APU ON KOSKETUKSEN PÄÄSSÄ
|
|
- Väinö Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mia Vaelma APU ON KOSKETUKSEN PÄÄSSÄ T-Seniorit -projekti Loppuraportti Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi C 2/2011
2 Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C 2/2011 Mia Vaelma APU ON KOSKETUKSEN PÄÄSSÄ T Seniorit projekti Loppuraportti Tampereen kaupunki 2011
3 Tampereen kaupunki Konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä Tietotuotanto- ja laadunarviointiyksikkö Aleksis Kiven katu C PL Tampere puh faksi Mia Vaelma ja Tampereen kaupunki Kannen kuva: Osa T-Seniorit -projektin posteria. Kuvittaja/graafikko Teemu Tähkänen Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2011 ISSN-L ISSN ISBN
4 Syyskuussa 2009 saimme Ikälinjan käyttöömme. Ruudun avattuamme koneella näkyi ensin vain paljon outoja kasvoja. Tutustuminen tapahtui jännittävällä tavalla ruudun välityksellä. Esittelyn yhteydessä selvisi, että mukavan oloinen rouva Elsi ilmoitti olevansa yksinäinen, eikä lähde kotoaan mihinkään. Pyysin Elsiltä esittelyn yhteydessä luvan soittaa hänelle kommentilla "sen jälkeen et ole yksin". Sain Elsin kiinnostumaan AVH-yhdistykseen liittymisestä sekä askartelukerhon toimintaan tulemisesta. Tämän jälkeen olemme useasti olleet yhteyksissä toisiimme Ikälinjassa, joka on antanut meille uusia ulottuvuuksia ja tuonut iloa ja aktiviteetteja elämään. Meidän molempien mielestä on ollut antoisaa tutustua toisiimme ja muihinkin Ikälinjan ihmisiin ja monipuoliseen ja kiinnostavaan palvelutarjontaan. Tuntuu kuin Ikälinja olisi avannut meille oven uuteen maailmaan. Elsi ja Sinikka
5 ESIPUHE Tampereen kaupunki oli mukana kuuden muun EU-maan kanssa T-Seniority projektissa Suomesta toisena partnerina yhteistä pilottia oli toteuttamassa MediNeuvo Oy. Projektin aikana kehitettiin Tampereen kaupungin tarpeisiin soveltuva Ikälinja-palvelumalli. Ikälinja toimii kosketusnäytöllisellä tietokoneella videoneuvotteluohjelman avulla. Projektissa testattiin tulevaisuuden palvelua eli videoneuvottelua asiakastyössä osana ikäihmisten palveluprosessia. Jo muutamien vuosien ajan videoneuvottelut ovat tehneet tuloaan julkisiin palveluihin. Varsinaista läpimurtoa ei ole vielä ollut, mutta monia hyviä avauksia nähty. Ikälinja on yksi niistä. Enemmän aikaa asiakastyöhön, sisältöä arkeen, kuntoutusta, henkilökohtaisia sosiaali- ja terveyspalveluja omahoidon tueksi ja yksinasuvan turvaksi, tietoa ja opastusta, omaisten aktiivista osallistumista ikäihmisen arkeen. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, mitä Tampereen T-Seniorit projektissa tehtiin. Pilottiryhmän 40 asiakaskotia olivat ensiarvoisen tärkeitä palvelujen ja mallin kehittämisessä. Lisäksi mukana oli 10 yhteiskäyttöpistettä. Monet ikäihmiset saivat hankkeen aikana kokea uuden teknologian tuomat edut ja ilot. Vaikka projekti päättyy Ikälinja-käyttöliittymän ja -palvelumallin hyödyntäminen asiakasprosesseissa jatkuu uusissa hankkeissa. Ikäihmisten palvelujen lisäksi sitä käytetään muun muassa mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa ja avauksia lasten ja nuorten palveluihinkin mietitään. Hyvä asiakaspalaute auttaa eteenpäin. MediNeuvo Oy:n kanssa toteutetusta pilotista saimme hyviä kokemuksia videoneuvottelun käytöstä asiakastyössä hoitajien näkökulmasta. Asiakkaan ohjaaminen on monin verroin helpompaa kuvan kuin pelkän kertoman perusteella. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityiskiitos MediNeuvon väellä tiiviistä ja antoisasta yhteistyöstä. Myös helppokäyttöisen tekniikan toimittajalle Videra Oy:lle kiitokset toiveidemme kuulemisesta ja yhteisestä kehittämistyöstä. Haluan kiittää yhteisestä urakasta erityisesti projektisuunnittelija Mia Vaelmaa, joka on kaiken muun työn lisäksi koonnut tähän loppuraporttiin kaikki projektin ja Ikälinjan kehittämisen käänteet ja muovannut tulevaisuuden suunnan toimiviksi kuviksi. Yhteistyömme on ollut saumatonta jakamista. Tampereen kaupungin konsernihallinnon projektienhallintapäällikkö Sirpa Kolehmainen on vienyt projektia eteenpäin alkumetreistä lähtien ja ollut vahvana tukenamme kaikissa yllättävissäkin käänteissä ja haasteissa projektin aikana. Kiitos sinulle innostuksestasi ja asiantuntemuksestasi. Ilman tietohallinnon ja tietotekniikkakeskuksen tukea tekninen toteutus olisi ontunut pahasti. Erityiskiitokset Niila Mäkelälle viisaista ja tulevaisuuteen suuntautuvista näkökannoista. Yhteistyössä eri toimialojen ja toimijoiden kanssa videoneuvottelun ja Ikälinja palvelumallin hyödyntäminen asiakastyössä on mahdollista myös jatkossa. Tampereella Milja Koljonen Projektipäällikkö
6 TIIVISTELMÄ T-Seniorit Tampere -projekti Loppuraportti T-Seniority, Expanding the benefits of Information Society to Older People through digital TV channels EU-hankkeeseen osallistui Suomen lisäksi Espanja (koordinoija), Ranska, Kreikka, Kypros, Italia ja Englanti. Hankkeen tavoitteena oli parantaa ikääntyvän väestön elämänlaatua, sekä tukea kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpitämistä tekniikkaa hyödyntäen. Tampereen projektissa tavoitteena oli lisäksi vuorovaikutteista videoneuvottelutekniikkaa hyödyntävän toimivan palvelumallin kehittäminen ja pilotointi yhdessä yksityisen terveydenhuollon yrityksen MediNeuvo Oy:n kanssa. Tampereen projektin pilottiryhmään valittiin asiakkaita, jotka hyötyisivät erityisesti kuvallisesta yhteydestä. Pilottiryhmään kuului 40 tamperelaista ikäihmistä ja 10 yhteispalvelupistettä asiakkaineen. Yhteispalvelupisteitä olivat muun muassa Takahuhdin palvelukeskus, Korttelikerho Peipontupa, Päiväkeskus Annikki, Kansainvälinen naisten tapaamispaikka Naistari ja Keinupuiston palvelukodin päivätoiminta. Projektissa kehitetty IkäLinja -käyttöliittymä oli pilottiryhmäläisten käytössä keskimäärin vuoden verran. IkäLinja on T-Seniorit -projektin aikana kehitetty helppokäyttöinen kosketusnäytöllinen videoneuvottelua hyödyntävä käyttöliittymä, jonka tekninen toteutus on Videra Oy:ltä. Videran palvelupakettiin kuuluu PC, videoneuvotteluohjelman (Vidyo), webkamera, mikrofoni, laajakaistayhteys, asennus ja tekninen tuki. Projektissa kehitetystä ja käytetystä IkäLinja-palvelumallista kerättiin käyttäjäkokemuksia pilottiryhmäläisiltä, heidän omaisiltaan, Tampereen kaupungin työntekijöiltö ja muilta viranomaisilta, sekä MediNeuvo Oy:n hoitajilta. Tiedonkeruu tapahtui T-Seniority - hankkeen kansainvälisten ohjeiden mukaisesti. Kaikissa partnerimaissa toteutettiin samat haastattelut ja kyselyt. Tässä raportissa käsitellään ainoastaan T-Seniorit Tampere osahanketta ja sen tuloksia. Projektin tuloksena syntyi IkäLinja-käyttöliittymä ja -palvelumalli. IkäLinjan kautta saatavia videoneuvottelun avulla toteutettuja vuorovaikutteisia palveluja olivat mm. hoitajan ympärivuorokautinen (24/7) päivystys, henkilökohtainen terveysneuvonta, erilaiset viikko-ohjelmat ja omaisyhteydenpidon mahdollisuus. Näiden lisäksi käytettävissä informatiivisia ja viihteellisiä palveluja internet-yhteyttä hyödyntäen. Käyttäjäkokemusten mukaan IkäLinja on pääsääntöisesti ollut helppokäyttöinen, hyödyllinen, turvallisuuden tunnetta luova ja lisännyt käyttäjien teknologiamyönteisyyttä. Tällaisesta palvelusta oltaisiin valmiita maksamaan. On kuitenkin asiakkaita, joille palvelu ei ollut soveltuva. Muistisairaus voi vaikeuttaa tai jopa estää IkäLinjan käytön oppimista ja sen kautta saatavien palvelujen hyödyntämistä. Projektissa asetettuihin tavoitteisiin päästiin. Lisäksi uudet keskenään verkostoituneet yksiköt ja projektit jatkavat palvelumallin käyttöä ja kehittämistä erilaisten asiakasryhmien kanssa. IkäLinja-palvelumallin juurtuminen osaksi Tampereen kaupungin tuotantoprosesseja on mahdollista. IkäLinja-palvelumallin jatkokehityksen, yhteistyöverkoston ja sisällöntuotannon keskitetty koordinointi auttaisi IkäLinja-palvelumallista saatavien hyötyjen maksimoinnissa.
7
8 Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä T-SENIORIT -PROJEKTI T-Seniority EU-hanke T-Seniorit Tampere -projekti Kustannukset ja resurssit Aikataulu Riskienhallinta Tiedottaminen ja kansainvälinen yhteistyö IKÄLINJA IkäLinja-palvelumalli Puhelinluettelo Viikko-ohjelma OhjelmaLinja TerveysLinja TietoLinja Ryhmähuone Omainen / lähityöntekijä PALVELUSTA SAADUT KOKEMUKSET Asiakashaastattelut Haastateltavien perustiedot Teknologian käyttöön liittyvät kysymykset IkäLinjan käytettävyys Sosiaaliset kontaktit IkäLinjan avulla Lisäkysymykset TerveysLinja palvelusta Lisäkysymykset Seniorivalmennuksesta Yhteispisteiden asiakkaiden palautetta Omaisilta saatua palautetta Yhteispisteiden työntekijöiden haastattelujen tulokset MediNeuvo Oy:n hoitajille tehty kysely Päiväkirjat Palvelusisällöt Tekniikka Muut asiat Asiantuntijaryhmältä saatu palaute Vaikuttavuus T-SENIORIT -PROJEKTIN EETTISET NÄKÖKULMAT TOIMINTA JATKUU Palvelumallin käyttöä jatkavien projektien esittely Geriatrian poliklinikka KOTA -hanke Lempäälän Ehtookoto Ry Pirkanmaan Hoitokoti Välitin JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LÄHTEET LIITTEET... 68
9
10 9 1 T-SENIORIT -PROJEKTI 1.1 T-Seniority EU-hanke T-Seniority, Expanding the benefits of Information Society to Older People through digital TV channels -hanke oli seitsemän EU-maan yhteinen hanke, jonka tavoitteena oli parantaa ikääntyvän väestön elämänlaatua, tukea kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpysymistä vuorovaikutteista tekniikkaa hyödyntäen. Tampereen projektin tuotoksena syntyi vuorovaikutteista tekniikkaa hyödyntävä palvelumalli ikäihmisten kotiin tuotettavista palveluista. Projekti alkoi ja päättyi Hankkeessa Suomen lisäksi mukana olevat maat olivat Espanja (koordinoija), Ranska, Kreikka, Kypros, Italia ja Englanti. Tampereen kaupungille tarjottiin maaliskuussa 2008 osallistumismahdollisuutta T- Seniority EU -hankkeeseen yhdessä yksityisen terveydenhuollon yrityksen MediNeuvo Oy:n kanssa. Hakuvaiheessa MediNeuvo Oy:n suomalaisina partnereina olleet kunnat vetäytyivät hankkeesta organisaatiomuutosten takia. Pormestarin päätti EUhankevalintatyöryhmän esityksen mukaisesti , että Tampereen kaupunki osallistuu T-Seniority -hankkeeseen. Projekti käynnistettiin hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikössä lokakuussa 2008 josta siirtyi organisaatiomuutosten jälkeen konsernihallintoon. T-Seniorit -projektia hallinnoitiin lähtien Tampereen kaupunkikonsernin tietohallintoyksikössä. 1.2 T-Seniorit Tampere -projekti Suomen osahankkeen nimi oli T-Seniorit Tampere, jonka oli osa isoa EU-hanketta. Tämä loppuraportti on vain Suomen osahankkeeseen liittyvä. Tampereen kaupunki ja terveydenhuollon virtuaalipalveluihin erikoistunut yritys MediNeuvo Oy toimivat Suomen osaprojektissa partnereina. T-Seniorit -projektissa 40 tamperelaista ikäihmistä sekä asiakkaita 10 erilaisesta yhteispisteestä (esim. ikäihmisten päivätoiminta, Kansainvälinen naisten tapaamispaikka) käytti projektissa kehitettyä palvelujärjestelmää, IkäLinjaa. Pilottiryhmäläiset ja yhteispisteet valittiin yhteistyössä Tampereen kaupungin eri asiantuntijoiden kanssa. T-Seniorit -projektin projektisuunnitelmassa ( ) projektin tavoitteiksi tarkennettiin kotona asumisen tukeminen, elämänlaadun parantaminen, yksinäisyyden poistaminen ja ehkäiseminen, sekä vuorovaikutteista tekniikkaa hyödyntävän palvelumallin kehittäminen, tuottaminen, toteutus ja pilotointi. TAULUKKO 1 Projektisuunnitelman ( ) mukaiset tavoitteet. Tavoite Kotona asumisen tukeminen Ikäihmisten elämän laadun parantaminen Yksinäisyyden poistaminen ja ehkäiseminen Vuorovaikutteisen tekniikan avulla toteutetun palvelumallin kehittäminen ja pilotointi Mittari Toimiva palvelutuote Käyttäjäkokemukset Käyttäjäkokemukset Käyttäjäkokemukset Toimiva palvelumalli Onnistuneet käyttäjäkokemukset
11 10 Projektissa haluttiin aikaansaada toimivia vuorovaikutteiseen tekniikkaan pohjautuvia palveluja, sekä toimintamalli kotona asumisen tueksi. Haluttiin saada myös kokemuksia videoneuvottelutekniikan hyödynnettävyydestä erilaisissa ikäihmisten palveluissa. TAULUKKO 2 Projektisuunnitelman ( ) mukaiset tuotokset. Tuotos Toimivia palveluja vuorovaikutteisen tekniikan avulla ikäihmisille Vuorovaikutteista tekniikkaa hyödyntävä toimintamalli ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi Sopiva tekniikka videoneuvottelujen toteuttamiseksi yksityisten kotien ja palveluntarjoajien välillä Valmistumisaika Hankkeen alkuperäinen kesto oli EU-asiantuntijoiden suosituksesta hanke sai kuuden kuukauden jatkoajan, sillä useissa partnerimaissa hanke oli päästy aloittamaan Suomen tavoin myöhässä. Hanke jatkui asti, lisärahoitusta projektille ei tullut. T-Seniorit -projektin pilottiryhmään valittiin erilaisia pienempiä asiakasryhmiä, jotta löydettäisiin ne palvelut, joissa interaktiivisella videoneuvottelutekniikkaan perustuvalla teknisellä ratkaisulla saataisiin huomattavia hyötyjä kotona asumisen tukemiseksi ja elämänlaadun paranemiseksi. Pilottiryhmä valittiin seuraavin perustein: Ryhmä paljon terveydenhuollon palveluja käyttäviä yksin asuvia henkilöitä nimenomaan 24/7 hoitajan päivystyspalvelua testaamaan. Tarkoituksena oli selvittää miten kuva tukee kotona asumista ja vähentää päivystyskäyntejä. Ryhmä tyypin 2 diabetesta tai sydän- ja verisuonitauteja sairastaville terveysvalmennusta videoneuvottelua hyödyntäen. Valmennusta on aikaisemmin annettu puhelimitse. Nyt testattiin videoneuvottelun mahdollisuuksia. 10 hengen ryhmä aivohalvaus- ja afasiapotilaita, jotka hyötyvät kuvayhteydestä nimenomaan kommunikoinnissa. Ryhmä venäjänkielisiä inkerinsuomalaisia paluumuuttajia, jotka saivat kuvayhteyden omankieliseen ohjaajaan. Tarkoituksena oli saada myös oman kielistä ohjelmaa ja vertaistukea ja osallistua yleisiin ohjelmiin kotoutumisen tukena. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, joilla IkäLinja toimi toi rytmiä ja sisältöä päivään sekä toimi tukena esim. laitoskuntoutuksesta kotikuntoutukseen siirryttäessä. Yhteispisteitä: Takahuhdin palvelukeskus, Korttelikerho Peipontupa, Ikäpiste, Päiväkeskus Annikki, Kansainvälinen naisten tapaamispaikka Naistari, Annalan talo, Kaukajärven kotihoito, Keinupuiston palvelukodin päivätoiminta, Mainiemen kuntoutumiskeskus. Yhteispisteissä IkäLinja saatiin laajemman asiakaskunnan käytettäväksi. Lisäksi osa kotona IkäLinjaa käyttävistä asiakkaista oli jonkin em. yhteispisteen asiakas. Yleistä kaikille kotikäyttäjien pilottiryhmäläisille: Pilottiryhmään kuului pääsääntöisesti yli 65-vuotiaita ikäihmisiä. Kaikki pilottiryhmäläiset voivat osallistua viikko-ohjelmaan ja saivat ympärivuorokautisen yhteyden, 24/7, MediNeuvon päivystävään sairaanhoitajaan terveydenhuollon neuvontaan liittyvissä asioissa. Tietopalvelut kosketusnäytöltä TietoLinjaa hyödyntäen. Oma halu tulla mukaa.
12 Kustannukset ja resurssit T-Seniority -hankkeen rahoituksesta 50 % tuli EU:n kilpailukyvyn ja innovaatioiden CIP puiteohjelmasta. 50 % Tampereen osahankkeen rahoituksesta tuli omarahoituksena. Hankeen kokonaisbudjetti oli euroa. Tampereen kaupungin hyväksytty budjettiosuus oli euroa, josta 50 % oli EU-rahoitusta. EU maksaa korvauksen toteutuneiden kustannusten mukaan. Omarahoitusosuudesta ( ) noin puolet katettiin Vipu-projektin työpanoksista. Muu osuus muodostui Ikäihmisten palvelujen, Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen, Kehittämisjohtajan hankerahojen, Tilaajajohtajan kehittämisrahojen sekä asiantuntijaryhmän henkilöstöpanosten osuuksista. Alihankinta- ja henkilöstökuluja jäi käyttämättä aliresurssoinnin takia. Lisähenkilöstön palkkaamiseen ei saatu lupaa Tampereen kaupungin henkilöstöyksiköltä. CIP hankeohjelman ohjeen mukaisesti Tampereen kaupungille maksettiin yleiskuluihin 30 % henkilöstökuluista. Yleiskulut on tarkoitettu käytettäviksi erilaisiin yleisiin hallinnon kuluihin, joita ei tarvitse raportoida EU:lle. Tampereen kaupungin yleiskuluja on käytetty hallintomenojen lisäksi varsinaisen projektin jälkeen projektin raportointiin ja jatkohankkeiden tukemistyöhön. (Koljonen, 2011.) TAULUKKO 3 Projektin kokonaisbudjetti virallisen EU-hankebudjetin mukaan (Koljonen 2011). Kustannusarvio Euroa Toteutunut Henkilöstökulut Alihankinta Laitteiden leasing ja muut toiminnan kulut Matkat Yleiskulut ( sisältää hallinnolliset kulut) Yhteensä Projektin ohjausryhmänä toimi Tietohallinnon hyvinvointipalvelujen kehittämis- ja ohjausryhmä. Projektin koordinointiryhmän alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluivat pääsuunnittelija Minna Saario Tietohallintoyksiköstä, projektipäällikkö Milja Koljonen (Syrjänen) sekä projektienhallintapäällikkö Sirpa Kolehmainen Konsernihallinnosta. Koordinaatioryhmän kokoonpano muuttui tietohallintokoordinaattorin Pirjo Smolanderin tullessa Minna Saarion tilalle. Organisaatiomuutosten jälkeen keväällä 2009 projektihenkilöstön esimies palvelupäällikkö Juha Haapamäki osallistui koordinaatioryhmän kokouksiin. Projektisuunnittelija Mia Vaelma osallistui koordinaatioryhmän toimintaan vuodesta 2010 alkaen ryhmän sihteerinä. Myös projektiryhmän kokoonpano muuttui projektin edetessä. Projektissa koko projektin ajan työskentelivät puolipäiväinen projektipäällikkö Milja Koljonen (Syrjänen) alkaen ja kokopäiväinen projektisuunnittelija Mia Vaelma alkaen. IT-asiantuntija Niila Mäkelä oli puolipäiväisenä työntekijänä projektissa asti. Osa-aikaisina sihteereinä työskentelivät lyhyen jakson Laura Selin-Hannola vuonna 2008 ja Reetta Aukee vuoden 2009 syksystä kevääseen Tampereen ja MediNeuvo Oy:n projektit olivat itsenäisiä. Tiiviissä yhteistyössä suunniteltiin ja edettiin projektin tavoitteiden suuntaisesti. Projektitiimit tapasivat säännöllisesti projektikokouksissa, jotka toteutettiin IkäLinjan virtuaalisessa neuvotteluhuoneessa
13 12 aikaa ja matkustuskuluja säästäen. Yhteisiä kokouksia oli säännöllisesti myös tekniikan toimittajan, Videra Oy:n kanssa. Nämäkin kokoukset tapahtuivat pääsääntöisesti Ikä- Linjan virtuaalisessa neuvotteluhuoneessa. Projektiryhmän tueksi koottiin asiantuntijaryhmä, jonka kokoonpano pysyi suurin piirtein samana koko projektin ajan. Asiakasedustaja pilottiryhmästä liittyi mukaan syksyllä 2009, kun varsinainen pilotti alkoi. Asiantuntijaryhmän jäsenet toivat omaa osaamistaan suunnitteluun, sekä kehittivät ja ohjasivat projektia asiasisällöntuotantoon liittyen. Asiantuntijaryhmän jäsenet toimivat myös projektitiedon välittäjänä omille yksiköillensä ja yhteistyökumppaneillensa. TAULUKKO 4 Asiantuntijaryhmän kokoonpano. Rooli Puheenjohtaja Sihteeri Titteli, nimi ja yksikkö Projektienhallintapäällikkö Sirpa Kolehmainen, Konserniohjaus Projektipäällikkö Milja Syrjänen, Tietohallintoyksikkö IT-suunnittelija Niila Mäkelä, Tietohallintoyksikkö Projektisuunnittelija Mia Vaelma, Tietohallintoyksikkö Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi, Ikäihmisten palvelut Projektipäällikkö Tanja Koivumäki, Kotitori-hanke Koordinaattori, Sinikka Tuli, Kotiutustiimi Osastonjohtaja, Riitta-Liisa Kivi, Kirjaston koti- ja laitospalvelut Päivätoiminnanpäällikkö Ulla-Maija Reijonen, Laitoshoito Projektipäällikkö Elina Willberg, Kulttuurikaari Sosiaalityöntekijä Leena Köykkä, Vammaispalvelut Sosiaalityöntekijä Leena Verkkosaari-Jatta, Erikoissairaanhoito Lääkäri Lea Aalto, Erikoissairaanhoito Lääkäri Antti Lukkala, Vastaanottotoiminta Projektipäällikkö Päivi Suikki, MediNeuvo Oy Asiakasedustaja Pentti Päiväläinen 1.4 Aikataulu Marraskuussa 2008 tehdyn projektin aikataulusuunnitelman mukaisesti projektin organisoituminen, teknisen ratkaisun valitseminen ja luominen ja suunnittelutyö kesti helmimaaliskuulle Ensimmäiset IkäLinjat asennettiin ns. esipilottiin helmi- ja maaliskuussa Teknisten ratkaisujen testaaminen päästiin aloittamaan. Samanaikaisesti suunniteltiin ohjelmasisältöjä ja tehtiin päätöksiä pilottiryhmävalinnoista. Kesän 2009 aikana IkäLinjojen asennukset kotiasiakkaille alkoivat ja lähes kaikki laitteet oli asennettu syyskuuhun 2009 mennessä. Ohjelmalähetysten määrää lisättiin. Säännölliset lähes päivittäiset ohjelmalähetykset alkoivat syyskuussa 2009 jatkuivat syyskuun 2010 loppuun asti. Projektissa muodostui laaja yhteistyöverkosto kaupungin eri asiantuntijoiden, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden vastaavanlaisten hankkeiden kesken. Palvelumallista tiedotettiin laajasti kaupungin sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kun koko EU-hanke sai kuuden kuukauden lisäajan, toimintaa jatkettiin mutta keskityttiin erityisesti alkuperäisen pilottiryhmän toimintojen lopettamiseen ja uusien IkäLinjan käyttöä jatkavien yksiköiden ja hankkeiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Arviointi, eli
14 13 asiakashaastattelut, omais- ja viranomaiskyselyt sekä yhteiskäyttöpisteiden työntekijöiden haastattelut tehtiin lokakuuhun 2010 mennessä. TAULUKKO 5 Projektisuunnitelman mukainen aikataulu. Vaihe Tärkeimmät tehtävät Aikataulu Vastuuhenkilö I Suunnittelu Projektin organisoiminen Projektiryhmä Teknisten ratkaisumallien luominen ja osien yhteensovittaminen Pilottiryhmän valitseminen Palvelun sisältöjen luominen II Esipilotti Teknisten ratkaisujen testaaminen Projektiryhmä pienellä pilottiryhmällä Ohjelmasisältöjen suunnitteleminen III Pilotti Palvelumallin luominen, testaaminen Projektiryhmä ja kehittäminen Palvelumallin levittäminen ja vaikuttavuus IV Arviointi Tulosten arviointi ja analyysi Projektiryhmä Jatkosuunnitelmat Loppuraportti 1.5 Riskienhallinta Projektisuunnitelmassa projektin alkuvaiheessa suurimpien riskien arvioitiin liittyvän hankkeen kireään aikatauluun, EU-rahoituksen sidonnaisuuden Tampereelle sopimattomaan tekniseen ratkaisuun, sekä soveltuvan tekniikan korkean hinnan. Koko kansainvälisen hankkeen aikataulu todettiin liian kireäksi ja projektille suositeltiin ja saatiin kuuden kuukauden jatkoaika. Jatkoaika mahdollisti palvelun pilotoinnin pidemmällä ajanjaksolla, jolloin käyttäjäkokemuksista saatiin paremmin tietoa. Lisäksi palvelumallin levittämiseen ja sen käytöstä kiinnostuneiden hankkeiden ja yksiköiden alkuun saattamiseen pystyttiin panostamaan. Kansainvälisessä T-Seniority -hankkeessa tärkeimpänä pilotoitavana tuotteena muissa partneri maissa oli Suomen pilotissa TietoLinja -nimellä oleva käyttöliittymä. Muissa projektin partnerimaissa tämä oli ykköstuote ja sitä testattiin ja kehitettiin projektin aikana. Sen sijaan Tampereen pilotissa pääpaino oli vuorovaikutteisten palvelujen suunnittelussa, pilotoinnissa ja arvioinnissa. T-Seniorit Tampereen videoneuvotteluun perustuva osahanke erosi muista huomattavasti ja projektin alkuvaiheessa se näytti melkein muodostuvan esteeksi projektissa jatkamiselle. Brysselissä olleen ensimmäisen projektitarkastuksen (review), sekä projektikoordinaattorin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella oli uhkana, että käyttämäämme kosketusnäytöllistä tietokonetta ja vuorovaikutteisiin palveluihin perustuvaa palvelumalliamme ei tultaisi hyväksymään. Lopulta perustellut suunnitelmat projektille asetetut tavoitteet kuitenkin hyväksyttiin. Käytettävissä olevan tekniikan hinta koettiin kalliina. Projektin alusta sen loppuun mennessä hinta puolittui ja tekniikka on osoittautunut asiakkaalle helppokäyttöiseksi. Yhteistyö T-Seniority hankepartnereiden kanssa oli vähäistä. Projektin alussa kaikki yhteydenpito tapahtui koordinoijan, Espanjan, projektihenkilöstön kautta. Vasta projektin loppupuolella yhteistyö tiivistyi muidenkin kanssa ja muotoutui yhtenäinen kokouskäytäntö. Tiiviimpi yhteistyö olisi ollut toivottavaa. Partnerimaissa tapahtui jonkin verran
15 14 henkilöstömuutoksia, jotka vaikuttivat esimerkiksi sovittuihin vastuualueisiin. Myös Tampereen projektihenkilöstössä tapahtui muutoksia ja resurssivähennyksiä. Yllättävin ja surullisin käänne T-Seniorit -projektissa oli partnerimme Medineuvo Oy:n konkurssi syksyllä Tieto konkurssista tuli täysin yllätyksenä kaikille. Konkurssi tapahtui projektin loppuvaiheessa, jolloin Medineuvo Oy:n tuottamien sisältöjen oli sovittu muutenkin loppuvan. Medineuvo Oy:n henkilökunta hoiti sovitusti ohjelmasisältöpuoleen ja hoitajapäivystykseen liittyvät velvollisuudet, sekä osan asiakashaastatteluista asti. MediNeuvo Oy:n toiminta loppui TAULUKKO 6 Riskien arviointi (Projektisuunnitelma Lisättynä Toteuma ). Riskin kuvaus Projektihenkilöstön vaihdokset Epäsopivan tekniikan valinta Etäyhteyksiin liittyvät ennakkoluulot - muutosvastarinta Yhteistyön toimimattomuus partnereiden ja alihankkijoiden kanssa EU rahoitus on sidottu ratkaisuun, joka ei sovellu Tampereelle Hankeen tavoitteisiin ei päästä liian kireän aikataulun vuoksi. Tampereelle soveltuvan tekniikkaa ei pystytä hankkimaan kustannussyistä Tod.näk. (1 5) Vaikutus (1 5) Riski ind. Tarvittavat toimenpiteet Luodaan hyvät ja toimivat työolosuhteet Harkinta, tekniikkaan perinpohjainen tutustuminen Toteuma Projektitiimi pysyi, muuta vaihtuvuutta oli mm. organisaatiomuutoksiin liittyen Vuorovaikutteinen videoneuvottelun perustuva palvelu osoittautui soveltuvaksi Tiedotus, motivointi Ei suuria vaikeuksia Pyritään mahdollisimman tiiviiseen ja saumattomaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön partnerien kanssa Neuvottelu sopivamman tekniikan käytöstä Keskitytään hankkeen päätavoitteeseen ja anotaan tarvittaessa lisäaikaa hankkeen alun viivästymisen vuoksi Pyritään löytämään kustannustehokasta tekniikkaa ja mitoittamaan projektin tuotokset budjetin mukaisiksi Kansainvälinen yhteistyö oli liian vähäistä. IkäLinja hyväksyttiin lopulta EUhankkeeseen soveltuvaksi ratkaisuksi. T-Seniority -hanke sai 6 kuukauden jatkoajan monien partnerimaiden päästyä aloittamaan omat projektinsa/pilottinsa alustavasta aikataulusta myöhässä. Valittu tekniikka on ollut soveltuva. Hinnasta on eriäviä mielipiteitä riippuen laskentatavasta.
16 Tiedottaminen ja kansainvälinen yhteistyö Projektista tiedotettiin laajasti Tampereen kaupungin sisäisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti. Projekti herätti kiinnostusta ja olimme mediassa esillä (YLE -uutiset televisiossa ja radiossa, lehdet, julkaisut). Pilottiryhmän jäsenet suunnittelivat ja käsikirjoittivat projektin esittelyvideon, jota hyödynnettiin mm. erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa ja esittelytilaisuuksissa. Projektissa noudatettiin EU-hankkeessa annettuja ohjeita tiedottamisesta. Yhteistyöverkostolle lähetettiin tiedotteita projektin ajankohtaisista asioista ja seminaareista. Myös kansainvälinen uutiskirje Tampereen pilotista lähti kaikkien partnerimaiden yhteistyöverkostoille. Projektin aikana luotiin laaja ja kattava yhteistyöverkosto (n. 200 henkilöä), joka koostui Tampereen kaupungin asiantuntijoista, kolmannen sektorin toimijoista, eri projektien projektityöntekijöistä ja kansainvälisistä yhteyksistä. Erilaisiin kansallisiin seminaareihin, konferensseihin ja messuille osallistuttiin verkostojen luomiseksi, omasta toiminnasta tiedottamiseksi ja muilta oppimiseksi. Osallistuimme mm. TERVE SOS -messuille Lahdessa , Hyvä Ikä messuille Tampereella sekä Kuntamarkkinoille Helsingissä Tampereen pilottia esiteltiin pilottiryhmäläisten kanssa Ranskassa pidetyssä Gerontologian foorumissa etäyhteyden avulla heinäkuussa Marraskuussa 2010 olleessa T-Seniority - projektin Work Shopissa Pariisissa Tampereen pilottia esiteltiin. Pariisista oli etäyhteys pilottiryhmäläisiin Tampereelle. Pilottia esiteltiin myös joulukuussa 2010 Kanadassa pidetyssä vuosittaisessa gerontologian foorumissa. Projektista tiedotettiin ja keskusteltiin Tampereen kaupungin organisaatiossa monissa erilaisissa yhteyksissä. Pormestari Timo P. Nieminen vieraili IkäLinjan suorassa ohjelmalähetyksessä keskustelemassa pilottiryhmäläisten kanssa. Apulaispormestarit ja tilaajapäälliköt ovat saaneet päivitettyä tietoa projekti kulusta ja tuloksista säännöllisesti. T-Seniorit -projektille myönnettiin Tampereen kaupungin Kehittäjäpalkinto vuonna Tampereen kaupungin intranetin sekä ulkoisten internetsivujen T-Seniorit -projektin esittelyä on päivitetty säännöllisesti. Projektista on tiedotettu Tampereen kaupungin henkilöstölehdessä Vilkussa. Lisäksi järjestimme seminaarin Ollaan ETÄyhteydessä! Videoneuvottelukäytännöt julkishallinnossa, asiakastyössä ja opetuksessa. Tietoisuus projektista on lisääntynyt myös ohjelmalähetysvieraiden, eli eri asiantuntijoiden kautta. Osallistumalla ohjelmalähetykseen Tampereen kaupungin asiantuntijat, kolmannen sektorin toimijat, yksityiset yritykset ja muut yhteistyötahot ovat saaneet omakohtaista kokemusta IkäLinjasta, ja voineet viedä tietoa mukanaan omille verkostoilleen. Projektimme pilottiryhmäläiset saivat asiantuntevaa ja ajankohtaista tietoa ohjelmalähetysvierailta.
17 16 TAULUKKO 7 Viestintäsuunnitelma. Kenelle (sidosryhmät) Mitä (asiat, intressit) Milloin (sykli) Miten (kanavat) Kuka (vastuuhenkilö) Projektiryhmä Projektiryhmä Projektiryhmä Tampereen kaupungin henkilöstö Hanke-esittely Reaaliaikaisesti Loora Yhteistyökumppaneille projektin etenemisestä Reaali- www-sivut ja asiakkaille aikaisesti Yhteistyökumppaneille projektin etenemisestä Noin kaksi Sidosryhmä- kaupungin kertaa vuotiedote sisällä ja ulkopuolella dessa Lehdistötiedote projektin tuloksista Tavanomaiset lehdistötiedotekanavat Projektiryhmä 2 IKÄLINJA Tuominen, Paananen & Virtanen (2005, 41) määrittelevät projektituotteistamisen perusvaiheiksi ideoinnin, konseptin testauksen, paketoinnin ja lanseeraamisen sekä levityksen. Heidän mukaansa konseptin testaus ja projektituotteen paketointi ovat ajallisesti tarkasteltuna pitkälti päällekkäisiä vaiheita. Projektituotteen konseptin testaus tapahtuu pilotoimalla tuotetta sekä vertaamalla tuotetta muihin samantyyppisiin tuotteisiin. Vielä paketointivaiheessakin voi ilmetä paranneltavaa tai jatkokehitystä vaativaa. Konseptin parantaminen on yhä silloinkin vielä mahdollista. Pilotointi ja palautteen kerääminen auttavat parantamaan ja kehittämään projektituotetta, jotta se vastaisi paremmin kohderyhmän tarpeisiin. Palautteen kerääminen pitäisi olla systemaattista esim. suoran palautteen järjestelmällä (esim. palautelomakkeet, palautepuhelin, internetin kautta jätettävä palaute), asiakastyytyväisyystutkimuksella tai projektiarviointiin liittyen. Projektituotteen ensimmäinen palaute kerätään pilottiryhmältä. (Tuominen, Paananen & Virtanen 2005, 65.) Projektissa edettiin Tuomisen, Paanasen ja Virtasen määritelmän mukaisesti. Ideoinnin tuloksena syntynyttä IkäLinja-käyttöliittymää pilotoitiin kotikäyttäjien ja yhteispisteiden avulla. Palvelumalli muodostui projektissa saamamme jatkuvan palautteen ja vuorovaikutuksen kautta. Myös muiden vastaavien hankkeiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla saimme ohjeita ja vinkkejä heidän jo oppimistaan asioista. Toisaalta pystyimme myös suuntamaan kehittämistyötä hieman eri suuntaan saadaksemme uudenlaisia kokemuksia ja oppiaksemme niistä. Pilotoinnin avulla saimme tärkeää tietoa erityisesti IkäLinja palvelua käyttäneiltä asiakkailta, pilottiryhmäläisiltä. Palautetta kerättiin koko projektin ajan. IkäLinja nimi valittiin nimikilpailulla. Asiakkaat ja yhteistyötahot yhdessä projektitiimin kanssa keksivät nimiehdotuksia kosketusnäytölliselle tietokoneelle ja palvelukokonaisuudelle. Nimikilpailussa järjestettiin äänestys parhaimman nimen löytämiseksi. IkäLinja voitti. Muita ehdotuksia olivat Näköpuhelin, Näköradio, Oma-TV, Minun-TV, Tuki-TV, Sormikoukku ja HarmaapantteriLinja. T-Seniorit -projektin tuloksena syntyi IkäLinjakäyttöliittymä ja -palvelumalli, joita kuvataan seuraavaksi.
18 IkäLinja-palvelumalli IkäLinja-palvelumalli koostuu teknisestä osuudesta eli käyttöliittymästä ja laitekokonaisuudesta, sekä erilaisista palveluista, joita tekniikkaa hyödyntäen voidaan asiakkaille tarjota. Videoneuvotteluyhteys asiakkaan ja asiantuntijoiden (päivystyspalvelut, hoitaja, kotihoidontyöntekijä, omankielinen asiakasohjaaja jne.), omaisten ja muiden toimijoiden kesken luo rajattoman mahdollisuuden palvelujen saatavuuden, laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseen. Tässä loppuraportissa kuvataan, minkälaiseksi IkäLinja-käyttöliittymä muodostui ja miten IkäLinjaa hyödynnettiin projektin aikana. Lisäesimerkkejä erilaisista IkäLinjan käytön mahdollisuuksista asiakastyössä ja työprosesseissa saa luvussa 5, jossa kerrotaan miten kehittämistoiminta jatkuu T-Seniorit -projektin jälkeen. Projektituotteen taustalla on selkeä ja tarvelähtöinen kuvaus siitä, mitä tarjotaan ja kenelle. Tuotteesta paketoidaan selkeä kokonaisuus, joka on helposti siirrettävissä alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Varsinainen tuoteidea on kehitetty suunnittelu- ja ideointivaiheessa, jolloin on luotu tuotekonsepti kuvaamaan projektituotetta ytimekkäästi (mitä, kenelle, miten, miksi). Konseptia testataan / pilotoidaan ja arvioidaan. Pilotoinnissa saadut kokemukset ja tulokset hyödynnetään projektituotteen jatkokehittelyssä. Näiden vaiheiden jälkeen tuote paketoidaan, eli tuotteen toimintaajatus kiteytetään lopulliseen muotoon. Alkaa tuotteen esittely ja markkinointi kohderyhmille. Tuotetta lanseerataan (tuotteen levittämistä ulkoisille markkinoille), levitetään ja markkinoidaan verkostoja hyödyntäen. (Tuominen, Paananen & Virtanen 2005, ) Tampereen kaupungin ja Medineuvo Oy:n yhteistyössä kehitettiin IkäLinjakäyttöliittymä ja -palvelumalli. IkäLinjan tekninen toteutus ostettiin Videra Oy:ltä ja sen taustalla on HyvinvointiTV konsepti. Videran palvelupakettiin kuului IkäLinjan asennus asiakkaalle, käytönopastus, sekä tekninen paketti sisältäen PC:n, videoneuvotteluohjelman (Vidyo), webkameran, mikrofonin, internet - yhteyden, asennuksen ja teknisen tuen. Projektin aikana IkäLinjaa käyttäneillä pilottiryhmäläisillä olivat käytössä yleiset tietopalvelut sekä henkilökohtaiset ja ryhmässä tapahtuvat interaktiiviset palvelut. Yleiset tietopalvelut 1. Tietoa tarjolla olevista sosiaali- ja terveydenhuollon julkisista ja yksityisistä palveluista ja palveluntarjoajista 2. Tietoa kulttuuri-, virkistys- ja harrastustoiminnasta 3. Tietoa erilaisista taloudellisista tukimuodoista ja etuuksista 4. Järjestötoiminnan esittelyjä 5. Interaktiivisia ja informatiivisia Henkilökohtaiset ja ryhmässä tapahtuvat interaktiiviset palvelut 1. Yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöihin (sosiaalityöntekijä, hoitaja, tulkki, lähityöntekijä, fysioterapeutit) 2. Yhteys yksityisten palveluntuottajien palveluihin 3. Yhteys omaisiin ja ystäviin 4. Yhteys vertaisryhmiin
19 18 KUV VA 1 IkäLinja a-käyttöliittyymän etusivvu. IkäLiinjan etusivvulla on ma ahdollista olla 9 painik ketta, jotka esitellään seuraavaks si tarkemm min. Ne ovvat puhelinlu uettelo, viikkko-ohjelma a, TerveysLinja, TietoL Linja, Palvelupisteet / Neuvottelu uhuone / Ryyhmähuone e ja painike omaiselle / lähityöntekkijälle soittamista varte en. IkäLinja-käyttöliittym män aloitusssivu on rää ätälöitävissä asiakkaan tarpeiden n mukaise eksi, jolloin siinä voi olla o valittu määrä m valitttuja palvelu uita. Esime erkiksi painikkeet omaiiselle ja om malle lähityö öntekijälle soittamista s varten. Tä ässä loppurraportissa käytek tään esimerkkeiinä T-Senio orit -projektissa käytetty yjä painikke eiden nimiä. Ne on mu uokattavissa toivomussten mukaisseksi Videra alle ilmoittamalla.
20 Puhelinluettelo elinluettelo-painiketta painamalla p uhelinluette elo, josta löyytyvät yhteystieavautuu pu Puhe dot, joille IkäLin njan käyttä äjä voi soitttaa kahden nvälisen kuvapuhelun. Luetteloss sa on yleen nsä ollut muiden sama aan pilottiryyhmään kuu uluvien etun nimet. Puhe elinluettelo ilmaisee kenen k laite on päällä ja a kenellä sa ammutettu, sekä linjan varattuna o olemisen. KUV VA 2 IkäLinja an puhelinlu uettelo.
Välittäjä 2009 -hanke
Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat
LisätiedotEtäpalvelut - Historian havinaa ja tulevaisuuden visioita
Etäpalvelut - Historian havinaa ja tulevaisuuden visioita Aikamatka päivän teemaan 1 Sisältö Mitä tarkoitamme etäpalveluilla? laaja pikakatsaus etäpalveluihin tämän päivän teemana videoneuvottelua hyödyntävät
LisätiedotEtäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa
Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet
LisätiedotHyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi
Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa
LisätiedotApu on kosketuksen päässä
Apu on kosketuksen päässä Kokemuksia kuvallisen yhteyden hyödyntämisestä asiakastyössä Tampereella 28.11.2012 Mia Vaelma Esityksen sisältö T-Seniority EU-hanke, Tampereen osaprojektin kokemuksia Käytössä
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotHyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT
Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotKuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke
Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotHyvinvointia e-palvelujen avulla
Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Kolarin terveyskeskuksen kuvapuhelinpilotti
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Kolarin terveyskeskuksen kuvapuhelinpilotti 1.11.2017 1 Taustatieto pilotille Tarve kokeilulle: asiakas huolestunut ja turvaton kotona,
LisätiedotHYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla
HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotPalaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta
Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin
LisätiedotOtos 1. Otoksen sisältö:
Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,
LisätiedotKäyttäjien osallistaminen nopeuttaa tuotekehitystä ja teknologian käyttöönottoa sote-sektorilla
Käyttäjien osallistaminen nopeuttaa tuotekehitystä ja teknologian käyttöönottoa sote-sektorilla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto -hankkeen loppuseminaari 21.5.2018 Niina Holappa, Prizztech
LisätiedotLauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin
Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
Lisätiedotmhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW
mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW mhealth booster hankkeen käyttäjälähtöiset KEHITTÄMISYMPÄRISTÖT Soukan palvelukeskuksen HYVINVOINTIKIOSKI
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset
VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotKOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen
LisätiedotKotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013
Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotHUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke
HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry
Asiakkaiden tyytyväisyys Tammilehdon päivähoidon palveluun 2019 SISÄLLYS 1. PALVELUKESKUS TAMMILEHDON PÄIVÄHOITO 2. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3. ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUKESKUS
LisätiedotTIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ
TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
LisätiedotPOHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010
POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle
LisätiedotTeknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma
Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa Heli Vesaranta Mia Vaelma 1 Aiheet 1. Kotona kuntoutumisen kehittämisprojekti 2. Kuvayhteys kuntoutujan tukena 3. Keskustelua, kysymyksiä,
LisätiedotKÄKÄTE Käyttäjälle kätevä teknologia Ikäihmisen vireä huominen
KÄKÄTE Käyttäjälle kätevä teknologia 2010-2014 Ikäihmisen vireä huominen 18.4.2013 Haaste! Demografia miten turvata ikäihmisille hyvä ja turvallinen arki kotona miten turvata kaikille osallisuutta ja toimintakykyä
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotMallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema
Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotOulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja
Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011 Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry www. mantykoti.fi Yleishyödyllinen,
LisätiedotATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN
ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotIkäkaste Äldre-kaste. Teknologia ikäihmisten palveluissa ja palvelujärjestelmässä - esimerkkejä Ikäkasteesta THL
Ikäkaste Äldre-kaste Teknologia ikäihmisten palveluissa ja palvelujärjestelmässä - esimerkkejä Ikäkasteesta THL 11.4.2011 Vuokko Lehtimäki, projektijohtaja, Pikassos Oy www.ikakaste.fi Ikäkaste Äldre-kaste
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke
LisätiedotYhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015
Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden
LisätiedotRISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen
RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotHaluan itse päättää asioista niin pitkälle kuin se on mahdollista - Vammaisten lasten kokemuksia ja ideoita osallisuudesta
Haluan itse päättää asioista niin pitkälle kuin se on mahdollista - Vammaisten lasten kokemuksia ja ideoita osallisuudesta Projektisuunnittelija Heli Ronimus, Espoon kaupunki Osallisuuden varmistaminen
LisätiedotMitä ikääntyneet toivovat ruokapalveluilta? Ikäruoka-hanke. Merja Suominen ETT, dosentti
Mitä ikääntyneet toivovat ruokapalveluilta? Ikäruoka-hanke Merja Suominen ETT, dosentti Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä Hankekonsortio Helsingin yliopisto Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
LisätiedotIKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki
IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin
LisätiedotSosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa
Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median
LisätiedotTulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa
Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa Kokeilun kuvaus Kokeilu alkoi TAMKissa 4.4.2019 pidetyllä työpajalla. Osallistujia oli TAMKissa 11 ja
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotItä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
LisätiedotHYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto
HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hanke Ulvilan elinkeinotiimin kokous 9.6.2015 HYVÄKSI
LisätiedotSulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi
Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,
LisätiedotVanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä
Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotKokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset
Kokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset Päivi Hämäläinen Hankejohtaja, STM 1 27.2.2019 Hankejohtaja LT Päivi Hämäläinen, STM TAUSTA
LisätiedotSelvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa
Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen
LisätiedotNuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008
Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten
LisätiedotLUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI
Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotKansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet
LisätiedotToimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012
Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotPROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012
PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT Hankemaailman paradokseja Jos ei ole tuotetta, ei ole mitään tuotteistettavaa Mutta jos tuote on Tuotteistaminen tarkoittaa sitä työtä, jonka tuloksena
LisätiedotYli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja
Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotOsaaminen ja innovaatiot
Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä
LisätiedotAssi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotHankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén
Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotIkäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016
1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana
LisätiedotARJEN PELASTAJAT: ATK-OHJAUSTA IKÄIHMISILLE
ARJEN PELASTAJAT: ATK-OHJAUSTA IKÄIHMISILLE Arjen pelastajat - Klubitalo Tönäri Tönäri valitsi kehittämisen kohteeksi ikäihmisten atk-kurssin Valmistelu: Pilotti 8.10. 3.12.2015 Idean esittely mahdolliselle
LisätiedotAIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu
Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon
LisätiedotHyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä
Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Ohjausryhmä 28.9.2015 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kainuussa
Lisätiedot2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
LisätiedotICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014
ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio
Lisätiedot2017 VideoVisit Ltd. All rights reserved.
VideoVisit Oy lyhyesti VideoVisit on kotimainen terveysteknologiaan ja sähköiseen asiointiin keskittynyt perheyhtiö, jonka fokus on etälääkäri- ja virtuaalihoitoratkaisuissa. Mahdollistamme SOTE palveluiden
LisätiedotTAAJAMALIIKENTEEN JA SUOJATEIDEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN -TUTKIMUS CASE TURENKI / HANNA REIHE
TAAJAMALIIKENTEEN JA SUOJATEIDEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN -TUTKIMUS CASE TURENKI 10.6.2015 / HANNA REIHE TUTKIMUS TOTEUTETTIIN, KOSKA Työn tarkoituksena on ollut taajamaliikenteen rauhoittaminen ja
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotArvioin palvelusuunnitelmani tekemistä
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?
LisätiedotYhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle
Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:
Lisätiedot