HALUAMME TARJOTA JOKAISELLE LAPSELLE TURVALLISIA KOKEMUKSIA OMASSA VERTAISMAAILMASSAAN. RALLA-OPAS 2016

Transkriptio

1 HALUAMME TARJOTA. JOKAISELLE LAPSELLE TURVALLISIA KOKEMUKSIA OMASSA VERTAISMAAILMASSAAN. RALLA-OPAS 2016

2 MIKÄ ON RALLA?

3 MIKÄ ON RALLA? RALLAn tarina on saanut alkunsa päivittäisen kasvatus- ja kuntoutustyön tarpeista. Varhaiskasvatuksen ja kuntoutuksen ammattilaisten työ tähtää lapsen yksilöllisen vahvuuksien tukemiseen sekä mahdollisten haasteiden ennaltaehkäisemiseen ja niiden ratkaisemiseen. Arjen pulmana on, että vahvuuksien ja mahdollisten haasteiden tunnistaminen tehdään usein vapaasti havainnoimalla ja kirjaamalla melko sattumanvaraisia huomioita. RALLAn asiantuntijat, Tiina Lautamo ja Vilja Laaksonen, lähtivät kumpikin tahollaan etsimään ratkaisua tähän pulmaan: Tiina tutkimalla lasten leikkitaitoja ja Vilja syventymällä lasten kaveritaitojen tunnistamiseen sekä kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen. Kumpikin tutkimusmatka tuotti konkreettisen työkalun lapsen vahvuuksien tunnistamiseen ja mahdollisten kaveripulmien ennaltaehkäisemiseen, joita on kehitetty eteenpäin yhdessä varhaiskasvatuksen ja kuntoutuksen ammattilaisten kanssa. Nyt RALLA on yhdistelmä asiantuntijuutta, koulutusosaamista ja innostusta. Tulemme tässä oppaassa avaamaan tarkemmin kaveri- ja leikkitaitojen taustoja, syventymään lapsen yksilöllisten vahvuuksien tunnistamiseen arjessa sekä nostamaan esiin havainnoinnin haasteita arjessa. Opas sopii käytännönläheiseksi tietopaketiksi alan ammattilaisille ja perheille.

4 KAVEREIDEN KANSSA

5 KAVEREIDEN KANSSA Kavereiden kanssa lapsi sukeltaa maailmaan, jossa rakennetaan yhteisiä kokemuksia, opitaan uusia taitoja ja seikkaillaan mielikuvituksen siivittämänä leikkien äärellä. Myönteiset yhteiset kokemukset auttavat vahvistamaan lapsen minäkäsitystä eli lapsen käsitystä ja kokemusta itsestään. Haasteena on, että myös kielteiset kokemukset vaikuttavat lapsen käsitykseen itsestään osana laajempana vertaisryhmää. Näin jo pieni lapsi saattaa sanoa: en osaa, muut eivät pidä minusta tai olen kiusaaja. Oman mielipiteen esiin tuominen, uusien kavereiden lähestyminen ja toisten huomioon ottaminen ovat taitoja, joita opitaan ja harjoitellaan kaverisuhteissa. Kaveritaidot auttavat tarkastelemaan niin lapsen vahvuuksia kuin hänelle vaikeampia asioita näkökulmasta, johon voidaan vaikuttaa yksiköllisen ja suunnitelmallisen kasvatustyön avulla. Kaveritaidot ovat opittavissa olevia, ja aikuinen voi auttaa lasta näiden taitojen oppimisessa kuuntelijana, rohkaisijana ja neuvojana.

6 KAVEREIDEN KANSSA Lasten kaveritaidot voidaan jakaa neljään osa-alueeseen, joita ovat: 1. Ryhmässä toimimisen taidot 2. Vuorovaikutuksen ylläpitämisen ja vertaisten tukemisen taidot 3. Vuorovaikutukseen liittymisen taidot 4. Toisten huomioon ottamisen taidot On hyvä muistaa, että lapsella voi olla vahvuuksia yhdessä osaalueessa ja enemmän harjoittelun tarvetta toisessa. Näiden taitojen tunnistaminen auttaa keskittämään huomion lapsen vahvuuksiin ja mahdollistaa lapsen kaveritaitojen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisen. Näin voimme tarjota jokaiselle lapselle onnistumisen kokemuksia omassa vertaismaailmassaan. MUISTA Lukuvinkki: Laaksonen, V Lasten vertaissuhdetaidot ja kiusaaminen esikoulun vertaisryhmissä. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Studies in Humanities 221. TÄMÄ Kaveritaidot ovat osa lapsen laajempaa vuorovaikutusosaamista, joka rajaa huomion juuri kavereiden kanssa tarvittaviin taitoihin. Kaveritaidoista voidaan myös käyttää käsitettä vertaissuhdetaidot.

7 LEIKKIEN RYHMÄSSÄ

8 LEIKKIEN RYHMÄSSÄ Leikin avulla lapsi harjoittelee ja hankkii erilaisia taitoja sekä oppii ymmärtämään omaa toimintaansa suhteessa ympäröivään maailmaan. Oppiminen leikkien yhdessä toisten kanssa tulee tärkeäksi jo toisesta ikävuodesta lähtien. Pieni lapsi matkii symbolisen leikin kautta päivittäisiä askareita ja siten esimerkiksi peittelee nuken nukkumaan. Leikki kehittyy lapsen kasvaessa aina monimutkaisempiin mielikuvitusleikkeihin, joissa leikkitodellisuutta eletään toisten leikkijöiden kanssa. Yhteiseen leikkiin osallistuminen on koko ajan lisää uusia taitoja vaativaa ja kehittävää toimintaa. Taitavassa leikissä lapset kykenevät yhdessä luomaan ja jakamaan rakentamiaan leikkitarinoita. Lapsi oppii ymmärtämään toisten reaktioita, toimintoja ja ideoita osana yhteistä tarinaa. Hän oppii mukauttamaan omaa toimintaansa yhteiseen leikkiin sopivaksi ja keksimään uusia käänteitä, jotta leikki voi jatkua. Leikissä irrottaudutaan todellisuudesta ja ollaan olevinaan.

9 LEIKKIEN RYHMÄSSÄ Lapsen identiteetti leikkijänä ja kaverina vahvistuu hänen kokiessaan itsensä päteväksi toimijaksi kaveriryhmässä. Kaikki lapset eivät kuitenkaan leiki tai osaa leikkiä yhdessä toisten lasten kanssa. Leikki on lapselle tärkeä oppimisen areena, ja siksi taitoa leikkiä tulisi myös arvioida ja tarvittaessa tukea lapsen leikkitaitojen oppimista. MUISTA TÄMÄ Havainnoitavissa olevat leikkimisen taidot kertovat paitsi lapsen kyvystä osallistua ikäistensä leikkiin ja toimintaan, myös heijastelevat muita arjen toimintataitoja. Esimerkiksi toiminnan ohjauksen ja mukauttamisen taitoja, jotka ovat edellytyksenä itsenäiselle toiminnalle ja myöhemmin kouluoppimiselle. Lukuvinkki: Lautamo, T Play assessment for group settings: Validating a measurement tool for assessment of children s play performance in the day-care context. Jyväskylä University, Jyväskylä studies in education, psychology and social research; ; 450. Lapsen leikin kehitysvaiheet etenevät ympäristön tutkimisesta symboliseen toimintaan ja siitä aina mielikuvitusmaailmaan. Näin pieni lapsi oppii kasvaessaan osallistumaan yhä monimutkaisempaan leikkiin.

10 HAVAINNOINNIN HAASTEITA

11 HAVAINNOINNIN HAASTEITA Kaveri- ja leikkitaitojen vahvistaminen auttaa tukemaan lapsen tasapainoista kehitystä. Parhaimmillaan pystymme yksilöllisen kasvatustyön avulla keskittämään huomion sekä lapsen vahvuuksiin että niihin alueisiin, joiden harjoitteluun voidaan vielä kiinnittää erityistä huomiota. Tämä kuitenkin edellyttää, että pystymme ensin tunnistamaan lapsen yksilöllisten taitojen tason luotettavasti. Jos havainnointia tehdään satunnaisia huomioita kirjaamalla tai vertaamalla lapsen suorituksia erilaisissa ikätesteissä oleviin ikänormeihin, riskinä on, että kokonaiskuva lapsen osaamisesta jää hataraksi. Oppimisen ja kehityksen mahdollistamiseksi on tärkeämpää kartoittaa lapsen toimintaa ja osaamisesta hänelle luonnollisissa, toiminnallisissa tilanteissa. Kun havainnoidaan lapsen toimintaa arkisissa tilanteissa, missä lapsen pulmat näkyvät, voidaan myös löytää ratkaisua näiden vaikeuksien voittamiseen.

12 HAVAINNOINNIN HAASTEITA Havainnoinnin taidot vaativat harjaantumista, sillä subjektiivisen lapsituntemuksen rinnalle tarvitaan myös objektiivista havainnointia ja havaintojen systemaattista kirjaamista eli niin sanottua kriteeriperusteista arviointia. Tässä apuna voidaan käyttää ennalta määritettyä leikki- ja kaveritaitojen osa-alueita, jotka huomioivat lapsen osaamisen kokonaisvaltaisesti. Valmiin työkalun avulla havainnoija keskittää huomion siihen mitä näkee, ilman että hän tekee heti tulkintaa syistä. Tutkitut työkalut auttavat kiinnittämään huomion siihen, mitä on tarkoituskin havainnoida. Kun havainnointi on tehty, on mahdollista tuoda havainnoinnin tuottama tieto osaksi lapsen henkilökohtaisen opetussuunnitelman laatimista. MUISTA TÄMÄ Objektiivisen havainnoinnin lisäksi on tärkeää, että myös lapselta ja hänen vanhemmiltaan kysytään näkemystä lapsen taidoista ja mielenkiinnon kohteista.

13 TYÖKALUJA HAVAINNOINTIIN

14 TYÖKALUJA HAVAINNOINTIIN Kun lapsella on pulmia arjessaan ja oppimisessaan, on tilanteeseen aina mietittävä ratkaisumalleja ja pyrittävä tavoitteellisesti tukemaan lapsen oppimista. Tavoitteiden ja tuen keinojen tulee pohjautua huolelliseen tilannearvioon. RALLAn havainnointityökalut auttavat laatimaan kokonaisvaltaisen ja luotettavan tilannearvion nopeasti. RALLAn Kaveri- ja Leikkitaitojen havainnointityökalut on kehitetty sekä lapsen että koko lapsiryhmän myönteisen kehityksen edistämiseen. Työkalut perustuvat kriteeriperustaiseen havainnointiin, jonka avulla kasvattaja saa kokonaisvaltaisen kuvan lapsen vahvuuksista sekä mahdollisista tuen tarpeista. Näin on mahdollista tunnistaa kunkin lapsen keskeisimmät osaamistavoitteet ja tukea niiden systemaattista kehittymistä osana lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Sähköiset työkalut helpottavat myös arjen kirjaamistyötä ja auttavat siten keskittämään huomion oleelliseen. Lapsen yksilöllisiin vahvuuksiin ja kehityskohteisiin pohjaavan arvioinnin avulla on mahdollista tavoittaa tehokkaasti myös varhaisen tai erityisen tuen tarpeessa olevat lapset.

15 TYÖKALUJA HAVAINNOINTIIN On hyvä muistaa, että myönteisten kaverisuhteiden tukeminen ja onnistumiskokemuksia tarjoavan leikin mahdollistaminen auttavat vahvistamaan koko lapsiryhmän toimintaa. Näin on mahdollista varmistaa, että jokainen lapsi pääsee osallistumaan oman ryhmänsä toimintaan aktiivisena jäsenenä. Näkökulmana on, että lasten kaveri- ja leikkitaitojen vahvistaminen sekä ryhmän myönteisen ilmapiirin kehittäminen auttavat ennaltaehkäisemään esimerkiksi syrjäytymistä ja kiusaamista. MUISTA TÄMÄ RALLAn työkalut pohjaavat kahteen väitöstutkimukseen ja niitä on kehitetty viimeisen kymmenen vuoden aikana yhdessä kasvatus- ja kuntoutusalan ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on, että RALLAn käyttö: Tukee lapsen yksilöllisten osaamis- ja kasvutavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamista arjessa. Vahvistaa lapsiryhmän myönteisen ilmapiirin kehittymistä ja ennaltaehkäisee esimerkiksi syrjäytymistä ja kiusaamista. Tarjoaa työkaluja ja yhteisen kielen erityistä tukea tarvitsevien lasten parissa työskenteleville ammattilaisille. Helpottaa ammattilaisten arjen kirjaamistyötä ja lapsikohtaisen vasu-suunnitelman laatimista. Tarjoaa tukea ammattilaisen oman osaamisen kehittämiseen.

16 AIKUINEN TUKIJANA KAVERUUDEN POLULLA

17 AIKUINEN TUKIJANA KAVERUUDEN POLULLA Lasten kaveruuden polun tukeminen on tärkeä tehtävä sekä varhaiskasvatuksen ja kuntoutuksen ammattilaisille että perheille. Lapsen toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen sekä kavereiden kanssa kehittyvien kaveri- ja leikkitaitojen tukeminen on nostettu keskiöön myös esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelmassa. Uusi varhaiskasvatuslaki edellyttää entistä suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa työotetta (OKM, 2015). Siksi osaamista, työvälineitä ja menetelmiä tulee kehittää edelleen. Yksilöllisten vahvuuksien ja pulmien huomioiminen vaatii aina objektiivista ja luotettavaa havainnointia. Objektiivisen havainnoinnin tekeminen onnistuu lapsen arjessa, kun arviointiin käytetään tutkittuja lapsen toimintaa ja osallistumista havainnoivia välineitä. Tällaisia RALLA tarjoaa päiväkotien ja kuntoutuksen ammattilaisten käyttöön leikkitaitojen ja kaveritaitojen tunnistamiseksi ja kehittämiseksi. Kaverija leikkitaidot kertovat lapsen kyvystä osallistua vertaistensa toimintaan. Voidaan nähdä, että osallistuminen arjen ympäristössä on kaiken oppimisen edellytyksenä.

18 AIKUINEN TUKIJANA KAVERUUDEN POLULLA Arviointi ei yksin riitä, sillä vaaditaan osaamista ja tietoa siitä, miten havainnoin tuottamia tuloksia tulkitaan ja hyödynnetään tavoitteenasettelussa sekä pedagogisessa suunnittelussa. Objektiivisen arviointitiedon rinnalla tarkastellaan myös perheen ja lapsen subjektiivista näkemystä tilanteesta. Näin lapsen henkilökohtaisten osaamistavoitteiden asettaminen tapahtuu vuorovaikutuksessa lapsen ja hänen perheensä kanssa. Lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden sovittaminen ryhmän yhteisiksi tavoitteiksi edellyttää uudenlaista ajattelua. Sekä yksittäisen lapsen osaamista että koko ryhmän osaamistasoa voidaan tarkastella sekä tiettynä ajankohtana että suhteuttaen tiedot pidemmällä aikavälillä tapahtuneeseen kehitysvaiheeseen. Näin on mahdollista seurata sekä yksittäisen lapsen että lapsiryhmän osaamistavoitteiden saavuttamista esimerkiksi vuoden aikana. Tavoitteet kirjataan aina mitattavaan muotoon ja sovitaan, milloin tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Varhaiskasvatuslaki edellyttää tarkastelemaan lapsen osaamisen kehittymistä kerran vuodessa, mutta voi olla tarkoituksenmukaista tarkentaa tavoitteita useammin esimerkiksi 3 6 kuukauden sykleissä. Lapsen oppiminen voi olla nopeaa ja taitojen kehittyessä myös tavoitteet voidaan asettaa seuraaviin askelmiin. Kansainvälisessä keskustelussa on noussut esiin myös haasteita pedagogisten uusien mallien kehittämiseen siihen, miten huomioida hyvinkin erilaisia yksilöllisiä haasteita ja tavoitteita suunniteltaessa ryhmämuotoista toimintaa päiväkodeissa. Leikin ja kaveritoiminnan mahdollistaminen kaikille voisi toimia hyvänä lähtökohtana suunnittelussa. 3 VINKKIÄ 1. Aikuisen tuki kaveruuden polulla lähtee lapsen yksilöllisten vahvuuksien tunnistamisesta. Vahvuuksiin pohjaamalla on helpompaa miettiä myös, miten mahdollisia kaveripulmia ratkaistaan. Joskus ratkaisut ovat yksinkertaisia, ja esimerkiksi ympäristön toimintaa muuttamalla löydetään lasta tukevaa toimintaa ja oppimismahdollisuuksia. 2. lapsen yksilöllisten vahvuuksien ja mahdollisten pulmien tunnistaminen edellyttää lapsen toimintaympäristössä tapahtuvaa, systemaattista ja tavoitteellista seurantaa esimerkiksi RALLAn työkalujen avulla. 3. Lapsen henkilökohtaiset osaamistavoitteet mallinnetaan vuorovaikutuksessa havainnoinnin ja lapsituntemuksen tuottaman ymmärryksen pohjalta. Osaamistavoitteet laaditaan kirjalliseen muotoon ja niitä tarkastellaan uudelleen esimerkiksi 3-6 kuukauden välein..

19 Kiinnostuitko RALLAsta? Kerromme mielellämme lisää. Ole rohkeasti yhteydessä asiantuntijoihimme ja kysy lisää koulutuksista ja digitaalista työkaluistamme. Me räätälöimme teidän tarpeisiinne sopivan palvelukokonaisuuden.

20 TIINA LAUTAMO FT, TtL tiina.lautamo@ralla.fi VILJA LAAKSONEN FT, YTM vilja.laaksonen@ralla.fi