Perusopetuksen opetussuunnitelman

Transkriptio

1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010 Pudasjärvi sininen ajatus - vihreä elämys

2

3 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4.1 Yleinen tuki 4.2 Tehostettu tuki. 4.3 Erityinen tuki 4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa 4.5 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Ryhmämuotoinen tuki Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksessa vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Opinnoissa eteneminen 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustuspaleluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Taulukot Taulukko 1. Syitä oppimisen ja koulunkäynnin tukeen Taulukko 2. Tukimuotojen laadinta, seuranta, toimintatavat ja työnjaot Pudasjärvellä Taulukko 3. Osa-aikainen erityisopetus Taulukko 4. Ryhmämuotoinen tuki Taulukko 5. Ryhmämuotoinen tuki- harjaantumisopetus / pidennetyn oppivelvollisuuden ryhmät Taulukko 6. Oppilaan siirto pienryhmään Taulukko 7. Pidennetty oppivelvollisuus Taulukko 8. Toiminta-alueittain opetus Taulukko 9. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Taulukko 10. Ohjauksen tuki Taulukko 11. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Liitteet Liite 1 Pedagoginen arvio Liite 2 Pedagoginen selvitys Liite 3 Yhteistyöverkosto ja toimintaperiaatteet Liite 4 Oppimissuunnitelma yleinen tuki (tulee myöhemmin) Liite 5 Esiopetussuunnitelma (tulee myöhemmin) Liite 6 HOJKS- ei yksilöllistettyjä oppineita (tulee myöhemmin) Liite 7 HOJKS - yksilöllistettyjä oppiaineita (tulee myöhemmin) Liite 8 HOJKS- toiminta-alueittain (tulee myöhemmin) Liite 9 HOJKS- esiopetus (tulee myöhemmin)

4 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Pudasjärvellä opetustoimessa lähdetään siitä, että oleellisin oppilaan oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä ylläpitävä ja edistävä perusopetuksen toimintaympäristö on opetustoiminnan perustaso. Perustaso käsittää kaikille oppilaille tarjottavan perusopetuksen ja sen järjestämiseen osallistuu jokainen perusopetuksessa työskentelevä aikuinen. Tämä toiminnan taso muodostaa perustan oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuelle. Opetustoiminnan perustaso sisältää sellaisenaan oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen elementtejä ja muotoja, mitä kutsutaan kokonaisuutena yleiseksi tueksi. Perusopetukseen kuuluu sitä täydentäen tehostettu ja erityinen tuki. Tehostettu ja erityinen tuki edellyttävät arviointia, suunnittelua, valmistelua ja päätöksentekoa sekä usein myös erillistä resursointia. Mitä laadukkaampana ja joustavampana toimintaympäristö perustasolla toteutuu, sitä vähemmän oppilaille syntyy erikseen järjestettävän tuen tarvetta. Perusopetuksen perustaso onkin tärkein ennaltaehkäisevän toiminnan taso, jota yleinen, tehostettu ja erityinen tuki täydentävät. Tuen toteuttaminen, jo yleiselläkin tasolla, edellyttää tuen tarpeen tunnistamista ja nimeämistä. Tuen järjestämisestä voidaan puhua vasta, kun tiedetään mihin sen tulee vastata. Näin tuen järjestäminen pohjautuu todennettuihin seikkoihin ja tuen suunnitelmallinen toteuttaminen sekä sen vaikuttavuuden arviointi tehostuvat.

5 Pudasjärvellä tavoitteena on pyrkiä opetuksen ja tukitoimien tasalaatuisuuteen tasa-arvoisesti jokaisella koululla. Tuen tarpeen oikeaa kohdennusta ja riittävää resursointia pyritään arvioimaan vuosittain kouluilta koottavilla tiedoilla opetuksen tuen tarpeesta. Koordinaattori huolehtii tietojen keräämisestä vuosittain. Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus. Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan. Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan. Oppilas saattaa tarvita tukea oppimisessaan ja koulunkäynnissään esimerkiksi seuraavista syistä: Taulukko 1. Syitä oppimisen ja koulunkäynnin tukee Syy Kouluun liittyvät Kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät Mistä johtuu? Epäsuotuisa oppimisympäristö: esim. tilat, ilmapiiri, turvallisuus puutteellisia, puutteet kodin ja koulun yhteistyössä, yksipuoliset toimintatavat ja- menetelmät, puutteellinen oppilashuollollinen tuki, huomiotta jättäminen, kiire, liiallinen tai liian vähäinen vaatimustaso, toimimaton tiedonkulku, opettajien epäpätevyys, koulun tuki oppimiselle, kasvulle ja koulunkäynnille puutteellista, kiusaamiseen ei puututa, syrjivät asenteet, eri kieli ja kulttuuriryhmien huomiotta jättäminen opetuksen ja tuen järjestämisessä. Sairastaminen, yksinäisyys, mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö, riippuvuudet, vaativaelämäntilanne, juurettomuus, erilaiset vammat, kodin tuki koulunkäynnille puutteellista, huono fyysinen kunto, traumatisoituminen, poikkeava kehitys, kielen kehityksen häiriö, viivästynyt kehitys tai kehitysvamma Kieli- ja kulttuuritausta Koulunkäyntiin liittyvät Oppimiseen liittyvät Kulttuuriseen vähemmistöön kuuluminen, Suomessa harvinaiseen uskontokuntaan kuuluminen, puutteet suomen kielen taidossa ja suomen, kielen oppimisen hankaluudet, syrjinnän ja kiusaamisen kohteeksi joutuminen, kotoutumisen ongelmat. Rikkonainen koulupolku, lahjakkuus, motivaatio-ongelmat, kiusaamisen kohteeksi joutuminen, poissaolot, sosiaalisen sopeutumisen vaikeudet Lukivaikeus, tarkkaavuuden ja keskittymisen ongelmat, autismin kirjoon kuuluvat oireet, aistivamma, liikuntavamma, tunne-elämän ongelmat, puutteet tietyissä tiedoissa ja taidoissa. Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen muotoja ovat tukiopetus, oppilaanohjaus, oppilashuolto, kodin ja koulun yhteistyö, osa-aikainen erityisopetus, yksilöllisen suunnitelman käyttö, ryhmämuotoinen tuki, tulkitsemis- ja avustajapalvelut, aamu- ja iltapäivätoiminta, kerhotoiminta, apuvälineet ja erityiset opetusmateriaalit.

6 Oppimisympäristön suotuisuus oppilaalle arvioidaan ja varmistetaan aina tukitoimia suunniteltaessa. Samalla arvioidaan, minkälaisen lisätuen tarpeessa oppilas on. 0ppilaan tarvitsemat tukimuodot toteutetaan hänen tarpeitaan vastaavasti tietyn vahvuisena ja kestoisena. Oppilaan saamia tukimuotoja saattaa olla useampi ja niitä tarjotaan säännöllisyydeltään, jatkuvuudeltaan, laajuudeltaan, intensiteetiltään sekä toistuvuudeltaan oppilaan tarvitsemalla tavalla. Tuki järjestetään yksilölliset tarpeet huomioiden ja ensisijaisesti oppilaan asuinpaikan mukaan määräytyvässä lähikoulussa. Opetuksen ja tuen laatua edistetään kouluyhteisön yhteisellä suunnittelulla ja yhteistoimintaan perustuvilla opetuskäytänteillä. 4.1 Yleinen tuki Jokaisen oppilaan oikeus on saada laadukasta ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäivinä. Koulutyössä tulee huomioida kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koululla pyritään käyttämään erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai koulunkäyntiavustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamuja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Yleisen tuen tavoitteena on auttaa oppilasta selviytymään yleisopetuksen oppimäärästä. Yleinen tuki järjestetään yleensä oppilaan lähikoulussa. Kaikki oppilaat eivät tarvitse oppimisessaan, kasvussaan ja koulunkäynnissään erikseen järjestettävää tukea, vaan edistyvät opinnoissaan opetustoimintaan luonnollisena osana kuuluvan ohjauksen, oppilashuollon ja eriyttämisen keinoin. Yleistä tukea järjestettäessä arvioidaan, miten hyvin opetuksen perustasolla on pystytty edistämään oppilaan oppimista ja onko opetuksessa tehty kaikki voitava oppimisympäristön muokkaamisessa suotuisaksi oppijan kannalta. Mikäli oppilas tarvitsee yleistä tukea, se järjestetään mahdollisimman suunnitelmallisesti ja oppilaan edistymistä seuraten. Tuki pyritään järjestämään ensisijaisesti oppilaan omassa opetusryhmässä ja työjärjestykseen kuuluvien oppituntien aikana. Yleistä tukea voidaan antaa myös eriytetyissä ryhmissä ja tukiopetuksena kouluajan ulkopuolella. Yleisen tuen tasolla tukimuodoista korostuvat kodin ja koulun yhteistyö, oppilaan ohjaus (oppimaan oppimisen taitojen tukeminen), tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja avustajapalvelut. Myös apuvälineet ja erityiset opetusmateriaalit (esim. selkokieliset oppikirjat) voivat olla ratkaiseva tuki esimerkiksi aistivammaiselle oppilaalle, jotta hän selviää oppimisessa omia edellytyksiään vastaavasti muun opetuksen yhteydessä. Yleisen tuen toteuttamiseen osallistuu tarvittaessa opettajien lisäksi muita aikuisia, kuten koulunkäyntiavustaja, oppilaanohjaaja, koulupsykologi, koulukuraattori, ter-

7 veydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Kaikille oppilaille on suositeltavaa tehdä oppimissuunnitelma. Oppilaalle laaditaan yleisen tuen aikana oppimissuunnitelma, kun tukitoimia järjestetään hänelle säännöllisesti ja kohdennetusti. Oppilas saattaa esimerkiksi heikon koulumenestyksensä vuoksi tarvita toistuvasti tukiopetusta, minkä lisäksi hän tarvitsee tilapäisesti osa-aikaista erityisopetusta ja oppilashuollollista tukea. Oppimissuunnitelmaa hyödynnetään arvioitaessa tehostetun tuen tarvetta ja laadittaessa pedagogista arviota. 4.2 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Oppilaan opettajan tehtävänä on yhteistyössä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa tehdä aloite tehostettuun tukeen siirtymisestä. Mikäli tarve todetaan, opettaja tekee pedagogisen arvion oppilaasta. Pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja päätös siirtymisestä tehostettuun tukeen kirjataan oppilashuoltoryhmän pöytäkirjaan. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssatehtävän yhteistyön (esim. säännölliset seurantakeskustelut, sovittu vastuunjako oppilaan asioista, läksytuesta sopiminen) merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Tehostetun tuen tavoitteena on auttaa oppilasta selviytymään koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista niin, että palaaminen yleiseen tukeen olisi mahdollista. Tehostettu tuki voi jatkua tarvittaessa koko perusopetuksen ajan. Mikäli pitkäaikainenkaan tehostettu tuki ei riitä, voidaan harkita oppilaan siirtämistä erityiseen tukeen. Tehostettu tuki järjestetään yleensä oppilaan lähikoulussa yleisopetuksen luokassa. Tehostetussa tuessa oppilaalle on laadittava oppimissuunnitelma, jonka opettajat laativat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilasta koskevissa asioissa yhteistyötä tehdään tiiviisti vanhempien, erityisopettajan, koulukuraattorin, koulupsykologin ja kouluterveydenhoitajan kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat puhe- ja toimintaterapeutit, perheneuvola, lastensuojelu, aamu- ja iltapäivätoiminta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

8 Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Pedagogisen arvion laatimiseen käytettävä kaavake löytyy erityisopetuksen verkkosivuilta. ( Liite 1) Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagoginen arvio käydään läpi huoltajan tai huoltajien kanssa. Pedagogisessa arviossa käytetään sisällöltään konkreettisia ja ymmärrettäviä lauseita. Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma arkistoidaan ja niiden säilyttämistä koskevat ohjeet ovat samat kuin muidenkin lakisääteisten asiakirjojen ohjeet. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. On suositeltavaa, että oppilaalle on tarjottu oppimissuunnitelmaan perustuvaa yleistä tukea ennen tehostetun tuen tarpeen arviointia. Tehostetun tuen aikana tukimuodoista korostuvat avustajapalvelut, osa-aikainen erityisopetus ja oppilashuollon palvelut. Tarjottavien tukimuotojen kokonaisuus ja vahvuus arvioidaan kuitenkin aina oppilaskohtaisesti. Tehostetun tuen tukimuotona voi olla myös pienryhmä. Tehostetun tuen aikana oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, joka tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin lukuvuoden aikana ja vähintään kerran vuodessa. Oppilaalle tarjottavien tehostettujen tukitoimien kokonaisuutta ja vahvuutta arvioidaan jatkuvasti arvioimalla tuen tarkoituksenmukaisuutta ja sen vaikuttavuutta oppilaan kokonaistilanteeseen. Kun oppilas ei enää tarvitse tehostettua tukea ja voi opiskella yleisen tuen turvin, todetaan tämä oppilashuoltoryhmän kokouksessa ja kirjataan tehostetun tuen päättyminen. Kun oppilas tarvitsee vahvempaa tukea kuin tehostettu tuki, hänen kokonaistilanteestaan laaditaan pedagoginen selvitys. Erityisen tuen järjestäminen suunnitellaan pedagogisen selvityksen ja oppilaalle tehostetun tuen aikana laaditun oppimissuunnitelman perusteella. Pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Erityisen tuen päätöksen valmistelee koordinaattori pedagogisen selvityksen pohjalta yhdessä huoltajan ja luokanopettajan kanssa. 4.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Yhdenkin oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää, että oppilas on saanut yleistä ja tehostettua tukea. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Mikäli tämä ei ole oppilaan kannalta tarkoituksenmukaista, voidaan opetus järjestää sopivassa pienryhmässä tai muulla sopivalla tavalla. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Erityisen tuen järjestäminen perustuu pedagogiseen selvitykseen ja erityisen tuen päätökseen sekä erityisen tuen toimeenpanemiseksi laadittuun oppilaan HOJKS:iin. Opettaja/ opettajat vastaavat erityisen tuen päätöksen liittyvästä valmistelusta ja tarvittaessa konsultoivat erityisopettajaa. Opettajien ja oppilashuoltoryhmän antamien selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi.

9 Pedagogisen selvityksen laatimista varten hankitaan oppilaan pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma yhteenveto oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja sen vaikutuksesta tarvittaessa asiantuntijan lausunto Pedagoginen selvitys ja sen perusteella laadittu suositus oppilaan siirtymisestä erityiseen tukeen käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä, jonka valmistelee koordinaattori yhdessä oppilaan opetuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Erityisen tuen päätös on määräaikainen hallintopäätös, jonka tekemisestä määrätään johtosäännössä. Päätös tehdään määräaikaisena 2. vuosiluokan tai 6. vuosiluokan loppuun saakka. Päätös voidaan perustellusta syystä tehdä koko perusopetuksen ajaksi. Tällöin päätöksen voimassaolo arvioidaan toisen ja kuudennen vuosiluokan aikana. Erityisen tuen päätöksen tekevät virkarehtorit tai sivistystoimenjohtaja johtosäännön mukaan. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. Nämä päätökset tekevät virkarehtorit ja sivistystoimenjohtaja pedagogisen selvityksen ja mahdollisten lausuntojen perusteella. Tehostelun tuen ja erityisen vaiheessa olevan oppilaan yhteistyöverkosto ja toimintaperiaatteet on selvitetty tarkemmin liitteessä (Liite 3 ) Erityinen tuki käsittää samat tukimuodot ja opetuksen jousta ovat järjestelyt kuin yleinen ja tehostettu tuki. Ryhmämuotoisena tukena järjestetty opetus voi olla erityisen tuen tasolla ryhmäkoostumukseltaan kiinteämpää ja pysyvämpää. Erityisopetus on erityisopettajan antamaa opetusta. Opettaja voi olla laaja-alainen erityisopettaja tai erityisluokanopettaja. Erityisen tuen vahvuista tukea voi muiden tukimuotojen osalta antaa kuka tahansa opettaja. Erityisopetuksen järjestämisestä sovitaan yhdessä oppilasta opettavien opettajien, oppilaan, hänen huoltajansa, oppilashuollon ja muiden oppilaan tukitoimista vastaavien tahojen kanssa. Erityisopetus järjestetään oppilaan tarpeiden mukaan oppilasryhmässä, jonka koko voi vaihdella opetustilanteittain. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää: oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen (esim. yksilöllistetyt oppiaineet, vapautus jonkin oppiaineen opiskelusta, toiminta-alueittain opiskelu) Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opettaja/erityisopettaja hankkii tarvittaessa oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä,tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän

10 Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisopetuksen sivuilta löytyy kaavake pedagogisen selvityksen tekemistä varten ( Liite 2 ) 4.4 Oppimisen tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa Oppimissuunnitelma (Liitteet 4 ja 5) Oppimissuunnitelma on oppilaan oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä tukeva sekä hänen oppimistaan jäsentävä pedagoginen asiakirja. Tavoitteena on varmistaa oppilaan edistyminen opiskelussaan omien edellytystensä mukaisesti sekä joustava siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä koulusta tai opetusmuodosta toiseen ja perusopetuksesta jatko-opintoihin. Oppimissuunnitelma laaditaan, kun oppilaan opetusta eriytetään siten, että hänen tavoitteensa ja sisältönsä, opetuksessa käytetyt menetelmät ja materiaalit eroavat muusta opetuksesta. Etenkin, kun oppilas opiskelee oman opinto-ohjelmansa mukaisesti ja osallistuu perusopetukseen valmistavaan opetukseen, on oppimissuunnitelma laadittava. Oppimissuunnitelma tulee laatia oppilaalle, joka opiskelee erityisin opetusjärjestelyin. Tällöin oppilaan viikoittainen työmäärä voi poiketa oppilasryhmän työjärjestyksen mukaisesta opiskelumäärästä (tilapäinen yksityisopetus tai koulupäivän lyhentäminen). Lisäksi oppilas saattaa opiskella kotonaan tai muualla kuin hänen opetusryhmänsä oppilaat, jolloin oppimisen edistymistä on suunniteltava ja seurattava erityisen huolellisesti. Tehostetun tuen järjestäminen edellyttää, että oppilaan opiskelun ja tuen järjestämistä varten laaditaan oppimissuunnitelma. Myös joustavan perusopetuksen ryhmässä opiskelu edellyttää oppimissuunnitelman laatimisen. Oppimissuunnitelmaa tulee käyttää oppilaan opiskelun tukena vähintään yhden lukuvuoden ajan sen jälkeen, kun hän on siirtynyt perusopetukseen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen. Tällä varmistetaan, että hänen suomenkielen oppimiselleen järjestetään riittävä tuki. vähintään vuoden ajan siitä, kun oppilas on siirtynyt erityisen tuen piristä tehostetun tai yleisen tuen piiriin, tai tehostetusta tuen piiristä yleisen tuen piiriin. Oppimissuunnitelmassa olevat oppilasta koskevat tiedot saattavat olla hyvin henkilökohtaisia ja salassa pidettäviä. Oppimissuunnitelman sisältämien tietojen siirtäminen toteutetaan aina yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Oppilaan oppimissuunnitelma on hänen opetukseensa osallistuvien opettajien ja muun henkilökunnan käytettävissä. He myös osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen ja seuraamiseen yhdessä oppilaan ja tämän huoltajien kanssa. Oppimissuunnitelmaa tarkistetaan lukuvuoden aikana säännöllisin väliajoin ja vähintään kerran lukuvuodessa, jolloin siihen tehdään oppilaan tilanteen kannalta tarvittavat muutokset. Oppimissuunnitelma sisältää kuvauksen oppilaan arviointiin liittyvistä periaatteista sekä kuvauksen tavoista, joilla oppilas voi näyttää osaamisensa. Oppimissuunnitelma on sähköinen lomakepohja, joka löytyy erityisopetuksen verkkosivuilta. Oppimissuunnitelma laaditaan oppilaan vastuuopettajan tai muun oppilaan opetukseen osallistuvan opettajan johdolla yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa. Tarvittaessa oppimissuunnitelman laadintaan osallistuvat myös oppilashuollon asiantuntijat. Mikäli oppilaan vastuuopettajaa ei nimetä laatimisprosessin vetäjäksi, on asia erikseen perusteltava. Oppimissuunnitelman rakenne ja sisältö on sama yleisen ja tehostetun tuen aikana.

11 4.4.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS (Liitteet 6-9) Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia.hojks on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet liittyvistä vastuista. HOJKS on ensisijaisesti pedagoginen asiakirja. Se sisältää suunnitelman siitä, miten erityisopetus ja muut perusopetuksen tukimuodot toteutetaan. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanosuunnitelma eli HOJKS laaditaan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun erityisen tuen päätös on tehty. Oppilaan aloittaessa perusopetuksen, tulee HOJKS laatia kahden kuukauden sisällä perusopetuksen aloittamisesta. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai uuden oppilaan tullessa kouluun, tulee HOJKS tarkistaa kahden kuukauden sisällä koulun vaihtumisesta. HOJKS:n perustana on oppilaalle tehostetun tuen aikana laadittu oppimissuunnitelma ja pedagoginen selvitys. HOJKS:n valmistelu aloitetaan osana pedagogisen selvityksen laatimista. HOJKS laaditaan moniammatillisena yhteistyönä oppilaan huoltajien, oppilaan ja oppilasta opettavien ja/tai kuntouttavien tahojen kanssa. Suunnitelman laatimisesta vastaa luokanopettaja tai aineenopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa. Oppilaan HOJKS tulee tarkistaa vähintään kerran lukuvuodessa.

12 Taulukko 2. Tukimuotojen laadinta ja seuranta, toimintatavat, vastuut ja työnjaot Pudasjärvellä Tukimuoto Mitä kuuluu Asiakirjat Mitä tehdään Kuka vastaa Lakipykälät Yleinen tuki - yhteistyö huoltajien kanssa - eriyttäminen - opettajien yhteistyö - opetusryhmien joustava muuntelu - samanaikaisopetus - tukiopetus - osa-aikainen erityisopetus - avustajan tuki - oppimisympäristön suunnittelu - apuvälineet - ohjaus- ja tukipalvelut - yhteistyö eri toimijoiden kesken - oppilashuollollinen ja ohjauksellinen tuki - kerhotoiminta - aamu- ja iltapäivätoiminta -oppimissuunnitelma (tarvittaessa) - tarvittaessa oppimissuunnitelma yhteistyössä vanhempien ja oppilaan kanssa -luokan tai aneenopettaja -12 Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010) Tehostettu tuki - säännöllinen osa-aikainen erityisopetus - lisääntyneet avustajapalvelut - oppilashuollon tehokas tuki - monniammatillisen verkoston tuki - yksilöllinen oppilaanohjaus - tehostunut yhteistyö huoltajien kanssa - opetuksen järjestäminen osittain pienryhmässä - pedagoginen arvio - missuunnitelma tehostettua tukea varten - liite -arkistointi - oppilaan ja vanhempien kuuleminen - pedagoginen arvio - pimissuunnitelma tehostettua tukea varten - oppilashuoltoryhmän päätös siirrosta tehostettuun tukeen -luokan -tai aineenopettaja -erityisopettajan tuki -13 Perusopetuslaki 31 a 4 mom. (642/2010) Erityinen tuki - opetuksen järjestäminen osittain tai kokonaan pienryhmässä - yhden tai useamman oppiaineen yksilöllistäminen - opetuksen poikkeava järjestäminen - korostunut oppilashuollon tuki -pedagoginen selvitys -HOJKS - hallinnollinen päätös ( stj tai virkerehtori) - liite -arkistointi -oppilaan ja vanhempien kuuleminen -pedagoginen selvitys -pedagoginen selvitys tehdään uudestaan aina, kun oppilaan opetusjärjestelyissä tapahtuu muutoksia -HOJKS -HOJKS tarkastetaan vähintään kerran lukuvuodessa -luokan- tai aineenopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa -koordinaattori valmistelee asian virkarehtoriselle ja opetus -ja sivistystoimen johtajalle 19 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35 ja Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) 16

13 5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (Perusopetuslaki 16 1 mom. (642/2010)). Tukiopetus tulee aloittaa heti kun vaikeudet on havaittu ja sitä tulee järjestää niin usein ja laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen, ettei oppilas jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan ennaltaehkäistä vaikeuksia ja sitä voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus tukiopetukseen ennen kuin hänen menestymisensä aineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle ja tiedottamisesta huoltajalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta voivat antaa luokan- aineen- tai erityisopettajat, myös muut kuin oppilaan oma opettaja. Huoltajille tulee antaa tietoa tukiopetuksen merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Tukiopetus on pyrittävä järjestämään huoltajien kanssa yhteisymmärryksessä ja yleisistä käytänteistä tiedotetaan mm. lukuvuositiedotteissa ja vanhempainilloissa. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Opetus on järjestettävä niin, että sellaisellakin oppilaalla, joka on koulukuljetuksessa, on mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetus voidaan toteuttaa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Tukiopetus on eriyttämistä, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus sekä monipuoliset menetelmät ja materiaalit. Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tulee seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaolosta tai tilapäisesti koulunkäyntiin ja oppimiseen vaikuttavista asioista. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutukset sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Edelleen tukiopetusta voidaan käyttää esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen aloittamista, osana pedagogista selvitystä arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutukset sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa HOJKS:iin kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Edelleen tukiopetusta voidaan käyttää esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus alakoulussa Osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään. Vaikeudet voivat olla kielellisiä oppimisvaikeuksia: puheen, lukemisen ja kirjoittamisen tai vieraan kielen oppimiseen alueella, matemaattisiin taitoihin liittyviä, motorisiin, sosiaalisiin tai yleisiin opiskelutaitoihin liittyviä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan oppimisedellytyksiä ja ennaltaehkäistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvien vaikeuksien kasvua. Alakoulussa tuen painopistealueita ovat alkuopetus ja erityisesti lukiopetus sekä puheopetus. Oppilaat ohjautuvat osa-aikaiseen erityisopetukseen seulontojen sekä luokan- aineen- tai erityisopettajan havaitsemien oppimisen ongelmien vuoksi. Opettajat suunnittelevat yhdessä tarvittavat tukitoimet, huoltajan kanssa yhteisymmärryksessä ja myös arvioivat tuen vaikuttavuutta. Yksilöllisestä tuen tarpeesta riippuen, oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta joko säännöllisesti yhdessä tai useammassa oppiaineessa tai aihealueessa kerrallaan, periodiluonteisesti tai silloin tällöin harkinnanvaraisesti. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa pienryhmässä, yksilöopetuksena tai samanaikaisopetuksena yleisopetuksen ryhmässä. Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta kaikilla tuen tasoilla.

14 Osa-aikainen erityisopetus toimii yhteistyössä paitsi huoltajien ja luokan- ja aineenopettajien kanssa myös oppilashuoltoryhmässä ja erilaisten oppilaan parissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa, kuten esimerkiksi psykologi ja terapeutit. Osa-aikainen erityisopetus yläkoulussa Osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään ja tukiopetus sekä oppiaineksen eriyttäminen yleisopetuksessa yleisen tuen muotona nähdään riittämättömäksi. Pääsääntöisesti osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaat saavat yleistä tai tehostettua tukea äidinkielen, vieraiden kielten tai matematiikan opintoihin. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Oppilaana osa-aikaisessa erityisopetuksessa voi olla myös oppilaita, jotka opiskelevat yhtä tai useampaa ainetta erityisessä tuessa, yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli oppilaalla ilmenee ongelmia koulunkäynnissä tai oppimisessa, eikä tukiopetusta yleisenä tuen muotona katsota enää riittäväksi tukimuodoksi, aineenopettaja/ oppilaan huoltaja/luokanvalvoja ilmoittaa asian oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Oppilaat siirtyvät osa-aikaiseen erityisopetukseen aina oppilashuoltoryhmän päätöksen kautta. Osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja yksilöopetuksena, pienryhmässä tai samanaikaisopetuksena yleisopetuksessa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan yhteistyössä aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyönä. Erityisopettaja tekee myös tiiviisti yhteistyötä huoltajien ja oppilashuoltoryhmän kanssa sekä konsultoi tarvittaessa muita asiantuntijoita. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla ala -ja yläkoulussa: yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki. Seuraavassa taulukossa koottuna osa-aikaisen erityisopetuksen tuen tasot, tasojen tavoitteet sekä tuen antamisen toteuttamisvaihtoehdot.

15 Taulukko 3. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Tavoite Miten toteutetaan? Lisätietoja - Oppilaan oppimisvaikeuksien kartoittaminen - Vahvistaa oppimisen perustaitoja oppilaan vahvuuksia hyödyntäen - yhteistyössä aineenopettajan, kodin ja oppilashuoltoryhmän kanssa - konsultointi - seulonnat, testit - opetus toteutetaan yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena - tarvittaessa oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma - Pyritään ennaltaehkäisemään ongelmien kasvua Pedagoginen arvio laaditaan aina ennen tehostetun tuen aloittamista yhteistyössä oppilaan opettajien ja huoltajien yhteistyönä arvioidaan osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus yleisen tuen aikana sekä osa-aikaisen erityisopetuksen tarve jatkossa Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tavoite Miten toteutetaan? Lisätietoja - Tukea suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä - Pyrkiä ehkäisemään oppilaan ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista - Erityisopetuksesta tulee säännöllinen, jatkuva ja suunniteltu tukimuoto - Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaan henkilökohtaiset oppimisen tavoitteet opetuksen tukimuodot Oppiaineiden oppimäärät opiskellaan yleisopetuksen kriteerien mukaisesti Pedagoginen selvitys laaditaan aina ennen erityiseen tukeen siirtymistä oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne arvioidaan kokonaisuutena kodin ja oppilashuoltoryhmän yhteistyössä perusteltu arvio erityiseen tukeen siirtymisestä tarvittavista oppiaineista arvioidaan osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys tarvittaessa oppilas siirtyy osa-aikaisesta erityisopetuksesta pienryhmään Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Tavoite Miten toteutetaan? Lisätietoja - yksilöllistettyjen oppiaineiden suunnitelmallinen ja kokonaisvaltainen tuki, jotta oppilas saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen - Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan oppilaan HOJKS:aan. - Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisopetuksessa Ryhmämuotoinen tuki Ryhmämuotoinen tuki on keskeinen opetuksen eheytymistä vahvistava tuen muoto. Jokaisella oppilaalla on oma luokkansa ja oma luokanopettajansa/luokanvalvoja. Ryhmämuotoinen tuki voi toimia osana yleistä tukea sekä tehostetun ja erityisen tuen aikana. Tavoitteena on luoda lukujärjestykselliset ja yhteistoiminnalliset edellytykset oppilasryhmien jakamiseen ja yhdistelyyn koulupäivien aikana. Ryhmämuotoisen tuen suunnittelussa ja toteutumisessa korostuu moni ammatillisuus sekä yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Yläkoulun ryhmämuotoiseen tukeen oppilaat tulevat joko 6.luokan nivellyksen yhteydessä tai myöhemmin moniammatillisen oppilashuoltoryhmän kautta. Ryhmittelyssä arvioidaan, mitä tukitoimia kullekin oppilaalle tarjotaan osana joustavia ryhmittelyjä. Näin varmistetaan jokaiselle oppilaalle hänen tarvitsema tuki, jotta opiskelu omien edellytysten mukaisesti on mahdollista. Joustavia ryhmittelyä toteuttaessa oppilas voi opiskella päivän aikana erilaisissa ryhmissä. Integraatio yleisopetuksen ryhmiin toimii joustavasti oppilaan edellytysten mukaan. Opetuksen kokonaissuunnittelusta vastaa erityisluokanopettaja. Opetusta järjestetään yhteistyössä aineen opettajien kanssa. Ryhmämuotoinen tuki voi sisältää elementtejä eri tukimuodoista kuten tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja ohjauksellisesta tuesta.

16 Taulukko 4. Ryhmämuotoinen tuki Ryhmämuotoinen tuki osana yleistä tukea Tavoite Miten toteutetaan? Lisätietoja Ryhmämuotoisen tuen järjestämisessä on tavoitteena mahdollistaa oppilaiden oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä tukeva joustava opetus yleisopetuksen ja erityisopetuksen välillä -Vahvistaa oppimisen perustaitoja oppilaan vahvuuksia hyödyntäen -pyritään ennaltaehkäisemään ongelmien kasvua - yhteistyössä kodin, oppilashuollon ja aineenopettajien kanssa - joustavilla opetusryhmillä koulupäivän aikana - oppilaan edellytysten mukaan integroidusti yleisopetukseen *oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma Pedagoginen arvio laaditaan aina ennen tehostetun tuen aloittamista yhteistyössä oppilaan, opettajien ja huoltajien yhteistyönä arvioidaan tukitoimien riittävyys ja vaikutus yleisen tuen aikana pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja tehostetun tuen päätös kirjataan oppilashuoltoryhmän pöytäkirjaan pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma tehostettuun tukeen arkistoidaan koululla Ryhmämuotoinen tuki tehostetun tuen aikana Tavoite Miten toteutetaan? Lisätietoja -Tukea suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä -Pyrkiä ehkäisemään oppilaan ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista -lisätä oppilaiden opiskelumotivaatiota ja sitouttaa heitä koulunkäyntiin -tukea oppilasta perusopetuksen loppuunsaattamisessa - Ryhmämuotoinen tuki on tehostetun tuen aikana säännöllistä ja jatkuvaa => oppilaan opetusryhmä on pienryhmä -opetusta integroidaan oppilaan edellytysten mukaan joustavasti -ryhmämuotoinen tehostettu tuki voi sisältää toiminnallisia elementtejä sekä työpaikkaopiskelua -vahvempi tuki saadaan aikaan yksilöllisen tuen, ryhmätoiminnan ja ryhmäytymisen avulla. -Erityisopetuksesta tulee säännöllinen, jatkuva ja suunniteltu tukimuoto -Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaan henkilökohtaiset oppimisen tavoitteet opetuksen tukimuodot Oppiaineiden oppimäärät opiskellaan yleisopetuksen kriteerien mukaisesti. Pudasjärvellä toimii Omauraryhmä Pedagoginen selvitys laaditaan aina ennen erityiseen tukeen siirtymistä oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne arvioidaan kokonaisuutena kodin ja oppilashuoltoryhmän yhteistyössä tarvittaessa pyydetään asiantuntijalausuntoja oppilaan tuen tarpeesta oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös, joka valmistellaan yhdessä koordinaattorin kanssa pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä erityisopetuksen siirtopäätöksen tekevät virkarehtorit tai sivistystoimenjohtaja Ryhmämuotoinen tuki erityisen tuen aikana Tavoite Miten toteutetaan? Lisätietoja -yksilöllistettyjen oppiaineiden suunnitelmallinen ja kokonaisvaltainen tuki, jotta oppilas saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen -tukea oppilaan koulunkäyntiä pienemmässä ryhmässä yksilölliset edellytykset huomioon ottaen - Ryhmän vastuuopettajana toimii erityisluokanopettaja -oppilaalla on oma integraatioryhmä yleisopetuksessa, jonka toimintaan ja opetukseen hän osallistuu henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan -pienryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä koulun muiden oppilasryhmien kanssa -pienryhmässä opiskeleva oppilas osallistuu muuhun koulun opetukseen aina, kun se on mahdollista -Ryhmämuotoista tukea voidaan antaa 1. pienryhmissä 2. integraatioryhmässä 3. Oma ura -ryhmässä *Oppilaan tarvitsema erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan oppilaan HOJKS:aan. *Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisopetuksessa

17 Kurenalan koululla toimii Pudasjärven alakoulujen kiinteät pienryhmät sekä osa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevista yläkoulun oppilaista opiskelee siellä. Päätös pääsääntöisestä opetusryhmästä tehdään tehostetun tuen/ erityisen tuen päätöksessä. Oppilaalle sopivin opetusryhmä määritellään moniammatillisesti oppilasta ja huoltajia kuullen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näköja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. (Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opiskeluryhmä arvioidaan ja päätetään oppilaskohtaisesti. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas voi opiskella yleisopetuksen ryhmässä, jossa on enintään 20 oppilasta. Taulukko 5. Ryhmämuotoinen tuki laaja-alaiset oppimisvaikeudet / pidennetyn oppivelvollisuuden ryhmät Kurenalan koululla toimivat Kaupungin kiinteät pienryhmät KENELLE? OPISKELU Tehostetun tuen ja erityisen tuen pienryhmät - oppilaalla laaja-alaisia oppimisvaikeuksia - haastava käyttäytyminen - opiskelu yleisten tavoitteiden mukaan - oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (tehostettu tuki) - oppilaalle laaditaan HOJKS (erityinen tuki) Harjaantumisopetuksen/ pidennetyn oppivelvollisuuden ryhmät - vaikeasti vammaiset lapset - oppiaineittain opiskelu, laaditaan HOJKS - vaikeimmin kehitysvammaisilla toiminta-alueittain opiskelu (erityisen tuen päätöksessä tulee näkyä opiskelu toimintaalueittain) RYHMÄKOKO - erityisen tuen piirissä olevat oppilaat max. 10 oppilasta - max. 8 oppilasta, jos ryhmän enemmistö opiskelee oppiaineittain - max. 6 oppilasta, jos ryhmän enemmistö opiskelee toimintaalueittain - ryhmän enemmistö määrittelee ryhmän koon

18 Seuraavassa kaaviossa on esitetty toimintamalli, jonka mukaan oppilaan siirto pienryhmään tarvittaessa tapahtuu. Taulukko 6. Oppilaan siirto pienryhmään Oppilas -yleinen tuki ei riitä -oppilaalle on tehty pedagoginen arvio sekä oppimissuunnitelma => pienryhmään siirtyminen ei edellytä aina erityisen tuen päätöstä TAI -oppilaalle on tehty pedagoginen selvitys sekä erityisen tuen päätös Pienet koulut -oppilaan siirto pienryhmään käsitellään moniammatillisesti koulun oppilashuoltoryhmässä Yhteys koordinaattoriin, joka on yhteydessä Kurenalan koulun erityisopetuksen vastuuopettajaan => jos ryhmissä on tilaa, koululla päivitetään oppilaan oppimissuunnitelma tai HOJKS Kurenalan koulu -oppilaan siirto pienryhmään käsitellään moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä Yhteys Kurenalan koulun erityisopetuksen vastuuopettajaan, joka tiedottaa asiasta koulun rehtoria Kurenalan koulun erityisopettajien tiimi yhdessä vastuuhenkilön kanssa kartoittaa sopivan ryhmän pienryhmään siirtyvällä oppilaalle => sopivaa ryhmää arvioitaessa käytetään hyväksi oppilaan päivitetty HOJKS tai oppimissuunnitelma sekä pedagogista arviota tai selvitystä =>asian käsittely Kurenalan koulun oppilashuoltoryhmässä =>käytännön järjestelyt käyntiin Kurenalan koululla Oppilas ei siirry pienryhmään Oppilas siirtyy pienryhmään Oppilas ei siirry pienryhmään Asiasta tiedotetaan koordinaattoria sekä luokanopettajaa. Luokanopettaja ja erityisluokanopettaja alkavat yhdessä järjestää oppilaan siirtoa pienryhmään Vastaanottava erityisluokanopettaja tulee tapaamaan oppilasta ja luokanopettajaa koululle. - tarkastetaan oppilaan pedagoginen arvio - jos oppilas on erityisen tuen piirissä tehdään uusi pedagoginen selvitys ja erityisen tuen päätös, jonka koordinaattori valmistelee stj:lle Luokanopetta ja erityisluokanopettaja sopivat yhdessä -siirtymisaikataulun -tutustumisen uuteen ryhmään -vanhempien tapaamisen muut käytännön järjestelyt Asiasta tiedotetaan koordinaattoria sekä luokanopettajaa - suunnitelmat oppilaan tukitoimien lisäämiseksi pienelle koululle - tarkastetaan oppilaan pedagoginen arvio - jos oppilas on erityisen tuen piirissä tehdään uusi pedagoginen selvitys ja erityisen tuen päätös Vastaanottava erityisluokanopettaja tulee tarvittaessa tapaamaan oppilasta ja luokanopettajaa oppilaan omaan ryhmään Luokanopettaja ja erityisluokanopettaja sopivat yhdessä -siirtymisaikataulun -tutustumisen uuteen ryhmään ja muut käytännön järjestelyt - suunnitelmat oppilaan tukitoimien lisäämiseksi Opetuksen yksilöllistäminen ja oppiainesta vapauttaminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen pää-

19 töstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HO- JKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka- asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisenpainavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 :ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisestivapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa40 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa Opetussuunnitelmassa määritellään oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen päätetään erityisen tuen päätöksen yhteydessä kunkin oppiaineen kohdalta erikseen. Rehtori, luokanopettaja ja koordinaattori vastaavat oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvästä valmistelusta. Oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta pyydetään selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja käytetyistä tukitoimista sekä arvio siitä miltä osin yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita ei saavuteta hyväksytysti. Pudasjärven toimintamallin mukaisesti ( liite 3 ) oppilaan koulunkäyntiin pyydetään lisäselvityksiä ja tutkimuksia yhteistyössä vanhempien kanssa. Pedagoginen selvitys sekä erityisen tuen päätös käsitellään moniammatillisesti oppilashuotoryhmässä. Oppilashuoltoryhmä varmistaa, että oppilaalle ja huoltajalle on selvitetty yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset opetuksen järjestämiseen ja jatko-opintoihin. Pedagogisessa selvityksessä määritellään, missä oppiaineessa tai oppiaineissa oppilas tarvitsee yksilöllistetyn oppimäärän. Kunkin oppiaineen yksilöllistämistarve perustellaan erikseen. Yksilöllistettävien oppiaineiden määrää vähennetään pedagogisen selvityksen perusteella, mikäli oppilas voi opiskella oppiaineen yleisen oppimäärän ydinsisältöjä ja hän hallitsee oppimäärän jossain määrin. HOJKSin merkitys on suuri, kun oppilas opiskelee yksilöllistettyjä oppimääriä. HOJKSiin kirjatut yksilöllistetyt tavoitteet ja sisällöt toimivat oppilaan opetussuunnitelmana Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässävuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn

20 oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Eri hallintokuntien toimijoiden yhteistyöllä varmistetaan, että lapsen huoltajat saavat ajoissa riittävästi tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden vaihtoehdoista, jotta päätökset voitaisiin tehdä ennen esiopetuksen alkua. Lapsen vanhempien kanssa yhteistyötä tekevät ja tiedotuksesta vastaavat neuvolan lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi ja terapeutit, varhaiskasvatuksen ja vammaispalvelun, henkilökunta sekä erityislastentarhanopettaja Pidennetyn oppivelvollisuuden tarkoitus on antaa oppilaalle lisäaikaa koulunkäyntiin liittyvien perustaitojen- ja tietojen harjaannuttamiseen ennen perusopetuksen alkamista. Tarve pidennettyyn oppivelvol-

21 lisuuteen perustuu oppilaan vakavaan vammaan tai sairauteen, joka estää ikäluokan mukaisen suoriutumisen. Vakava este oppimiselle, kasvulle ja koulunkäynnille voi johtua mm. kehitysvammasta, aisti- tai liikuntavammasta, sairaudesta, kielellisen kehityksen häiriöstä, tunne-elämän ongelmista ja neurologisista häiriöistä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat opiskelevat yleensä erityisluokissa ja luokat ovat yleensä yhdysluokkia, joissa on oppilaita eri luokka-asteilta. Jos ryhmä koostuu pelkästään pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevista oppilaista, ryhmäkoko saa olla enintään 8 oppilasta ja vaikeimmin kehitysvammaisten ryhmässä ryhmäkoko on enintään 6 oppilasta. Ryhmän koostuessa erilaisista erityistä tukea saavista oppilaista, opetusryhmän koko määräytyy sen mukaan, minkälaista tukea saavia oppilaita on ryhmässä eniten. Mikäli pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva oppilas opiskelee muussa kuin erityisluokassa, ryhmäkoko saa olla enintään 20. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan moniammatillisesti henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa tai heti, kun päätös pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta ja erityiseen tukeen siirtämisestä on tehty. HOJKS:iin kirjataan suunnitelma pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamisesta ja siinä tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Suositus pidennetystä oppivelvollisuudesta tulee usein lasta tutkivalta taholta, joka kirjoittaa asiasta lausunnon. Tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan ja päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen aikana. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas voi osallistua esiopetukseen enintään kahden vuoden ajan. Esiopetus voi alkaa jo viisivuotiaana. Tällöin huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen 5-vuotiaana. Kuusivuotiaana esiopetus on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten osalta jo oppivelvollisuutta, jolloin siihen osallistuminen ei ole lapselle vapaaehtoista. Jos lapsi ei ole saanut esiopetusta viisivuotiaana, hänellä on mahdollisuus osallistua toisen vuoden ajan esiopetukseen seitsemänvuotiaana. Kaikkien seitsemänvuotiaiden osalta tilanne arvioidaan yhteistyössä esiopetuksesta vastaavan opettajan, tarvittaessa erityislastentarhanopettajan tai koordinaattorin ja huoltajien kesken osana sujuvasti kouluun -prosessia. Taulukko 7. Pidennetty oppivelvollisuus - Oppilas, joka kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, otetaan aina perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen. - Erityisopetuspäätöksessä mainitaan, että oppilas kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Erityisopetuspäätös tehdään, mikäli mahdollista, kun lapsi aloittaa vapaaehtoisessa esiopetuksessa (yleensä viisivuotiaana). - Päätös on tärkeää tehdä tässä vaiheessa, jotta taataan vanhemmille mahdollisuus käyttää lapsen oikeus osallistua esiopetukseen ennen oppivelvollisuuden alkua. - Oppivelvollisuus merkitään päätökseen alkavaksi sinä syksynä (1.8.), kun lapsi aloittaa oppivelvollisuutensa (yleensä kuusivuotiaana) - Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle lapselle on laadittava HOJKS hänen osallistuessaan oppivelvollisuuteen kuuluvaan esiopetukseen. Huomaa: -Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas voi käydä esiopetusta korkeintaan kaksi vuotta. Mukaan lasketaan myös ennen päätöstä käyty vuosi. Jos hänellä on lääkärin tai psykologin suositus pidennetystä oppivelvollisuudesta, hänelle voidaan tehdä siitä päätös. - Jos oppilas ei aloita perusopetuksen ensimmäistä luokkaa sinä vuonna, kun hän täyttää 7 vuotta, tulee tehdä päätös perusopetuksen aloittamisen lykkäämisestä. Pidennetyn oppivelvollisuuden vaihtoehdot: a) Lapsi aloittaa vapaaehtoisessa esiopetuksessa sinä vuonna, kun täyttää 5 vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa (6 v) ja tämän jälkeen aloittaa perusopetuksen (7 v). b) Lapsi aloittaa opiskelun sinä vuonna, kun täyttää 6 vuotta. Ensimmäinen vuosi on oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvaa esiopetusta, jonka jälkeen lapsi jatkaa perusopetuksessa (7 v). c) Lapsen perusopetuksen alkamista lykätään niin, että lapsi aloittaa perusopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Tätä ennen lapsi osallistuu esiopetukseen yhden vuoden (7v) tai kaksi vuotta (6 v + 7v). Pidennettyyn oppivelvollisuuteen voidaan siirtää myös silloin, kun oppilas on jo aloittanut perusopetuksessa. Tällöin oppilaan eduksi koituu tavallista pienempi opiskeluryhmä. Oppivelvollisuutta ei kuitenkaan pidennetä perusopetuksen loppupäästä, vaan pidennys muodostuu aina oppivelvollisuuteen kuuluvasta esiopetuksesta.

22 Koulujen rehtorit järjestävät keväisin siirtopalaverit, jossa käsitellään esiopetuksen tai perusopetuksen aloittavien lasten siirtymävaiheessa huomioitavia seikkoja. Siirtopalavereissa ovat tavallisesti mukana terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen edustaja, erityislastentarhanopettaja ja vastaanottavan koulun rehtori, esikoulunopettaja, luokanopettaja ja erityisopettaja. Palavereissa sovitut vastuuhenkilöt huolehtivat siitä, että lapsen huoltajat ja lapsi tulevat kuulluiksi ja huoltajat saavat riittävästi tietoa eri vaihtoehdoista päätöstensä tueksi. Vastuuhenkilöt neuvovat huoltajia käytännön järjestelyissä, esimerkiksi kuinka toimia, että lapselle saadaan päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta, erityisestä tuesta tai poikkeavasta perusopetuksen aloittamisajasta. Lapsen vastaanottava opettaja huolehtii, että koulun tai esikoulun alkaessa, tai heti kun päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta on saatu, oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös ja hänelle laaditaan HOJKS. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas opiskelee erityisryhmässä saa ryhmäkoko olla enintään kahdeksan oppilasta tai vaikeimmin vammaisten ryhmässä enintään kuusi oppilasta. Muussa ryhmässä opiskellessa ryhmäkoko saa olla enintään 20 oppilasta Toiminta-alueittain opiskelu Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toimintaalueittain45. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan oppimisvalmiudet, yksilölliset edellytykset ja henkilökohtaiset tarpeet. Vaikeimmin kehitysvammaisen oppilaan oppiminen perustuu toiminnallisuuteen, joten opetus sisältää niitä päivittäisen elämän tilanteita ja toimintoja, joissa oppilas on aktiivinen toimija. Tällöin oppilas kokee voivansa vaikuttaa ympäristöönsä ja tuntee hallitsevansa sitä ja itseään, kykenee toimimaan tavoitteellisesti ja voi vaikuttaa omaan elämäänsä. Opetusta annetaan yksilö- ja ryhmäopetuksena pääasiassa luonnollisissa ympäristöissä, tavoitteena arkielämään ja ympäristöön sopeutumisessa tarvittavien taitojen harjaannuttaminen. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. 45 Tuntijakoasetus 9 3 mom. 46 Perusopetuslaki 18 1 mom.

23 47 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) Taulukko 8. Opetus toiminta-alueittain Toiminta-alue Tavoite Sisältö ja menetelmät Motoriset taidot Vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä arjen eri tilanteissa. Sisältää motorisen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. perusliikuntataitojen harjoittelu (esim. kävely, juoksu, hypyt, ryömiminen, konttaaminen, keinuminen, kieriminen, kiipeäminen, pallottelu) eri liikuntavälineisiin tutustuminen sensomotorinen liikunta voimansäätelyharjoitukset (esim. tavaroiden koskettaminen, kantaminen, nostaminen, puristaminen koordinaation harjoittelu ilman välineitä ja välineillä musiikkiliikunta liikkuminen luonnossa eri vuodenaikoihin vesiliikunta erityisiä menetelmiä voivat olla esim. KKK-harjoitusohjelma, Sherborne, basaali-stimulaatio, Knill, aivojumppaliikkeet liikunnalliset ja vuorovaikutteiset leikit jäljittely mallin mukaan tarvittaessa opettajan tai avustajan tukemana hienomotoristen taitojen harjoittelu (leikkaaminen, piirtäminen, pujottelu, esineiden lajittelu jne.)

24 Kieli ja kommunikaatio Erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Oppilas tulee ymmärretyksi ja ymmärtää muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalla on käytössään itselleen luonteenomainen tapa kommunikoida. Oppilaalla käytössään vaihtoehtoisia tapoja kommunikoida. omien kommunikaatiokeinojen ja välineiden käyttäminen ja taitojen vahvistaminen eri tilanteissa (kuvat, viittomat, esinekommunikaatio, kommunikaattorit, kommunikaatiokansiot) Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. kommunikaatiotilanteeseen orientoituminen esim. suuntaamalla katse, keskittymällä olennaiseen ja rauhoittuminen tilanteeseen vastavuoroisen kommunikaation harjoittelu päivittäisissä tilanteissa esim. kerronnan harjoittelu (katseen suuntaaminen, kertominen, kuunteleminen, odottaminen) suun alueen motoriikan aktivointi ja harjoittelu vuorovaikutukselliset leikit ja harjoitukset esiintymisen harjoittelu Kielellistä tietoisuutta. ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. kirjaimiin tutustutaan eri aistien avulla ja edetään yksilöllisesti sanatasoiseen tunnistamiseen kokosanaharjoitukset, merkkien ja symboleiden tunnistamisen harjoittelua käsitteiden harjoittelu; ylä- ja alakäsitteet, luokittelu kirjaston käyttö erilaisiin kirjallisuuden muotoihin tutustuminen, kuten runot, lorut, riimittelyt, sadut, tietotekstit tietokoneavusteinen opetus Toiminta-alue Tavoite Sisältö ja menetelmät

25 Sosiaaliset taidot Päivittäiset toiminnot Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelu Itsetuntemuksen kehittäminen Oppimismotivaation tukeminen Lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Oppilasta tuetaan ja ohjataan sosiaalisissa ympäristöissä toimimisessa sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelussa. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. ryhmätilanteissa toimimisen harjoittelu tottuminen koulun ja ympäristön eri vuorovaikutustilanteisiin ja niissä sosiaalisesti sopivalla tavalla toimiminen (esim. oppimistuokiot, välitunnit, juhlat, ruokailu, retket, kaupassa asioiminen, kirjastokäynnit) oikean ja väärän toimintatavan tunnistaminen ja harjoitteleminen, oman käytöksen hallitsemisen ja kontrolloinnin harjoittelu hyvien käytöstapojen oppiminen (kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja tervehtiminen) yhteisten sääntöjen noudattaminen tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen muutoksiin sopeutumisen harjoittelu valintojen tekemisen harjoittelu oppilasta ohjaavan aikuisen hyvän käytöksen malli välittömän palautteen saaminen hyvästä käytöksestä erilaisten palkkiojärjestelmien käyttö Päivittäisten toimintojen osa-alueeseen kuuluu terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-aikaan koskevia sisällöllisiä tavoitteita. Terveys ja turvallisuus oppilas toimii terveyttä ylläpitävällä tavalla oppilas huomioi vaaratilanteet oppilas oppii noudattamaan sääntöjä Arkipäivän elämän taidot oppilas oppii henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä taitoja oppilas oppii pukeutumiseen ja riisuuntumiseen liittyviä taitoja oppilas oppii itsenäiseen ruokailuun liittyviä taitoja oppilas noudattaa omaa päiväjärjestystään Asuminen ja vapaa-aika oppilas osallistuu päivittäisiin askareisiin (vaatehuolto, ruuanlaitto, siivous yms.) oppilas oppii soveltamaan omaksumiaan taitoja eri tilanteissa (koti, tilapäishoito, harrastukset) oppilas harjaantuu käyttämään vapaa-aikaansa mielekkäästi kotitaloustunneille osallistuminen Ympäristössä liikkuminen oppilas harjaantuu liikkumaan omien kykyjensä mukaan oppilas tutustuu eri kulkuvälineisiin ja ympäristöihin Toiminta-alue Tavoite Sisältö ja menetelmät

26 Kognitiiviset taidot Oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvät prosessit kehittyvät. Aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteiden opettelua. Oppiaineiden sisällöistä voidaan ottaa aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Aistien stimulointi ja harjoittaminen oppilas aktivoituu käyttämään eri aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen erilaiset aistiharjoitukset Luokittelu ja valintojen tekeminen oppilas oppii luokittelemaan samanlaiset sekä erottelemaan erilaiset esineet / asiat oppilas oppii tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä Ongelmanratkaisutaidot oppilas havaitsee ja paikallistaa esineet / asiat ja ymmärtää niiden väliset suhteet oppilas oppii käyttämään välineitä päämääräänsä pyrkiessään oppilas oppii esineiden väliset suhteet, käsittelyn ja hallinnan tietokoneen avulla työskentely Syy- ja seuraussuhteet oppilas ymmärtää omien ja / tai muiden toimintojen seuraukset oppilas ennakoi tulevia tapahtumia ja niiden järjestyksiä signaalein (esim. esine, kuva, ele) avulla Muiden oppiaineiden sisällöistä voidaan poimia esimerkiksi matematiikasta, ympäristö- ja luonnontiedosta, uskonnosta, historiasta jne: esineiden luokittelua, vertailua ja järjestämistä toiminnallisin menetelmin, rakentelua ja kokoamista, avaruudellisten suhteiden hahmottaminen ajassa ja tilassa, mittaaminen, numeron tunnistaminen, lukumäärien harjoittelu ja lukujonon hahmottaminen arjen toiminnoissa (kalenteri), kappaleiden ja kuvion tunnistaminen aikakäsite, tunti, päivä, viikko, kuukaudet ja vuosi vuodenaikojen vaihtelu ja niiden vaikutus ympäröivään luontoon, sään havainnointi ympäristö- ja luonnontiedon sekä historian sisältöjä kokemuksellisesti (esim. museovierailut, aistiharjoitukset, retket jne) keskeisimpien kirkkovuoden juhliin tutustuminen ja osallistuminen erilaisten juhlien ja juhlapäivien viettäminen ja niiden perinteisiin tutustuminen kuvataiteelliset menetelmät eri aihealueiden käsittelyssä Opinnoissa eteneminen Eteneminen vuosiluokittain Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Suoritustilaisuus tulee tällöin järjestää viimeistään kyseisen lukuvuoden heinäkuun loppuun mennessä. Päätöksessä mainitaan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä

27 suorituksia, jos sitä on pi tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan tai vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan yleensä suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla ns. vuorokursseina tai yhtä lukuvuotta laajempina opintokokonaisuuksina, kuten esimerkiksi alkuopetusluokilla, suoritetaan arviointi opintokokonaisuuksittain. Oman oppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää opinnoissa etenemistä ja dettävä hänen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee edistymisen arviointia. Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle. Jos oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, hänet voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Vuosiluokalta siirtyminen Oppiaineen opetussuunnitelmassa määritellään, millä perusteilla oppilaan vuosiluokan suoritus arvioidaan hyväksytysti (arvosanan 5 kriteerit). Oppilas, joka on suorittanut vuosiluokan oppimäärän hyväksytysti, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilaalla on hylättyjen arvosanojen uusintamahdollisuus kesällä lukuvuoden päätyttyä. Oppilas ei voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, mikäli hänellä on todistuksessaan arvosanamerkintä P (=puuttuvia suorituksia). Oppilas voi kuitenkin siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä kursseja, jos oppilashuoltoryhmä arvioi, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan luokan opinnoista hyväksytysti. Tällöin koulun oppilashuoltoryhmä sopii oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa tarvittavista tukitoimista. Oppilas, joka opiskelee vuosiluokkaan sitoutumattoman opintosuunnitelman mukaan, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, kun edellisen vuosiluokan kurssit on suoritettu. Oppilas voidaan jättää luokalle, jos hän ei ole suorittanut opintojaan hyväksyttävästi. Oppilas voidaan jättää luokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarkoituksenmukaista. Tällöin oppilaan huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Luokalle jääneen oppilaan vanhat suoritukset raukeavat. Päätöksen oppilaan siirtymisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. Oppilaan huoltaja voi pyytää vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin korjaamista. Pyyntö osoitetaan koulun rehtorille. 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun yhtenä tehtävänä on auttaa ja tukea huoltajaa hänen kasvatustyössään. Koulu toimii yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteistyön lähtökohtana on kodin ja koulun keskinäinen kunnioitus. Ongelmatilanteissa asiaan tartutaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa konkreettisin toimenpitein kodin ja koulun yhteistyönä. Tarvittaessa yhteistyötä kodin ja koulun välillä tehdään oppilaan tukeen tai huoleen liittyvissä asioissa moniammatillisesti. Ensisijainen yhteydenpitäjä koulusta kotiin on luokanopettaja tai luokanvalvoja. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea koko perusopetuksen ajan. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta.

28 Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Taulukko 9. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteisötasolla toteutettavia yhteistyömuotoja: koulun vanhempainillat luokkakohtaiset vanhempainillat retket, teemapäivät juhlat kerhotoiminta Yksilötasolla toteutettavia yhteistyömuotoja: wilma (poissaoloseuranta, viestintä kodin ja koulun välillä) puhelinkeskustelut huoltajien tapaamiset lukuvuosittain (vanhempainvartit) Koti ja koulu seuraavat yhteistyössä oppilaan poissaoloja wilman avulla. Luvattomista poissaoloista koulu ilmoittaa huoltajalle. Huoltajia tiedotetaan myös koulun opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Oppilaan opintojen arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ilmoitetaan myös aina huoltajalle. Tietoa lapsen koulunkäyntiin liittyvistä asioista huoltajat saavat: oppilaan luokanopettajalta/luokanvalvojalta koulujen lukuvuositiedotteesta koulu- ja luokkakohtaiset viestit vanhempainilloista Pudasjärven kaupungin opetustoimen nettisivuilta Wilmasta Ohjauksen tuki Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta, koko perusopetuksen ajan. Ohjaus on koulussa kaikkien opettajien tehtävä. Yläluokilla (7.-9. lk:t) toimii lisäksi opinto-ohjaaja. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Ohjauksella annetaan tietoa oppilaille ja huoltajille työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Huoltajille järjestetään tarvittaessa tilaisuuksia, joissa mahdollisuus neuvotella oppilaan opintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Yhteydenpidossa voidaan hyödyntää myös nykyaikaisia tiedonkulkukanavia. Ohjauksessa vahvistetaan yhteyksiä koulun ja elinkeinoelämän välillä. On tärkeää korostaa eri oppiaineissa saatavia tietoja ja taitoja työ- ja elinkeinoelämän näkökulmasta sekä painottaa yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Yhteistyötä voidaan toteuttaa esimerkiksi työelämän edustajien vierailuilla koulussa, työpaikkakäynneillä ja projektitöillä. Peruskoulun 8. ja 9. luokalla toteutetaan työelämään tutustumisen jaksoja (TET). Eri oppineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Koulukohtaisesti voidaan toteuttaa työelämään tutustumista jo aikaisemminkin, esimerkiksi vanhempien työpaikoilla ja eri ammattien edustajien vierailuilla koulussa. Ohjaus tulee huomioida myös eri tuen tasoilla. Seuraavassa taulukossa koottuna ohjauksen tavoitteet ja toimintatavat eri tuen tasoilla.

29 Taulukko 10. Ohjauksen tuki Ohjaus osana yleistä tukea Tavoite Miten toteutetaan? Lisätietoja *Pyrkiä ennaltaehkäisemään opintoihin liittyvien ongelmien syntyminen *persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen *Oppilaiden suunnitelmallinen kannustaminen Pedagogisessa arviossa ohjauksen näkökulmasta arvioidaan: ohjauksen riittävyys yleisen tuen aikana ohjauksen kohdentuminen oppilaan tarpeiden mukaisesti Ohjaus osana tehostettua tukea Oppilaan ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki häntä opettavat opettajat opintojen aikana ja nivelvaiheissa. Ohjausta tapahtuu kaikissa: oppiaineissa opetustilanteissa arviointipalautteissa Tavoite Miten toteutetaan? Lisätietoja *Vahvistaa oppilaan itseluottamusta omien vahvuuksien löytäminen *vahvistaa oppilaan opiskelumotivaatiota ja ymmärrystä koulun käynnin merkityksestä tulevaisuudelle Oppilaan oppimissuunnitelmaa laatiessa arvioidaan tuen tarve: oppilaan opiskelutavoissa, opiskelutaidoissa sekä yhteistyö- ja vuorovaikutus-taidoissa *vahvistaa oppilaan työelämätuntemusta Pedagogisessa selvityksessä arvioidaan: tehostetun tuen aikaisen ohjauksellisen tuen riittävyys ja vaikutus oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa Ohjaus erityisen Tavoite Miten toteutetaan? Lisätietoja tuen aikana *Vahvistaa oppilaan itseluottamusta *vahvistaa oppilaan opiskelumotivaatiota ja ymmärrystä koulun käynnin merkityksestä tulevaisuudelle *vahvistaa oppilaan työelämätuntemusta Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Oppilaan HOJKSiin kirjataan ohjauksen tavoitteet toimenpiteet Päättövaiheen ohjauksessa: esitellä oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia tutustumiskäyntejä eri oppilaitoksiin selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksessa vahvistetaan yhteyksiä koulun ja elinkeinoelämän välillä. Peruskoulun 8. ja 9.luokalla toteutetaan työelämään tutustumisen jaksoja TET. Moniammatillinen yhteistyö ohjaustyössä korostuu Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Koulu huolehtii yhteistyössä opetuksen järjestäjän kanssa, että tukea tarvitseva oppilas saa lain edellyttämät ja tarpeensa mukaiset, koulun käynnin kannalta välttämättömät apuvälineet, tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Jos avustajapalvelut evätään, epäämisestä tulee esittää kirjalliset perustelut. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Nämä tiedot kirjataan oppilasta koskeviin asiakirjoihin. 58 Perusopetuslaki 31 1 mom. (477/2003) Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuo-

30 rovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen. Oppilaan kanssa koulussa työskentelevät henkilöt perehdytetään ennalta oppilaan käyttämään kommunikaatiojärjestelmään. Koulun johtaja / rehtori huolehtii perehdyttämisen toteutumisesta. Oppilaiden välistä vuorovaikutusta edistetään perehdyttämällä oppilastoverit ikätasoon sopivalla tavalla. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. Taulukko 11. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve. Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemisja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista.59 Jos tuen tarve muuttuu, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen perusteella uusi erityisen tuen päätös. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja. 59 Perusopetuslaki 17 2 ja 3 mom. (642/2010) Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaaja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä.toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia

31 myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnan vapaaehtoisuus tulee säilyttää. Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet. Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelmanmukaisesti. Koulukirjasto- ja kerhotoiminnan ohella muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa voivat olla esimerkiksi oppilaskuntatyö tai tukioppilastoiminta ja kummioppilastoiminnat. Kuhunkin tehtävään nimetty opettaja vastaa toiminnasta. Perusopetusta tukevan muun toiminnan järjestämisessä voidaan tehdä yhteistyötä seurakunnan, nuorisotoimen, erilaisen yhdistysten ja oppilaiden vanhempien kanssa. Kerhotoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille tasa-arvoisia mahdollistuksia osallistua vapaa-ajallaan harrastustoimintaan. Kerhot tukevat sosiaalisten taitojen kehittymistä ja hyvän itsetunnon rakentumista. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet kirjataan opetussuunnitelmaan koulukohtaisesti. Koulut päättävät itse millaista kerhotoimintaa ne järjestävät. Koulut tiedottavat oppilaidensa huoltajille järjestettävistä kerhoista ja kerhojen käytännön järjestelyistä. Kerhonvetäjinä voivat toimia opettajat tai muut soveltuvat henkilöt.

32 Liite 1 PEDAGOGINEN ARVIO LUOTTAMUKSELLINEN Oppilas luokka lukuvuosi luokanvalvoja/ luokanopettaja erityisopettajat 1. Millaista yleistä tukea oppilas on saanut? Merkitse tukitoimet rastilla. tukiopetus tehostettu kodin yhteistyö opiskelu eri tilassa osa-aikainen erityisopetus/ samanaikaisopetus eriyttäminen puhuttelu/ohjauskeskustelu joustava ryhmittely kerhotoiminta koulunkäyntiavustajan tuki kuraattorin antama tuki kouluterveydenhoitajan tuki psykologin antama tuki apuvälineet aamu- ja iltapäivätoiminta ohjaus- ja tukipalvelut oppilashuolto muuta 2. Miten eri tukimuodot ovat vaikuttaneet? Tukitoimet Opettaja Oppilas Oppimateriaalin eriyttäminen Toimintatapojen muutos Kannustus, palaute, arviointi Muu tukitoimet

33 3. Miten oppilas on edistynyt eri oppiaineissa? Merkitse oppineen kohdalle rasti, jos oppilas on tarvinnut tukitoimia opiskelussaan. Arvioi myös käyttäytyminen oppitunnilla; jos on vaikeuksia, merkitse rasti. aine ei vaikeuksia vähäisiä vaikeuksia toistuvia vaikeuksia käytös oppilas on tarvinnut tukitoimia huomioita PERUSOPETUS 1-9 äidinkieli matematiikka englanti ruotsi uskonto historia yhteiskuntaoppi biologia maantieto ympäristötieto fysiikka kemia kuvataide kotitalous musiikki käsityö liikunta terveystieto ESIKOULU motoriset taidot kielelliset taidot sosiaaliset taidot matemaattiset taidot työskentelytaidot käyttäytyminen 4. Muut asiantuntija-arviot ( psykologi, lääkäri, terveydenhoitaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti, kuraattori, erityisopettaja)

34 5. Tehostetun tuen toteuttaminen Tavoitteet: Pedagogiset järjestelyt Oppimisympäristöön liittyvät järjestelyt Oppilashuollolliset järjestelyt Tehostetun tuen arviointi ja vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Huoltajien kuuleminen / 20 Allekirjoitukset Pedagogisen arvion laatijat: Allekirjoitukset:

35 6. Päätös tehostetusta tuesta Oppilas otetaan tehostetun tuen piiriin Oppilas siirtyy yleisen tuen piiriin Opetusjärjestelyt: Tehostettu tuki järjestetään edellä kuvatulla tavalla Yleinen tuki järjestetään edellä kuvatulla tavalla Oppilas tarvitsee luokkakohtaisia avustajapalveluita Oppilaalle järjestettävä tehostettu tuki yleinen tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan Asia päätetty oppilashuoltoryhmässä / 20

36 Liite 2 PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN LUOTTAMUKSELLINEN Oppilas Opettaja Syntymäaika Koulu Huoltajat 1. OPPILAAN OMA ARVIO (kokemus tehostetusta tuesta) Opettajien ja luokkatovereiden kanssa toimiminen, yhteistyö Työskentelytaidot Oppiaineet Viihtyminen luokassa ja oppimisympäristössä 2. OPETTAJAN/ OPETTAJIEN ARVIO (tukitoimet tehostetun tuen aikana) Tukiopetus Aine/aineet: Viikkotuntimäärä Eriyttäminen Oppiainesisällön muokkaaminen Työskentelytaitojen ohjaaminen Erityisopetus Aine/aineet Viikkotuntimäärä Oppimisympäristön muutokset Muu Lisätty koulu-koti yhteistyö Koulunkäyntiavustajan tuki Muuta

37 3. ERITYISEN TUEN TARPEET Työskentelytaidot Sosiaaliset ja tunne-elämän taidot Oppiaineet ( yksilöllistämiset ) Ilmapiiri- ja oppimisympäristötekijät Asiantuntijoiden lausunnot ja arvioinnit Asia on käsitelty oppilashuoltoryhmässä / 20 Pedagogisen selvityksen laatijoiden allekirjoitukset: Ohjattu jatkotoimenpiteisiin. Huoltajien kuuleminen ja allekirjoitukset / 20 Erityinen tuki suunnitellaan HOJKS- asiakirjaan Vastuuhenkilö/ vastuuhenkilöt Viranhaltijapäätös Asian ratkaisussa sovelletaan perusopetuslain 17 :n / 25 :n säännöksiä ja ratkaisuvallan osalta sivistyspalvelujen johtosäännön määräyksiä. Pudasjärvellä / 20 siirretään erityiseen / tehostettuun tukeen/ pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätöksen tekijän allekirjoitus Liitteet:

38 Liite 3 Toimintamalli oppilaan testaamiseen ja erityisopetussiirtoon selvä tapaus tarkkaavaisuuden ongelma toiminnanohjauksen ongelma vaikea lukivaikeus/neurologinen häiriö muu selittämätön ongelma oppimisessa oppilas -ongelmia yksittäisessä oppiaineessa erityisopettaja - tekee lukitestit ja matematiikan testin - konsultoi tarvittaessa psykologia 1.pedagoginen arvio => oppimissuunnitelma 2.pedagoginen selvitys => erityisopetussiirto - tekee lukitestit ja matematiikan testin - ohjaa psykologille laajempiin testeihin 1.pedagoginen arvio => oppimissuunnitelma - tekee lukitestit ja matematiikan testin - ohjaa psykologille laajempiin testeihin tai konsultoi=> jatkosuunnitelma 1.pedagoginen arvio => oppimissuunnitelma - tekee lukitestit ja matematiikan testin - ohjaa psykologille laajempiin testeihin tai konsultoi => jatkosuunnitelma 1.pedagoginen arvio => oppimissuunnitelma - tekee lukitestit ja matematiikan testin - ohjaa psykologille laajempiin testeihin tai konsultoi => jatkosuunnitelma 1.pedagoginen arvio => oppimissuunnitelma luokanopettaja -.arvio kokonaissuoritusta oppiaineessa -.arvio kokonaissuoritusta -.arvio kokonaissuoritusta -.arvio kokonaissuoritusta -.arvio kokonaissuoritusta 1.pedagoginen arvio => oppimissuunnitelma 2.pedagoginen selvitys => erityisopetussiirto 1.pedagoginen arvio => oppimissuunnitelma 1.pedagoginen arvio => oppimissuunnitelma 1.pedagoginen arvio => oppimissuunnitelma 1.pedagoginen arvio => oppimissuunnitelma psykologi -konsulttiapu tarvittaessa - tekee laajemmat testit - lukitestit ja oppimissuunnitelma lähetteenä testeihin -erityisopetussiirto vasta psykologin testien jälkeen - tekee laajemmat testit - lukitestit ja oppimissuunnitelma lähetteenä testeihin -erityisopetussiirto vasta psykologin testien jälkeen - tekee laajemmat testit - lukitestit ja oppimissuunnitelma lähetteenä testeihin erityisopetussiirto vasta psykologin testien jälkeen - tekee laajemmat testit - lukitestit ja oppimissuunnitelma lähetteenä testeihin -erityisopetussiirto vasta psykologin testien jälkeen oppilashuoltoryhmä -pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä -pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä ennen erityisopetussiirtoa -pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä -pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä ennen erityisopetussiirtoa -pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä -pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä ennen erityisopetussiirtoa -pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä -pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä ennen erityisopetussiirtoa -pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä -pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä ennen erityisopetussiirtoa vanhemmat suostumus suostumus suostumus suostumus suostumus koordinaattori 2.pedagoginen selvitys => erityisopetussiirto 2.pedagoginen selvitys => erityisopetussiirto 2.pedagoginen selvitys => erityisopetussiirto 2.pedagoginen selvitys => erityisopetussiirto 2.pedagoginen selvitys => erityisopetussiirto

39

40 Pudasjärvi sininen ajatus - vihreä elämys