,7 prosenttiyksikköä. Eniten määräaikaista henkilöstöä suhteessa vakinaiseen henkilöstöön on Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella, Perusturvan palvelualueilla, kasvun ja oppimisen palvelualueella ja terveydenhuollon palvelualueella. Määräaikaisen henkilöstön osuus on alentunut vetovoimaisuuden palvelualueella, konsernipalvelussa ja taseyksiköissä. 23

24 Kuopion kaupunki Työnantajapalvelu Työterveyshuollon kulut TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS MUUTOS / / /2015 % /HTV Vetovoimaisuuden palvelualue % 290 Kaupunkiympäristön palvelualue % 328 Hyvinvoinnin edistämisen palvelu % 267 Kasvun ja oppimisen palvelualue % 288 Perusturvan palvelualue % 331 Terveydenhuollon palvelualue % 404 Konsernipalvelu % 418 Yleishallinto % 132 YDINKAUPUNKI YHTEENSÄ % 322 Kuopion Vesi % 514 Kallaveden Työterveys % 396 Kuntatekniikkaliikelaitos % 311 Pohjois Savon pelastuslaitos % 793 Kuopion Tilakeskus % 250 Isäntäkuntapalvelut % 158 KAIKKI YHTEENSÄ % 345 Kaupunkitasoisesti tarkasteltuna työterveyshuollon kustannukset ovat laskeneet 8 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: 1. lakisääteisen ennaltaehkäisevän toiminnan kustannukset (mm. työpaikkaselvitykset, työterveystarkastukset) 2. yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteisen sairaanhoidon kustannukset. Palvelualueet/yritykset ovat tehneet palvelualuetasoiset työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, joissa on määritelty yhdessä Kallaveden työterveyshuollon kanssa työterveyshuollon painopisteet. 24

25 Kuopion kaupunki Työnantajapalvelu Työterveyshuolto /htv Työterveyshuollon kustannus, joka sisältää ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja myös sairaanhoidon, on seurantajaksolla keskimäärin 322 euroa henkilötyövuotta kohti. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ja Kuopion Veden kustannukset ovat suurimmat henkilötyövuotta kohden. 25

26 Toimintakulut / asukas TP / TA +TAMU / TPE / 2015 asukas 2016 asukas 2016 asukas milj. milj. milj. Kaupunkiympäristön palvelualue 47, , , Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 44, , , Kasvun ja oppimisen palvelualue 191, , , Perusturvan palvelualue 189, , , Terveydenhuollon palvelualue (ilman ESH) 81, , , Erikoissairaanhoito 151, , ,

27 Henkilöstömenot / asukas TP / TA+TAMU / TPE / 2015 asukas 2016 asukas 2016 asukas milj. milj. milj. Kaupunkiympäristön palvelualue 11, , , Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 19, , , Kasvun ja oppimisen palvelualue 106, , , Perusturvan palvelualue 63, , , Terveydenhuollon palvelualue (ilman ESH) 44, , ,

28 Palvelujen ostot / asukas TP / TA+TAMU / TPE / 2015 asukas 2016 asukas 2016 asukas milj. milj. milj. Kaupunkiympäristön palvelualue 31, , , Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 6, , ,94 53 Kasvun ja oppimisen palvelualue 31, , , Perusturvan palvelualue 76, , , Terveydenhuollon palvelualue (ilman ESH) 23, , , Erikoissairaanhoito 151, , ,

29 Avainprosesseittain Toimintakulut / asukas TP / TA + TAMU / TPE / 2015 asukas 2016 asukas 2016 asukas milj. milj. milj. Varhaiskasvatuspalvelut 66, , , Perusopetus ja nuorisopalvelut 99, , , Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 17, , , Vanhus ja vammaispalvelut 102, , , Lapsiperhepalvelut 27, , , Aikuissosiaalityönpalvelut 51, , , Avohoidon palvelut 49, , , Sairaalapalvelut 22, , , Mielenterveys ja päihdepalvelut 8, , ,

30 Henkilöstömenot / asukas TP / TA + TAMU / TPE / 2015 asukas 2016 asukas 2016 asukas milj. milj. milj. Varhaiskasvatuspalvelut 37, , , Perusopetus ja nuorisopalvelut 55, , , Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 11, , , Vanhus ja vammaispalvelut 43, , , Lapsiperhepalvelut 7, , ,36 75 Aikuissosiaalityönpalvelut 7, , ,03 72 Avohoidon palvelut 25, , , Sairaalapalvelut 13, , , Mielenterveys ja päihdepalvelut 3, , ,

31 Palvelujen ostot / asukas TP / TA + TAMU / TPE / 2015 asukas 2016 asukas 2016 asukas milj. milj. milj. Varhaiskasvatuspalvelut 7, , ,51 76 Perusopetus ja nuorisopalvelut 16, , , Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 2, , ,24 20 Vanhus ja vammaispalvelut 45, , , Lapsiperhepalvelut 18, , , Aikuissosiaalityönpalvelut 12, , , Avohoidon palvelut 14, , , Sairaalapalvelut 5, , ,19 46 Mielenterveys ja päihdepalvelut 3, , ,

32 Verotulot 2016 Vuonna 2015 verotuloja kertyi yhteensä 429,4 milj. euroa, missä oli kasvua 23,7 milj. euroa (5,8 %) Kuopion vuoden 2014 tilinpäätökseen. Verotulojen toteutuma ylittyi 5,7 milj. euroa talousarviosta, talousarvion verotuloarvioita ei muutettu vuoden aikana. Kun huomioidaan Maaningan kuntaliitoksen vaikutus, verotulojen kasvu oli 12,9 milj. euroa (3,1 %). Kunnallisverotulojen kertymä oli 369,4 milj. euroa, kasvua 7,1 milj. euroa (2 %). Yhteisöverotulojen kertymä oli 21,8 milj. euroa, kasvua 2 milj. euroa (10,1 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistöverotulojen toteutuma on 38,2 milj. euroa, missä on kasvua 3,8 milj. euroa (11 %) vuoteen Em. verolajeittaisiin vertailutietoihin sisältyvät Maaningan tiedot vuodelta Kiinteistöverokertymään sisältyy 1,4 milj. euroa korvausta aikaisemmilta vuosilta tilittämättä jääneitä kiinteistöveroja. Korvausten maksaminen perustui korkeimman oikeuden päätökseen. Vuonna 2015 koko maassa verotulojen kasvu oli 2,8 %, joten Kuopion verotulojen kasvu oli hieman parempaa kuin koko maassa keskimäärin. Vuoden 2016 talousarviossa verotulojen määräksi on arvioitu 424,7 milj. euroa, joka on 4,7 milj. euroa vähemmän kuin toteutuneessa vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Vuoden 2016 verotulokertymää pienentävät valtion budjettiesitykseen ja hallitusohjelmaan sisältyvät veroperustemuutokset. Veroprosentteja ei korotettu vuodelle Verotulojen kertymä heinäkuun lopussa oli 255,8 milj. euroa, jossa on kasvua viime vuoteen vain 0,2 milj. euroa (0,1 %). Kunnallisveron tilitykset ovat 242,3 milj. euroa, kasvua 2,9 milj. euroa (1,2 %) viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Yhteisöveron tilitykset ovat 13,1 milj. euroa ja ne ovat vähentyneet 0,8 milj. euroa (5,9 %) viime vuoteen verrattuna. Kiinteistöveron kertymä on vain 0,4 euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 2,3 milj. euroa. Silloin kiinteistöverokertymään sisältyi 1,4 milj. euroa aikaisemmilta vuosilta tilittämättä jääneitä kiinteistöveroja, niiden maksatus perustui korkeimman oikeuden päätökseen. Suomen Kuntaliitto on päivittänyt kesäkuun lopussa verotuloennusteen kuntasektorille, missä on huomioitu kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset vuodesta 2017 alkaen. Ennuste perustuu Verohallinnon maksuunpanotilastoon, tilityserittelyihin ja kiinteistötietoihin sekä yleisiin talousennusteisiin. Kuntaliiton ennusteessa verotuloja arvioidaan kertyvän kuluvana vuonna vain hieman edellisvuotta enemmän, kasvua on 0,5 %. Kunnallisveron tillitysarvio verrattuna edellisvuoteen on 1,3 % suurempi. Yhteisöverotuoton arvioidaan laskevan voimakkaasti, 11,1 % johtuen pääosin kuntien jako osuuden määräaikaisen 5 prosenttiyksikön korotuksen päättymisestä. Kiinteistöverotuoton kasvuksi arvioidaan 2,9 %. 32

33 Kuntasektorin ennusteen pohjalta laaditun kuntakohtaisen verotuloennusteen mukaan Kuopion verotulojen kertymä kuluvana vuonna olisi 426,3 milj. euroa, mikä on 1,6 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa. Ennusteen mukaan verotulokertymä on 3,1 milj. euroa (0,7 %) vähemmän kuin vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Ennusteessa kunnallisveron tuottoarvio 370,6 milj. euroa on talousarvion mukainen, samoin kiinteistöverotuoton 36,6 milj. euroa arvioidaan olevan lähes talousarvion mukainen. Sen sijaan yhteisöverotuoton 19,2 milj. euroa arvioidaan olevan 1,6 milj. euroa talousarviota suurempi. Verohallinnon ( ) julkaiseman alustavan arvion mukaan kunnallisveron tilitykset kuluvana vuonna kasvaisivat koko maassa 1,8 %. Kuopion osalta kasvuksi on arvioitu 1,4 %, jolloin kunnallisverokertymä kuluvana vuonna olisi 374,5 milj. euroa. Arvioitu kertymä on 3,8 milj. euroa suurempi kuin talousarvion kunnallisverokertymä. Verohallinnon ennuste poikkeaa huomattavasti Kuntaliiton ennusteesta, jossa Kuopion kunnallisverokertymäksi kuluvana vuonna on arvioitu 370,6 milj. euroa. Verovuodelta 2016 maksuunpantujen kiinteistöverojen ennakkotiedot on julkaistu maaliskuussa. Koko maassa kiinteistöverojen maksuunpano kasvoi edellisvuodesta lähes 3 prosentilla noin miljoonaan euroon. Ennakkotiedon mukaan Kuopion kaupungin maksuunpannut kiinteistöverot verovuodelta 2016 ovat 37,1 milj. euroa, mikä on 0,7 milj. euroa talousarviota enemmän. Heinäkuun seurantaraporttiin verotulot on merkitty talousarvion mukaisiksi, koska arviot verotulokertymästä ovat alustavia ja täsmentyvät vielä vuoden aikana. VEROTULOENNUSTE 2016 TA TPE Kunnallisvero 370,7 370,7 Yhteisövero 17,6 17,6 Kiinteistövero 36,4 36,4 Yhteensä 424,7 424,7 33

34 VEROTULOJEN MUUTOS TP TPE Ero Milj. % Kunnallisvero 369,4 370,7 1,3 0,3 % Yhteisövero 21,8 17,6 4,2 19,2 % Kiinteistövero 38,2 36,4 1,8 4,7 % Yhteensä 429,4 424,7 4,7 1,1 % VEROTILITYSTEN MUUTOS Tammi heinä Muutos % Kunnallisvero 239,3 242,3 1,2 % Yhteisövero 13,9 13,1 6,0 % Kiinteistövero 2,3 0,4 82,7 % Yhteensä 255,6 255,8 0,1 % 34

35 Valtionosuudet 2016 Kuopion kaupungille maksetaan v ministeriöiden vuoden vaihteen päätösten mukaan peruspalvelujen valtionosuutta sekä opetus ja kulttuuritoimen muuta valtionosuutta yhteensä 181,4 milj. euroa. Tämä on 6,9 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Talousarvion valmistelussa valtionosuuksien arvioinnissa käytettiin Kuntaliiton ennakkolaskelmia. Valtionosuudet ovat täsmentyneet talousarvion laadinnan jälkeen mm. yksikköhintojen ja kertoimien osalta sekä verovuoden 2014 verotuksen valmistuttua. Kuukausiraportin valtionosuusarvioksi on merkitty em. päätöksien mukaisesti 181,4 milj. euroa. Vuoden 2015 alusta otettiin käyttöön uudistettu valtionosuusjärjestelmä. Uuden järjestelmän mukaan Kuopion valtionosuudet lisääntyvät 134 euroa/asukas. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa suurin muutos entiseen järjestelmään verrattuna on verotuloihin perustuvassa tasauksessa. Kuopio saa sitä uuden järjestelmän mukaan kuluvana vuonna 23,7 milj. euroa, kun vuoden 2014 vertailukelpoinen määrä oli 0,9 milj. euroa. Koska valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa on siirtymäkausi, niin kuluvana vuonna Kuopio saa valtionosuuksia 100 euroa/asukasta kohden uudistuksen myötä. Kuopion valtionosuudet vuonna 2015 olivat yhteensä 164,2 milj. euroa. Kuluvan vuoden valtionosuudet ovat siten reilut 17 milj. euroa ja 10,5 % suuremmat kuin viime vuonna. Heinäkuun loppuun mennessä valtionosuuksia on tilitetty 105,9 milj. euroa, mikä on 10,4 milj. euroa (10,9 %) edellisvuotta enemmän. Nilsiän ja Maaningan kuntaliitoksista maksettavat yhdistymisavustukset ja valtionosuusmenetyksen korvaukset käsitellään toimintatuloihin sisältyvinä erinä eikä tämän otsikon alla käsiteltyinä varsinaisina valtionosuuksina. Yhdistymisavustukset ovat yhteensä 1,2 milj. euroa ja valtionosuusmenetyksien korvaukset yhteensä 3,6 milj. euroa, yhteensä 4,8 milj. euroa. VALTIONOSUUSENNUSTE 2016 TA TPE Ero Milj. % Peruspalvelujen valtionosuus 183,1 188,2 5,1 2,8 % siitä verotulotasaus 23,5 23,7 0,2 0,9 % Muut opetus ja kulttuuritoimen vo 8,6 6,8 1,8 20,9 % Yhteensä 174,5 181,4 6,9 4,0 % 35