ÄKKIJARRUTUS. Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN. Suurten kaupunkien tilinpäätökset HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN ÄKKIJARRUTUS Suurten kaupunkien tilinpäätökset ISSN ISBN Kuva: Heikki Helin LISÄTIETOJA Heikki Helin puh sukunimi.etunimi@phnet.fi

2 1 Sisällys Esipuhe 1 Tilinpäätösyhteenvedon taustaa 2 Lähtökohdat vuoden 2009 talousarvioiden valmistelulle 3 Tulorahoituksen riittävyys 4 Verotulot 5 Rahoituslaskelma ja lainat 6 Kaupunkien tilinpäätöksiin vaikuttaneita tekijöitä 7 Yhteenveto: Suurten kaupunkien vuosi 2009 Liitteet Liite 1. Tilinpäätökseen liittyviä lukuja Liite 2. Kaupunkien tilinpäätöstiedotteet Liite 3. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa (milj. e), muutokset vuodesta 2008 vuoteen 2009 Liite 4. Heikki Helinin tietokeskuksen sarjoissa ilmestyneet suurten kaupunkien talousarvioiden ja tilinpäätösten yhteenvedot

3 2 Esipuhe Erikoistutkija Heikki Helinin jo perinteeksi muodostunut analyysi suurten kaupunkien tilinpäätöksistä on valmistunut. Analyysi tehtiin reaaliajassa. Tilinpäätöstietojen kokoamisen ja analysoinnin nopeutta kuvaa se, että tämä yhteenveto oli valmis, kun osa kaupungeista käsitteli tilinpäätöstä kaupunginhallituksessaan maaliskuun 29. päivänä. Tämä oli mahdollista tekijän ja kaupunkien monivuotisen yhteistyön ansiosta. Tilinpäätösyhteenvetoa on pyritty kehittämään. Liitteeksi on koottu kaupunkien tilinpäätöstiedotteet. Niistä ilmenee kaupunkikohtaisia tuntoja talouden tilasta. Tilannetta avaa myös raporttiin liitetyt lehtiotsikot, jotka kuvaavat kuntien talouteen liittyviä uutisia. Lisäksi mukana on kaupungeilta pyydetyt suppeat yhteenvedot tilinpäätöksen vaikuttaneista tekijöistä. Kansatalous syöksyi taantumaan vuoden 2008 lopussa. Sitä eivät talouden ennustajat kyenneet huomioimaan. Taantuman seurauksena kuntien verotulojen kasvu joko hidastui tai kääntyi miinusmerkkiseksi. Aluksi veroaukko katettiin velan lisäyksellä. Samaan aikaan käynnistettiin erilaisia säästöohjelmia. Timo Cantell tutkimuspäällikkö

4 3 1 Tilinpäätösyhteenvedon taustaa 1 Tämä on seitsemästoista Helsingin kaupungin tietokeskuksen sarjoissa julkaistava suurten kaupunkien tilinpäätöstarkastelu 2. Ensimmäinen tehtiin vuoden 1993 tilinpäätöksistä. Talousarvioyhteenvetoja on laadittu myös 17. Ensimmäinen koottiin vuoden 1994 talousarvioista. Tarkastelussa on mukana 10 asukasluvultaan Suomen suurinta kaupunkia vuonna Kun tässä julkaisussa käytetään ilmaisua suuret kaupungit, tarkoitetaan sillä juuri näitä kaupunkeja 3. Tilinpäätösten tarkastelussa on korostunut tarve saada mahdollisimman nopeasti yhteenveto tilinpäätösten valmistumisen jälkeen. Ensimmäisen kerran verkosta tulostettava tilinpäätösyhteenveto tehtiin vuoden 2002 tilinpäätöksistä. Vuonna 2009 Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta liittyivät Jyväskylän kaupunkiin ja Ylikiiminki Ouluun. Kun vertaillaan muutosta vuoden 2008 tilinpäätöksestä vuoden 2009 tilinpäätökseen, on vuoden 2008 lukuihin lisätty liittyneiden kuntien luvut. Vuoden 2009 talousarviossahan ne ovat jo mukana. Kuntien talouden vertailu tuntuu vuosi vuodelta käyvän vaikeammaksi 4, vaikka kaikkien muutosten tarkoituksena on sanottu olleen kuntien välisen vertailtavuuden parantaminen. Tähän koosteeseen on poimittu kaupunkien tilinpäätöstiedotteet. Lisäksi kaupungit ovat muutamalla rivillä ilmoittaneet keskeisimmät tilinpäätökseen vaikuttaneet tekijät. Talouden kehityksen kuvaamiseksi koosteessa on kuntien talouteen liittyviä lehtiotsikoita. 1 Raportin kannessa on tekijän ottama kuva keväisistä jääpuikoista. Niistä heijastuu seinään lamaa kuvaava alaspäin osoittava kuvio. 2 Julkaisut on lueteltu liitteessä 4. 3 Vuoden 2009 alussa kuntaliitoksen seurauksena Kouvolan asukasluku oli ja Porin Kuntien asukasluvut elävät jatkuvasti kuntaliitosten seurauksena. Tässä tarkastelussa ovat mukana vuoden 2008 asukasluvun perusteella 10 suurinta kaupunkia, koska niistä on käytettävissä runsaasti taustatietoja aiempien tarkastelujen perusteella.. 4 Ongelmia aiheutuu mm. toimintojen erilaisesta organisoinnista (tavallinen hallintokunta, liikelaitos, osakeyhtiö), organisaatioiden muutoksista ja erityisesti liiketoiminnan järjestelyistä, tilaaja-tuottajamalleista, suurista kaupoista, konsernipankkijärjestelyistä, uudenlaisista investointien rahoitusratkaisuista ja vastuista.

5 4 2 Lähtökohdat vuoden 2009 talousarvioiden valmistelulle Seuraavassa kuvataan arvioita vuoden 2009 talouskehityksestä ja arvioiden nopeaa muutosta. Vuosien peruspalveluohjelmassa 5 kehitys näytti normaalilta: Vuosina kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen arvioidaan nykytilanteen valossa ylittävän selvästi poistot. Tämä perustuu oletukselle, että toimintamenot kasvavat keskimäärin 5,1 prosenttia sekä verotulot ja valtionosuudet yhteensä keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Vuosikatteen arvioidaan keskimäärin riittävän kattamaan nettoinvestoinnit, minkä seurauksena kuntien velan kasvu hidastuu edellisvuosista. Kuntatalous kuitenkin kiristyy kehyskauden loppua kohti, kun väestön ikääntyminen alkaa hidastaa verotulojen kasvua ja lisätä sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvua. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2008 yhteensä 6,8 prosenttia ja vuosina keskimäärin 4,9 prosenttia. Verotulojen kasvu hidastuu kehyskaudella talouskasvun hidastuessa. Kuntataloustiedote 3/2008 (syyskuu 2008) Kokonaistuotannon arvo on tänä vuonna noin 191,5 miljardia euroa ja vuonna 2009 tuotannon arvon ennustetaan olevan 200 miljardia euroa. Ensi vuonna kunnallisveron tilitykset lisääntyvät kolmisen prosenttia. Ansiotulojen nimellinen kasvu jatkuu kylläkin suhteellisen ripeänä eli 5½ %. Kuntien verotulojen tilitykset ovat tänä vuonna yhteensä lähes 17,5 miljardia euroa. Ensi vuonna tilitykset ovat noin 18 miljardia euroa. Maan hallitus on julkistanut ehdotuksensa valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseksi ja antanut sen eduskunnalle. Kuntatalouden kehitysarviota on jossain määrin heikennetty viime keväänä peruspalveluohjelmassa esitetystä. Kuntien vuosikate kuitenkin vahvistuisi vielä vuonna 2009, jonka jälkeen kuntatalous alkaisi uudelleen heiketä Talousennusteita on aivan viime viikkoina tarkistettu edelleen alaspäin ja taantumaan ajautumista. Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutokset prosenttia (Tampereen kaupungin tilinpäätöksen esittelyaineistoa, perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin) % 0,5 3,6 4,0 3,6 6,2 5,0 3,9 5,3 2,3 1,8 2,0 4,1 2,9 4,4 4,9 1,2 0, , ,5-6,0-7, * 2010* 5 Peruspalveluohjelma Valtiovarainministeriön julkaisuja 15/2008 ( ).

6 5 pidetään laajalti todennäköisenä. Talouden käänne saattaa myös olla varsin jyrkkä maailmanlaajuisen luottolaman ja finanssikriisin rantautuessa Suomeenkin. Suhdannekäänteen syvyys ja kesto ovat monelta vielä epävarmojen arvioiden varassa. Kuntataloustiedote 1/2009 (helmikuu 2009) Kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi vuoden 2008 syyskuun puolivälin jälkeen Viime vuoden lopulla alkanut Suomen kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on johtamassa jyrkkään alamäkeen, minkä seurauksena kansantuotteemme supistunee tänä vuonna 3-4 prosenttia. Kuluvalle vuodelle laadittuja verotuloarvioita on jouduttu muuttamaan sitä mukaa, kun arviot lähivuosien kokonaistaloudellisesta kehityksestä ovat heikentyneet. Tämänhetkisen käsityksen mukaan kuntien verotulot vähenisivät tänä vuonna 2,7 % viime vuodesta. Suurimpana syynä on yhteisöveron tuoton väheneminen viime vuoden runsaasta 1,5 miljardista eurosta noin 950 miljoonaan euroon tänä vuonna. Helsingin Sanomat Kuntataloustiedote 2/2009 (huhtikuu 2009) Viime vuonna alkanut Suomen kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on johtanut talouden jyrkkään alamäkeen. Kansantalouden tuotanto väheni lähes kymmenen prosenttia kuluvan vuoden tammikuussa verrattuna viime vuoden tammikuun tuotantoon Kunnat valmistelivat kuluvan vuoden budjetteja tilanteessa, jossa yleisen taloudellisen kehityksen arviointia leimasi suuri epävarmuus. Kunnat ovat joutuneet muuttamaan kuluvalle vuodelle laadittuja verotuloarvioita sitä mukaa kuin on saatu yhä heikkeneviä arvioita kokonaistaloudellisesta kehityksestä. Yhteisövero supistuu tänä vuonna merkittävästi. Hallitus esittää, että kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotetaan väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Tämänhetkinen arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2009 on lähes 1,2 miljardia euroa.

7 6 Helsingin Sanomat Kuntataloutta vahvistavat toimenpiteet Yhteisöveron kuntaosuutta korotetaan 10 %-yksiköllä vuosille Kela maksua kevennetään alkaen 0.8 %-yksikköä ja poistetaan kokonaan alkaen. Kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja nostetaan. Toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntien tulolisäyksinä on valtion mukaan tänä vuonna 468 miljoonaa euroa, ensi vuonna 649 miljoonaa euroa ja 674 miljoonaa euroa vuonna Kuntatalous 3/2009 (kesäkuu 2009) Kunnallisveron ryhmäosuus ja yhteisöveron jako-osuus nousevat kesäkuussa Kunnallisveron osuus verovuodelle 2009 nostetaan 59,87 prosentista 60,39 prosenttiin. Jako-osuuksien tarkistamistarve johtuu lähinnä luovutusvoittojen ja puun myyntitulon aiempaa alhaisemmista arvioista. Jako-osuuksien tarkistamisen johdosta kunnille tilitetään lisää kesäkuun tilityksissä noin 43 miljoonaa euroa. Yksittäisten kuntien jako-osuuksien laskentaperusteita ei tässä yhteydessä tarkisteta. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 10 prosenttiyksiköllä 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin verovuosilta tehtävissä yhteisöveron tilityksissä. Korotus astuu voimaan kesäkuun tilityksessä ja samalla kunnille oikaistaan myös alkuvuoden yhteisöverot uuden jako-osuuden mukaiseksi. Oikaisun suuruus on noin 205 miljoonaa euroa. Peruspalveluohjelma ( ) Kuntatalouden näkymät ovat huonontuneet talouskriisin myötä nopeasti. Vielä syksyllä 2008 laaditun vuotta 2009 koskevan peruspalvelubudjetin kehitysarviossa kuntatalouden arvioitiin pysyvän tänä vuonna vahvana. Tämän hetken valossa on kuitenkin selvää, että kuntatalous kiristyy kuluvana vuonna merkittävästi verotulojen supistuessa selvästi vuoden 2008 tasoon verrattuna. Verotulojen jyrkkä aleneminen johtuu pääosin suhdanneherkän yhteisöveron tuoton romahtamisesta.

8 7 Suurten kaupunkien talousarviot 2009: Edessä epävarmuuden aika E-SS Kun kansantaloudella ja valtiolla menee hyvin, saavat kunnatkin siitä osansa. Kun talouden kasvu hidastuu ja pysähtyy kokonaan, ajautuvat kunnat vaikeuksiin. Ennusteet talouden kehityksestä ovat heikentyneet viikoittain. Alkusyksyn arvioiden mukaan Suomen piti päästä kansainvälisestä notkahduksesta muita helpommalla. Nyt pelätään edessä olevan 90- luvun alun lamaa muistuttava notkahdus. Pientä iloa kunnille tuo vuoden 2008 tilinpäätös. Verotuloja kertyy useimmissa suurissa kaupungeissa enemmän kuin vuosi sitten arvioitiin. Vaikka kuntien menot kasvavat vauhdilla, tullee tilinpäätöksistä melko kohtuullisia. Ensi vuonna kaikki on toisin. Talouden taantuminen vähentää erityisesti yhteisöverotuloja, lähinnä yritysten maksamia veroja. Lomauttamiset ja irtisanomiset vaikuttavat pienellä viiveellä. Palkan sijalle tulee ansiosidonnainen päiväraha, mikä on selvästi palkkaa pienempi. Kaupunkien verotuloarvioissa onkin melkoisia eroja juuri arvioiden laatimisajankohdasta johtuen. Talouden arvioitua jyrkemmästä heikentymisestä seuraa se, että mitä myöhäisemmässä vaiheessa talousarviosta on päätetty, sitä pienempi on verotulojen arvioitu kasvu. Niinpä kaupunkien verotulojen kasvu vuoden 2008 ennakoiduista verotuloista vuoden 2009 talousarvioon vaihtelee 0:n ja 4,6 prosentin välillä. Kuntaliiton arvioiden mukaan verotulojen kasvu jää ensi vuonna alle yhden prosentin. Yhteisöveron kohdalla kasvu ei hidastu, vaan kuntien osuus veron tuotosta vähenee seitsemän prosentin paikkeilla. Samalla kun valtio keventää verotusta, vähenevät monessa kunnassa verotulot vuodesta muutaman vuoden muuttumattomina. Vuodelle 2009 Pori korotti tuloveroprosenttiaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Suurten kaupunkien vuoden 2009 talousarvioiden yhteenvedon perusteella ei voida päätellä, miten kunkin kaupungin talous kehittyy suhteessa toisiin suuriin kaupunkeihin. Kertaakaan niiden kuudentoista vuoden aikana, kun talousarvioista on laadittu yhteenvetoja Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisuissa, vertailukelpoisuus ei ole ollut näin heikko. Kaupunkien verotulot kasvavat vuoden 2007 tilinpäätöksestä noin 700 miljoonaa euroa eli noin 10 prosenttia. Kasvu vuoden 2008 ennakoiduista verotuloista on kolmisen prosenttia, mutta vaihteluväli on suuri, koska arviot on laadittu eri aikana. Millään kaupungilla ei vuosikate riitä investointien rahoittamiseen? Poistoja suurempi vuosikate on Helsingissä, Lahdessa, Oulussa ja Vantaalla. Tämä tunnusluku antaa harhaisen hyvän kuvan, koska poistot ovat liian pienet. Kymmenen suurimman kaupungin vuoden 2009 talousarvion investoinnit ovat milj. euroa ja poistot vain 810 milj. euroa. Vuosikatetta on arvioitu kertyvän 784 milj. euroa. Investoinneista melkoinen osa joudutaankin kattamaan velalla. Lainakannan kasvu vuoden 2007 tilinpäätöksestä on yli 700 miljoonaa euroa. Heikki Helin Verkkojulkaisu Heikki Helin, Arvioita ja arvauksia. Suurten kaupunkien talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2008:8 on luettavissa osoitteessa: Verotuloarvioiden erilaisuus vaikuttaa kaikkiin talousarvioiden tunnuslukuihin vertailuun Suurten kaupunkien veroprosentit ovat olleet 6 Etelä-Suomen Sanomissa julkaistu yhteenveto suurten kaupunkien vuoden 2009 talousarvioista.

9 8 3 Tulorahoituksen riittävyys Vuosikatteen ja poistojen suhdetta kuvaa vuosikate prosentteina poistoista. Jos tunnusluku on vähintään sata, on kunnan tulorahoitus määritelmän mukaan tasapainossa (ylijäämäinen). Kun vuosikate on miinusmerkkinen, on talous epätasapainossa (alijäämäinen) ja kunta joutuu turvautumaan ns. syömävelkaan. Vuosikate % poistoista tunnusluku antaa poistojen alimittaisuuden 7 takia liian hyvän signaalin kunnan taloudesta. Myönteistä tulkintaa saattaa vahvistaa vielä se, että tuloslaskelma voi päätyä ylijäämään, vaikka samanaikaisesti kunta kuitenkin voi joutua rahoittamaan melkoisen osan investoinneistaan velalla. Kuvio 2. Vuosikate prosenttia poistoista 2009 Lahti Pori Turku Espoo Oulu Helsinki Kuopio Tampere Vantaa Jyväskylä Vain viiden kaupungin vuosikate oli vähintään poistojen suuruinen. Koska poistot ovat liian pienet, näin arvioiden tilanne näyttää heikolta. Talouden notkahduksen syvyyttä kuvaa se, että Helsingin vuosikate ilman liikelaitoksia oli ensimmäistä kertaa 90-luvun vaihteen laman jälkeen miinusmerkkinen. Suurten kaupunkien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 89 milj. euroa. Vuonna 2008 vastaava luku oli 438 milj. euroa. Tulos oli miinusmerkkinen Tampereella ja Vantaalla. Kaupunkien tuloslaskelmia ja rahoituslaskelmia ovat viime vuosina heilutelleet erilaiset liikelaitosten järjestelyt ja kaupat. 7 Poistojen määrä ei kuitenkaan ole vastannut investointien tasoa. Tämän takia kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ( ) edellytti, että tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään laskelma suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta. Suurten kaupunkien poistot poikkeavat prosenttia poistonalaisista investoinneista.

10 9 Luotettavamman kuvan tulorahoituksen riittävyydestä, talouden tilasta ja kehityksestä antaa investointien tulorahoitusprosentti. Se kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta 8 on rahoitettu vuosikatteella. Jos vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen (investointien tulorahoitus % < 100), kunta yleensä velkaantuu. Ainoastaan Turun tulorahoitus riitti kattamaan investointien omahankintamenon. Suurten kaupunkien investointien omahankintamenot vuonna 2009 olivat milj. euroa, poistot 830 milj. euroa ja vuosikate 841 milj. euroa. Vuonna 2008 investointien omahankintamenot olivat milj. euroa, poistot 796 miljoonaa euroa ja vuosikate milj. euroa. (taulukko 2) Koska vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen, kaupungeille vuonna 2009 muodostunut 115 miljoonan ylijäämä ei ole mitään ylimääräistä rahaa tai puskuria, jolla voidaan kattaa taantuman takia muodostuvaa veroaukkoa. Sitä ei ole taseeseen kertynyt 3,8 miljardin euron ylijäämäkään. Kuvio 3. Investointien tulorahoitusprosentti vuonna 2009 Turku Pori Lahti Kuopio Espoo Tampere Helsinki Oulu Vantaa Jyväskylä Investointien omahankintameno= rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestoinnit - rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Investointien tulorahoitus % = 100 * vuosikate/investointien omahankintameno.

11 10 4 Verotulot Suurten kaupunkien verotulot vähenivät 3 miljoonaa euroa vuodesta Kunnan tulovero kasvoi 158 ja kiinteistövero 21 miljoonaa euroa, mutta osuus yhteisöveron tuotosta supistui 180 miljoonaa euroa. Tuloveroa kasvatti kuntaryhmän jako-osuuden kasvu. Kyse on rytmihäiriöksi kutsutusta ilmiöstä, jossa verojen tilitysjärjestelmä ei pysty kohdistamaan kunnille oikein. Kuvio 5 osoittaa, ettei kunnille muutamana edellisenä vuonna ollut tilitetty kaikkea sitä mitä kunnille olisi kuulunut. Sama ilmiö oli 2000-luvun vaihteessa, mutta sen vaikutukset olivat vielä suuremmat. Vuonna 2009 kuntien osuus oli 0,6116 kun se edellisvuonna oli 0,5797. Yhteisöveron vähenemistä jarrutti kuntaryhmän jakoosuuden korotus 10 prosenttiyksiköllä. Vaikutus suurten kaupunkien yhteisöverotuloihin oli reilut 160 miljoonaa euroa. Kun verrataan tilinpäätöksen verotuloja talousarvioissa arvioituun, on otettava huomioon se, että arviot on tehty eri perustein. Syyskuussa verotuloarvionsa tehneissä kaupungeissa ei vielä ollut tietoa siitä, missä tahdissa kansantalous syöksyi lamaan. Joulukuussa tietoa oli enemmän. Silloinkaan valtiovarainministeriö ei tohtinut ennustaa laman syvyyttä (HS ). Kolmelle kaupungille (Lahti, Kuopio ja Pori) kertyi verotuloja enemmän kuin ne olivat talousarviossa arvioineet. Kuvio 4. Tilinpäätöksen 2009 verotulojen ero prosentteina talousarvion 2009 verotuloista Lahti Kuopio Pori Jyväskylä Oulu Vantaa Espoo Tampere Turku Helsinki Ero prosenttia

12 11 Nopeasti talousarvioiden hyväksymisen jälkeen selvisi, että verotuloarviot olivat monissa kunnissa liian suuret. Tämä ilmenee mm. seuraavan sivun Helsingin Sanomien otsikoista. Helsingin Sanomat ja Kuvio 5. Kunnallisveron rytmihäiriö (Mikael Enberg) 110,0 % u a s e o yt ä ö 105,0 % Verovuoden 100,0 % maksettava vero 95,0 % 90,0 % 85,0 % Tilitetty kunnallisvero ** 2010** 2011** Todennäköinen kertymä verovuodelta

13 12 Arviot verotuloihin muodostuvasta vajauksesta kasvoivat. Valtio tuli apuun korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Kuntien tukipakettiin sisältyi myös Kela-maksun alennus vuodeksi 2009 ja poisto vuodeksi Mitä suurempi yhteisöverojen osuus kunnan veroista on, sitä enemmän lama leikkaa kunnan verotuloja. Tarkasteltavista kaupungeista ainoastaan Pori korotti veroprosenttiaan. Vuonna 2009 alhaisimmat veroprosentit olivat Helsingissä ja Espoossa (17,50) ja korkein Lahdessa (19,00). Kolmen kaupungin, Helsingin, Tampereen ja Espoon, verotulot vähenivät edellisvuodesta. Edellisen kerran verotulot vähenivät talouskehityksen johdosta 90-luvun laman aikaan. Toisen kerran verotulot vähenivät 2000-luvun alussa, kun valtio kuittasi yhteisöverosta arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen. Menettäjinä olivat kunnat, joiden osuus yhteisöverojen tuotosta euroina asukasta kohti ylitti koko maan keskiarvon. Kuvio 6. Veroprosentit 2009 Lahti Kuopio Vantaa Jyväskylä Pori +0,25 Tampere Oulu Turku Helsinki Espoo 17,00 17,50 18,00 18,50 19,00 19,50

14 13 Taulukko 1. Verotulojen, valtionosuuksien ja verorahoituksen muutos prosentteina 2009 TP TP2008 Kunnan tulovero Verotulot Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus Helsinki -0,4 2,7-23,9 4,5-10,5-1,1 Espoo -1,9 1,4-25,4 4,2 66,1-2,0 Tampere -0,5 1,4-18,1 4,6 7,6 1,2 Vantaa 1,2 4,1-33,3 4,1 4,1 1,6 Turku 0,2 2,7-23,7 6,5 8,3 2,8 Oulu 0,8 2,9-15,6 6,3 11,5 2,7 Lahti 2,0 3,3-19,4 5,2 7,8 3,5 Kuopio 1,5 2,9-26,7 7,3 8,8 3,4 Jyväskylä 1,5 2,6-23,3 9,6 9,8 3,3 Pori 1,4 3,6-31,4 5,8 6,9 3,7 10 yhteensä -0,04 2,6-23,8 5,1 5,5 0,8 Kuvio 6. Verotulojen muutos prosentteina 2009 Lahti Jyväskylä Kuopio Pori Vantaa Oulu Turku Helsinki Tampere Espoo Muutos prosenttia Valtionosuudet kasvoivat 74 miljoonaa euroa ja verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) 71 miljoonaa euroa. Helsingin ja Espoon valtionosuudet vähenivät verotulotasauksen kasvun takia. Tämän seurauksena myös niiden verorahoitus väheni.

15 14 5 Rahoituslaskelma ja lainat Suurten kaupunkien käyttöomaisuusinvestoinnit vähenivät edellisvuodesta 132 milj. euroa. Vastaavasti käyttöomaisuuden myyntitulot ts. virallisesti pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot vähenivät 275 miljoonaa euroa. Yleensä kaupunkien varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli -503 miljoonaa euroa. Ainoastaan Turussa, Jyväskylässä ja Porissa se oli plusmerkkinen. Rahoitustoiminnan nettokassavirta oli 472 miljoona euroa. Samanaikaisesti lainakanta kasvoi 587 miljoonalla eurolla. (liite 1c) Taulukko 2. Tulorahoituksen riittävyyden osatekijöitä 2009 (miljoonaa euroa) 2009 Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ä äy yt Investointien omarahoitusosuus Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Lahti Kuopio Jyväskylä Pori Yhteensä Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen erillä ja niistä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vaikka taseesta on käytettävissä monia tunnuslukuja, on niiden antama kuva yleensä samansuuntainen. Kuvioissa käytetään edellisvuosien tapaan pelkästään kunnan ja konsernin asukaslukuun suhteutettua lainakantaa. Taulukossa 4 on esitetty myös muita taseisiin perustuvia tunnuslukuja. Eniten lainoja asukasta kohden on Vantaalla ja vähiten Espoossa.

16 15 Kuvio 8. Lainat euroa/asukas vuonna 2009 Vantaa Lahti Turku Jyväskylä Pori Kuopio Helsinki Tampere Oulu Espoo Lainojenkin vertailuun liittyy monia ongelmia. Lahden konsernipankki lisää kaupungin lainakantaa, joka alkaa lähetä konserninlainakantaa. 9 Uuden ongelman kuntien taseiden vertailussa muodostavat vastuut Tässä Lahden lainamäärä 328 miljoonaa euroa. Se on laskettu samalla tavalla kuin muiden tässä tarkasteltujen kaupunkien lainamäärät. Kaupunki käyttää omissa asiakirjoissaan lainalukuja, joissa ei ole mukana tytäryhtiölle myönnettyjä lainoja. Em. summaan sisältyy 13 miljoonaa euroa konsernitalletuksia ja 237 miljoonaa euroa lainoja tytäryhtiöille. Näin kaupungin lainakannaksi jää 77,5 miljoonaa euroa. Luku ei ole vertailukelpoinen muihin kaupunkeihin. Esimerkiksi Helsingillä on suuret liikelaitokset (Helsinki Energia, Helsinki Vesi ja satama), joiden toimintaan otetut lainat ovat kaupungin lainamäärässä. 10 Espoossa on yksityisellä rahoitusmallilla rakennettu useita kiinteistöjä. Niiden rakentamiskustannukset eivät näy kaupungin taseessa velkana, mutta vastuut niistä ovat merkittävät.

17 16 Taulukko 3. Lainat (miljoonaa euroa) Lainat Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Jyväskylä Lahti Kuopio Pori Yhteensä Koko maa Taulukko 4. Taseeseen ja rahoitusasemaan liittyviä lukuja Kunnan taseen loppusumma milj. e Lainakanta , milj.e Lainakanta e/asukas Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kassan riittävyys, päivää Lainanhoitokate Lainasaamiset milj.e Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Lahti Kuopio Jyväskylä Pori Yhteensä Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot). Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Kassan riittävyys, (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla.

18 17 Kuvio 9. Konsernilainat euroa/asukas vuonna 2009 Vantaa Jyväskylä Turku Helsinki Kuopio Lahti Pori Espoo Tampere Oulu Eniten konsernilainaa asukasta kohti on Vantaalla ja vähiten Oulussa. Kaupungeilla oli omaa lainaa milj. euroa. Konsernilainoja oli yli kolminkertainen määrä ( milj. e). Taulukko 5. Konsernilainat vuosina , miljoonaa euroa Konsernilainat Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Jyväskylä Lahti Kuopio Pori Yhteensä Koko maa

19 18 Kuvio 10. Peruskunnan taseen loppusumma prosenttia konsernitaseen loppusummasta 2009 Lahti Oulu Helsinki Pori Tampere Espoo Kuopio Jyväskylä Turku Vantaa Konsernitunnusluvut antavat samansuuntaisen kuvan kuin peruskunnan tunnusluvut. Konsernilainat asukaslukuun suhteutettuina ovat suurimmat Vantaalla. Kuntien toimintojen organisointi vaihtelee. Vantaalla ja Turussa kunnan taseen osuus konsernin taseesta on pienin. Viidessä kaupungissa (Lahti, Oulu, Helsinki, Pori ja Tampere) kunnan taseen osuus on muita suurempi. Kuvio 11. Lainasaamiset lainat euroa/asukas 2009 Vantaa Turku Oulu Kuopio Lahti Espoo Pori Helsinki Jyväskylä Tampere Neljässä kaupungilla lainasaamiset ovat suuremmat kuin kaupungin omat lainat. Vantaalla ei ole lainkaan lainasaamisia, joten kuviossa Vantaan luku on kaupungin omat lainat.

20 19 6. Kaupunkien tilinpäätöksiin vaikuttaneita tekijöitä Kansantalous ajautui vuoden 2008 lopulla lamaan sellaisella vauhdilla, että ennustelaitosten loivaan laskua arvioineille ennusteille kävi kuten 90-luvun vaihteen lamankin ajan ennusteiden. Kuntien talousarvioiden valmistelu oli vaikeaa. Mitä aiemmin talousarvioista päätettiin, sitä myönteisempien ennusteiden pohjalta ne jouduttiin tekemään. Valtiovarainministeriö ei tohtinut vielä joulukuussakaan arvioida notkahduksen syvyyttä. Ekonomisteilla oli erilaisia käsityksiä laman tai silloin vielä taantuman etenemisestä. Sen uskottiin vaikuttavan Helsinkiin viiveellä. Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Vuoden alussa kunnat alkoivat jarruttaa menojen kasvua. Kaupungit käynnistivät erilaisia säästöohjelmia. Jotkut kaupungit lomauttivat henkilöstöä ja pyrkivät myös muilla keinoin vähentämään henkilöstömenoja. Hallitus tuli kuntien apuun. Se alensi Kela-maksua ja korotti kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 10 prosenttiyksiköllä. Lama leikkasi nimenomaan yhteisöveron tuottoa. Yhteisöveroosuuden korotus auttoi nimenomaan sellaisia kuntia, joiden menetykset olivat suurimmat. Parin vuoden viiveellä korotus auttaa myös muita kuntia, koska verotulotasauksen tasausraja ei laske niin paljon. Helsingin Sanomat

21 20 Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen

22 21 Tilinpäätökseen vaikuttaneita tekijöitä Helsinki Yhteisöveron jako-osuuden korotus lisäsi verotuloja 65 milj. euroa ja Kela-maksun alennus vähensi menoja 7,8 milj. euroa. Tilinpäätöksen säilymisen kohtuullisena turvasi liikelaitosten tuloksentekokyvyn säilyminen. Vuosikate ilman liikelaitoksia oli miinusmerkkinen. Espoo Yhteisöveron osuuden korotus lisäsi verotuloja 35 milj. euroa ja Kela-maksun alennus vähensi menoja 2,6 milj. euroa. Tuloslaskelmaan kirjattiin sijoitusten arvonalennusten palautuksia 29,9 milj. euroa. Vuonna 2008 jouduttiin tekemään 59 milj. euron sijoitusten arvonalentumiskirjaus. Keväällä päätetyn tuotavuusohjelman ja tehtyjen säästöpäätösten avulla ulkoisten menojen kasvu saatiin rajattua 2 prosenttiin. Tampere Ilman toimenpiteitä kaupungin talous uhkasi alkuvuodesta 2009 syöksyä yli 50 milj. euron alijäämään. Nettomenojen pyrittiin leikkaamaan 27 milj. euroa, josta saavutettiin noin 66 % eli noin 18 milj. euroa. Yhteisöveron kuntaosuuden korotus lisäsi verotuloja noin 20 milj. euroa ja Kela-maksun alennuksen vaikutus vähensi menoja noin 2,9 milj. euroa. Sijoitusten arvonalennusten oikaisuja kirjattiin 4,2 milj. euroa. Vantaa Yleisesti toimialojen säästötoimenpiteet / käyttötalouden menokasvun kurissa pitäminen: toimintakulut yhteensä + 4,3 prosenttia (tp tp 2009), toimintakulut ilman valmistusta omaan käyttöön + 3,4 prosenttia (tp tp 2009). Lainanhoitokulujen alentuminen: 15,7 milj. euroa talousarvioon nähden. Syksyllä päivitetyn verotuloarvion ylittyminen marras-jouluun oikaisujen johdosta: 15,6 milj. euroa muutettuun talousarvioon nähden. Kela-maksun alennus: menoissa säästöä 2,1 milj. euroa talousarvioon nähden. Henkilökunnan pitämät palkattomat vapaat. Turku Yhteisöveron jako-osuuden korotus lisäsi verotuloja 13,1 milj. euroa ja Kela-maksun alennus vähensi menoja 2,5 milj. euroa Henkilöstömenot säilyivät lähes edellisvuoden tasolla talkoovapaiden ja lomautusten ansiosta. Näin menoja leikattiin 7,1 milj. euroa. Rahoitustuottoihin kirjattiin 13,2 milj. euroa arvopapereiden arvonpalautuksia. Vuonna 2008 oli kirjattu 32 milj. euroa arvonalennuksia. Oulu Yhteisöveron jako-osuuden korotuksen vaikutus 14 milj. euroa ja Kela-maksun alennus 1,5 milj. euroa. Lahti Yhteisöveron jako-osuuden korotus lisäsi verotuloja 4,9 milj. euroa ja Kela-maksun alennus vähensi menoja 1,0 milj. euroa Jyväskylä Yhteisöveron jako-osuuden korotus lisäsi verotulo 6,0 milj. euroa ja Kela-maksun poisto vähensi menoja 1,3 milj. euroa. Kuntaliitoksesta tuli yhdistymisavustuksia 6,9 milj. euroa. Palkattomien virkavapaiden pito vähensi menoja 1,1 milj. euroa Sijoitusten realisoinnista kertyi 32,5 milj. euroa. Nämä olivat maalaiskunnan sijoituksia, ns. Valon rahoja, jotka olivat peräisin maalaiskunnan energiaomistuksen myynnistä. Maalaiskunnan ja Korpilahden vesilaitosten myynnistä omalle energiayhtiölle kertyi 74,2 milj. euroa, josta satunnaisia tuloja 40,2 milj. euroa. Kuopio Lomautukset ja lomarahan vaihdot vapaaksi alensivat kaupungin henkilöstömenoja 4,7 milj. euroa. Kelamaksun alennus vähensi menoja 0,8 milj. e. Pysäköintitalon yhtiöittämisestä syntyi 5,7 milj. euron myyntivoitto. Pori Yhteisöveron jako-osuuden korotus 3,4 milj. euroa ja Kela-maksun alennus 1,3 milj. euroa. Talouden käännyttyä lamaan kaupunki teki varautumissuunnitelman, jossa mm. verotuloarvioita alennettiin 8 miljoonalla euroa. Samalla karsittiin tulosalueiden määrärahoja. Kun verotulot toteutuivat alkuperäisen talousarvion mukaisesti, jopa 0,5 milj. euroa ne ylittäen, ja tulosalueet pysyivät karsittujen määrärahojen puitteissa, parani tuloslaskelma.

23 22 Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Vuoden aikana esitettiin monenlaisia laskelmia kuntatalouden ajautumisesta vaikeuksiin. Veroaukko täytettiin arvioissa velalla, jonka määrä kasvoi. Samaan aikaan alettiin keskustella menosäästöistä. Tätä varten käynnistettiin erilaisia säästö- ja tuottavuusohjelmia. Valtio velvoitti suurinta kuntaa laatimaan palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan kuntien ja valtion yhteistyönä. Ministerin mukaan asukasmäärältään pienimpien kuntien sekä väestön että toimintamenojen osuus on vain prosentti Suomen asukasmäärästä ja kuntien menoista. Hallituksen puolivälitarkastelussa hallituksen suurennuslasin alle joutuikin ministerin ennakoiman kuuden suurimman kaupungin sijaan kaikkiaan 20 suurinta kaupunkia. Helsingin Sanomat Ministeri Mari Kiviniemi (kesk.) totesi helmikuussa (Keskisuomalainen ), että kunnat laitetaan tehostamaan palvelujaan uusilla valtakunnallisilla tuottavuusmittareilla, jotka on laadittu yhdessä Kuntaliiton kanssa. Kiviniemen mukaan toiminnan tehostaminen koskee erikokoisia kuntia, mutta erityishuomio kohdistetaan kuuteen suurimpaan kaupunkiin. Tiukimpaan syyniin joutuvat siis Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu. Niiden osuus väestöstä on 28 prosenttia ja toimintamenoista 32 prosenttia.

24 23 Helsingin Sanomat Kuntien kirjanpito antaa väärän kuvan kuntien tulorahoituksen riittävyydestä. Tätä osoittaa mm. vuosikatteen, poistojen ja investointien omahankintamenojen suhteet. Koska poistot ovat liian pienet, osoittaa tuloslaskelma ylijäämää. Kun vuosikate ei kata investointien omahankintamenoa, joutuu kunta rahoittamaan eron lainanotolla. Samaan aikaan kasvaa kunnan lainamäärä ja taseeseen kertynyt ylijäämä. Tästä johtuen ei ole yllättävää, että päätöksentekijät tulkitsevat taseen ylijäämän puskuriksi, jolla voidaan kattaa lamasta aiheutunut verotulojen kasvun hidastuminen tai jopa supistuminenkin Helsingin Sanomat Kuntien puskureita tarkastellaan myös Kuntaliiton Kuntapalvelujen pelastusohjelmassa ( ). Siinä käytetty esittelytapa tuskin helpottaa asian ymmärtämistä. Ohjelmassa todetaan kuntien varautuvan alijäämäisiin tuloksiin taloudellisilla puskureilla, joita ovat taseen kertyneet ylijäämät, investointivaraukset ja omat rahastot. Niiden määrä kuntataloudessa oli vuonna 2008 yhteensä 9,3 miljardia euroa. Tästä valtaosa, eli noin 5,3 miljardia euroa oli merkitty kertyneeksi ylijäämäksi. Tällä voitaisiin kattaa vuosina kertyvä alijäämä. Kirjanpidon antama kuva kunta-alan talouden puskureista on kuitenkin liian positiivinen. Kuntien tuotantovälineistä tekemät suunnitelmapoistot ovat olleet alimitoitettuja eli keskimäärin vain 60 prosenttia poistonalaisista investoinneista vuosina Poistonalaisten investointien ja kirjanpidon suunnitelmapoistojen erotusta mainitulla aikavälillä on kertynyt 10 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että kunta-alan tulorahoituksen vajaus viimeisen vuosikymmenen aikana yhteensä on ollut 1 2 miljardia euroa eikä todellista ylijäämää ole kertynyt. Näkemystä tulorahoituksen vajauksesta vahvistaa myös kunta-alan lainakannan 5 mrd. euron nettolisäys vuosina Näin ollen kuntataloudessa ei muutamaa kuntaa lukuun ottamatta ole taloudellisia puskureita laman vaikutusten lieventämiseksi.

25 24 Taulukko 6. Kaupunkien taseen yli/alijäämän kehitys (miljoonaa euroa) Yli/alijäämä Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Jyväskylä Lahti Kuopio Pori Yhteensä Koko maa

26 25 7 Yhteenveto: suurten kaupunkien vuosi 2009 Talouskehityksen hidastuminen, muuttuminen taantumaksi ja lopulta lamaksi heijastuu kuntien vuoden 2009 tilinpäätöksissä. Suurten kaupunkien verotulojen kasvu edellisestä tilinpäätöksestä oli 0,04 prosenttia. Kolmen suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon ja Tampereen verotulot vähenivät edellisvuodesta. Verotuloja kertyi lähes 230 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarvioissa oli arvioitu. Yhteisöverojen vajaus oli noin 200 miljoonaa euroa. Eniten lama leikkasi yhteisöveroja. 10 kaupungin yhteisverot vähenivät 180 miljoonaa euroa, vaikka valtio korotti kuntien osuutta 10 prosenttiyksiköllä. Tämä merkitsi karkeasti 160 miljoonan euron lisätuloa. 10 kaupungin vuosikate oli 841 miljoonaa euroa. Se kattoi poistot, mutta ei miljoonan investointien omahankintamenoa. Tilikauden tulos oli 89 miljoonaa euroa. Helsingin vuosikate ilman liikelaitoksia jäi ensimmäisen kerran sitten vuoden 1992 miinusmerkkiseksi. Kaupunkien lainamäärä kasvoi 587 miljoonaa euroa Lama leikkasi eniten yhteisöjen maksamia veroja. Valtio tuli apuun ja korotti kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Siitä huolimatta yhteisövero supistui edellisestä tilinpäätöksestä prosenttia. Kuntien verotuloja kasvatti ns. rytmihäiriö. Valtio tilitti kunnille vuonna 2009 veroja, jotka olisi pitänyt tilittää kunnille jo edellisinä vuosina. Kuntien taloutta kevensi myös Kela-maksun alennus. Taulukko 7. Yhteenveto suurten kaupunkien tilinpäätöksistä 2009 Tilinpäätös 2009 Asukasluku Tuloveroprosentti 2009 Vuosikate % poistoista Investointien tulorahoitusprosentti Lainakanta e/asukas Helsinki , Espoo , Tampere , Vantaa , Turku , Oulu , Lahti , Kuopio , Jyväskylä , Pori , Yhteensä ,

27 26 Liite 1a. Verotulot, valtionosuudet ja verorahoitus 2009 (miljoonaa euroa) TP 2009 Kunnan tulovero Verotulot Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Lahti Kuopio Jyväskylä Pori yhteensä Liite 1b. Verotulojen, valtionosuuksien ja verorahoituksen muutos 2009 (milj. euroa) TP TP2008 Kunnan tulovero Verotulot Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Lahti Kuopio Jyväskylä Pori yhteensä

28 27 Liite 1c. Rahoituslaskelman eriä 2009 (miljoonaa euroa) 2009 Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Investointien omarahoitusosuus Vars. toim. ja inv. nettokassavirta Rahoitustoiminnan nettokassavirta Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Lahti Kuopio Jyväskylä Pori Yhteensä Liite 1d. Kunnan ja konsernin lainat Lainat milj.e Lainat e/asukas Konsernilainat milj.e Konsernilainat e/asukas Lainat muutos milj.e Lainat muutos e/as. Kons.lainat muutos milj.e Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Lahti Kuopio Jyväskylä Pori Yhteensä Yhteensä

29 28 Liite 2. Kaupunkien tilinpäätöstiedotteet 13 Helsingin kaupungin tilinpäätös 2009: Tulos romahti, menot kasvoivat Taantuman vaikutukset näkyvät kaupungin tilinpäätöksessä. Kaupungin tulos heikkeni 270 miljoonalla eurolla. Menot kasvoivat 6,5 prosenttia eli selvästi enemmän kuin kunta-alalla keskimäärin. Voimakas menojen kasvu johtui valtaosin toimeentulotuen ja päivähoidon sekä HUS:n menojen ylityksestä. Kaupungin verotulot jäivät 124 miljoonaa talousarviosta ja olivat 9 miljoonaa euroa vuoden 2008 tasoa alempana. Kaupungin vuosikate ilman liikelaitoksia oli miinusmerkkinen. Verotulojen lasku ja toimintamenojen selvä kasvu heikensivät kaupungin rahoituksellista tasapainoa. Palvelutoiminnan rahoitusvajetta tasoitettiin lisäämällä kaupungin lainanottoa ja tulouttamalla Helsingin Energian tuloksesta kaupungin peruspalvelutuotantoon 250 miljoonan euron ylimääräinen tuloutus. Kaupungin talouden heikkenemisen merkit olivat näkyvissä jo viime keväänä. Helsinki ei kuitenkaan painanut jarruja eikä leikannut menoja. Uudisrakentamista, peruskorjauksia, tiehankkeita ja uusien kaupunginosien rakentamista jatkettiin suunnitellusti. Henkilökuntaa ei lomautettu tai irtisanottu eikä määrärahoja leikattu kesken vuoden. Helsinki vastasi talouden taantumaan jatkamalla investointejaan ja palvelutuotantoaan normaalisti. Organisaatiota kehitettiin ja palveluverkon ja toimitilojen tarkastelu aloitettiin. Pääkaupunkiseudun yhteisellä ratkaisulla perustettiin Helsingin seudun liikenne ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Näillä ratkaisuilla tavoitellaan parempaa palvelutasoa sekä myös kustannustehokkuutta pidemmällä aikavälillä, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Helsingin kaupunkikonsernin vuoden 2009 tilinpäätöksestä. Pajunen muistuttaa kuitenkin, että Helsingin vuoden 2010 talousarviossa menoja on leikattu. Vuoden 2009 tilikauden tulos oli 14 miljoonaa euroa. Konsernin tilikauden ylijäämä oli 39 miljoonaa euroa. Tulos oli hieman emo-helsinkiä parempi. Vuosikate. Kaupungin talous heikkeni. Vuosikate jäi 315 miljoonaan euroon. Laskua edellisestä vuodesta oli 224 miljoonaa euroa. Kun tunnuslukuja tarkastellaan ilman kaupungin liikelaitoksia, on tilanne vielä heikompi. Vuosikate ilman liikelaitoksia oli 14 miljoonaa euroa alijäämäinen. Investointeihin käytettiin 632 miljoonaa euroa. Kaupungin vuosikate kattoi poistoista 95 prosenttia ja investoinneista vain 51 prosenttia. Tämä osoittaa, että lähes puolet investoinneista rahoitettiin lainalla. Investointien tulorahoitusprosentti on vaihdellut neljän viimeisen vuoden aikana 51 prosentista 85 prosenttiin. Koska tulorahoitus kattoi investoinneista vain hieman yli puolet, kaupunki kasvatti lainakantaansa 231 miljoonalla eurolla. Lainakanta oli vuoden lopussa 890 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohden. Rahavarat. Kassan riittävyys oli vuoden lopussa 53 päivää eli kaupungin rahavaroilla voitiin kattaa 53 päivän kassamenot. Kassan riittävyys on vaihdellut neljän viimeisen vuoden aikana 53 päivästä 67 päivään. Tase. Taseen loppusumma oli miljoonaa euroa ja kasvua vuodesta 2008 oli 295 miljoonaa euroa. 13 Tiedotteita on hieman tiivistetty niiltä osin, jos esitetyt näkökohdat eivät liity suoraan tilinpäätökseen. Espoo ei tehnyt tiedotetta.

30 29 Tampereen kaupungin tilinpäätös 14 miljoonaa alijäämäinen Tampereen kaupungin tilikauden tulos vuonna 2009 on 14 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilannetta voidaan pitää kohtuullisena, sillä vielä vuosi sitten talouden alijäämäksi näytti muodostuvan yli 50 miljoonaa euroa. Pormestari Timo P Nieminen kiittää taantuman torjuntavoitosta kaupungin henkilöstöä ja päättäjiä. Tampereen kaupungin henkilöstö ja päättäjät osoittivat viime vuoden aikana, että isokin kaupunki voi toimia nopeasti ja ketterästi. Tampereella ryhdyttiin vuoden 2009 alussa taloustilanteen rajun heikkenemisen vuoksi heti toimiin. Sekä tilaaja tuottaja -malli että pormestarimalli joutuivat kovaan testiin, mutta tilanteesta selvittiin. Nettomenojen 27 miljoonan euron säästötavoitteesta saavutettiin noin 66 prosenttia eli 18 miljoonaa euroa vuoden 2009 alkuperäiseen vuosisuunnitelmaan verrattuna. Kun verrataan 2009 tilinpäätöksen tietoja edelliseen vuoteen, on huomioitava kaupunkiorganisaatiossa tapahtunut merkittävä muutos, Sähkölaitoksen yhtiöittäminen. Vertailut on tehty tilikauteen 2008, josta on eliminoitu Sähkölaitoksen ulkoiset liiketoiminnot. Vuonna 2009 Tampereen kaupungin toimintatuotot olivat kaikkiaan 1 265,9 miljoonaa euroa, ja toimintakulut 1 279,8 miljoonaa. Kaupungin edelliseen tilikauteen vertailukelpoiset nettomenot kasvoivat 3,6 %. Kaupungin vuosikate oli 69,7 miljoonaa euroa. Vuosikate heikkeni 33,8 miljoonaa euroa ja se riitti kattamaan poistot 83 prosenttisesti. Verotuloja kertyi 716,9 miljoonaa euroa eli 3,7 miljoonaa edellisvuotta vähemmän. Merkittävin vähennys oli yhteisöverotuloissa, jotka vähenivät peräti 18 prosenttia eli 13,9 milj. euroa vuodesta Valtionosuuksia Tampere sai 217,5 miljoonaa. Ne kasvoivat lähinnä sosiaali- ja terveyspalvelujen valtionosuuksien kasvun myötä 15,3 miljoonaa eli 7,6 prosenttia vuoteen 2008 nähden. Rahoitustuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 20,4 miljoonaa. Merkittävin muutos aiheutui Sähkölaitos konsernille myönnettyjen uusien antolainojen korkotuotoista. Tampereen kaupungin nettoinvestointien määrä oli yhteensä 131,7 miljoonaa euroa ja ne laskivat 11,3 miljoonaa euroa vertailukelpoiseen edelliseen tilikauteen verrattuna. Lainakanta kasvoi 86,6 miljoonaa euroa ja rahavarat lisääntyivät 8,9 miljoonaa. Kaupungilla oli vuoden lopussa korollista velkaa 283 miljoonaa euroa, euroa asukasta kohden. Tampereen konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin yhteensä 63 konserniyhteisöä: 45 tytäryhteisöä, viisi kuntayhtymää ja 13 konsernin kannalta olennaista osakkuusyhteisöä. Konsernin tilikauden tulos oli 10,1 milj. euroa alijäämäinen. Konsernitaseen loppusumma oli 2 431,7 milj. euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 55 prosenttia ja se laski kahdella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Konsernilla oli lainaa 771,1 milj. euroa eli euroa asukasta kohden, kasvua oli 314 euroa asukasta kohden. Liikelaitosten talouden toteutuma Liikelaitosten ja rahastojen yhteenlaskettu tilikauden ylijäämä oli 38,2 miljoonaa euroa. Liikelaitoksista talousarviota parempi ylijäämä toteutui Tampereen Tietotekniikkakeskuksessa, Tampereen kaupunkiliikenteessä, Tampereen Infratuotannossa, Tampereen Vedessä ja Tampereen Logistiikassa. Talousarviota heikommaksi tilikauden ylijäämä jäi Tampereen Ateriassa, Tampereen Tilakeskuksessa ja Tullinkulman Työterveydessä. Tampereen aluepelastuslaitoksen liikeylijäämä oli talousarviota parempi. Pormestari Timo P. Nieminen toteaa, että tiukan talouden aika jatkuu. Seuraavina vuosina yhtälö on edelleen varsin hankala, sillä taantuma lisää monien palvelujen tarvetta, mutta samanaikaisesti verotulot heikkenevät. Kaupungin on jatkettava uusien toimintatapojen luomista ja työn tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista, jotta voimme jatkossakin turvata kuntalaisten tarvitsemat palvelut sekä kehittää kaupungin vetovoimaa.

31 30 Vantaa Vuoden 2009 tilinpäätös tilintarkastajien tarkastettavaksi Kaupunginhallituksen päätöksiä Vantaan kaupunginhallitus allekirjoitti ja päätti jättää vuoden 2009 tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Vuoden 2009 tilikauden tulos oli -14,4 miljoonaa euroa ja rahastosiirtojen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 14,4 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi vuonna 2009 yhteensä 763,6 miljoonaa, joten vuoteen 2008 verrattuna kasvua oli 9,0 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 38,5 % vuoden 2009 lopussa. Investointimenot vuonna 2009 olivat 125,8 miljoonaa euroa. Kaupunki otti uutta pitkäaikaista lainaa yhteensä 160 miljoonaa ja lyhytaikaista lainaa 6,5 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 43,3 miljoonalla eurolla, joten lainakannan nettolisäykseksi muodostui siten 123,2 miljoonaa euroa, kun se vielä edellisvuonna oli 18,4 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusosuus vuonna 2009 laski 46,7 %:iin, kun se edellisvuonna oli 62,9 %. Taseen pysyvien vastaavien suurin erä ovat aineelliset hyödykkeet, joita oli 946,5 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa (66 % taseen loppusummasta). Investoinnit kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin kasvoivat 38 miljoonalla eurolla vuoden 2008 lopun tilanteeseen verrattuna. Omavaraisuusaste oli vuoden 2009 lopussa 38,5 %. Kaupungin lainakanta oli yhteensä 723,9 miljoonaa euroa (600,7 miljoonaa euroa vuoden 2008 lopussa). Asukaskohtainen lainakanta kasvoi edellisestä vuodesta 591 euroa ja oli näin ollen euroon asukasta kohti. Tilinpäätös saatetaan tilintarkastajien tarkastuksen jälkeen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.