Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK

Transkriptio

1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK Jurvansuu

2 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kyselytutkimus Kysely suoritettiin helmi-huhtikuussa 2016 sähköisenä ja postikyselynä Mukana MIPA-hankejärjestöt (n=10) ja niiden paikallisyhdistykset ja jäsenjärjestöt + EPT-verkosto, Mielenterveyspooli ja MPNet Vastauksia saatiin 187 paikallisyhdistykseltä ja 28 valtakunnalliselta järjestöltä 87 päihdeyhdistystä, 100 mielenterveysyhdistystä 14 valtakunnallista päihdejärjestöä, 14 mielenterveysjärjestöä Jurvansuu

3 Toiminnan kohderyhmät Jurvansuu

4 Keitä ovat kohderyhmänne eli keille tarjoatte apua tukea ja toimintaa? (niiden osuudet, jotka vastanneet keskeinen kohderyhmämme ) 1/2 päihdeyhdistykset mielenterveysyhdistykset valtakunnalliset järjestöt ihmiset, joilla akuutti mielenterveysongelma mielenterveyskuntoutujat ihmiset, joilla akuutti päihdeongelma päihdekuntoutujat peliongelmaiset muita toiminnallisia riippuvuuksia päihdeongelmaisen omaiset, läheiset mielenterveysongelmaisen omaiset, läheiset 6% 5% 11% 4% 19% 10% 7% 12% 9% 7% 34% 24% 25% 24% 32% 28% 29% 20% 46% 44% 45% 59% 77% 75% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Jurvansuu

5 Keitä ovat kohderyhmänne eli keille tarjoatte apua, tukea ja toimintaa? (niiden osuudet, jotka vastanneet keskeinen kohderyhmämme ) 2/2 päihdeyhdistykset mielenterveysyhdistykset valtakunnalliset järjestöt 19% lapset, nuoret 13% eläkeläiset, ikääntyneet huono-osaiset työttömät asunnottomat yksinäiset pakolaiset maahanmuuttajat 8% 4% 7% 8% 10% 7% 13% 24% 31% 41% 48% 36% 33% 38% 44% 42% 47% 48% 54% 60% 53% 61% 0% 25% 50% 75% 100% Jurvansuu

6 Päihde- ja mielenterveysongelmien yhtäaikainen esiintyvyys on merkittävä ongelma kohderyhmässämme täysin samaa mieltä jossain määrin eri mieltä eos jossain määrin samaa mieltä täysin eri mieltä päihdeyhdistykset 26% 32% 20% 11% 11% mielenterveysyhdistykset 21% 26% 32% 11% 10% valtakunnalliset järjestöt 44% 30% 11% 7% 7% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jurvansuu

7 Mikäli päätoimiala on mielenterveystyö, onko toimijoille järjestetty päihdekysymyksiin liittyvää koulutusta (ja päinvastoin)? 100% 80% päihdeyhdistykset mielenterveysyhdistykset valtakunnalliset järjestöt 60% 52% 55% 40% 20% 33% 34% 33% 26% 28% 19% 20% 0% kyllä ei, mutta tarvitsisimme tällaista koulutusta ei, emmekä tarvitse tällaista koulutusta Jurvansuu

8 100% Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yhdistyksenne/ järjestönne toimialaa? Valitkaa vastausvaihtoehdoista vain yksi. päihdeyhdistykset (n=85) mielenterveysyhdistykset (n=100) 80% 68% 60% 47% 40% 20% 28% 31% 18% 0% mielenterveystyö 4% pääasiallisesti mielenterveystyö, päihdetyö koskee osaa toiminnasta päihdetyö pääasiallisesti päihdetyö, mielenterveystyö koskee osaa toiminnasta 4% teemme yhtä paljon päihde- ja mielenterveystyötä Jurvansuu

9 Kohderyhmät, joita vaikea tavoittaa Nuoret Toimintamme ei ole riittävästi ko. kohderyhmän näköistä, että he tunnistaisivat sen omakseen ja kokisivat helposti lähestyttäväksi. Perinteinen järjestötoiminta ei vastaa tämän päivän nuorten ja nuorten aikuisten tarpeisiin. Maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat Neuvoa ja apua tarvitaan heidänkin keskuudessaan. Tähän työhön olisi saatava lisäapua ja ohjeistusta, kielipulmiin esim. Syrjäytyneet, yksinäiset, moniongelmaiset henkilöt, jotka ovat jo linnoittautuneet neljän seinän sisälle ja tarvitsevat paljon rohkaisua saadakseen itsensä liikkeelle ulkomaailmaan. Omaiset, läheiset Ennaltaehkäisyn mielessä omaisten huomioiminen ja tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on vaikeaa. Ikääntyvät/ikääntyneet Yksin asuvat vanhukset, heitä on vaikea tavoittaa. Työssäkäyvä väestö Työikäisen aktiivisen väestön. He joutuvat usein priorisoimaan toimintaansa, jolloin heitä on vaikea saada mukaan toimintaan. Jurvansuu

10 Vapaaehtoistoimijat (niiden osuudet, jotka vastasivat suuri osa ) päihdeyhdistykset mielenterveysyhdistykset valtakunnalliset järjestöt työttömiä työssäkäyviä opiskelijoita osaamistaan tarjoavia ammattilaisia eläkeläisiä, ikääntyneitä ihmisiä, joilla akuutti päihdeongelma päihdekuntoutujia ihmisiä, joilla akuutti mt-ongelma mielenterveyskuntoutujia ihmisiä, joilla sekä p- että mt-ongelma päihdeongelmaisen läheisiä, omaisia mt-ongelmaisen läheisiä, omaisia 11% 16% 35% 12% 26% 30% 9% 12% 26% 12% 23% 11% 20% 28% 32% 32% 41% 30% 38% 13% 19% 36% 14% 24% 37% 45% 59% 65% 65% 60% 74% 84% 82% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Jurvansuu

11 Tulevaisuus Jurvansuu

12 Toiminnan tulevaisuus - vapaaehtoisten määrän kehitys seuraavan viiden vuoden aikana kasvaa paljon/jonkin verran pysyy samana vähenee paljon/jonkin verran päihdeyhdistykset (n=79) 47% 30% 23% mielenterveysyhdistykset (n=98) 50% 31% 19% valtakunnalliset järjestöt (n=28) 52% 41% 7% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Jurvansuu

13 Toiminnan tulevaisuus - kohderyhmien tarvitsemat palvelut? paranevat paljon/jonkin verran pysyvät samana huononevat paljon/jonkin verran päihdeyhdistykset (n=77) 29% 29% 42% mielenterveysyhdistykset (n=97) 36% 44% 20% valtakunnalliset järjestöt (n=28) 44% 30% 26% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jurvansuu

14 Toiminnan tulevaisuus: sote-uudistuksen vaikutus yhdistyksen/järjestön toimintamahdollisuuksiin parantaa paljon/jonkin verran pysyvät samana huonontaa paljon/jonkin verran päihdeyhdistykset (n=75) 15% 51% 35% mielenterveysyhdistykset (n=97) 19% 60% 21% valtakunnalliset järjestöt (n=28) 30% 56% 14% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Suurilla (yli asukkaan) paikkakunnilla toimivat yhdistykset suhtautuivat sote-uudistuksen ennakoituihin vaikutuksiin hieman myönteisemmin kuin pienillä paikkakunnilla toimivat. Jurvansuu

15 Lopuksi Päihde- ja mielenterveysjärjestöt tavoittavat toiminnassaan p- ja mtongelmiin liittyvien kohderyhmien lisäksi muita ihmisryhmiä, jotka liittyvät ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin esim. osatyökykyisten työllistäminen, huono-osaisuuden ja syrjäytymisen teemat, yksinäisyys, väestön ikääntyminen Vapaaehtoisten määrän kehitykseen suhtaudutaan positiivisesti, vahvuutena sitoutuneet toimijat haasteena ikääntyvän/ikääntyneiden jaksamisen ja toimintakyvyn tukeminen sekä nuorten saaminen mukaan toimintaan osataanko tarttua nuoria kiinnostavaan toimintaan ja hyväksytäänkö nuorten erilaiset osallistumisen tavat, tarpeet, tavoitteet? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö yhteistyötä halutaan lisää mitä ovat järjestöjen yhteiset haasteet, tavoitteet ja vaikuttamisen paikat etenkin sote-uudistuksen kynnyksellä? valtakunnallisten vs. paikallistoimijoiden näkemykset osataanko vaikuttamistoiminnassa viestiä myös paikallistason tarpeista ja siellä koetuista haasteista? Jurvansuu