Jari Vilenn-IMV. OKMElOutokumpu 1 kpl KTL ,03,05,06,09,

Transkriptio

1 m Jari Vilenn-IMV OKMElOutokumpu 1 kpl KENTTAN~RAPORTTI LAIHIAN, JURVAN JA ISOKYRON ALUEIDEN KALLIOPER~AR- TOtfUSKOHTElSTA 1995 KTL ,03,05,06,09, Sijainti 1 : OUTOKUMPU MINING OY dutokumpu

2 Ooutokumpu finnmines MALMINETSINTA Jari Vilen/KET TUTKIMUSR~PORTTI JURVA, LAIHIA Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalueena oldvat valtausvarausalueet Laihia, Sitku ja Jurva, Telosenjarvi, tarkemmin sanottuna ko. varausalueiden ne osat jotka sijaitsevat karttalehden A- ja B-osissa. Lisaksi tutkimuksia suoritettiin karttalehdella C, Tekosenjarven valtausvarausalueella, tarkemmin sanottuna Markanevan alueella. Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli yrittaa kartoittamalla selvittaa em. karttalehden alueella sijaitsevien aeromagneettisten ja sahkoisten hairioiden aiheuttajia. Lisaksi alueella oli tarkoitus suorittaa lohkare-etsintaa. Aikaisemmat tutkimukset Vuonna 1995 tutkimusalueella suoritettiin geokemian naytteenotto Outokumpu Finnrnines 0y:n toimesta. Naytteita otettiin kolmelta eri linjalta, linjat sijaitsevat Koskenmaen pohjoispuolella, Ketunkivenmaen-Torminluhdan alueella seka Teloseqjarven alueella. Analyysien perusteella Koskenmaen pohjoispuolella ainoastaan Cu-pitoisuus on selvasti kohonnut ja vain yhdessa kohtaa naytteenottolinjaa, myos rikkipitoisuus kohoaa samalla kohtaa mutta hyvin heikosti. Ketunkivenmaen-Torminluhdan alueella geokemialliset tutkimustulokset osoittavat paikoin kohonneita Zn-, Ni- seka vahaisemmassa maarin myos Cu-pitoisuuksia. Myos rikkipitoisuudet ovat kohonneita samalla kohtaa metallipitoisuuksien kanssa. Telosenjarven alueella vain Zn-pitoisuus on jonkin verran kohonnut ja rikkipitoisuudessa on pari selvaa piikkia. Maastotutkirnukset Kalliopera Kesalla 1995 Laihian ja Jurvan alueella, karttalehdella , tehtiin kallioperageologisia maastotutkimuksia seka lohkare-etsintaa noin kahden viikon ajan. Maastotoissa olivat Jari Vilen ja Arto Peltola. Tutkimusalue on melko hyvin paljastunutta, paitsi tietenkin suo- ja peltoalueilla. Alueen paakivilaji on kiillegneissi, joka on paaosin psammiittia, mutta myos peliittia tavataan usein. Lisaksi KGN:ssa on paikoin arkosiittimaista (katso esim. havainto nro 21 I), paikoin KGN: ssa on budinoituneita kerroksenpatkia esim. D1KA:ta. KGN:ssa on vaihtelevia maaria GRsuonia/suonen patkia, usein KGN on ulkonaoltaan suoniraitaista. Migmatiittiutumisaste vaihtelee alueella huomattavasti, alueen E-osa on paasaantoisesti voimakkaammin migmatiittiutunutta kuin W-osa. Tutkimusalueen koillisosassa, Roukkionkankaan alueella, on nebuliittista migmatiittia (= neosomi ainesta, jossa on vaihtelevia maaria, vaihtelevan kokoisia GNsulkeumia) SIL-GRA on yleinen metamorfinen mineraalipari alueen kiillegneisseissa, KRD:a havaittiin vain kahdella paljastumalla, mutta sita voi

3 outokumpu finnmines MALMINETSINTA Jari ViledKET TUTKIMUSRAPORTTI 2 (3) olla KGN:ssa muuallakin. Grafiittikiillegneissia (GRFGN:a) havaittiin geokemiallisen naytteenoton yhteydessa kolmesta pisteesta Telosenjarven alueelta, kahdesta pisteesta Mornrnanluhdan lansipuolelta seka yhdesta naytteenottopisteesta Ketunkivenmaen alueelta. Telosenjarven alueella kyseessa lienee melko laaja GRFKGNIGRFGN alue, mutta muut tapaukset lienevat valikerroksia. Ketunkivenmaen-Tonninluhdan alue on ainoa paikka tutkimusalueella, missa paljastumilta tavattiin vulkaniitteja (havaimot JAV-199 ja -200). Vulkaniitti on paaasiassa EVULK:a, jossa on seka tyynylaavamaisia etta breksiamaisia piirteita. Lisaksi EVULK:ssa on ruosteisia, kiisupitoisia kerroksia, joista osa saattaa liittya kapeisiin SVGB-juoniin (tai sitten kyseessa on karkearakeisempi VULK-kerros?). IVULK esiintynee valikerroksina EVULK: ssa. Myos IVULK: ssa on kiisupirotetta. Vulkaniittien lahelta (=metsaautotieuralta) havaittiin useita noin 10 m leveita pienoisslingram hairioita, joiden voimakkuus oli < 300. Koskenmaen alueella geokemian naytteenoton yhteydessa havaittu EPKA lienee samantapainen budinoitunut kerroksen kappale kuin paljastumalla nro 239 havaittu DIKA. Tektonikka Tehtyjen tektonisten havaintojen perusteella voidaan todeta, etta tutkimusalueen tektoninen rakeme on hyvin sekava. Vain Ketunkivenmaen- Tonninluhdan alueella ja Mornrnanluhdan alueella liuskeisuuden suunnissa nayttaisi olevan jonkinlaista logikkaa. Em. alueilla liuskeisuus nayttaisi kiertavan aeromagneettista (sahkoista) hairiota. Aeromagneettiset ja sahkoiset hairiot ja alueen kalliopera Tutkimusalueelta loydettiin useita kiisupitoisia KGN-lohkareita, joista "parhaista" tehtiin lohkarehavaimot (4 kpl; L28-, L30-L32-AKP). Lisaksi loytyi kiisupitoisia EVULK-lohkareita (L25- ja L26-AKP) seka karsilohkareita (L24- ja L29-AKP). Lisaksi loytyi yksi vahan kiisupirotetta sisaltava SVGB-lohkare (L27-AKP). Jos Telosenjarven alueella geokemian naytteenoton yhteydessa tehdyt GRFKGNIGRFGN havaimot ovat todella kallion pimasta tehtyja, niin nama gneissit voisivat aiheuttaa ko. alueen hairiot. Ketunkivenmaen-Tonninlahden alueen hairion aiheuttavat ilmeisesti kiisupitoiset vulkaniitit seka niihin mahdollisesti liittyvat GRFKGN-valikerrokset.

4 ()outokumpu finnmines TUTKIMUSRAPORTTI Jari VilenIKET Mornmanluhdan alueella hairion aiheuttaja saattaisi olla GRFKGN, jos sita on riittavasti (tavattu vain geokemian naytteenoton yhteydessa ja vain kahdesta kohtaa). Muihin alueen aeromagneettisiin ja sahkoisiin hairioihin ei tutkimuksissa loytynyt selvaa tai edes mahdollista aiheuttajaa.

5 ' O U ~ O ~ finnmines U ~ ~ U TUTKIMUSRAPORTTI 1 (3) MALM~NETS~NTA Jari VilenJKET LAIHIA, JURVA (VALTAUSVARAUSALUE LAIHIA, M ~ISTO) Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee karttalehdilla ja 02, paaosin Laihian kunnan alueella, tarkemmin sanottuna Kivi- ja Levalammen tekojarven ymparistossa. Valtausvarausalueen nirni on Laihia, Mannisto. Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli yrittaa kallioperakartoituksen avulla selvittaa edella mainitulla valtausalueella sijaitsevien aeromagneettisten ja sahkoisten hairioiden aiheuttajia. Samasta syysta alueella suoritettiin myos lohkare-etsintaa. Aikaisemmat tutkimukset Tutkimusalueella suoritettiin geokemian naytteenotto vuonna 1995 Outokumpu Finnrnines 0y:n toimesta. Nama kolme geokemian naytteenottolinjaa sijaitsevat Haisulannevan-Hautakaalyn valisella alueella, Kylmakorven- Kettulankankaan valisella alueella seka Paulosaaresta lounaaseen pain sijaitsevalla alueella. Haisulannevan-Hautakaalyn valisella alueella sijaitsevalla linjalla on yksi piste, missa Zn-pitoisuus on selvasti kohonnut ja Cupitoisuus on hiukan kohonnut, tahan pisteeseen liittyy myos kohonnut rikkipitoisuus. KO. linjalla on myos toinen piste, missa S-pitoisuus on kohonnut, tahan pisteeseen liittyy vain hyvin vahaista Zn-, Cu- ja Ni-pitoisuuden kohoamista. Kylmakorven-Kettukankaan valisella alueella sijaitsevalla linjalla, vahan Kylmakorven pohjoispuolella on naytteenottopiste, missa Zn-, Cr- ja Nipitoisuudet ovat hiukan kohonneita, tahan pisteeseen liittyy myos kohonnut S-pitoisuus. Vanhakydon itapuolella on naytteenottopiste, missa Cr- ja Nipitoisuudet ovat selvasti kohonneita, mutta tassa pisteessa ei ole lainkaan rikkipitoisuutta. KO. naytteenottolinjan N-paassa on viela piste, missa Cupitoisuus on selvasti kohonnut. Paulosaaren lounaispuolella sijaitsevalla naytteenottolinjalla on yksi piste, missa Zn-, Cu- seka Ni-pitoisuudet ovat selvasti kohonneita, tahan naytteenottopisteeseen liittyy myos selvasti kohonnut S-pitoisuus. Maastotutkimukset Kalliopera Kesalla 1995 Manniston valtausvarausalueella ja sen lahiymparistossa tehtiin kallioperageologisia maastotutkimuksia seka lohkare-etsintaa noin kahden viikon ajan. Maastotoissa olivat Jari Vilen ja Arto Peltola. Tutkimusalueen keskeisia osia vaivaa paha kalliopaljastumien puute. Tehtyjen havaintojen perusteella tutkimusalueen paakivilaji on KGN, paitsi Kivi- ja Levalammen tekojarven koillispuolella, missa paakivilaji on PGGR. PGGR:a esiintyy runsaasti myos Kettukankaan pohjoispuolella,

6 Ooutokumpu finnmines MALMINETSINTA Jari VilenJKET TuTKIMusRAPoRTTI tutkimusalueen pohjoisosassa. KGN on paaosin psammiittista KGN:a, jossa on paikoin kapeita peliittisimpia kerroksia. Ainoastaan Kettukankaan koillispuolella peliittiset SILGRAKGN-kerrokset ovat paksumpia kuin muualla. KGN:ssa on satunnaisesti melko leveitakin PGGR-juonia. PGGR:a on runsaasti kartoitusalueen pohjois- ja koillisosissa. Ainakin Piutukuusensaaren-Paulosaaren valisella alueella PGGR:ssa on KGN-sulkeumia, joista osa on kooltaan melko suuria. Kyseessa voisi olla jonkinlainen jattibreksia. Kivi- ja Levalammen lansipuolella on vedetty suunnilleen pohjois-etela suuntainen vesijohtoputki. KO. vesijohtolinjalta on useissa kohdissa rajaytetty suuria lohkareita ja kalliota. Talta linjalta loydettiin kiisupitoisia PYK-lohkareita (L36-AJCP), nama lohkareet lienee rajaytetty kalliosta. KO. lohkareiden loytopaikka on noin m Kylmakorven pohjoispuolella. PY-kivilohkareissa on seka suuria PY-porfyyreja sisaltavia osia etta hienorakeista ainesta. PY-porfyyrit nayttavat "haulikolla amrnutuilta" oli sisaltavat mahdollisesti serpentiniittiytynyta oliviinia. Samalta alueelta em. PYK-lohkareiden lisaksi loytyi GRAKGN-lohkareita (keskirakeista KGN), jotka saattaisivat olla hornfelstyyppista intruusion reunamuunnosta (L. Grundstromin arvio). PY-kiviin nayttaisi liittyvan myos mustaa kiisupitoista KV:a. Hietutkimuksien perusteella PY-kivi on GRA-, PY- ja AFB-pitoinen KA. Kiillegneississa on siis KA-valikerroksia. (Kivilajikartan luonnoksessa KA on merkitty PRD:ksi). Vesijohtolinjalta tavattiin myos muutamia KGN-lohkareita, joissa oli vahan kiisusirotetta. Tutkirnusalueen pohjoisosassa, Kettukankaan Orvoonnevan alueella liuskeisuuden kaateen suunta on paaosin pohjoinen-luoteinen ja itse kaade melko loiva (20"-45"). Em. alueen itaosassa kaade on ilmeisesti jyrkempi (n. 70"). Poikkeuksen muodostavat kaksi havaintoa (272 ja 273), joissa kaade on jyrkasti kaakkoon. Karttalehden puolella, tutkimusalueen N-osassa, kaateen suunta on edelleen suunnilleen pohjoiseen ja kaade hyvin loiva. Etelampana, Kantoloukon alueella kaateen suunta muuttuu kaakkoon pain kaatuvasta lahes itaan pain kaatuvaksi, samalla kun kaade jyrkkenee. Karttalehden puolisella osalla tutkirnusaluetta liuskeisuuden suunta nayttaisi, ainakin osittain, kaantyvan aeromagneettisenlsahkoisen hairion rajojen mukaan. Muilta osin tutkimusalueen tektoniikka jaa epaselvaksi. Edella mainitun kiisupitoisen PY-kivilohkareen (KA) (L36-AKP) lisaksi tutkimusalueelta otettiin talteen kiisupitoiset DIAFBK-, MY- ja KVK-lohkareet (L35-L33-AKP).

7 outokumpu finnmines MALMINETSINTA Jari VilenJKET TUTKIMUSRAPORTTI 3 (3) Aeromagneettiset ja sahkoiset hairiot, geokemia ja alueen kalliopera Koska L36-AKP-tyyppiset lohkareet ovat ilmeisesti peraisin KA-valikerroksesta, niin mahdollisesti tallaisia valikerroksia on alueella useita. Tallaiset valikerrokset voisivat selittaa tutkimusalueella geokemiallisesti havaitut kohonneet raskasmetallipitoisuudet. Kohonneista Zn-, Cu-, Ni- ja Crpitoisuuksiahan esiintyy vain yksittaisissa pisteissa naytteenottolinjoilla. Tutkimusalueen tektoniikka ja aeromagneettiset ja sahkoiset hairiot viittaisivat puolestaan siihen, etta ainakin Kantolaukan-Hautanevan alueella saattaisi olla intruusio. Vesijohtolinjalta tavatut kiisupirotteiset KGN:t aiheuttanevat kuitenkin ainakin osan niin kohonneista raskasmetallipitoisuuksista kuin myos aeromagneettisista ja sahkoisista hairioista

8 OOU~O~U~~U finnmines MALMINETSINTA Jari VilenIKET TuTuMusR4PORTTI LAIHIA Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalueet sijaitsevat Laihian kuman alueella, Orrenmaan ja Kasinkylan valtausvarausalueilla. Kasinkylan valtausvarausalueen osalta tutkimuksia tehtiin vain karttalehden puolella sijaitsevalla osalla varausaluetta, osa alueesta on lehdella. Orrenmaan valtausvarausalue sijaitsee paaosin karttalehdella , lisaksi pieni osa siita on karttalehdella Tutkimuksen tarkoitus Maastotutkirnukset Kalliopera Tutkimuksen tarkoituksena oli yrittaa kallioperakartoituksen avulla selvittaa em. valtausvarausalueilla sijaitsevien aeromagneettisten ja sahkoisten hairioiden aiheuttajia. Samasta syysta alueilla suoritettiin myos lohkareetsintaa. Kesalla 1995 Orrenmaan ja Kasinkylan valtausvarausalueilla tehtiin kallioperageologisia maastotutkimuksia seka lohkare-etsintiia noin viikon ajan. Maastotoissa olivat Jari Vilen ja Arto Peltola. Tutkimusalueella on kohtuullisesti kalliopaljastumia, ne kuitenkin sijaitsevat siten, etta keskeisten aeromagneettisten ja sahkoisten hairioiden alueella on vain muutama paljastuma. Paakivilaji on alueella KGN. KGN on paaosin psammiittista, mutta myos peliittisia kerroksia esiintyy kohtalaisesti. Kalrnarinkalliot ovat poikkeuksellisen hienorakeista psammiittia, saman tyyppista KGN:a tavataan myos Kurunsaaren alueelta valikerroksena. Ainoastaan paljastumalta 305 tavattiin kerros TUR-pitoista KGN:a. KGN:ssa on satumaisesti budinoituneita kerroksen kappaleita (esim. D1KA:n paloja). Peliittisissa kerroksissa on paikoin seka GRA- etta SILporfyroblasteja. Psarnrniittisessa KGN:ssa on paikoin GRA-porfyroblasteja. KGN:ssa on vaihtelevia maaria GR-suonia. Kallioistenmaan alueella seka Kivoonsaarten alueella on runsaasti PGGR-juonia, joista osa on liuskeisuuden suuntaisia (tai lahes liuskeisuuden suuntaisia?) osa puolestaan on selvasti liuskeisuutta leikkaavia. Mielenkiintoinen erikoisuus on Kasinkylan valtausvarausalueella sijaitseva paljastuma nro 323. Kyseessa on sora-ihiekkakuoppa, joka on useissa kohdin kaivettu kallioon asti. Paikalla on nahtavissa esim. jaatikon sulamisvesien kallioon murtama uoma. Mainittakoon tassa yhteydessa, etta Kaakimomevan-Nalkanevan valiselle alueelle ollaan kaivamassa uusia ojia, tosin jo kaivetuista ojista ei loytynyt mitaan mielenkiintoista.

9 out~kumpu finnmines MALMINETSINTA Jari VilenlKET TUTKIMUSRAPORTTI 2 (2) Tektoniikka Orrenrnaan valtausvarausalueen etelaosassa, Hanhinevan ja Juustosaaren valisella alueella, liuskeisuuden kulku on lahes ita-lansi suuntainen ja gneissit kaatuvat jyrkasti etelaan pain. Kurunsaaren alueella kaateen suunta on puolestaan suunnilleen pohjoiseen. Kurunsaaren alue ja Hanhinevan- Juustosaaren alue saattavat olla saman poimun pohjoinen ja etelainen kylki, jos nain on, poimun karki voisi olla Rokamaannevan alla (?). Aeromagneettiset ja sahkoiset hairiot ja alueen kalliopera Karttalehden kaakkoiskulmassa, Kasinkylan valtausvarausalueella liuskeisuuden kulku on hyvin saannijllisesti suunnilleen ita-lansi suuntainen, kaade on melko jyrkka ja kaateen suunta on pohjoiseen tai se on pysty. Kaateen mittauksessa oli paikoin huomattavia ongelmia. Etelaosassa (Pohjoismaen alueella) liuskeisuuden suunta nayttaa kuitenkin kaantyvan jos kaateen suunta on suunnilleen koilliseen. Tutkimusalueilta otettiin talteen kuusi kiisupirotteista lohkaretta. Nama lohkareet edustivat seuraavia kivilajeja: kaksi KGN:a (L38- ja L42-AKP), yksi DIKA (?) (UO-AKP) seka L37-AKP (mahdollisesti GB), L41-AKP (KVK) seka L43-AKP (GRF-pitoinen kiisuliuske) Naista lohkareista eniten kiisuja sisaltia L43-AKP, joka loytyi Pohjoismaen tilalta, samasta hiekkakuopasta kuin paljastuma nro 323-JAV. Edella mainittujen lohkareiden lisaksi tavattiin Kasinkylan valtausvarausalueelta muutama kiisupirotetta sisaltava KGN-lohkare. Tehdyt kallioperahavainnot eivat anna mitaan viitteita anomalioiden aiheuttajista. Myoskaan tutkirnusalueiden tektoniikassa ei voi havaita viitteita intruusioista. Kiisupitoiset lohkareet viittaisivat kiisupirotetta sisaltaviin KGN- ja KAkerroksiin. Kuitenkin lohkareet (L37-, L41- ja L43-AKP) saattavat viitata kiisupitoisten kivien olemassa oloon.

10 o~tokumpu finnmines MALMIHETSINTA Jari Viled-KET TUTK~MUSRAPORTTI 1 (2) Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Isonlq ron kunnan alueella. Jokiperan valtausvarausalueelia. Varausalue sijaitsee karttalehdella Tudtimuksen tarkoirus Maastotutkin~ukset Kalliopera Tudtimuksen tarkoituksena oli yrittaa kallioperakarroituksen avulla selvittaa em. valtausvarausalueella sijaitsevien aeromagneettisten ja sahkoisten hairioiden aiheuttajia. Alueella yricertiin myos suorittaa lohkare-etsintaa. Kesalla 1995 Jokiperan valtausvarausalueella tehtiin kallioperageologisia maastoturkimuksia kahden paiviin aj an. Myos lohkare ita vilkaistiin ohhljettaessa. Maastoroissa olivar Jari Vilen ja Arto Peltola. Osa valtausvarausalueesra on hyvin paljastunu tta, mutta alueella on myijs laajoja paljastuma ttomia osia. Tutkimusalueen paskivilaj i on KGN. Kurkeloisvallinevan Iansipuolella KGN:ssa on po~kkeuksellisen runsaasti raitaista koosmmusvaihtelua ( = kerroksellisuuaa). Psarnrnj ittiset j a peliittiset kerrokset ovat paikoin vain noin I cm:n levyisia, yleensa kuitenkin leveampia. Peliirtisissa kerroksissa on usein SIL-porfyroklasteja. Kartoitemn alueen koilliskulmassa on yksi paljasmma (~uo 339-JAV), joka on hyvin psammiittisra KGN/arkosiittia. Samantyyppistii ainesta tavattiin myos parilta rnuulta paljastumalta, ilmeisesri kyseessa oli budinoitunut valikerros. KGN:ssa on satunnaisesti myos muita kerroksen patkia (esim. DIKA?). KGN: ssa on paikoin PGGR-juonia. joista osa on meiko leveia. Palosuon alueella paakivilaji on KGN, mutta suon lansi- ja luoteispuolella on PGGR:a, jossa on KGN-sulkeumia. Myos Palosuon alueella KGN :ssa on mnsaasti raitaista koos~umusvaihtelua ( = kerroksellisuutta), lisaksi myijs KGN:n raekoko vaih~elee selvasti. Tieteellisesti mielenkiintoisia ovat Palosuon lounaispuolella sijaitsevat kalliot, joilla nakyy poikkeukseliisen selkeita poimutusrakenteita. Kurkeloisvallinnevan lansipuolella sijaitsevalla alueella liuskeisuuden kulku on suuru~illeen ita-lansi suuntainen ja kaateen suunta on pohjoiseen. Keskella aluetta tehciin kuirenkin kaksi potkkeavaa havaintoa, liuskeisuuden suunta nayt&a kaantyvan ilman selkeaa syyta. Palosuon alueella poimuakselien suunnat nayctavat olevan vahan idasta koilliseen pain ja kaade on hyvin loiva.

11 out~kumpu finnmines TUTKIMUSRAPORTTI 2 (2) MALMINETSINTA Jari VilenIKET Aeromagneettiset ja sahkoiset hairiot ja alueen kalliopera Varsin lyhyessa ajassa suoritetun suppean kallioperakartoituksen perusteella ei tutkimusalueelta loytynyt mitaan sellaista mika selittaisi geofysikaaliset hairiot. Yhtaan mielenkiintoista malmilohkarettakaan ei sattunut kohdalle. Tutkimusta on pidettava hyvin alustavana.

12 VALOKWAT (JAV-95) Havainto nro Psammiittista KGN:a ja PG- ja GR-juonia ja suonia ( B; X : 78,680, Y : 24,840) SCHLMGT, kompassi osoittaa pol~joiseen pain ( B; X = 79,180, Y = 24,720) (ruutu 4, eneman paleosomia) Psammiittista KGN:a, jossa on peliittisen~pia kerroksia seka karsikerroksia ( A; X = 73,930, Y = 20,110) Kapeita poimuttuneita kerroksia seka pe1iittist.a ainesta psamrniittisessa KGN:ssa Peliittistii ja psarnmiittista KGN:a ( B; X = 76,830, Y = 21,050) a ( = peliitti?) Kompassi osoittaa pohjoiseen. ( A; X = 80,760, Y = 21,740). Heikosti rnigmatiittiutunutta psarnmiittista KGN: a seka SCHLMGT:. Silmagneissi (t. ruhjoutunut GR?) ( A; X = 8 1,7 10, Y = 2 1,340) Silmagneissi ( A; X = 81,320, Y = 23,690) Schlierenrnigmatiittia ( A; X = 81,380, Y = 23,480) Raitaista migmatiittia Porfyyrinen GR ja pienia sulkeumia ( B; X = 76,350, Y = 20,330) KGN:a, jossa on karsjkerroksen patkia ( D; X = 79,440, Y = 26,640) KGN: a ja voirnakkaasti deformoituneita GR-juonia. Raitaista rakemetta (=kerroksellisuutta?) KGN:ssa. EVULK:a (ELA?), paljastumaryhman N-osassa ( D; X = 37,160, Y = 28,020) KGN /SGN, paljastumaryhman S-osassa ( D; X = 37,070, Y = 28,050). Agglomeraatti- ja lapillituffikerroksia seka laavapatjoja (EVULK) ( D; X = 36,890, Y = 28,420). Lapillituffikerros?

13 Agglomeraattikerros ja sita leikkaava laavapatja? (kompassi osoittaa pohjoiseen), Vulkaanista breksiaa tai agglomeraattia, huomaa koosturnukseltaan vaihtelevat fragmentit. (Kompassi osoittaa pohjoiseen) GRFKGN :a (oikealla), KGN:a (vasernrnalla) ja A. Peltola (paalla) ( D; X = 36,740, Y = 28,150) PY-KUMULAATTI, jossa on kerrosmaista rakemetta ( D; X = 35,840, Y = 27,880) PY -KUMULAATTI, PY -porfyyrien koko ja maara va ihteleva t. PY-KUMULAATTI, PY-porfy yrien maara ja koko vaihtelevat (kompassi osoittaa N-pain) ( D; X = 35,840, Y = 27,840) Interkumulusaineista (?), jossa on kalkkisilikaatti sulkeumia. (Kompassi osoittaa pohjoiseen). EVULK tai SVGB-.juon.i, rakeme tuo mieleen vulkaniitin. ( D; X = 36,050, Y = 27,810) Agglomeraatti (?), vertaa nro 128 ( D; X = 35,660, Y = 29,240) PY-KUMULAATTI (Kompassi osoittaa pohjoiseen) ( C; X = 32,490, Y = 29,100) KGNISGN, paljastuma ryhman NE-osassa. Suunnilleen kuva-alan keskella on runsaasti SIL-porfyroblasteja sisaltava kerros (kompassi osoittaa pohjojseen) ( C; X = 32,440, Y = 29,210). EVULK:a, tyynylaavaa?, paljastumaryhman E-osassa (kompassi osoittaa pohjoiseen) ( C; X = 32,630, Y = 29,030) Psamlniittista KGN:a seki MGT:a, paljastumaryhman NW-osa ( C; X = 32,820, Y = 29,430) Hiekka-Isorakuoppa, etualalla seka veden aarella kalliota. A. Peltola seisoo LA3-AKP:n paalla ( C; X = 70,400, Y = 59,310) (Koodinimella 32 B) Kerrosmaista koostumusvaihtelua KGN: ssa. Jaatikkojoen kallioon uurtama uoma. DIKA-kerros KGN:ssa, paljastuman NE-osassa, kompassi osoittaa pol~joiseen pain ( A; X = 74,060, Y = 41,060). EVULK.a, jossa on kalkkisilikaatti "luirakkeita". Numerolaatan pituus on 16,5 cm ( A; X = 74,600, Y = 40,450)

14 Budinoituneita kerroksen patkia KGN:ssa. Kon~passi osoittaa pohjoiseen pain. ( A; X = 74,470, Y = 40,260) Budinoituneita kerroksen patkia ja GR-ainesta KGN: ssa. Nurnerolaatan pituus on 16,5 cm. ( A; X = 74,100, Y = 40,220) GRASILKGN :a seka psammiittisempaa GN: a, budinoituneita kerroksen patkia. ( A; X = 73,420, Y = 40,230)

15 ._>._ 1% I.. a PG- ja GR 1, Y : 24,840),., I,,, \ '1 '.,,..,", 4, -,-,, I. 1. : :....,,, " ',,. ':

16 79. Silmagneissi (t. ruhjoumut GR I?) ( A; X = 81,710, -.L L- - d. FI

17

18

19

20 205. Bu&oit~neiaakerroksen patkia KGN:ssa. Kompassiosoittaa pohjdwn. ( A; X = , Y = 40,260) 200. EWLK. a, jossa on kalkk~sll~kaani "luirakkexa". Numerolaatan pituus on 16,5 cm ( A; X = 74,600, Y = 40,450) ,...-, "" J I, 239. DIKA-kecros KGN:ssa. paljastuman NE-osassa, kompassi osoittaa pohjoiseen pain ( A; X = 74,060, Y = 41,060) I I ' : 1;. P. I.i If. :,,. : I 1 1,, -, 1.

21 240. Budinoituneita kerroksen padcia ja OR-ainesta KGN: ssa. Nurnerolaatarr pifuus on 16,5 cm. ( A; X = 74,100, Y = 40,220) - I GRASILKGN: a sem psammiittisempaa GN:a, budinoitumh kerroksen patkia. ( A; X = 73,420, Y = 40,230) I