Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito. valtakunnallinen valvontaohjelma

Transkriptio

1 Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito valtakunnallinen valvontaohjelma

2 Valtakunnalliset valvontaohjelmat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) laatii yhdessä aluehallintovirastojen (AVIt) kanssa yhdenmukaistamaan toimintaperiaatteita, menettelytapoja ja ratkaisukäytäntöjä sosiaalihuollon ohjauksessa, valvonnassa ja lupahallinnossa. Tavoitteena on valvonnan vaikuttavuuden ja suunnitelmallisuuden parantaminen sekä ennakoivan ohjauksen kehittäminen. yhtenäistää toimintakäytäntöjä, parantaa palvelujen laatua sekä turvata asiakkaiden yhdenvertaiset oikeudet palvelujen saamiseen Tarjoaa työkaluja omavalvonnan kehittämiseen sekä apuvälineen toiminnan suunnitteluun Julkisen ja yksityisen toiminnan yhdenmukainen valvonta Kotiin annettavat palvelut ja hoitotähän esityksen 2

3 Sosiaalihuollon valtakunnalliset valvontaohjelmat Sosiaalihuollon valvonnan periaatteita käsittelevä yleinen osa Kokonaiskuvan saaminen edellyttää sekä yleiseen osaan että palvelukohtaiseen valvontaohjelmaan tutustumista. Palvelukohtaiset valvontaohjelmat Ympärivuorokautinen hoito ja hoiva vanhustenhuollossa Lastensuojelun ympärivuorokautinen hoito ja kasvatus Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut Vammaisten ympärivuorokautiset asumispalvelut Toimeentulotuen määräaikojen noudattaminen Kotiin annettavat palvelut ja hoito Palvelujen järjestäminen (valmisteilla) Lastensuojelun prosessit (valmisteilla) Toimeentulotuen prosessit (valmisteilla) 3

4 Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisia asumispalveluja sekä päihdehuollon laitoshoitoa koskevan valtakunnallisen valvontaohjelman lähtökohdat Ei erityisryhmien asuntokeskittymiä. Ei erilaisia ryhmiä samoihin yksiköihin. Varmistettava asiakkaan tarvitsemien palvelujen saatavuus Päätös tai sopimus. Omavalvonta. Palvelu on ympärivuorokautista silloin, kun asiakkailla on säännöllinen hoidon/hoivan tarve kaikkina vuorokauden aikoina. Toiminta ei ole ympärivuorokautista silloin, kun yksittäisten asiakkaiden mahdolliseen tuen tarpeeseen on varauduttu ainoastaan esim. turvarannekkein. Asuminen: vastaanottoyksiköt, palveluasuminen, ensisuojat, pienkoti, palvelutalo, perhekoti, asuntola, hoito- ja huoltokodit, tukiasuminen. 4

5 Valvontaohjelman rakenne Valvontaohjelma jakautuu Sisältöosaan Valvonnan kohdentuminen Asianmukaisen toiminnan vähimmäisvaatimukset Suositukset toiminnan kehittämiseksi Toimeenpano-osaan Toimenpiteet, joilla valvontaohjelman sisältö jalkautetaan Liitteenä ohjaus- ja valvonta- sekä tarkastuskäynnin kertomus Sopii käytettäväksi omavalvonnan pohja-asiakirjana. Antaa kattavan kuvan asioista, joihin valvonnassa kiinnitetään huomiota. Kuvattu toiminnan eri osatekijöille asetetut vaatimukset ja/tai suositukset. 5

6 Tausta-asiakirjoja Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Ara. Suunnitteluopas. Keskeisiä tavoitteita valtion tukemien asuntojen suunnitteluun Asumista ja kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus. STM. Helsinki Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Päihdepalvelujen laatusuositukset Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita STM ja Suomen Kuntaliitto. 6

7 Keskeinen lainsäädäntö Sosiaalihuoltolaki (710/1982) Sosiaalihuoltoasetus (607/1983) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki yksityisestä sosiaalihuollosta (922/2011) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) Suomen perustuslaki (731/1999) Mielenterveyslaki (1116/1990) Päihdehuoltolaki (41/1986) Hallintolaki (434/2003) Henkilötietolaki 523/1999 Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Pelastuslaki (379/2011) 7

8 Valvonnan painopisteet Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne Henkilöstö Toimitilat Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaiden hoito, huolenpito ja kuntoutus Asiakirjahallinta ja dokumentointi Tässä esityksessä esiteltävien vaadittavan / suositeltavan tason kriteerien pykälä- ja muut viittaukset löytyvät valvontaohjelmasta. 8

9 Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne Toiminta-ajatus ja strateginen suunnittelu Toimintayksiköllä on toiminta-ajatus ja suunnitelma, johon on kirjattu, mille asiakasryhmille palvelu on tarkoitettu ja millaisiin tarpeisiin palvelulla pyritään vastaamaan. Asiakkaiden sijoittaminen Asiakkaan palvelun/hoidontarve määritellään ennen sijoitusta ja sijoituksen tarkoituksenmukaisuus ja oikea-aikaisuus varmistetaan. Palvelun antamisesta tehdään hallinnollinen päätös (julkiset palvelut) tai sopimus (yksityiset palvelut). 9

10 Toiminnan johtaminen Yksiköllä on kelpoisuusehdot täyttävä vastuuhenkilö ja hänen tehtäväkuvansa sekä yksikön johto- ja valtasuhteet on määritelty. Lähtökohtana on, että vastuuhenkilö työskentelee toimintayksikössä päätoimisesti. Mikäli yksikkö on niin pieni, ettei sen johtaminen vaadi kokopäiväistä työtä, eikä johtaja osallistu yksikön muuhun työhön, yksikköä voidaan johtaa myös osa-aikaisesti. Mikäli useampi kuin yksi toimintayksikkö sijaitsee samassa kiinteistössä, samassa pihapiirissä tai vastaavalla lähietäisyydellä, voi sama henkilö johtaa useampaa kuin yhtä yksikköä. Pienessä yksikössä vastuuhenkilö voi osallistua myös hoitotyöhön, kuitenkin enintään puolella kokoaikaisesta työajasta. Työaika on kuitenkin järjestettävä niin, että hänellä on riittävät edellytykset hoitaa tarvittava viranomais- ja muu yhteistyö sekä muut hallinnolliset tehtävät. Vastuuhenkilö ei siis pääsääntöisesti voi olla työvuorolistoilla yhtenä kolmivuorotyötä tekevistä työntekijöistä. 10

11 Laadunhallinta ja omavalvonta Yksiköllä on omavalvontasuunnitelma. Toimiva omavalvontajärjestelmä on välttämätön edellytys sille, että toiminnan riskit tunnistetaan ja ne pyritään poistamaan jo ennen kuin virhe tai vahinko ehtii tapahtua. Valvontaohjelman liitteenä oleva tarkastuskertomuslomake sopii käytettäväksi myös omavalvonnan pohja-asiakirjana. Lomake antaa kattavan kuvan asioista, joihin valvonnassa kiinnitetään huomiota ja siinä on kuvattu toiminnan eri osatekijöille asetetut vaatimukset ja/tai suositukset. Omavalvonta voidaan myös liittää palveluntuottajan käytössä jo olevaan laatujärjestelmään. Yhteistyö ja verkostot Palvelun tuottajan yhteistyö ostajien, asiakkaan, läheisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa toimii. 11

12 Henkilöstö Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Henkilöstöllä on kelpoisuuslain ja Valviran sosiaalihuollon päihdehuoltoyksiköiden henkilöstöä koskevan ohjeen ( ) mukainen kelpoisuus. Yksikön toiminnan on perustuttava sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen koulutuksen omaavan henkilöstön antamaan hoitoon ja kuntoutukseen. Kouluttamatonta henkilöstöä voidaan käyttää vapaaehtoistyöntekijöinä ja yksikön toiminnan tukena. Jo toiminnassa olevien yksiköiden on huolehdittava siitä, että ammatillisissa tehtävissä työskentelevä ammattiin kouluttamaton henkilöstö suorittaa vähintään ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 631/1998 mukaisen päihdetyön ammattitutkinnon. Mielenterveyspalveluista annetun kehittämissuosituksen mukaan palveluasumisyksikön vastuuhenkilöllä on oltava mielenterveystyöhön soveltuva vähintään AMK- tai opistotasoinen sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus. Muulla henkilöstöllä on oltava lähihoitaja- tai mielenterveyshoitajatutkinto. Tavoitteena on, että kaikilla hoitotyöhön osallistuvilla on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus. Henkilökunnan on oltava riittävän kielitaitoista, jotta asiakkaat saavat palvelun omalla kielellään. Täydennyskoulutus ja työnohjaus on järjestetty. 12

13 Henkilöstömitoitus ja rakenne Mitoitus on laatusuositusten mukainen. Mielenterveyskuntoutujien palveluissa tarpeen mukaan vähintään 0,4-0,8 työntekijää/asiakas. Päihdekuntoutuslaitoksessa vähintään 0,5 työntekijää/asiakas. Laitosmuotoisessa huoltosuhteisessa palveluasumisessa vähintään 0,3 työntekijää/asiakas. Avustavaa henkilöstöä lisäksi 0,1-0,15 työntekijää/asiakas. 13

14 Kaikissa vuoroissa on koulutettuja työntekijöitä. Henkilöstö on mitoitettava niin, että jokaisessa työvuorossa on riittävästi henkilökuntaa asiakkaiden tarpeiden mukaisen palvelun järjestämiseen. Yksikön on huolehdittava siitä, että asiakkaat saavat tarvitsemansa kuntoutuspalvelut ja muiden erityistyöntekijöiden antamat palvelut. Ostopalveluita käytettäessä sovelletaan mitoitusperusteita laskennallisesti. 14

15 Mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön vastuuhenkilöltä edellytetään mielenterveystyöhön soveltuva vähintään AMK- tai opistotasoinen sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus. Muulla henkilöstöllä pitää olla lähihoitaja- tai mielenterveyshoitajatutkinto. Henkilöstöstä 1/3 on oltava korkeakoulun- tai opistotasoisen ja 2/3 toisen asteen koulutuksen suorittaneita. Henkilöstöä on oltava vähintään 0,40-0,80 työntekijää kuntoutujaa kohti riippuen kuntoutujien avun tarpeesta. Päihdeongelmaisten ympärivuorokautisessa katkaisu- tai vieroitushoidossa henkilöstön mitoitus edellyttää 0,8 sosiaali- tai terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää asukasta kohden. Joidenkin asiakasryhmien, kuten sekakäyttäjien, psyykkisistä ongelmista kärsivien tai päihtyneiden hoidossa ammattikoulutetun henkilöstön tarve saattaa olla 1,5 työntekijää asiakasta kohden tai sitäkin enemmän. 15

16 Päihdekuntoutuslaitoksessa on oltava 0,5 sosiaali- tai terveydenhuollon koulutuksen saanutta asiakastyöhön osallistuvaa työntekijää kuntoutettavaa asukasta kohden. Heistä vähintään puolella pitää olla vähintään opistotasoinen sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus. Laitosmuotoisessa huoltosuhteisessa palveluasumisessa (ikääntyneiden huoltokodit tms.) kohtuullisena henkilöstön vähimmäismitoituksena voidaan pitää 0,3 sosiaalitai terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää asukasta kohden. Henkilöstötarve on kuitenkin tätä suurempi, mikäli asiakkailla on esim. muistihäiriöistä johtuvia erityisen tuen tarpeita. Polikliinisissa palveluissa sekä akuutissa laitoshoidossa työvuorot ja henkilöstömitoitus on järjestettävä siten, että toimintayksikössä on aina vähintään kaksi työntekijää. Samoin muissa yksiköissä, joissa toiminta ja turvallisuus sitä edellyttävät. Päihdekuntoutuslaitoksissa on oltava vähintään yksi kokopäiväinen psykiatrinen sairaanhoitaja. 16

17 Hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstöön lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Lähiesimiehet lasketaan mukaan sillä osuudella, jonka he tosiasiallisesti käyttävät hoitotyöhön, kuitenkin enintään puolella kokoaikaisesta työajasta. Yksikköön palveluja antavan erityishenkilökunnan (esim. toimintaterapeutit, fysioterapeutit) työpanos voidaan laskea mukaan hoitotyöhön. Henkilöstömitoitusta laskettaessa mukaan otetaan tosiasiallisesti läsnä oleva henkilökunta eli miehitetyt vakanssit. Mikäli yksikössä toimii ammatillisesti kouluttamatonta henkilöstöä, esim. laitosapulaisia, jotka osallistuvat hoitotyöhön, heidän työpanoksensa lasketaan mukaan mitoitukseen tosiasiallisesti hoitoon käytetyn osuuden mukaisesti. Tavoitteena kuitenkin on, että kaikilla hoitoon osallistuvilla on alan ammatillinen koulutus. 17

18 Opiskelijat Valvira on antanut ohjeen terveydenhuoltoalan opiskelijoiden tilapäisestä käytöstä alan tehtävissä.linjausta voidaan analogisesti soveltaa myös sosiaalihuollon tehtäviin. Opiskelijat voivat toimia alansa tehtävissä siinä vaiheessa, kun tutkinnosta on suoritettu vähintään 2/3. Heidän on kuitenkin aina työskenneltävä ammatillisesti koulutetun henkilön ohjauksessa. Näin ollen he eivät voi esim. toimia yksin vuorossa. Mikäli yksikön vakinaiseen henkilökuntaan kuuluva kouluttamaton hoitotyöhön osallistuva työntekijä hankkii ammatillista kelpoisuutta oppisopimuskoulutuksella työpaikallaan, hänen opiskelun aikana tekemänsä hoitotyön osuus voidaan kuitenkin lukea mitoitukseen samalla osuudella kuin ennen koulutuksen aloittamistakin. Käytännön työelämäjaksoilla olevia opiskelijoita ei lueta henkilöstömitoitukseen 18

19 Toimitilat Asumispalveluyksikön sijoituspaikan valinnassa on otettava huomioon kuntoutujien päivittäisten palvelujen, kuten terveydenhuolto-, kauppa-, kulttuuri- ja liikennepalvelujen saatavuus. Asumispalveluyksiköiden sijoittamista taajama-alueiden ulkopuolelle on syytä välttää. Valvira ja AVIt suhtautuvat kielteisesti eri erityisryhmille tarkoitettujen asumispalvelujen keskittämiseen samalle alueelle. Asuntokeskittymät synnyttävät eristäviä toimintakulttuureja, jotka heikentävät yksilön toimintakykyä ja syrjäyttävät tavallisesta elämästä. Yksittäisiä lupahakemuksia käsiteltäessä Valvira ja AVIt kiinnittävät tästä näkökulmasta huomiota myös yksikön suunniteltuun sijoituspaikkaan. 19

20 Yhteiset tilat Toimitilat ovat esteettömät ja turvalliset ja mahdollistavat asukkaiden yhteisen toiminnan ja yksilöllisen kuntoutumisen. Tilasuunnittelu lähtee toimintayksikön toiminta-ajatuksesta. Jos tavoitteena on itsenäinen asuminen, suunnitellaan henkilökohtaiset asunnot siitä lähtökohdasta, että asiakas huolehtii kaikista arjen toimista omassa asunnossaan, ja yhteisten tilojen merkitys on vähäisempi. Jos taas toiminta-ajatuksessa korostetaan yhteisöllisyyttä, on kaikille yhteisillä tiloilla suurempi merkitys. Tilojen on silloin mahdollistettava yhteiset ruokailut ja muut kokoontumiset sekä ulkopuolisten vierailut. 20

21 Henkilökohtaiset asunnot Jokaisella henkilöllä pitää olla oma huone. Kuntoutujan huoneen pitäisi wc- ja pesutilat sekä ruoanvalmistustila mukaan lukien olla vähintään 20 neliötä. Ryhmäasumisessa asukkaan omia tiloja sekä yhteistä keittiö-, ruokailu-, oleskelu ja sauna- sekä kodinhoitotilaa on oltava 40 neliötä asukasta kohden. Keittiötilat voivat olla yhteiset, mutta yksikössä pitää olla myös asuntoja, joissa on esim. minikeittiö, jotta asukas voi harjoitella itsenäistä selviytymistä. Asukkaalle on kuitenkin aina varmistaa riittävä yksityisyys. Uusissa ja peruskorjatuissa asumispalveluyksiköissä jokaisessa huoneessa on oltava oma wc, suihku ja keittomahdollisuus. Pariskunnille on varattava mahdollisuus asua yhdessä silloin, kun kumpikin sitä haluaa. Kahden hengen huoneen/asunnon on oltava vähintään 30 neliötä. 21

22 Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy Riskit on arvioitu, tapaturma- ja vaaratilanteet kirjataan ja arvioidaan säännöllisesti. Tapaturmien ja vahinkojen tapahtumapaikat ja ajankohdat on kirjattava ja analysoitava yksityiskohtaisesti ja vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Jos jollekin henkilölle sattuu usein tapaturmia, on syytä kiinnittää erityistä huomiota hänen kuntoutuksensa laatuun ja ottaa se huomioon hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Kameravalvonta Vain perustellusta syystä; rekisteriseloste laadittu 22

23 Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen Hoidon tarpeen arviointi perustuu toimintakyvyn arviointiin Asiakkailla on ajantasaiset kirjalliset palvelu-, kuntoutus- tai hoitosuunnitelmat. Asiakasmaksut Asiakasmaksuja kohtuullistetaan tarvittaessa. 23

24 Pakotteet, rajoitukset ja eristäminen Rajoitteita käytetään vain tahdosta riippumattomassa hoidossa rajatusti poikkeustilanteissa. Rajoitteiden käyttämisestä on oltava kirjalliset ohjeet, ja toimeenpannut rajoitteet pitää kirjata asiakastietoihin alkamis- ja päättymisaikoineen. Pakotteiden ja rajoitteiden käytön valvonnasta on oltava ohjeet yksikön omavalvontasuunnitelmassa. 24

25 Asiakkaiden hoito, huolenpito ja kuntoutus Omaehtoista elämää tukeva työote, toimintakyvyn ylläpito ja edistävä toiminta Asiakkaalle järjestetään palveluita ja tukitoimia kuntoutussuunnitelmassa määritellyn mukaisesti. Toimintakyvyn kehitystä seurataan mittareilla. Terveyden- ja sairaanhoito Yksikön terveydenhuollon palvelut on järjestetty. Asiakkaan terveydentilaa seurataan säännöllisesti. Asiakkaat saavat tarvitsemansa sairaanhoidon palvelut. Lääkehuolto Yksiköllä on oppaan mukaisesti laadittu lääkehoitosuunnitelma 25

26 Asiakirjahallinta ja dokumentointi Yksikössä tehdään asiakkaan hoidon kannalta riittävät ja asianmukaiset asiakas/potilaskirjaukset. Tietosuojavastaava on nimetty ja tietosuojasta on yksikössä ohjeistettu. Rekisterinpitäjä on määritelty ja yksiköllä on arkistointisuunnitelma. 26

27 Valvontaohjelman toimeenpano Valvontaohjelma substanssialueen käsikirjana Informaatio-ohjaus Julkaisu, tiedotus, koulutus Valvottavien ohjaus Lupahallinnossa toiminnan asianmukaisuutta arvioidaan valvontaohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Toimintakertomuksia tarkasteltaessa varmistetaan valvontaohjelmassa asetettujen edellytysten täyttyminen. Reaktiivisessa valvonnassa käytetään tarkastuskertomuslomaketta. Muu valvonta ja ohjaus 27

28 Kohdennettu erityisvalvonta vuonna 2012 Itsemääräämisoikeuden toteutuminen Yksiköiden omavalvonta Valvontaohjelman toteutumisen seuranta ja yhteistyö Valvonnan tietoperusta Yhteistyötahoina mm. THL, STM Työnjako aluehallintovirastojen ja Valviran kesken Seuranta, raportointi, tiedotus 28