Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus

Transkriptio

1 Asiantuntijuuden kehittäminen ja asiantuntijoiden koulutus Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus

2 ESITYKSEN RAKENNE: KOLME KYSYMYSTÄ Miksi huomion kiinnittäminen perustutkinnon jälkeiseen asiantuntijakoulutukseen on tärkeää? Mitä tarkoitetaan asiantuntijuudella ja miten se kehittyy? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia hyvien erikoistumisohjelmien kehittämisestä seuraa korkeakouluille?

3 MIKSI PERUSTUTKINNON JÄLKEINEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS ON TÄRKEÄÄ? Suomessa hyvä keskimääräinen osaamisen taso, joka on luonut pohjan hyvälle taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle Terävä kärki ja osaamisen uudistuminen kuitenkin puuttuvat ja niiden seuraukset ovat tulleet näkyviin eri aloilla:

4 Hyvä yleinen tieteellisen tutkimuksen taso, mutta huippusuoritukset eivät ole muiden pienten tiedeintensiivisten Euroopan maiden tasolla

5 Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn puute ei johdu ainoastaan korkeasta kustannustasosta, vaan myös siitä, että osaamisemme ei ole ollut riittävän hyvää (tuotekehitys, laatu, markkinointiosaaminen, muutoksiin reagointi) kansainvälisen kilpailun kovetessa

6 Olemme olleet ylpeitä korkeatasoisesta julkisesta hallinnostamme, mutta tuore OECD:n selvitys osoittaa vakavia puutteita asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Eli meillä on vakavia puutteita myös osaamisessa tällä sektorilla.

7 Jopa Suomen kansainvälisen imagon lippulaiva, korkeatasoinen peruskoulutus, on osoittanut rapautumisen merkkejä. Tälle on monta ulkoista selitystä mutta on myös selvää, ettei kouluissa ole osattu reagoida maailman muuttumiseen.

8 KAKSI TOISIINSA KYTKEYTYVÄÄ ONGELMAA Asiantuntijuus ei uudistu riittävän hyvin ja toimintaamme hallitsee enemmän rutinoituminen kuin joustavasti uusiin tilanteisiin mukautuva apaptiivinen asiantuntijuus Emme ole muutamaa alaa lukuun ottamatta onnistuneet luomaan korkeimpaan kansainväliseen kärkeen johtavia huippuasiantuntijuuden polkuja

9 Yleinen käyttö Mitä on asiantuntijuus hyvä osaaminen Tarkasti rajaava määritelmä Asiantuntija kykenee tietyllä toimialalla jatkuvasti poikkeuksellisen korkeatasoiseen suoritukseen (Ericsson, Charness, Feltovich & Hoffmann, 2006)

10 NÄKÖKULMIA ASIANTUNTIJUUTEEN (1) Kognitiivinen näkökulma Asiantuntijuus on yksilön kognitiivinen ominaisuus: rikas ja hyvin jäsentynyt tietoperusta, hioutuneet toimintakäytännöt, jatkuva pyrkimys oman toiminnan kehittämiseen Sosiokulttuurinen näkökulma Asiantuntijuus ilmenee yksilön tomintana tietyssä toimintayhteisössä

11 NÄKÖKULMIA ASIANTUNTIJUUTEEN (2) Asiantuntijuus vakiintuneen toimintakäytännön erinomaisena hallintana Asiantuntijuus uusiin tilanteisiin ja haasteisiin adaptoituvana ja jatkuvasti uusiutuvana osaamisena

12 NÄKÖKULMIA ASIANTUNTIJUUTEEN (3) Asiantuntijuus lopputilana, työelämässä toimivat ammattilaisen osaamisena Asiantuntijuus prosessina, jatkuvasti omia osaamisen rajoja koettelevana ja laajentavana käytäntönä

13 NÄKÖKULMIA ASIANTUNTIJUUTEEN (4) Asiantuntijuus eksplisiittisesti kuvattavissa olevana korkeatasoisena taitona Asiantuntijuus äänettömämä tietona ja kykynä nopeaan intuitiiviseen tulkintaan ja päätöksentekoon

14 KAKSI TAPAA EROTTAA ASIANTUNTIJALLE OMINAISET PIIRTEET Miten asiantuntijan tiedot, taidot ja osaaminen eroavat vasta-alkajan osaamisesta Miten tunnustettujen asiantuntijoiden osaaminen eroaa yhtä kokeneiden eiasiantuntijoiden osaamisesta

15 MITEN ASIANTUNTIJA PYSTYY JATKUVASTI POIKKEUKSELLISEN KORKEATASOISEEN SUORITUKSEEN Nopea suunnitelmallinen suoritus Monimutkaisten yhteyksien huomioonottaminen ajattelussa Oman suorituksen monitorointi ja arviointi Ylivoimaiset muistitoiminnot, jotka ylittävät tavanomaiset lyhyt- ja pitkäkestoisen muistin rajat

16 MITEN ASIANTUNTIJUUS KEHITTYY? Pitkäaikainen kokemuksen karttuminen, intensiivinen tietoperustan opiskelu ja toimintakäytäntöjen hiominen tunnin sääntö (Ericsson)

17

18 MITEN ASIANTUNTIJUUS KEHITTYY? Käsitteellisen tiedon rooli asiantuntijuuden kehittymisessä Ristiriitaisia havaintoja: OLETUS: asiantuntijoilla erittäin hyvin jäsentynyt teoreettista ja käsitteellinen tietoperusta vs. HAVAINTO: asiantuntijakäytännöt näyttävät usein perustuvan paikallisiin ja käytännöllisiin käsikirjoituksiin

19 Häviääkö formaalin käsitteellisen ja teoreettisen tiedon merkitys kokemuksen ja asiantuntijuuden lisääntyessä?

20 Käsitteellinen tieto ja käytännöllinen tilannetieto (toimintaskriptit) kokemuksen karttuessa Käsitteellinen tieto enemmän näkyvissä usan alussa Toimintaskriptit (muotoutuvat kokemuksen myötä

21 Käsitteellinen tieto ja käytännöllinen tilannetieto (toimintaskriptit) kokemuksen karttuessa Käsitteellinen tieto ei näy eksplisiittisesti kokeneilla asiantuntijoilla Toimintaskriptit näyttävät hallitsevan suoritusta

22 Tiedon kapseloituminen (encapsulation) Käsitteellinen tieto Toimintaskriptit Käsitteellisen tiedon kapseloituminen

23 MITEN ASIANTUNTIJUUS KEHITTYY? Millaista harjoittelua tarvitaan: Deliberate practice, tarkoituksellinen harjoittelu

24 RIITTÄÄKÖ KÄYTÄNNÖN KOKEMUS ASIANTUNTIJAKSI KEHITTYMISESSÄ Ericsson: Paras ennustaja epäpätevyydelle on työvuosien määrä Rutiininomainen käytännön pyörittäminen ei riitä asiantuntijuuden uudistamiseen mutta saattaa myös heikentää toiminnan laatua jo osatuissa tehtävissä

25

26 Vain käytännön kokemus, johon liittyy tarkoituksellinen taidon kehittäminen vahvistaa asiantuntijuutta

27 DELIBERATE PRACTICE Intensiivinen keskittyminen asiantuntijuuden osataitojen kehittämiseen Toiminta oman osaamisen äärirajoilla ja niitä laajentaen Toiminnan kokonaisuuden regulaatio ja reflektio

28

29 Keskittyminen vaikeimpiin ja haastavimpiin tehtäviin niitä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti vahvistavilla keinoilla

30 Shakkimestarit eivät kehity pelaamalla, vaan erityistilanteita tutkimalla ja huippupelejä opiskelemalla

31 Tarkka palaute suorituksesta

32 Mentorit ja asiantuntijaverkostot huippuasiantuntijuuden edellytyksenä

33 NOPEAN MUUTOKSEN HAASTE PERINTEISELLE ASIANTUNTIJUUSKÄSITYKSELLE Pysyvästi korkeatasoisen suorituksen kriteerinä on suoriutuminen myös yllättävissä ja jossain määrin uusissa tilanteissa Olettamuksena on kuitenkin se, että periaatteessa liikutaan vakiintuneen tiedon ja asiantuntijakäytäntöjen alueella Miten käy asiantuntijuuden silloin, kun kohdataan radikaalisti uudenlaisia haasteita, joihin pitää reagoida nopeasti? Kokonaan uudet tai nopeasti laajenevat alat

34 OPPIMINEN ENIMMÄKSEEN KONSERVATIIVISTA TOIMINTAA Spesifinen käsitteellinen oppiminen perustuu aikaisempaan tietoon ja sen perusteella tehtyihin tulkintoihin Laajempien toimintakäytäntöjen ja kulttuuristen merkitysten oppiminen tapahtuu osallistumalla olemassa oleviin toimintakäytäntöihin ja yhteisöihin Uutta luovat oppimiskäytännöt ovat vaativia eivätkä synny itsestään (käsitteellinen muutos, yhteisölliset oppimis- ja tiedonluontiprosessit kuten tieteellinen käytäntö)

35 NOPEUTETTU TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ ADAPTIIVISEN ASIANTUNTIJUUDEN MALLINA Tulevaisuuden tieteen kaksi moodia: Perinteinen tieteellinen käytäntö, joka tuottaa vähitellen kumuloituvaa perustietoa eri aloilta Nopeutettu tieteelliseen lähestymistapaan perustuva käytäntö, jossa toimintamallit ja evidenssi niiden tueksi syntyvät rinnakkain, ja toimijat ovat avoimia tai intensiivisesti etsivät uusia tulkintoja perinteisten uskomusten tilalle Uudenlainen tarkoituksellinen harjoittelu, jossa koko ajan myös tietoisesti ylitetään aikaisemman osaamisen ja tietämisen rajoja

36 ASIANTUNTIJUUTTA VAHVISTAVIEN ERIKOISTUMISOHJELMIEN HAASTEET KORKEAKOULUILLE Miksi tarvitaan virallistettu status Aiempaa läheisemmät suhteet työelämään Monitieteinen ja monipuoliseen verkottumiseen perustuva lähestymistapa nopean muutoksen esiin nostamiin uusiin kysymyksiin Kohti joustavampia rakenteita ja innovatiivisia tapoja organisoida erikoistumiskoulutusta Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö huippuasiantuntijuuden polkujen rakentamisessa

37 MIKSI TARVITAAN VIRALLISTETTU STATUS? Aiemmat osin epäonnistuneet kokemukset Osallistujien oma toive Työmarkkinoiden toive Kansainväliset mallit

38 AIEMPAA LÄHEISEMMÄT SUHTEET TYÖELÄMÄÄN Korkeakouluihin vahvempi ymmärrys työelämän kehityksellisistä haasteista Erikoistumisohjelmien liittäminen työelämän kehitysprosesseihin Tiedementori ja työelämämentori

39 MONITIETEINEN JA MONIPUOLISEEN VERKOTTUMISEEN PERUSTUVA LÄHESTYMISTAPA Erikoistumisohjelmien tueksi tarvitaan vahvaa korkeakoulujen keskinäistä ja työelämän asiantuntijoiden verkottumista

40 KOHTI JOUSTAVAMPIA RAKENTEITA JA INNOVATIIVISIA TAPOJA ORGANISOIDA ERIKOISTUMISKOULUTUSTA Erikoistumisohjelmat eivät voi rakentua yksittäisten korkeakoulujen perinteiseen tapaan järjestää tutkintoja Ohjelmien uskottavuuden varmistaminen keskeinen haaste yliopistojen tiedelaitoksilla ja ammattikorkeakoulujen yksiköillä keskeinen päävastuu

41 KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ HUIPPUASIANTUNTIJUUDEN POLKUJEN RAKENTAMISESSA Erikoistumisohjelmat vain ensimmäinen vaihe huippuasiantuntijuuden poluille Joustavat jatkot kuten kansainväliseen yhteistyöhön perustuvat monitieteiset ammatillisesti fokusoituneet maisterija tohtoriohjelmat

42 Kiitos tarkkaavaisuudesta! Onnea menestyksellisten erikoistumiskoulutusten rakentamiseen!